Kuinkakohan usein haluton osapuoli parisuhteessa tajuaa, miten pahalta halukkaamasta tuntuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Kyllä jokaisella on ihan syntymäoikeus seksiin.

Sitä varten on elimetkin.

Se on tietenkin selvä ettei voi ketään pakottaa yhteiseen seksiin.

Mutta parisuhteeseen kuuluu seksi , sen ympärille parisuhde syntyy ja vaikka on paljon muitakin tärkeitä syitä olla parisuhteessa , ei toinen voi mitenkään tuosta vain nyppäistä seksiä pois.

Toki olisi paras erota jos seksiä ei ole.

Mutta miksi katsot että sinulla on oikeus kieltää kumppaniltasi seksi sekä itsesi kanssa että jonkun vieraan kanssa?

Ja miksi se sinua edes vaivaa jos et kerran itse kuitenkaan halua?

Ei ne elimetkään tarkoita mitään oikeutta. Ymmärrätkö sanan "pettäminen"? Voisiko vaikka määritellä sen tähän ja sitten jatketaan?

Kyllä jokaisella on oikeus seksiin, ei siitä mihinkään pääse.

Vai keneltä otat sen pois ja millä perusteella?

Pettäminen tarkoittaa sitä että alkaa toimia vastoin yhteistä sopimusta, sanatontakin.

Ja yksi pettämisen muoto on se että lopettaa parisuhteessa seksin yksipuolisesti eikä tee asialle mitään.

( Ja saivartelijoille:voi toki tulla sairauksia tai ikä tekee tepposet, ne kuuluu elämään).

Ei, ei vieläkään ole oikeutta vaikka seksi kuuluisikin parisuhteeseen.

Minusta on saivartelua tai keskustelun typistämistä olettaa että seksi loppuu ilman syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomat ovat usein todella itsekeskeisiä eivätkä ajattele toisen oikeutta seksiin.

Kuule, ei sellaista oikeutta ole olemassakaan. Toista seksiin painostava vasta itsekeskeinen onkin. Oma käsi  on keksitty.

Ei,sulla ei ole oikeutta seksiin kuin itsesi kanssa. Sulla on mahdollisuus seksiin jos toinenkin on siihen suostuvainen mutta velvollisuutta tai  oikeutta vastentahtoiseen seksiin ei tässä maassa ole kenelläkään. Tuliko  selväksi?

Jos toinen ei sinua halua, mene itseesi ja mieti miksi se toinen ei sua halua.Ja fiksaa se asia.

Herranjestas ei ole totta.

Että halukkaan pitää olla ajatustenlukija ja ihmetellä päänsä puhki miksi haluton ei halua.

Älä edes kehtaa olla noin lapsellinen, ethän sinä ota mitään vastuuta parisuhteestasi tuolla tavalla.

Ja vielä pitäisi korjata sinun haluttomuutesi.

Kyllä se on sinun asiasi korjata se ja kertoa mistä se johtuu ja mikä voisi auttaa.

Jos tiedät ettet enää tule haluamaan nykyistä kumppaniasi niin ota sinä ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Eihän se välittäminen ole mikään mustavalkoinen asia.

Hyvinkin saattaa välittää paljonkin kumppanistaan mutta ei ole valmis elämään ilman seksiä koko elämäänsä.

Silloin saattaa päätyä juuri siihen että hakee seksin muualta kun sitä välittämistä on ja suhde muuten toimii.

En sano että tämä on hyvä mutta ymmärrän kyllä että näin voi käydä.

Minä en ymmärrä ja minä olen se puutteessa oleva. No meitä on paljon erillaisia. Itse en ikinä olisi valmis pettämään toista.

Ei ole kyseessä petos, jos asian ilmaisee selvästi: En aio elää ilman seksiä, eroa itse, jos tahdot erota. (Eli ihan sama mitä haluttomat monesti tekee: minulla on hyvä näin, tee mitä tahdot! Ei oo pakko jäädä, aina voi erota jos ei kiinnosta)

Ja mun mielestä yhdenlainen petos jättää toinen puutteeseen, varsinkin jos siihen ei ole mitään kummempaa syytä. Parisuhteeseen kuitenkin kuuluu se seksi olennaisena osana.

Ehkä tässä jää jotenkin oleellinen osa pois eli miten jokainen näkee parisuhteen. Meillä esimerkki tästä ongelmasta on keskusteltu enkä koe että minua kohtaan olisi tehty mitään petosta. Ero tai pettäminen ei missään vaiheessa ole tullut esille koska suhteen pohjana meillä on se että haluamme olla toistemme kanssa ja ratkaista ongelmat yhdessä.

En minä vielä vuosia ole puutteessa ollut mutta tunteet sitä toista kohtaan pitää muuttua todella paljon että alkaisin ajatella pettämistä tai eroa.

No teillä vaikuttaakin olevan keskinäinen kunnioitus, kun asioista on keskusteltu ilmeisesti hyvään sävyyn ja toista ajatellen? Se vaikuttaa todella paljon. En tiedä sinusta, mutta kyllä ainakin itse katkeroituisin ja hermostuisin, jos toinen yhtäkkiä alkaisi vain sanella muutoksia omin ehdoin ja odottaisi minun sopeutuvan ilman valituksia ja vieläpä odottaisi jotain erityishuomiota siihen päälle -ellei kyse olisi tyyliin jostain vakavasta sairaudesta. Harva olisi valmis nielemään sellaista. Olivatpa ne muutokset mitä tahansa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.

Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?

Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.

Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"

Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.

Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.

Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"

Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.

En ole tuo (erittäin osuvan esimerkin kirjoittanut) mutta kyllä miehet ja naiset ovat tässä usein erilaisia, eikä miehiä kiinnosta samankaltainen läheisyys kuin naisia. (Onko tämä sulle jotenkin yllätyksellistä? ) silloin tällainen läheisyys on hyvin pitkälle naista palvelevaa... ja nainen olen itsekin, jos sillä on mitään merkitystä.

Ehkä minun mieheni sitten on joku suuri poikkeus tässä kun hänelle lähtökohtaisesti läheisyys on läheisyyttä ilman odotuksia seksitä joten kyllä minua tuo yleistyksesi yllättää.

Aika jännä et tämä haluttomien palsta on täynnä naisia, jotka valittaa sitä, ettei mies huomioi muuten kun seksiä halutessaan. Ja sulta on tosiaan kaikki mennyt ohi?!

En vain alennu tekemään mitään yleistyksiä koskien sukupuolia anonyymin keskustelupalstan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Kyllä jokaisella on ihan syntymäoikeus seksiin.

Sitä varten on elimetkin.

Se on tietenkin selvä ettei voi ketään pakottaa yhteiseen seksiin.

Mutta parisuhteeseen kuuluu seksi , sen ympärille parisuhde syntyy ja vaikka on paljon muitakin tärkeitä syitä olla parisuhteessa , ei toinen voi mitenkään tuosta vain nyppäistä seksiä pois.

Toki olisi paras erota jos seksiä ei ole.

Mutta miksi katsot että sinulla on oikeus kieltää kumppaniltasi seksi sekä itsesi kanssa että jonkun vieraan kanssa?

Ja miksi se sinua edes vaivaa jos et kerran itse kuitenkaan halua?

Ei ne elimetkään tarkoita mitään oikeutta. Ymmärrätkö sanan "pettäminen"? Voisiko vaikka määritellä sen tähän ja sitten jatketaan?

Kyllä jokaisella on oikeus seksiin, ei siitä mihinkään pääse.

Vai keneltä otat sen pois ja millä perusteella?

Pettäminen tarkoittaa sitä että alkaa toimia vastoin yhteistä sopimusta, sanatontakin.

Ja yksi pettämisen muoto on se että lopettaa parisuhteessa seksin yksipuolisesti eikä tee asialle mitään.

( Ja saivartelijoille:voi toki tulla sairauksia tai ikä tekee tepposet, ne kuuluu elämään).

Ei, ei vieläkään ole oikeutta vaikka seksi kuuluisikin parisuhteeseen.

Minusta on saivartelua tai keskustelun typistämistä olettaa että seksi loppuu ilman syytä.

Kyllä edelleen on oikeus, et osaa kertoa keneltä ja millä perusteella se joltain kiellettäisiin.

Haluttomuuteen on varmaan syynsä ja ne on sen haluttoman asia selvittää.

Vierailija kirjoitti:

Tahdon asia kirjoitti:

Halut on kirjoitti:

Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.

Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.

Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.[/

Hyvin kirjoitettu. Voisi olla oma tarinani.

Jos nyt joku haluttoman kumppani tätä lukee, niin lue seuraava:

Se, että oman halun ilmaiseminen on joskus riittänyt esileikiksi, ei tarkoita että näin olisi aina. Vika ei ole kummassakaan, tilanne on vain muuttunut. Kokeile erilaista lähestymistapaa. Jos haluat seksiä lauantaina, aloita esileikki jo maanantaina.

Jos toinen on kotona lasten kanssa, mieti miten paljon hänen arkensa on muuttunut. Pikkulapsiperheen aamut ovat usein jopa aikaisempia kuin työaamut. Yöt ovat katkonaisia. Lapset eivät usein nuku päikkäreitä yhtäaikaa. Joku on koko ajan tarvitseva ja iholla.

Töissä käyvän arkipäivät sensijaan muuttuvat melko vähän. Teet edelleen samoja juttuja ja näet edelleen aikuisia ihmisiä. Syöt lounaasi lämpimänä ja käyt vessassa yksin ja rauhassa.

Kun siis tulet kotiin, kenties valmiiseen pöytään, voitko edelleen olettaa että päivällisen jälkeen on sinun vuorosi tehdä jotain kivaa tai levätä, niin kuin ennen kun teillä ei vielä lapsia ollut? Onko sinulla edelleen oikeus olettaa saavasi kivaa seksiä illalla kun painat erektiosi toisen reittä vasten, niin kuin ennen? Kun sinä olet ensin rentoutunut rankan työpäivän jälkeen?

Kotona olevan ihmisen maailma kutistuu aika pieneksi. Jos ainoa tentoutumishetki koittaa sitten kun on saanut lapset nukkumaan, tarkoittaa se usein sitä että nukahdat itsekin. Ja se tulee tarpeeseen koska joudut ehkä heräilemään yöllä monta kertaa ennen kuin kello on kuusi ja päiväsi alkaa.

