Haluaisin perustaa pienen ekokylän naisille ja lapsille
Haaveissani on pienen ekokylän perustaminen jonnekin Suomen maaseudulle. Tavoitteena olisi mahdollisimman suuri omavaraisuus, yhteisöllisyys ja ekologisuus. Tärkeää olisi myös, että jokaisella olisi mahdollisuus omaan yksityisyyteen, eli ei mikään hippikylä, jossa kaikki asuvat yhdessä suuressa kommuunissa, vaan monta pientilaa, jotka sitten auttavat toisiaan ja ovat tukena ja turvana.
Oma ajatukseni olisi, että kylä olisi vain naisille ja lapsille. Jokainen saisi itse määritellä millä tasolla tahtoo ekologisuutta harjoittaa, ja elämä olisi aika vapaata joitakin yhteisön sääntöjä lukuun ottamatta.
Löytyykö täältä muita aiheesta kiinnostuneita? Onko joku elänyt/elääkö tälläkin hetkellä jonkinlaisessa kommuunissa/yhteisössä/ekokylässä tms.? Olisi hienoa kuulla kokemuksia ja ylipäätään ajatuksia aiheesta!
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kivalta mutta en uskalla lähteä mukaan. Minulla on kaksi poikaa ja tuolta meidän pitäisi muuttaa pois heidän kasvaessaan.
Tähän vastasinkin jo äsken, eli ei tietenkään pitäisi muuttaa. Minullakin on kaksi poikaa! Ja tuskinpa sinunkaan poikasi jäävät aikuisina mamman helmoihin asumaan loppuiäkseen.
Ei kiinnosta ekokylä keskellä ei mitään vain naisten kanssa.
Sen sijaan ostaisin lomaosakkeen viikonloppuretriitistä, jossa olisin vain.minä ilman lapsia ja muut asukkaat olisivat timmejä ja komeita neli-viisikymppisiä miehiä.
T. Feministinainen 47 v
Millaiseen idylliin kylä sitten sijoittuu kun jo 50 luvun alusta jo tiloilla panostettiin koneisiin ja väkilannotteisiin ja silkasta raadannasta jo pyrittiin eroon ja sähkötkin 40 luvun lopussa.
Muuten ok, mutta tahtoisin myös miehille oikeuden asua lastensa ja perheensä kanssa. Talot voisivat olla suhteellisen lähellä toisiaan kylänraittimaisesti, mutta oma maata olisi oltava vähintään hehtaari per talo. Korostan omaa, sillä en olisi valmis vuokraamaan maata. Säännöiksi riittäisi ympäristöstä huolehtiminen ja muu olisi vapaaehtoista ja toivottavaa.
Olen hankkinut paljon käytännön taitoja ja toki teoriakin on hallussa. Parasta olisi asua puhtaan vesistön lähellä. Tontin ei tarvitsisi rajottua vesistöön, mutta hyvät kalastusmahdollisuudet olisivat plussaa. Osaan kalastaa, metsästää, marjastaa, sienestää, kasvattaa menestyksekkäästi ruokaa ja pitää eläimiä. Käytännössä en heti metsästäisi, enkä ottaisi vaativia eläimiä. Aloittaisin ruoan luomu kotitarveviljelyllä ja vaihdolla kyläläisten kanssa, metsän ja veden antimilla ja kanalalla. Täytyisi saada enemmän motivaatiota säilömiseen, ruoan varastointiin ja isompien erien kokkailuun ajan säästämiseksi muulle. Olisi mukavaa pitää talkoita. Itse viljely kyllä sujuu ja olisin valmis neuvomaan ja lainaamaan esim välineitä niille, jotka palauttavat ne sovitusti ja tarvittaessa myös huollettuina. Pidän omaisuudestani hyvää huolta, joten en aivan kommuuniin ryhtyisi enkä vuokramaalle elämänkoululaisten kanssa, jos totta puhutaan. Ei mitään hippimeininkiä minulle!
nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai jokainen saa ihan vapaasti päättää, haluaako jakaa elämäänsä naisten vai miesten kanssa, vai onko mieluummin ihan kokonaan yksin?
Eihän näköjään saa (ekokylän poikalapset).
Miten sinusta ekokylän poikalapset eroavat ekokylän tyttölapsista tässä asiassa? Tietenkään lapset eivät saa määritellä omaa asumismuotoaan, vaan sen tekee huoltaja. Täysi-ikäisenä saa sitten valita itse omat asuinkumppaninsa ja asuinpaikkansa.
