TAAS yllätyssynnytys. Huh huh . Eivät näköjään ole kovin harvinaisia :O

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuossakin ole jollain tavalla tiedetty.

Ehkä mies on ollut sitä mieltä että ehdoton ei lapsen hankinnalle ja nainen on päättänyt että pakotetaan nyt kuitenkin mies leikkimään kotia.

Ainut täysin varma ehkäisykeino on pidättäytyminen.

Suosittelen sitä sinulle lämpimästi, dillä noin tyhmää sukua on huono jatkaa.

En usko sitä, että jollain ei olisi mitään kipuja koko raskauden aikana. Kohtu muka kasvaisi vain itsekseen ilman kipuja ikinä - juu ei. Se voi olla, että on tavallaan tottunut muihin kipuihin ja tai olettaa kipujen johtuvan muusta asiasta. Ja sekin voi olla että aika kultaa muistot.

Vierailija kirjoitti:

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Kyllä sinulla varmasti jotain kipuja oli, aivan varmasti. Vähintään kohdun kasvamiseen liittyviä. Joskus ihmisiltä vaan tuppaavat unohtumaan jotkut asiat. Aivan kuten äitinikin kertoi, että hänellä ei ollut mitään ongelmia tai oireita raskausaikana, ei mitään. Ehkä suuri kontrasti omaan raskauteeni ja ajan kuluminen hämäsivät ja saivat unohtamaan omat raskauskipunsa. Todellisuudessa hän kyllä oli mm. joutunut sairauslomalle ennenaikaisten supistusten takia. 

No entä jos niitä kipuja on ihan normaalisti päivittäin muutenkin? Suolistovaivat aiheuttavat usein monenlaista kipua.

Heitänpä  tähän kaverini tarinan:

Oli lyhyt, pyöreä ja rintava ihminen joten vauvamaha hävisi sinne poimuihin eivätkä rinnatkaan kasvaneet.  

Mitään muuta oireita ei ollut, kuin  himo appelsiinimehuun  sekä sitkeä migreeni, jonka takia ravasi tk:ssa ja lääkäri kirjoitti aina  vain lääkkeitä päänsärkyyn, missään vaiheessa ei kukaan kysynyt "Voisitko olla raskaana?"  Kuukautiset tulivat tai ainakin jotain  vuotoa tuli,  söi  e-pillereitä  ja vasta jälkeenpäin selvisi, että oli vetänyt ab-kuurin joka heikensi pillereiden tehoa ...

Kaverini siis veti kolmiolääkkeitä, kahvia ja tupakkaa sekä teki järjestysmiehen töitä salamatkustaja mukanaan ! Että hyvin sä vedät.

En tiedä kuka tässä mokasi, kaverit lääkärit vai  farmaseutit ( Eikö naiselle pitäisi mainita antibioottien e-pillereitä heikentävästä tehosta?! mutta niin vain kävi, että raskaus meni omalla painollaan loppuun ja  kaverini  polki yhtenä iltana pyörällä sairaalaan " Mua sattuu kauheesti mahaan!"   

Täysiaikainen, mutta pienikokoinen poikavauva syntyi  samana yönä. Nyt pikkujätkä käy vuodella siirrettyä  ekaluokkaa ja  saa pian suunnitellun sisaren.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kertokaa nyt hei te ihmettelijät, että mistä tiedät esim. vauvan potkun olevan vauvan potku, jos et tiedä olevasi raskaana etkä ole ollut aiemmin raskaana? Mistä tiedät liitoskivun olevan liitoskipua?

Tämä kysymys siis niille, joiden mielestä ei voi olla huomaamatta raskauden oireita.

Jos kehosi sisällä on ylimääräinen JALKA joka potkaisee, se on vauva! Mitä sen sitten kuvitellaan olevan? Tuskin mikään alien tai hikka. Teinin jo pitäisi tajuta ja kaksikymppisen. Jos vatsan sisällä on mitään ylimääräistä, joka ei kuulu sinne ja on ollut miehen kanssa, se voi olla raskaus. 