Jos taas käy niin hyvin että et nukahda, ihosi voi olla suorastaan allerginen kosketukselle. Koko päivän joku on koskenut ja tarvinnut sinua. Anna hetki omaa aikaa, miellän jo silloin kun lapset ovat hereillä jos mielit päästä iholle illalla. Aloita hitaasti. Arvostaen ja kuulostelen. Niin kuin silloin kun ette vielä tunteneet kunnolla, etkä voinut olla varma haluaako hän sinua samalla tavalla kuin sinä häntä.

Tästä olisi ehdottoman hyvä puhua jo synnytysvalmennuksessa. Suoraan ja peittelemättä. Tai ehkä jo koulussa ennen kuin kellään on vielä lapsia edes suunnitteilla ;)

Samoin myös kotona oleva voisi miettiä mitä se hänen puolisonsa elämä on. Myös hän valvoo öisin ja kun hän tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin, hänkin haluaisi ehkä hetken huokaista. Ei varsinaisesti piristä jos häneen suhtaudutaan kuin hän olisi ollut jossain lepäämässä ja hauskaa pitämässä kun ei ollut kotona. Vaikka oletkin hoitanut lapsia koko päivän, se ei tarkoita, että töissä käyvän puolisosi tulisi huolehtia heistä yksin koko illan. Ellet sitten ole itse menossa iltatöihin.

Sanoo marttyyri. Eihän tossa missään kohtaa puhuttu että tarvitsisi koko iltaa lapsia hoitaa. Pieni hetki molemmille. Eikä siinä pikkulapsiperheen arjessa edes ole koko iltaa kun toinen tulee töistä. Lapset yleensä menee nukkumaan jo parin tunnin päästä. Voisiko se töissä käyvä hetken huilata ja astua sitten puikkoihin? Laittaa vaikka omat lapsensa nukkumaan?

Kuka ne lapset iltaisin hoitaa sitten kun molemmat on päivät töissä?

Kuinkakohan usein haluava osapuoli parisuhteessa tajuaa miten pahalta haluttomasta tuntuu? Minusta tuntuu hyvin pahalta ja haluaisin haluta. Tuntuu pahalta, koska rakastan miestäni ja en kestä ajatusta, että hän olisi jonkun toisen naisen kanssa. Pelottaa eniten, että halut eivät enää ikinä palaa takaisin ja joudumme eroamaan tämän asian takia. Olen tätä kuitenkin menossa selvittämään lääkäriin, vaikka en oikein sieltä ikinä saa mihinkään vaivaan apua. 

Haluttomuutta on ollut nyt vuoden ja harrastamme epäsäännöllisesti seksiä. Jossain kuukaudessa voi olla sentään kerran viikossa seksiä, mutta nyt on mennyt kolme viikkoa, kun ei ole haluttanut minkäänlainen seksuaalinen kanssakäyminen. Läheisyyttä rakastan ja sitä meillä on paljon. Se ei tietenkään vaan riitä, kun toista haluttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.

Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?

Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.

Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"

Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.

Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.

Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"

Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.

En ole tuo (erittäin osuvan esimerkin kirjoittanut) mutta kyllä miehet ja naiset ovat tässä usein erilaisia, eikä miehiä kiinnosta samankaltainen läheisyys kuin naisia. (Onko tämä sulle jotenkin yllätyksellistä? ) silloin tällainen läheisyys on hyvin pitkälle naista palvelevaa... ja nainen olen itsekin, jos sillä on mitään merkitystä.

Ehkä minun mieheni sitten on joku suuri poikkeus tässä kun hänelle lähtökohtaisesti läheisyys on läheisyyttä ilman odotuksia seksitä joten kyllä minua tuo yleistyksesi yllättää.

Aika jännä et tämä haluttomien palsta on täynnä naisia, jotka valittaa sitä, ettei mies huomioi muuten kun seksiä halutessaan. Ja sulta on tosiaan kaikki mennyt ohi?!

En vain alennu tekemään mitään yleistyksiä koskien sukupuolia anonyymin keskustelupalstan mukaan.

No hyvä tietää. Ajattelin sun olevan niitä, jotka yläpeukuttaa näille miesvihapuheille!

Käyttäjä1849 kirjoitti:

Kuinkakohan usein haluava osapuoli parisuhteessa tajuaa miten pahalta haluttomasta tuntuu? Minusta tuntuu hyvin pahalta ja haluaisin haluta. Tuntuu pahalta, koska rakastan miestäni ja en kestä ajatusta, että hän olisi jonkun toisen naisen kanssa. Pelottaa eniten, että halut eivät enää ikinä palaa takaisin ja joudumme eroamaan tämän asian takia. Olen tätä kuitenkin menossa selvittämään lääkäriin, vaikka en oikein sieltä ikinä saa mihinkään vaivaan apua. 