Poikalapset ovat jo syntyessään eriarvoisessa asemassa ekokylän "perustuslain" takia:
"Oma ajatukseni olisi, että kylä olisi vain naisille ja lapsille."
Elleivät poikalapset kuole ennen täysi-ikäisyyttään, on kylässä perustuslaillinen ongelma.
Ei ole perustuslaillisa ongelmaa jos poikalapsia ei määritellä ihmisiksi, lait koskevat vain ihmisiä.
Naisilta puuttuu useimmiten ymmärrys haja-asutusalueen omakotitalon ja sen ympäristön ylläpidon vaatimasta työmäärästä. Vaikeus kasvaa toiseen potenssiin "eko" ajattelun myötä. Äiti + lapset yhdistelmällä lahoaa talo pystyyn ja piha kasvaa parissa vuodessa ryteiköksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta ekokylä keskellä ei mitään vain naisten kanssa.
Sen sijaan ostaisin lomaosakkeen viikonloppuretriitistä, jossa olisin vain.minä ilman lapsia ja muut asukkaat olisivat timmejä ja komeita neli-viisikymppisiä miehiä.
T. Feministinainen 47 v
Tällaisesta voisi jopa veloittaa hyvin eli toimisi kaupallisestikin. Ideaa voi myös varioida. Esim kesälomakylä, jossa on yhtä monta tietyn ikäluokan naista ja miestä ja kaikki sinkkuja.
Mikähän tuossa tarkalleen ottaen olisi ekoa? Ei se ole ekoa, että joudutaan ajelemaan pitkiä matkoja omalla autolla, kun julkista liikennettä ei ole. Sekään ei ole ekoa, että lämmitellään omaa pientilaa, verrattuna kerrostaloihin.
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen idylliin kylä sitten sijoittuu kun jo 50 luvun alusta jo tiloilla panostettiin koneisiin ja väkilannotteisiin ja silkasta raadannasta jo pyrittiin eroon ja sähkötkin 40 luvun lopussa.
En ajatellut, että kylän ideana olisi jäljitellä jotain mennyttä aikakautta, vaan elää ihan nykyajassa, mutta luontoa ajatellen. Eli tuottaa ruoka mahdollisimman pitkälti itsenäisesti, elää pääasiassa kasvisruoalla ja itse kasvatetuilla/metsästetyillä/kalastetuilla eläinkunnan tuotteilla, käyttää energiaa mahdollisimman vähän ja vain uusiutuvista lähteistä, vähentää kulutusta, kierrättää yms. Luonnollisestikaan täyteen omavaraisuuteen ei nykymaailmassa pysty, eikä ole tarvekaan. Mutta yrittäisimme elää kuitenkin sopusoinnussa luonnon kanssa ja tekisimme parhaamme kaikilla elämän osa-alueilla.
Kieltämättä tuntuu vähän ikävältä pakottaa pojat yhteisöön, jossa heille ei ole tarjolla yhtäkään omaa sukupuolta edustavaa mallia, kun taas tytöille niitä olisi pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok, mutta tahtoisin myös miehille oikeuden asua lastensa ja perheensä kanssa. Talot voisivat olla suhteellisen lähellä toisiaan kylänraittimaisesti, mutta oma maata olisi oltava vähintään hehtaari per talo. Korostan omaa, sillä en olisi valmis vuokraamaan maata. Säännöiksi riittäisi ympäristöstä huolehtiminen ja muu olisi vapaaehtoista ja toivottavaa.
Olen hankkinut paljon käytännön taitoja ja toki teoriakin on hallussa. Parasta olisi asua puhtaan vesistön lähellä. Tontin ei tarvitsisi rajottua vesistöön, mutta hyvät kalastusmahdollisuudet olisivat plussaa. Osaan kalastaa, metsästää, marjastaa, sienestää, kasvattaa menestyksekkäästi ruokaa ja pitää eläimiä. Käytännössä en heti metsästäisi, enkä ottaisi vaativia eläimiä. Aloittaisin ruoan luomu kotitarveviljelyllä ja vaihdolla kyläläisten kanssa, metsän ja veden antimilla ja kanalalla. Täytyisi saada enemmän motivaatiota säilömiseen, ruoan varastointiin ja isompien erien kokkailuun ajan säästämiseksi muulle. Olisi mukavaa pitää talkoita. Itse viljely kyllä sujuu ja olisin valmis neuvomaan ja lainaamaan esim välineitä niille, jotka palauttavat ne sovitusti ja tarvittaessa myös huollettuina. Pidän omaisuudestani hyvää huolta, joten en aivan kommuuniin ryhtyisi enkä vuokramaalle elämänkoululaisten kanssa, jos totta puhutaan. Ei mitään hippimeininkiä minulle!
nainen
Kuulostaa hyvältä! Juuri samoja ajatuksia minullakin on.
