Lue keskustelun säännöt.
Kuinkakohan usein haluton osapuoli parisuhteessa tajuaa, miten pahalta halukkaamasta tuntuu?
18.01.2018 |
Haluttomat ovat usein todella itsekeskeisiä eivätkä ajattele toisen oikeutta seksiin.
Kommentit (151)
Tuli vaan mieleen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahdon asia kirjoitti:
Halut on kirjoitti:
Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.
Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.
Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.[/
Hyvin kirjoitettu. Voisi olla oma tarinani.
Jos nyt joku haluttoman kumppani tätä lukee, niin lue seuraava:
Se, että oman halun ilmaiseminen on joskus riittänyt esileikiksi, ei tarkoita että näin olisi aina. Vika ei ole kummassakaan, tilanne on vain muuttunut. Kokeile erilaista lähestymistapaa. Jos haluat seksiä lauantaina, aloita esileikki jo maanantaina.
Jos toinen on kotona lasten kanssa, mieti miten paljon hänen arkensa on muuttunut. Pikkulapsiperheen aamut ovat usein jopa aikaisempia kuin työaamut. Yöt ovat katkonaisia. Lapset eivät usein nuku päikkäreitä yhtäaikaa. Joku on koko ajan tarvitseva ja iholla.
Töissä käyvän arkipäivät sensijaan muuttuvat melko vähän. Teet edelleen samoja juttuja ja näet edelleen aikuisia ihmisiä. Syöt lounaasi lämpimänä ja käyt vessassa yksin ja rauhassa.
Kun siis tulet kotiin, kenties valmiiseen pöytään, voitko edelleen olettaa että päivällisen jälkeen on sinun vuorosi tehdä jotain kivaa tai levätä, niin kuin ennen kun teillä ei vielä lapsia ollut? Onko sinulla edelleen oikeus olettaa saavasi kivaa seksiä illalla kun painat erektiosi toisen reittä vasten, niin kuin ennen? Kun sinä olet ensin rentoutunut rankan työpäivän jälkeen?
Kotona olevan ihmisen maailma kutistuu aika pieneksi. Jos ainoa tentoutumishetki koittaa sitten kun on saanut lapset nukkumaan, tarkoittaa se usein sitä että nukahdat itsekin. Ja se tulee tarpeeseen koska joudut ehkä heräilemään yöllä monta kertaa ennen kuin kello on kuusi ja päiväsi alkaa.
Jos taas käy niin hyvin että et nukahda, ihosi voi olla suorastaan allerginen kosketukselle. Koko päivän joku on koskenut ja tarvinnut sinua. Anna hetki omaa aikaa, miellän jo silloin kun lapset ovat hereillä jos mielit päästä iholle illalla. Aloita hitaasti. Arvostaen ja kuulostelen. Niin kuin silloin kun ette vielä tunteneet kunnolla, etkä voinut olla varma haluaako hän sinua samalla tavalla kuin sinä häntä.
Tästä olisi ehdottoman hyvä puhua jo synnytysvalmennuksessa. Suoraan ja peittelemättä. Tai ehkä jo koulussa ennen kuin kellään on vielä lapsia edes suunnitteilla ;)
Samoin myös kotona oleva voisi miettiä mitä se hänen puolisonsa elämä on. Myös hän valvoo öisin ja kun hän tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin, hänkin haluaisi ehkä hetken huokaista. Ei varsinaisesti piristä jos häneen suhtaudutaan kuin hän olisi ollut jossain lepäämässä ja hauskaa pitämässä kun ei ollut kotona. Vaikka oletkin hoitanut lapsia koko päivän, se ei tarkoita, että töissä käyvän puolisosi tulisi huolehtia heistä yksin koko illan. Ellet sitten ole itse menossa iltatöihin.
Sanoo marttyyri. Eihän tossa missään kohtaa puhuttu että tarvitsisi koko iltaa lapsia hoitaa. Pieni hetki molemmille. Eikä siinä pikkulapsiperheen arjessa edes ole koko iltaa kun toinen tulee töistä. Lapset yleensä menee nukkumaan jo parin tunnin päästä. Voisiko se töissä käyvä hetken huilata ja astua sitten puikkoihin? Laittaa vaikka omat lapsensa nukkumaan?
Kuka ne lapset iltaisin hoitaa sitten kun molemmat on päivät töissä?