Haluttomuutta on ollut nyt vuoden ja harrastamme epäsäännöllisesti seksiä. Jossain kuukaudessa voi olla sentään kerran viikossa seksiä, mutta nyt on mennyt kolme viikkoa, kun ei ole haluttanut minkäänlainen seksuaalinen kanssakäyminen. Läheisyyttä rakastan ja sitä meillä on paljon. Se ei tietenkään vaan riitä, kun toista haluttaa. 

Vasta vuoden päästä lääkäriin?!? Ja asenteella "ei se kuitenkaan mitään auta"

Joopa joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Eihän se välittäminen ole mikään mustavalkoinen asia.

Hyvinkin saattaa välittää paljonkin kumppanistaan mutta ei ole valmis elämään ilman seksiä koko elämäänsä.

Silloin saattaa päätyä juuri siihen että hakee seksin muualta kun sitä välittämistä on ja suhde muuten toimii.

En sano että tämä on hyvä mutta ymmärrän kyllä että näin voi käydä.

Minä en ymmärrä ja minä olen se puutteessa oleva. No meitä on paljon erillaisia. Itse en ikinä olisi valmis pettämään toista.

Ei ole kyseessä petos, jos asian ilmaisee selvästi: En aio elää ilman seksiä, eroa itse, jos tahdot erota. (Eli ihan sama mitä haluttomat monesti tekee: minulla on hyvä näin, tee mitä tahdot! Ei oo pakko jäädä, aina voi erota jos ei kiinnosta)

Ja mun mielestä yhdenlainen petos jättää toinen puutteeseen, varsinkin jos siihen ei ole mitään kummempaa syytä. Parisuhteeseen kuitenkin kuuluu se seksi olennaisena osana.

Ehkä tässä jää jotenkin oleellinen osa pois eli miten jokainen näkee parisuhteen. Meillä esimerkki tästä ongelmasta on keskusteltu enkä koe että minua kohtaan olisi tehty mitään petosta. Ero tai pettäminen ei missään vaiheessa ole tullut esille koska suhteen pohjana meillä on se että haluamme olla toistemme kanssa ja ratkaista ongelmat yhdessä.

En minä vielä vuosia ole puutteessa ollut mutta tunteet sitä toista kohtaan pitää muuttua todella paljon että alkaisin ajatella pettämistä tai eroa.

No teillä vaikuttaakin olevan keskinäinen kunnioitus, kun asioista on keskusteltu ilmeisesti hyvään sävyyn ja toista ajatellen? Se vaikuttaa todella paljon. En tiedä sinusta, mutta kyllä ainakin itse katkeroituisin ja hermostuisin, jos toinen yhtäkkiä alkaisi vain sanella muutoksia omin ehdoin ja odottaisi minun sopeutuvan ilman valituksia ja vieläpä odottaisi jotain erityishuomiota siihen päälle -ellei kyse olisi tyyliin jostain vakavasta sairaudesta. Harva olisi valmis nielemään sellaista. Olivatpa ne muutokset mitä tahansa suhteessa.

Kyllä minä ensin katkeroiduin ja turhauduin ja painostin millä sain toisen vain enemmän stressaantuneeksi haluttomuudestaan mutta sen jälkeen tuli keskuteleminen aiheesta ja se päätös että me olemme tässä yhdessä.

Kunnioitus se ehkä on. Minusta pettäjä nimenomaan ei kunnioita sitä toista ollenkaan ja ilman kunnioitusta voi suhteen kuopata.

Halut on kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halut on kirjoitti:

Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.

Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.

Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.

No nythän sinä voit sitten antaa miehellesi sitä aikaa ja nähdä vaivaa ja lämmitellä. Älä vain sorru painostamiseen, pettämisestä puhumattakaan.

No näinhän minä teenkin. Eipä pointtini ollutkaan että tästä nyt pettämään tai painostamaan lähden. Ymmärrän kyllä nyt hyvin sellaisetkin ajatukset. Miehelleni ei vaan taida samat konstit toimia kuin mitkä olisivat aikanaan minuun toimineet. Ja kyllä, käymme parisuhdeterapiassa näitä asioita läpi pikkuhiljaa. Uskon vakaasti että balanssi vielä löytyy. En ole mihinkään menossa ja elän ihan hyvää elämää muuten. Kaikkeen tottuu, mutta ilman seksiä en halua loppuelämääni viettää. Eikä halua miehenikään, joten toivoa on.

Hienoa teille. Itse vaan nähnyt liian monesti miten nainen ei osaa käsitellä miehen haluttomuutta. Ei vaikka olisi itsekin joskus haluttomuudesta kärsinyt. Syvässä tuntuu olevan uskomus, että mies haluaa aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksei haluton nainen voi vaan miestä miellyttääkseen kerran viikossa vaikka avata haarat ja antaa miehen nussia pussit tyhjäksi? Näin se mies ei käy vieraissa, pysyy tyytyväisenä ja saattaa pysyä suhteessa muutenkin.

Haluttomaan mieheen tämä ei tietenkään toimi ellei jörpökkä nouse.

Minä en edes halua panna halutonta naista, tuntuu väärältä. Sen sijaan haluton voi yrittää selvittää mistä asia johtuu ja tehdä asialle jotain. Se, että vastaa, ettei tiedä eikä mitään ole valmis yrittämään, kertoo kyllä aika karusti suhteen tilan.