Nykyisistä ekokylistä käsittääkseni kaikki ovat tuollaisia kaikille avoimia, joten itse tahtoisin päästä testaamaan jotain ihan uutta ja kokeilla, miten homma toimisi pelkällä naisporukalla.
Ap, pilaan ilosi, mutta jos tällaisessa kylässä "vain naisille ja lapsille" rajaus olisi perustuslain vastainen Suomessa. Henkilöön liittyvien syiden, kuten sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun, perusteella ei saa syrjiä. Esimerkiksi sukupuolirajoitus työhakemuksissa on perusteltava aivan helvetin hyvin työn laadulla (esim. naisrooliin voidaan hakea naisnäyttelijää).
Mites sitten transsukupuoliset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiseen idylliin kylä sitten sijoittuu kun jo 50 luvun alusta jo tiloilla panostettiin koneisiin ja väkilannotteisiin ja silkasta raadannasta jo pyrittiin eroon ja sähkötkin 40 luvun lopussa.
En ajatellut, että kylän ideana olisi jäljitellä jotain mennyttä aikakautta, vaan elää ihan nykyajassa, mutta luontoa ajatellen. Eli tuottaa ruoka mahdollisimman pitkälti itsenäisesti, elää pääasiassa kasvisruoalla ja itse kasvatetuilla/metsästetyillä/kalastetuilla eläinkunnan tuotteilla, käyttää energiaa mahdollisimman vähän ja vain uusiutuvista lähteistä, vähentää kulutusta, kierrättää yms. Luonnollisestikaan täyteen omavaraisuuteen ei nykymaailmassa pysty, eikä ole tarvekaan. Mutta yrittäisimme elää kuitenkin sopusoinnussa luonnon kanssa ja tekisimme parhaamme kaikilla elämän osa-alueilla.
Kuokan kanssako meinaat juosta pelloillasi päivät pitkät? Tutustu ihmeessä 1800-luvun maanviljelyyn, ei se ole todellakaan mitään pientä oheispuuhaa, jossa ruokaa tulee kuin itsestään vähän heittelemällä jyviä maahan. Sitten kun taas aletaan puhumaan traktoreista ja kasvintorjunta-aineista ja ties mistä muusta, niin sun kyläsi on hyvin äkkiä todella paljon tehottomampi, ja siten epäekologisempi, kuin oikeat maatilat, jos et meinaa ruokaa tehtailla suomenmarkkinoille ammattimaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Naisilta puuttuu useimmiten ymmärrys haja-asutusalueen omakotitalon ja sen ympäristön ylläpidon vaatimasta työmäärästä. Vaikeus kasvaa toiseen potenssiin "eko" ajattelun myötä. Äiti + lapset yhdistelmällä lahoaa talo pystyyn ja piha kasvaa parissa vuodessa ryteiköksi.
Sen sijaan kaikki miehet pärjäävät tuosta vaan omavaraisella pientilalla, ihan vaan koska penis.
Huvittavaa, miten sukupuolista puhuttaessa miesten esimerkiksi otetaan aina se taitavin ja kyvykkäin sankari, eikä niitä tuhansia pullukoita ja kaljaan meneviä tomppeleita, jotka metsästävät ruokansa yhteiskunnan maksamilla tuilla eineshyllyltä. Vastaavasti naisten esimerkiksi otetaan se pahin bimbo-kana, joka kikattelee kaupungissa, omistaa vain korkokenkiä, käyttää 50% omaisuudestaan ulkonäön ylläpitoon eikä ole ikinä käynyt metsässä, sen sijaan että valittaisiin se tälläkin hetkellä omaa maatilaansa pyörittävä, armeijan käynyt kirvesmies(nainen), joka vapaa-aikanaan harrastaa eräilyä ja metsästystä.