Olen ihan tietoisesti ja tarkoituksella raskaana, mutta olen miettinyt noita yllätysraskauksia, että eikö muka voi tietää. Itselläni on ollut jo vuosia ennen raskautta välillä kaikenlaista selittämätöntä pahoinvointia, selkäkipuja, mahakipuja ja kummallista vatsan möyrinää. Jos en tietäisi olevani raskaana ja kuukautiset tulisi normaalisti, niin en kiinnittäisi huomiota kipuihin ja pahoinvointeihin, koska niitä on ollut niin pitkään ilman mitään selvää syytä, minulle ne on normaaleja juttuja. Rv18-24 sikiön liikkeet tuntui aika samoilta kuin erilaiset epämääräiset vatsan möyrinät ja suolen kuplinnat, joita on ollut myös aina.. Minulla on taaksepäin kallistunut kohtu, eli maha ei pullota raskausmaisesti vaatteiden päältä katsottuna. Mutta tunnen kohdun vatsan läpi sellaisena kovan tuntuisena kiinteänä pallona koko ajan. Siitä ei voi erehtyä. 

jalka vatsan sisällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kertokaa nyt hei te ihmettelijät, että mistä tiedät esim. vauvan potkun olevan vauvan potku, jos et tiedä olevasi raskaana etkä ole ollut aiemmin raskaana? Mistä tiedät liitoskivun olevan liitoskipua?

Tämä kysymys siis niille, joiden mielestä ei voi olla huomaamatta raskauden oireita.

Jos kehosi sisällä on ylimääräinen JALKA joka potkaisee, se on vauva! Mitä sen sitten kuvitellaan olevan? Tuskin mikään alien tai hikka. Teinin jo pitäisi tajuta ja kaksikymppisen. Jos vatsan sisällä on mitään ylimääräistä, joka ei kuulu sinne ja on ollut miehen kanssa, se voi olla raskaus. 

Sinulla ei selvästi ole suolikaasuja aiheuttavia vaivoja. Ne kun tuntuvat välillä ihan jalalta joka potkaisee... Välillä "potkut" näkyvät ihan ulospäinkin. Enkä ole raskaana.

Vierailija kirjoitti:

No entä jos niitä kipuja on ihan normaalisti päivittäin muutenkin? Suolistovaivat aiheuttavat usein monenlaista kipua.

Se on tietysti eri asia. Silloin on kyse siitä, että ei tunnista kipujen lähdettä (mutta kipuja on). Tällöin(kin) on puppua väittää, että raskausaikana ei olisi ollut mitään raskauteen liittyviä kipuja. Faktahan on se, että kipuja on ollut, mutta on ajatellut niiden liittyvän johonkin muuhun.

Biologisesti on yksinkertaisesti mahdotonta, että yhtäkään kiputuntemusta ei olisi koko raskausaikana.

Moni varmaan luulee raskausoireita pillereistä johtuvaksi. Olen syönyt sekä e-pillereitä että minipillereitä ja molemmista tuli turvotusta, rintojen kipua, iho-ongelmia, tiputtelua, pääkipua, pahoinvointia. Tein joka kuukausi raskaustestin. Lopulta päädyin palaamaan kumeihin, niistä sentään näkee jos ehkäisy pettää. Ja ei tarvitse kärsiä kamalista sivuoireita.

Jos on muodottoman lihava, niin vaikea kai sitä raskautta on huomata...

Tiedän tapauksen jossa useamman lapsen äiti huusi tuskissaan pöntöllä miehelle että soita ambulanssi kun kivut olivat niin kovat. Ei ymmärtänyt synnyttävänsä edes siinäkään vaiheessa kun ambulanssia vielä pöntöllä odottaessaan sanoi miehelleen että nyt täältä tulee jotain ulos. Ei kaikilla ole samanlaisia raskausoireita, joillakin ei mitään ja tosiaan esim. ilmavaivat tuntuvat hyvin samalta kuin vauvan liikkeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Kyllä sinulla varmasti jotain kipuja oli, aivan varmasti. Vähintään kohdun kasvamiseen liittyviä. Joskus ihmisiltä vaan tuppaavat unohtumaan jotkut asiat. Aivan kuten äitinikin kertoi, että hänellä ei ollut mitään ongelmia tai oireita raskausaikana, ei mitään. Ehkä suuri kontrasti omaan raskauteeni ja ajan kuluminen hämäsivät ja saivat unohtamaan omat raskauskipunsa. Todellisuudessa hän kyllä oli mm. joutunut sairauslomalle ennenaikaisten supistusten takia. 