Ja toki onhan molemmilla kädet ja suu. Niillä kumpikin sukupuoli toista tyydyttää, jos itseä ei yhdyntä nappaa, mutta haluaa toista huomioida.

Ei paljon kannata hurrata itselleen, jos ei ole valmis panemaan halutonta naista vaginaan, mutta on valmis panemaan tätä suuhun, vaikka tämä ei halua. Kädet ja suu on sama asia kuin yhdyntä haluttomalle. Eikä haluttomuuden sellvittäminen ja hoitaminen ole vain toisen osapuolen asia. Koska parisuhde on yhteinen ja seksuaalielämä on yhteinen, ongelmatkin kohdataan ja ratkotaan yhdessä. Haluavalla osapuolella on useinkin omat virheet tehtynä, joilla haluttomuutta on kenties pahennettu, joten hänenkin pitää muuttaa omaa käytöstään ja toimintaansa.

Sen takia kirjoitin "mutta haluaa toista huomioida". On myös niitä, jotka eivät halua yhdyntää, mutta esim. käsityöt silloin tällöin on ihan ok.

Ei haluttomuuden selvittämine ole vain haluttoman asia. Mutta hän on ratkaisevassa asiassa sen suhteen, koska kukaan muu ei voi tietää mistä se hänen haluttomuutensa johtuu, ellei hän siitä suostu puhumaan. Totta kai haluavankin pitää omaa käytöstään muuttaa, mutta arvauksien perusteella se on aika vaikeaa.

Senpä takia ongelman ratkaisuun pitääkin osallistua molempien yhdessä, ettei tarvitse arvailla miltä toisesta tuntuu, mitä hän ajattelee tai mitä mahdollisesti kaipaa. Moni tuntuu täällä vain näkevän asian jomman kumman näkökulmasta, vaikka kyseessä on nimenomaan yhteinen ongelma.

Sitähän se eksäkin marisi. Tuntuu niin pahalta, kiveksiin sattuu, ota edes suihin, mun itsetunto kärsii. Tämä kaikki siis sen jälkeen kun oli maannut illan toisensa jälkeen sohvalla ja jättänyt kaiken minun hommikseni, kun olin saanut lapset nukkumaan. Kävimme molemmat töissä, lapsia ja koira oli. Haluttiko, no ei. Vituttiko, kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.

Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?

Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.

Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"

Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.

Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.

Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"

Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.

En ole tuo (erittäin osuvan esimerkin kirjoittanut) mutta kyllä miehet ja naiset ovat tässä usein erilaisia, eikä miehiä kiinnosta samankaltainen läheisyys kuin naisia. (Onko tämä sulle jotenkin yllätyksellistä? ) silloin tällainen läheisyys on hyvin pitkälle naista palvelevaa... ja nainen olen itsekin, jos sillä on mitään merkitystä.

Ehkä minun mieheni sitten on joku suuri poikkeus tässä kun hänelle lähtökohtaisesti läheisyys on läheisyyttä ilman odotuksia seksitä joten kyllä minua tuo yleistyksesi yllättää.

Aika jännä et tämä haluttomien palsta on täynnä naisia, jotka valittaa sitä, ettei mies huomioi muuten kun seksiä halutessaan. Ja sulta on tosiaan kaikki mennyt ohi?!

En vain alennu tekemään mitään yleistyksiä koskien sukupuolia anonyymin keskustelupalstan mukaan.

No hyvä tietää. Ajattelin sun olevan niitä, jotka yläpeukuttaa näille miesvihapuheille!

Minähän juuri koitin puolustaa että miehet ovat tuntevia olentoja jotka voivat haluta läheisyyttä vai läheisyyden takia eikä vain seksin.

Vierailija kirjoitti:

Media kasvatti minut uskomaan että miehet haluavat aina useammin kuin naiset. Kolaukset olivat kovia aina kun tulin torjutuksi, vaikka olisin halunnut vain 1-2 kertaa viikossa. Tunsin itseni epäviehättäväksi seksintappajaksi. Olen sopeutunut tilanteeseen, libido on lähes yhtä matala kuin kaverin seurassa olisin. Aloitteita en muista tehneeni viikkokausiin. Viihdyn suhteessa erittäin hyvin mutta "halukas minä"-persoonani ei ole enää olemassa. Tämä ulottuu myös tuntemattomiin miehiin, joskus ennen olen ajatellut vastakkaisesta sukupuolesta paljon seksuaalissävytteisemmin.Tämä ei ole ainut suhde missä koen miehen libidon olleen alhaisempi kuin omani. Joskus mietin että minua on oikeasti panettanut niin että on ollut pakko masturboida, sitä tunnetta ei ole ollut vuosikausiin.

N27

Sinua ei ilmeisesti ole opetettu ymmärtämään lukemaasi tai suodattamaan median kirjoituksia millään tavalla? Se, että miehet haluavat keskimäärin enemmän kuin naisen ja naisten haluttomuus on yleisempää, EI TARKOITA että kaikki miehet haluavat seksiä aina ja enemmän. Vittu miten pässi täytyy olla ettei tällaista edes aikuisena ymmärrä.