Usko tai älä, on olemassa paljon yksinhuoltajia, jotka pärjäävät aivan loistavasti omissa taloissaan. Sukupuoli ei määrittele ihmisen kyvykkyyttä, vaan halu oppia.
Ekokylien ensimmäinen iso ongelma on aina se, että kuka tyhjentää ulkohuussin. Se voi olla kompostikäymälä tms., mutta joka tapauksessa se pitää tyhjentää.
Maalla asuminen on paljon muutakin kuin yhteisöllistä oravien paijaamista. Riitainen ja kateellinen porukka ei saisi edes lumitöitä tehtyä yhdessä. Valitettava totuus on, että kun joku kuitenkin lusmuilee yhteisistä hommista, niin tämmöinen ompeluseura ei kauan pysy kasassa tai edes olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitetäänkö poikalapset sitten pihalle kun täyttävät 18 vai heti äänenmurroksen alettua?
Eivätköhän ne lapset aikanaan aikuistu ja itsenäisty ihan ilman ulosheittoakin. Ei meidän tuttavapiirissämme ainakaan kukaan ole jäänyt äidin nurkkiin kovin pitkäksi aikaa. Ja varsinkin jos koti on omavarainen työleiri keskellä metsää ja pelkkien naisten asuttama, niin varmasti alkaa maailma kiinnostamaan aikanaan, eikä vaadita mitään karkotuksia.
Voi, todella moni mies unelmoisi pääsystä pelkkien naisten asuttamaan kylään!
Etenkin maalla peräkammarinpojaksi jääminen on ihan yleistä.
Todellisuudessa tuollaisilla unelmayhteisöillä on vahva taipumus ajautua riitoihin ja hajota. Joku naisistanne löytäisi kuitenkin sen elämänsä miehen, jonka roudaisi kylään asumaan ainakin tilapäisesti ja ainakin silloin tällöin. Lasten isillä olisi tapaamisoikeus lapsiinsa jne.
Vierailija kirjoitti:
Ap, pilaan ilosi, mutta jos tällaisessa kylässä "vain naisille ja lapsille" rajaus olisi perustuslain vastainen Suomessa. Henkilöön liittyvien syiden, kuten sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun, perusteella ei saa syrjiä. Esimerkiksi sukupuolirajoitus työhakemuksissa on perusteltava aivan helvetin hyvin työn laadulla (esim. naisrooliin voidaan hakea naisnäyttelijää).
Mites sitten transsukupuoliset?
Onko oikeasti? Siis tottakai työhakemuksissa, se on itsestään selvää, mutta nyt puhutaan yksityisten ihmisten asumisesta. Mikä laki määrittelee sen, kenet voi valita asumaan itse perustamaansa yhteisöön? Kyseessähän ei ole oikea kylä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan eräänlainen kommuuniasumisen vapaampi muoto.
Transsukupuoliset ovat ihan yhtä lailla miehiä tai naisia kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Pitää myös muistaa, että näissä "eko"kylissä ei ole mitään ympäristöystävällistä ja ekologista. Yleisesti ottaen kaikki, joihin olen tutustunut ovat itseasiassa olleet hyvin epäekologisia ja ympäristöystävällisyys on "musta tuntuu" -ajatteluun perustuvaa. Jos haluat olla oikeasti ekologinen muutat mahdollisimman tiheästi asuttuun kaupunkiin ja vältät kaikkea jonka tuotannossa ei ole "teho" etuliitettä.
Tämä on tietysti vaikea monien mielestään ekoihmisten ymmärtää ja hyväksyä. Tuollaiset ekokylät pitäisi kieltää lailla ympäristörikoksina.
Muistelen jotain tutkimusta, jossa kaupunkilainen elämäntapa (ei siis pelkkä kaupungissa asuminen) oli erittäin epäekologista, koska siihen liittyi aina hallitsematonta kulutusta. Lähes ilmainen vesi kannusti pitkiin suihkussakäynteihin, kauppojen laajat ruokavalikoimat tuhlaamaan syömisessä, helppo joukkoliikenne liikkumaan tarpeettomasti, lentokentä läheisyys/satama kannustivat matkusteluun jne., joten se, mikä tiheässä ja ahtaassa asumisessa voitettiin, hävittiin moneen kertaan tavassa elää.
Tuo voisi tehdä hyvää kaikille naisille. Oppisivat ihan aidoisti millaista naisten kanssa on ihan oikeasti elää sitä päivittäistä arkea.