Lastensaannistani on muutama vuosi, joten ehköhän minä muista aika hyvin :) Mitä ihmeen kohdun kasvukipuja? Ei mulla ollut lapsena muitakaan kasvukipuja.

En kirjoittanut, ettei olisi ollut mitään oireita. Oli helvetillinen alkuraskauden pahoinvointi, kuukautiset jäivät heti pois ja vatsa kasvoi isoksi. Synnytykset olivat todella kivuliaita. Mutta raskausaikana ei kyllä sattunut minnekään, valitan.

Kroppa kyllä ilmoittaa alkuraskaudessa aivoille että on raskaana mutta sen voi toki ignoorata leikkimällä että on suolistokaasuja jne. Raskaus itsessäänhän on yleensä oireeton suurimmalle osalle eli se hälytys tulee siinä alkuraskauden kohdalla. Ilmeisesti nykyään kuitenkin seksielämä on joillekin naisille sellainen hälläväliä-juttu ettei missään kohtaan ainakaan vois kuvitella että on raskaana vaan kaikki oireet ovat aina jostain muusta johtuvia. Kaikkihan nämä tiedottomat ovat tunteneet jotakin mutta selittäneet ne muilla asioilla. Kyse ei siis ole siitä ettei ole ollut mitään tuntemuksia. 

Mun eka raskaus oli tosi nuorena. Alkuraskauden aikana oli pahoinvointia kaksi viikkoa eikä muita tuntemuksia koko raskauden aikana. Alkupaino 49 kiloa ja loppupaino 54 kg eli raskaus näkyi myös vasta viimeisen kuukauden aikana mutta heikosti. Olisin toki voinut pistää alkupahoinvoinnin oksennustaudin piikkiin mutta kun oli tuota seksiäkin ollut niin varmuuden vuoksi tein raskaustestin...ja siis terveyskeskuksessa enkä kotona.

Mä oon niin kateellinen näille helpoille raskauksille. Itsellä kaikki tuntuu ja kovaa. Pahoinvointia ja närästystä ihan per keleesti. Istukka on edessä, mutta silti potkut tuntunut jo viikolta 17. Oikei siitä en valita. Mutta ai että liitoskipuja, tänään jalat petti alta kun kunnolla vihlas. Siinä sitten lattialla mietti että vähän erilainen lauantai-ilta, kun ennen raskautta.

Huoh. Vauvaa odotellessa.

Niin ja vika kolmannes on vielä täysin kokematta! Mut eihän sillon enää voi tulla mitään ikävää, eihän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Kyllä sinulla varmasti jotain kipuja oli, aivan varmasti. Vähintään kohdun kasvamiseen liittyviä. Joskus ihmisiltä vaan tuppaavat unohtumaan jotkut asiat. Aivan kuten äitinikin kertoi, että hänellä ei ollut mitään ongelmia tai oireita raskausaikana, ei mitään. Ehkä suuri kontrasti omaan raskauteeni ja ajan kuluminen hämäsivät ja saivat unohtamaan omat raskauskipunsa. Todellisuudessa hän kyllä oli mm. joutunut sairauslomalle ennenaikaisten supistusten takia. 

Lastensaannistani on muutama vuosi, joten ehköhän minä muista aika hyvin :) Mitä ihmeen kohdun kasvukipuja? Ei mulla ollut lapsena muitakaan kasvukipuja.

En kirjoittanut, ettei olisi ollut mitään oireita. Oli helvetillinen alkuraskauden pahoinvointi, kuukautiset jäivät heti pois ja vatsa kasvoi isoksi. Synnytykset olivat todella kivuliaita. Mutta raskausaikana ei kyllä sattunut minnekään, valitan.