Tuli vaan mieleen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tahdon asia kirjoitti:

Halut on kirjoitti:

Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.

Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.

Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.[/

Hyvin kirjoitettu. Voisi olla oma tarinani.

Jos nyt joku haluttoman kumppani tätä lukee, niin lue seuraava:

Se, että oman halun ilmaiseminen on joskus riittänyt esileikiksi, ei tarkoita että näin olisi aina. Vika ei ole kummassakaan, tilanne on vain muuttunut. Kokeile erilaista lähestymistapaa. Jos haluat seksiä lauantaina, aloita esileikki jo maanantaina.

Jos toinen on kotona lasten kanssa, mieti miten paljon hänen arkensa on muuttunut. Pikkulapsiperheen aamut ovat usein jopa aikaisempia kuin työaamut. Yöt ovat katkonaisia. Lapset eivät usein nuku päikkäreitä yhtäaikaa. Joku on koko ajan tarvitseva ja iholla.

Töissä käyvän arkipäivät sensijaan muuttuvat melko vähän. Teet edelleen samoja juttuja ja näet edelleen aikuisia ihmisiä. Syöt lounaasi lämpimänä ja käyt vessassa yksin ja rauhassa.

Kun siis tulet kotiin, kenties valmiiseen pöytään, voitko edelleen olettaa että päivällisen jälkeen on sinun vuorosi tehdä jotain kivaa tai levätä, niin kuin ennen kun teillä ei vielä lapsia ollut? Onko sinulla edelleen oikeus olettaa saavasi kivaa seksiä illalla kun painat erektiosi toisen reittä vasten, niin kuin ennen? Kun sinä olet ensin rentoutunut rankan työpäivän jälkeen?

Kotona olevan ihmisen maailma kutistuu aika pieneksi. Jos ainoa tentoutumishetki koittaa sitten kun on saanut lapset nukkumaan, tarkoittaa se usein sitä että nukahdat itsekin. Ja se tulee tarpeeseen koska joudut ehkä heräilemään yöllä monta kertaa ennen kuin kello on kuusi ja päiväsi alkaa.

Jos taas käy niin hyvin että et nukahda, ihosi voi olla suorastaan allerginen kosketukselle. Koko päivän joku on koskenut ja tarvinnut sinua. Anna hetki omaa aikaa, miellän jo silloin kun lapset ovat hereillä jos mielit päästä iholle illalla. Aloita hitaasti. Arvostaen ja kuulostelen. Niin kuin silloin kun ette vielä tunteneet kunnolla, etkä voinut olla varma haluaako hän sinua samalla tavalla kuin sinä häntä.

Tästä olisi ehdottoman hyvä puhua jo synnytysvalmennuksessa. Suoraan ja peittelemättä. Tai ehkä jo koulussa ennen kuin kellään on vielä lapsia edes suunnitteilla ;)

Samoin myös kotona oleva voisi miettiä mitä se hänen puolisonsa elämä on. Myös hän valvoo öisin ja kun hän tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin, hänkin haluaisi ehkä hetken huokaista. Ei varsinaisesti piristä jos häneen suhtaudutaan kuin hän olisi ollut jossain lepäämässä ja hauskaa pitämässä kun ei ollut kotona. Vaikka oletkin hoitanut lapsia koko päivän, se ei tarkoita, että töissä käyvän puolisosi tulisi huolehtia heistä yksin koko illan. Ellet sitten ole itse menossa iltatöihin.

Sanoo marttyyri. Eihän tossa missään kohtaa puhuttu että tarvitsisi koko iltaa lapsia hoitaa. Pieni hetki molemmille. Eikä siinä pikkulapsiperheen arjessa edes ole koko iltaa kun toinen tulee töistä. Lapset yleensä menee nukkumaan jo parin tunnin päästä. Voisiko se töissä käyvä hetken huilata ja astua sitten puikkoihin? Laittaa vaikka omat lapsensa nukkumaan?

Kuka ne lapset iltaisin hoitaa sitten kun molemmat on päivät töissä?

Jes! Lisää matskua synnytysvalmennuksiin tms.!

Nimittäin sitten kun molemmat on päivät töissä niin kuka pesee pyykit, käy kaupassa ja tekee ruokaa kun sitä ei ole ketään enää päivällä tekemässä lastenhoidon ohella?

Ja kyllä se vaan on niin että kannattaa sen töissä käyvän osapuolenkin totutella tulevaan arkeen - aikaan sitten kun molemmat käy töissä. Silloin ei löhötä sohvalla raskaan työpäivän jälkeen ennen kuin lapset on niin isoja että malttavat löhötä seurana.

Kikkeliskokkelis, mitäs läksit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Eihän se välittäminen ole mikään mustavalkoinen asia.

Hyvinkin saattaa välittää paljonkin kumppanistaan mutta ei ole valmis elämään ilman seksiä koko elämäänsä.

Silloin saattaa päätyä juuri siihen että hakee seksin muualta kun sitä välittämistä on ja suhde muuten toimii.

En sano että tämä on hyvä mutta ymmärrän kyllä että näin voi käydä.

Minä en ymmärrä ja minä olen se puutteessa oleva. No meitä on paljon erillaisia. Itse en ikinä olisi valmis pettämään toista.