Kerroin vain sen toisen puolen. Tuo edellinen marttyyri kun puhui vain siitä, miten töissä olija ei tee illalla mitään ja kotona olija passaa. Ärsyttää tuo oletus ettei mies muka ymmärrä kotitöiden koskevan häntäkin. Itse kun on nähnyt lähipiirissä sitäkin, että nainen olettaa iltojen olevan miehen vastuulla, kun hän on jo päivän lapsia hoitanut.
Minusta ainakin perusoletus on, että molemmat hoitaa lapsia ja kotia silloin kun eivät ole töissä. Omasta ajasta ja harrastuksista pitää pikkulapsiperheessä aina keskustella. Toki molemmat niitä tarvii, mutta niistäkin pitää olla valmis tinkimään, kunnes lapset vähän kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.
Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.
On oikeus lähteä suhteesta, mutta ei se nyt ihan noinkaan toimi että petetään kumppania jollain "oikeudella".
Se on tosiaan sääli joutua eroamaan muuten niin hyvästä parisuhteesta, puuttuvan seksin takia. Jos yhdyntöjä on 2 kertaa kuussa, niin se on liian vähän. Sanotaan näin, että parisuhteessa on parempi, että mies on seksuaalisesti aktiivisempi. Ihan johtuen käytönnön suorituspaineista. On aivan eri asia saada siitin kovaksi, pitää se kovan aktin ajan 5-30 minuuttia ja laueta lopuksi, kuin mennä selälleen pötköttämään sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni seksi kuuluu suhteeseen. Halut eivät aina ole kohdallaan ja se on ymmärrettävää. Herääkin ajatus, jos suhteen alussa on seksiä (hyvää sellaista) paljon niin mihin halut katoavat? Voiko luonteella olla osaa toisen haluttomuuteen, onko seksiin kyllästytty, onko mahdollista että seksuaalihalut ovatkin muuttuneet toisella. Mielestäni hyvin perusteltu haluttomuus suhteessa on ok mutta mikä taas on toisesta hyvin perusteltu tai ei. Seksittömässä suhteessa turhautuu ja osittain lamaantuu. Saattaa tulla semmoinen olo että seurustelun sijaan asuu toisen kanssa ikäänkuin kämppiksinä. Jos toisen haluttomuus haittaa , siitä on puhuttu mutta muutosta kummaltakaan suunnalta ei tule niin syytä harkita tarkkaan haluaako seksittömässä suhteessa olla.
Itse ilmaisen syvimpiä tunteitani toista kohtaan hellyydellä, hyväilyllä ja seksillä. Jos seksi ei toimi tai sitä ei ole keskustelen asiasta kumppanin kanssa. Jos muutosta ei näy , eikä halut enää kohtaa kumppania kohtaa niin elän mielummin onnellisena yksin ja toteutan itseäni kuten parhaaksi näen , KUIN elän suhteessa jossa olen onneton.
Minulla ainakin halut on kadonnut syystä, että seksille on tietty aika ja kellonaika ja siitä on kadonnut kaikki spontaanisuus. Tämä taass johtuu siitä, että lapset ovat aina kotona ja valvovatkin nykyään pidempään kuin me. Sitten kun ovat nukkumassa viimein, niin pitäisi kääntää halut päälle. Ei onnistu. Ja silti seksiä voi harrastaa vain makuuhuoneessa.
Jonkinlainen ratkaisu on lähteä kerran vuodessa viikonlopuksi pois kotoa toisiin maisemiin. Johan taas haluttaa. Tämä ei tietystikään ole riittävä ratkaisu, mutta ei oikein ole vaihtoehtoja. Vielä 5-8 vuotta kunnes koti on jälleen meidän kahdestaan. Toivottavasti kestetään siihen saakka, tai mieheni kestää. Minä olen tilanteeseen jo tottunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.
Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?
Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.
Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"
Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.
Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.
Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"
Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.
Kuvittele läheisyys sellaiseksi, että se ei ole naisen halun mukaista kuten seksittömyyskään ei ole miehen halun mukaista. Mies tulee lähelle, mutta ei huomioi ja on aivan ulkopuolinen. Sellaista on miehen saama läheisyys kun pitäisi olla naiselle hellä, mutta "pilluhommat, ehei, ei semmoista miehelle. Vetäkööt käteensä! "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluttomat ovat usein todella itsekeskeisiä eivätkä ajattele toisen oikeutta seksiin.