Ei tässä varmaan kukaan puhunut mistään lapsuuden kasvukivuista, vaan raskaudenaikaisista kohdun kasvukivuista ym. Juu, niinhän sitä voi väittää, ettei sattunut mihinkään. Sitä en kyllä mitenkään usko, ettei olisi vähääkään sattunut. Niinhän sitä moni väittää kaaduttuaankin, että ei sattunut, kun ei sattunut paljoa. 

Kun äitini odotti minua, raskaus huomattiin 4kuulla. Yrittivät kyllä lasta mutta menkat tuli ajallaan ja mitään oireita ei ollut. Äitini ajatteli, ettei ehkä edes tule raskaaksi kun se on suvussamme ollut muille haasteellista. 

Sitten kun hän oksensi parina iltana ulkomaan reissullaan ja hän varasi ajan verikokeeseen jossa raskaus todettiin.

Äidillä on pitkä selkä joten mahakin tuli kuulemma näkyviin vasta 7-8kk kohdalla. Ja silloin hän vasta kertoi esim. omille vanhemmillleen olevansa raskaansa. Siihen asti minimasu peittyi villapaidalla. 8-9kk kohdalla maha olikin sitten jo selvästi näkyvillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Kyllä sinulla varmasti jotain kipuja oli, aivan varmasti. Vähintään kohdun kasvamiseen liittyviä. Joskus ihmisiltä vaan tuppaavat unohtumaan jotkut asiat. Aivan kuten äitinikin kertoi, että hänellä ei ollut mitään ongelmia tai oireita raskausaikana, ei mitään. Ehkä suuri kontrasti omaan raskauteeni ja ajan kuluminen hämäsivät ja saivat unohtamaan omat raskauskipunsa. Todellisuudessa hän kyllä oli mm. joutunut sairauslomalle ennenaikaisten supistusten takia. 

Lastensaannistani on muutama vuosi, joten ehköhän minä muista aika hyvin :) Mitä ihmeen kohdun kasvukipuja? Ei mulla ollut lapsena muitakaan kasvukipuja.

En kirjoittanut, ettei olisi ollut mitään oireita. Oli helvetillinen alkuraskauden pahoinvointi, kuukautiset jäivät heti pois ja vatsa kasvoi isoksi. Synnytykset olivat todella kivuliaita. Mutta raskausaikana ei kyllä sattunut minnekään, valitan.

Ei tässä varmaan kukaan puhunut mistään lapsuuden kasvukivuista, vaan raskaudenaikaisista kohdun kasvukivuista ym. Juu, niinhän sitä voi väittää, ettei sattunut mihinkään. Sitä en kyllä mitenkään usko, ettei olisi vähääkään sattunut. Niinhän sitä moni väittää kaaduttuaankin, että ei sattunut, kun ei sattunut paljoa. 

Ihan käsittämätöntä vänkäämistä, ei mulla ole ollut mitään kohdun kasvukipuja, usko jo! En edes tiedä, millaisia ne ovat. Eikä mitään muitakaan kipuja. Mä ihan oikeasti haluaisin kokea esim. liitoskipuja ihan vaan siksi, että tietäisin millaisia ne ovat.

Mikä siinä niin närästää, jos toisella ei ole kipuja? Ei mulla tullut raskausarpiakaan ihoon, vaikka lihoin reippaasti molemmilla kerroilla. Väitätkö, etten vain myönnä niitäkään? Enkä todellakaan ole mikään reipas, esimerkiksi hammaslääkärissä ja synnytyksissä otan kaikki mahdolliset puudutukset ja kipulääkitykset, mitä on keksitty ja silti sattuu niin maan pirhanasti.