Ei ole kyseessä petos, jos asian ilmaisee selvästi: En aio elää ilman seksiä, eroa itse, jos tahdot erota. (Eli ihan sama mitä haluttomat monesti tekee: minulla on hyvä näin, tee mitä tahdot! Ei oo pakko jäädä, aina voi erota jos ei kiinnosta)

Ja mun mielestä yhdenlainen petos jättää toinen puutteeseen, varsinkin jos siihen ei ole mitään kummempaa syytä. Parisuhteeseen kuitenkin kuuluu se seksi olennaisena osana.

Ehkä tässä jää jotenkin oleellinen osa pois eli miten jokainen näkee parisuhteen. Meillä esimerkki tästä ongelmasta on keskusteltu enkä koe että minua kohtaan olisi tehty mitään petosta. Ero tai pettäminen ei missään vaiheessa ole tullut esille koska suhteen pohjana meillä on se että haluamme olla toistemme kanssa ja ratkaista ongelmat yhdessä.

En minä vielä vuosia ole puutteessa ollut mutta tunteet sitä toista kohtaan pitää muuttua todella paljon että alkaisin ajatella pettämistä tai eroa.

No teillä vaikuttaakin olevan keskinäinen kunnioitus, kun asioista on keskusteltu ilmeisesti hyvään sävyyn ja toista ajatellen? Se vaikuttaa todella paljon. En tiedä sinusta, mutta kyllä ainakin itse katkeroituisin ja hermostuisin, jos toinen yhtäkkiä alkaisi vain sanella muutoksia omin ehdoin ja odottaisi minun sopeutuvan ilman valituksia ja vieläpä odottaisi jotain erityishuomiota siihen päälle -ellei kyse olisi tyyliin jostain vakavasta sairaudesta. Harva olisi valmis nielemään sellaista. Olivatpa ne muutokset mitä tahansa suhteessa.

Kyllä minä ensin katkeroiduin ja turhauduin ja painostin millä sain toisen vain enemmän stressaantuneeksi haluttomuudestaan mutta sen jälkeen tuli keskuteleminen aiheesta ja se päätös että me olemme tässä yhdessä.

Kunnioitus se ehkä on. Minusta pettäjä nimenomaan ei kunnioita sitä toista ollenkaan ja ilman kunnioitusta voi suhteen kuopata.

No itse näen taas niin, että se epäkunnioittava voi olla ihan kumpi vain osapuolista, tai vaikka molemmat.

epäkunnioittava on ihminen joka sanoo parisuhteessa: minä haluan nyt x, tyydy siihen tai lähde. Olipa asia mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.

Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?

Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.

Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"

Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.

Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.

Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"

Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.

En ole tuo (erittäin osuvan esimerkin kirjoittanut) mutta kyllä miehet ja naiset ovat tässä usein erilaisia, eikä miehiä kiinnosta samankaltainen läheisyys kuin naisia. (Onko tämä sulle jotenkin yllätyksellistä? ) silloin tällainen läheisyys on hyvin pitkälle naista palvelevaa... ja nainen olen itsekin, jos sillä on mitään merkitystä.

Ehkä minun mieheni sitten on joku suuri poikkeus tässä kun hänelle lähtökohtaisesti läheisyys on läheisyyttä ilman odotuksia seksitä joten kyllä minua tuo yleistyksesi yllättää.

Aika jännä et tämä haluttomien palsta on täynnä naisia, jotka valittaa sitä, ettei mies huomioi muuten kun seksiä halutessaan. Ja sulta on tosiaan kaikki mennyt ohi?!

En vain alennu tekemään mitään yleistyksiä koskien sukupuolia anonyymin keskustelupalstan mukaan.

No hyvä tietää. Ajattelin sun olevan niitä, jotka yläpeukuttaa näille miesvihapuheille!

Minähän juuri koitin puolustaa että miehet ovat tuntevia olentoja jotka voivat haluta läheisyyttä vai läheisyyden takia eikä vain seksin.

No puolustat naisen näkökulmasta! Miehen pitää haluta samaa kuin nainen ollakseen kelvollinen. Miksi priorisoit läheisyyden? Onko se jotenkin ylevämpää? Miksi? Miksei voi olla "tunteva olento" jos haluaa pelkästään seksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.

Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.

Kenellä tahansa on oikeus lähteä suhteesta, jos siitä ei saa sitä mitä haluaa. Sen sijaan oikeutta mennä vieraisiin ei ole kenelläkään, kuten ei oikeutta seksiinkään. Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta?

Minkä luvan vieraisiin meno muka tarvitsee? Teoriassa kai on aviorikos olemassa, mutta onko ketään koskaan tuomittu? Entä sellainen henkinen väkivalta ja kiusaaminen kuin pihtaaminen suhteessa? Ja siihen vielä kielto toisenkin olla ilman seksiä? Se on OK?

Mikä muu kertoo paremmin kuin pettäminen ettei todella vältä siitä toisesta ja miksi olla suhteessa sellaisen kanssa josta ei välitä.

Vieläkään kenelläkään ei ole mitään symtymäoikeutta seksiin mutta oikeus on valita se kenen kanssa on suhteessa.