Jos se on niin tärkeä eikä tilanne muutu etkä sopeudu niin kannattaisko vaihtaa kumppania? Vai oletteko edenneet suhteessanne niin pitkälle ettei ole enää helppo lähteä, lapset, talo jne.. Rakastaja kai on yksi vaihtoehto. Hyvä vai huono juttu, en tiedä, mutta en tuomitse.
Mielenkiintoista parisuhteessa on se kuinka alussa kaikki voi seksin suhteen näyttää hyvältä, esim. molemmat haluavat yhtä paljon, mutta tilanne voi muuttua niin että toisella halut vähenee syystä tai toisesta. Eipä oo sellaisia murheita kun sinkkuna elelee.
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahdon asia kirjoitti:
Halut on kirjoitti:
Ainakin silloin tajuaa jos roolit jostain syystä kääntyy päinvastoin. Itse olin se haluttomampi osapuoli pikkulapsivuosina. Yritin kyllä selittää etten väsymykseltäni yksinkertaisesti jaksa iltamyöhään touhuilla ja toisaalta lähestymistapakin voisi olla toisenlainen... silloin se oli lähinnä sitä että mies ilmaisi oman halukkuutensa ja rutisti takapuolesta. Tämä taas lähinnä ärsytti itseäni, ei suinkaan sytyttänyt. Koskaan ei muuttanut tätä toimintatapaansa vaikka rautalangasta yritin vääntää - olen päivät pienten tarvitsevien lasten kanssa = en ajattele seksiä. Jotta syttyisin seksipuuhiin, tarvitsisin hieman lämmittelyä ja aikaa. Hyväilyjä ja viettelyä. Pientä vaivannäköäkin ehkä. No, se oli puutteessa olevalta mieheltä ilmeisesti liikaa pyydetty siinä kohtaa.
Nyt kun lapset ovat isompia ja seksi taas maistuisi minullekin, mies on ilmeisesti tottunut seksin vähyyteen eikä tee mieli usein tai ei ainakaan vehkeet toimi kunnolla.
Nyt tiedän miltä miehestäni on tuntunut. Toivottavasti tästä vielä löydetään toisemme ja joku balanssi tähänkin asiaan.[/
Hyvin kirjoitettu. Voisi olla oma tarinani.
Jos nyt joku haluttoman kumppani tätä lukee, niin lue seuraava:
Se, että oman halun ilmaiseminen on joskus riittänyt esileikiksi, ei tarkoita että näin olisi aina. Vika ei ole kummassakaan, tilanne on vain muuttunut. Kokeile erilaista lähestymistapaa. Jos haluat seksiä lauantaina, aloita esileikki jo maanantaina.
Jos toinen on kotona lasten kanssa, mieti miten paljon hänen arkensa on muuttunut. Pikkulapsiperheen aamut ovat usein jopa aikaisempia kuin työaamut. Yöt ovat katkonaisia. Lapset eivät usein nuku päikkäreitä yhtäaikaa. Joku on koko ajan tarvitseva ja iholla.
Töissä käyvän arkipäivät sensijaan muuttuvat melko vähän. Teet edelleen samoja juttuja ja näet edelleen aikuisia ihmisiä. Syöt lounaasi lämpimänä ja käyt vessassa yksin ja rauhassa.
Kun siis tulet kotiin, kenties valmiiseen pöytään, voitko edelleen olettaa että päivällisen jälkeen on sinun vuorosi tehdä jotain kivaa tai levätä, niin kuin ennen kun teillä ei vielä lapsia ollut? Onko sinulla edelleen oikeus olettaa saavasi kivaa seksiä illalla kun painat erektiosi toisen reittä vasten, niin kuin ennen? Kun sinä olet ensin rentoutunut rankan työpäivän jälkeen?
Kotona olevan ihmisen maailma kutistuu aika pieneksi. Jos ainoa tentoutumishetki koittaa sitten kun on saanut lapset nukkumaan, tarkoittaa se usein sitä että nukahdat itsekin. Ja se tulee tarpeeseen koska joudut ehkä heräilemään yöllä monta kertaa ennen kuin kello on kuusi ja päiväsi alkaa.