Nyt viimeisen kerran: minua ei sattunut raskaus mihinkään kohtaan kehoa. Valitan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla näillä "oho olen raskaana" on lievää ellei jopa liiallista ylipainoa. Iso maha jo valmiiksi niin ei huomata että vauva kasvaa siellä. Siihen kun lisää stressaavat elämänvaiheet(työ,opiskelu jne,) ja istukan kiinnittymiskohdan, saamme uutisen

Ei pitkällä laihallakaan ole välttämättä vauvamahaa. Itseltäni raskautta ei ulkopuoliset huomanneet. Ei kyllä ollut yllätysraskaus itselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskauksia on todella erilaisia. Mä en ole kummassakaan raskaudessa tuntenut mitään liikettä, en möyrintää, potkuja, iskuja, vauvan hikkaa (miten sen voi edes tuntea?), en siis kerta kaikkiaan yhtään mitään. En ainuttakaan liikettä tai tuntemusta vatsassa. Kummallakaan kerralla ei ole myöskään supistanut ennen kuin synnytyksessä. Ei ole ollut närästystä eikä lonkka- tai liitoskipuja. Ei tarvinnut rampata pissalla ja syödä pystyi ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ekassa raskaudessa olisin pystynyt nukkumaan mahalteen varmaan loppuun asti, mutta en osaa sitä tehdä ilman raskauttakaan.

Molemmissa raskauksissa oli kyllä alkupahoinvointia ja maha kasvoi reippaasti ja muutenkin tiesin epäillä olevani raskaana, kun lapset oli tekemällä tehtyjä. Tuntuu oudolta, ettei joku huomaisi olevansa raskaana, mutta toisaalta aika monta oiretta voi puuttua ihan normi täysaikaisesta raskaudestakin.

Kyllä sinulla varmasti jotain kipuja oli, aivan varmasti. Vähintään kohdun kasvamiseen liittyviä. Joskus ihmisiltä vaan tuppaavat unohtumaan jotkut asiat. Aivan kuten äitinikin kertoi, että hänellä ei ollut mitään ongelmia tai oireita raskausaikana, ei mitään. Ehkä suuri kontrasti omaan raskauteeni ja ajan kuluminen hämäsivät ja saivat unohtamaan omat raskauskipunsa. Todellisuudessa hän kyllä oli mm. joutunut sairauslomalle ennenaikaisten supistusten takia. 

Lastensaannistani on muutama vuosi, joten ehköhän minä muista aika hyvin :) Mitä ihmeen kohdun kasvukipuja? Ei mulla ollut lapsena muitakaan kasvukipuja.

En kirjoittanut, ettei olisi ollut mitään oireita. Oli helvetillinen alkuraskauden pahoinvointi, kuukautiset jäivät heti pois ja vatsa kasvoi isoksi. Synnytykset olivat todella kivuliaita. Mutta raskausaikana ei kyllä sattunut minnekään, valitan.

Ei tässä varmaan kukaan puhunut mistään lapsuuden kasvukivuista, vaan raskaudenaikaisista kohdun kasvukivuista ym. Juu, niinhän sitä voi väittää, ettei sattunut mihinkään. Sitä en kyllä mitenkään usko, ettei olisi vähääkään sattunut. Niinhän sitä moni väittää kaaduttuaankin, että ei sattunut, kun ei sattunut paljoa. 

Ihan käsittämätöntä vänkäämistä, ei mulla ole ollut mitään kohdun kasvukipuja, usko jo! En edes tiedä, millaisia ne ovat. Eikä mitään muitakaan kipuja. Mä ihan oikeasti haluaisin kokea esim. liitoskipuja ihan vaan siksi, että tietäisin millaisia ne ovat.

Mikä siinä niin närästää, jos toisella ei ole kipuja? Ei mulla tullut raskausarpiakaan ihoon, vaikka lihoin reippaasti molemmilla kerroilla. Väitätkö, etten vain myönnä niitäkään? Enkä todellakaan ole mikään reipas, esimerkiksi hammaslääkärissä ja synnytyksissä otan kaikki mahdolliset puudutukset ja kipulääkitykset, mitä on keksitty ja silti sattuu niin maan pirhanasti.

Nyt viimeisen kerran: minua ei sattunut raskaus mihinkään kohtaan kehoa. Valitan.

Uskoo ken tahtoo, mutta biologisesti minä en tuota asiaa voi uskoa. Tietysti voi olla esim., että mieli ei ole noteerannut nopeita kipuja. Ei raskausarpia tule kaikille, mutta jonkinlaisia raskauskipuja tulee.