Eihän se välittäminen ole mikään mustavalkoinen asia.

Hyvinkin saattaa välittää paljonkin kumppanistaan mutta ei ole valmis elämään ilman seksiä koko elämäänsä.

Silloin saattaa päätyä juuri siihen että hakee seksin muualta kun sitä välittämistä on ja suhde muuten toimii.

En sano että tämä on hyvä mutta ymmärrän kyllä että näin voi käydä.

Minä en ymmärrä ja minä olen se puutteessa oleva. No meitä on paljon erillaisia. Itse en ikinä olisi valmis pettämään toista.

Ei ole kyseessä petos, jos asian ilmaisee selvästi: En aio elää ilman seksiä, eroa itse, jos tahdot erota. (Eli ihan sama mitä haluttomat monesti tekee: minulla on hyvä näin, tee mitä tahdot! Ei oo pakko jäädä, aina voi erota jos ei kiinnosta)

Ja mun mielestä yhdenlainen petos jättää toinen puutteeseen, varsinkin jos siihen ei ole mitään kummempaa syytä. Parisuhteeseen kuitenkin kuuluu se seksi olennaisena osana.

Ehkä tässä jää jotenkin oleellinen osa pois eli miten jokainen näkee parisuhteen. Meillä esimerkki tästä ongelmasta on keskusteltu enkä koe että minua kohtaan olisi tehty mitään petosta. Ero tai pettäminen ei missään vaiheessa ole tullut esille koska suhteen pohjana meillä on se että haluamme olla toistemme kanssa ja ratkaista ongelmat yhdessä.

En minä vielä vuosia ole puutteessa ollut mutta tunteet sitä toista kohtaan pitää muuttua todella paljon että alkaisin ajatella pettämistä tai eroa.

No teillä vaikuttaakin olevan keskinäinen kunnioitus, kun asioista on keskusteltu ilmeisesti hyvään sävyyn ja toista ajatellen? Se vaikuttaa todella paljon. En tiedä sinusta, mutta kyllä ainakin itse katkeroituisin ja hermostuisin, jos toinen yhtäkkiä alkaisi vain sanella muutoksia omin ehdoin ja odottaisi minun sopeutuvan ilman valituksia ja vieläpä odottaisi jotain erityishuomiota siihen päälle -ellei kyse olisi tyyliin jostain vakavasta sairaudesta. Harva olisi valmis nielemään sellaista. Olivatpa ne muutokset mitä tahansa suhteessa.

Kyllä minä ensin katkeroiduin ja turhauduin ja painostin millä sain toisen vain enemmän stressaantuneeksi haluttomuudestaan mutta sen jälkeen tuli keskuteleminen aiheesta ja se päätös että me olemme tässä yhdessä.

Kunnioitus se ehkä on. Minusta pettäjä nimenomaan ei kunnioita sitä toista ollenkaan ja ilman kunnioitusta voi suhteen kuopata.

No itse näen taas niin, että se epäkunnioittava voi olla ihan kumpi vain osapuolista, tai vaikka molemmat.

epäkunnioittava on ihminen joka sanoo parisuhteessa: minä haluan nyt x, tyydy siihen tai lähde. Olipa asia mikä tahansa.

Jos oletetaan et haluttomuus on tietoinen teko niin silloin. Harvemmin se vaan taitaa niin mennä vaan haluan saattaa hyvin paljonkin haluta haluta mutta ei pysty.

Vierailija kirjoitti:

Halut on kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halut on kirjoitti:

Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.

Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.

Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.

No nythän sinä voit sitten antaa miehellesi sitä aikaa ja nähdä vaivaa ja lämmitellä. Älä vain sorru painostamiseen, pettämisestä puhumattakaan.

No näinhän minä teenkin. Eipä pointtini ollutkaan että tästä nyt pettämään tai painostamaan lähden. Ymmärrän kyllä nyt hyvin sellaisetkin ajatukset. Miehelleni ei vaan taida samat konstit toimia kuin mitkä olisivat aikanaan minuun toimineet. Ja kyllä, käymme parisuhdeterapiassa näitä asioita läpi pikkuhiljaa. Uskon vakaasti että balanssi vielä löytyy. En ole mihinkään menossa ja elän ihan hyvää elämää muuten. Kaikkeen tottuu, mutta ilman seksiä en halua loppuelämääni viettää. Eikä halua miehenikään, joten toivoa on.

Hienoa teille. Itse vaan nähnyt liian monesti miten nainen ei osaa käsitellä miehen haluttomuutta. Ei vaikka olisi itsekin joskus haluttomuudesta kärsinyt. Syvässä tuntuu olevan uskomus, että mies haluaa aina.

Niinhän se on. Eikä se helppoa olekaan, voin myöntää. Enemmän pitäisi puhua aiheesta myös julkisesti. Haluttomuus miehillä ei ole pelkästään ikämiesten ongelma. Nykypäivän vaatimukset etenkin miehiä kohtaan on aika kovat. Maailma muuttuu, mutta hitaasti. Yritetään olla lempeitä toisillemme ja ymmärtää ettei haluton tahallaan ole haluton eikä halukas tee väärin halutessaan.