Jos taas käy niin hyvin että et nukahda, ihosi voi olla suorastaan allerginen kosketukselle. Koko päivän joku on koskenut ja tarvinnut sinua. Anna hetki omaa aikaa, miellän jo silloin kun lapset ovat hereillä jos mielit päästä iholle illalla. Aloita hitaasti. Arvostaen ja kuulostelen. Niin kuin silloin kun ette vielä tunteneet kunnolla, etkä voinut olla varma haluaako hän sinua samalla tavalla kuin sinä häntä.
Tästä olisi ehdottoman hyvä puhua jo synnytysvalmennuksessa. Suoraan ja peittelemättä. Tai ehkä jo koulussa ennen kuin kellään on vielä lapsia edes suunnitteilla ;)
Samoin myös kotona oleva voisi miettiä mitä se hänen puolisonsa elämä on. Myös hän valvoo öisin ja kun hän tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin, hänkin haluaisi ehkä hetken huokaista. Ei varsinaisesti piristä jos häneen suhtaudutaan kuin hän olisi ollut jossain lepäämässä ja hauskaa pitämässä kun ei ollut kotona. Vaikka oletkin hoitanut lapsia koko päivän, se ei tarkoita, että töissä käyvän puolisosi tulisi huolehtia heistä yksin koko illan. Ellet sitten ole itse menossa iltatöihin.
Sanoo marttyyri. Eihän tossa missään kohtaa puhuttu että tarvitsisi koko iltaa lapsia hoitaa. Pieni hetki molemmille. Eikä siinä pikkulapsiperheen arjessa edes ole koko iltaa kun toinen tulee töistä. Lapset yleensä menee nukkumaan jo parin tunnin päästä. Voisiko se töissä käyvä hetken huilata ja astua sitten puikkoihin? Laittaa vaikka omat lapsensa nukkumaan?
Kuka ne lapset iltaisin hoitaa sitten kun molemmat on päivät töissä?
Kerroin vain sen toisen puolen. Tuo edellinen marttyyri kun puhui vain siitä, miten töissä olija ei tee illalla mitään ja kotona olija passaa. Ärsyttää tuo oletus ettei mies muka ymmärrä kotitöiden koskevan häntäkin. Itse kun on nähnyt lähipiirissä sitäkin, että nainen olettaa iltojen olevan miehen vastuulla, kun hän on jo päivän lapsia hoitanut.
Minusta ainakin perusoletus on, että molemmat hoitaa lapsia ja kotia silloin kun eivät ole töissä. Omasta ajasta ja harrastuksista pitää pikkulapsiperheessä aina keskustella. Toki molemmat niitä tarvii, mutta niistäkin pitää olla valmis tinkimään, kunnes lapset vähän kasvaa.
Parhainta olisi jos ei edes syntyisi vastakkainasettelua kotona olevan ja työssä käyvän välille. Kun ymmärrettäisiin arvostaa molempien tärkeää tehtävää ja molemmille tärkeää vapaa-aikaa myös. Ja siinä välissä nauttia yhteisestä ajasta. Ehkä jossain rinnakkaistodellisuudessa unelmamaailmassa näin voisi olla :) sitähän kaikki varmaan alunperin tahtoo, se ei vaan kovin helposti käytännössä toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä1849 kirjoitti:
Kuinkakohan usein haluava osapuoli parisuhteessa tajuaa miten pahalta haluttomasta tuntuu? Minusta tuntuu hyvin pahalta ja haluaisin haluta. Tuntuu pahalta, koska rakastan miestäni ja en kestä ajatusta, että hän olisi jonkun toisen naisen kanssa. Pelottaa eniten, että halut eivät enää ikinä palaa takaisin ja joudumme eroamaan tämän asian takia. Olen tätä kuitenkin menossa selvittämään lääkäriin, vaikka en oikein sieltä ikinä saa mihinkään vaivaan apua.
Haluttomuutta on ollut nyt vuoden ja harrastamme epäsäännöllisesti seksiä. Jossain kuukaudessa voi olla sentään kerran viikossa seksiä, mutta nyt on mennyt kolme viikkoa, kun ei ole haluttanut minkäänlainen seksuaalinen kanssakäyminen. Läheisyyttä rakastan ja sitä meillä on paljon. Se ei tietenkään vaan riitä, kun toista haluttaa.
Vasta vuoden päästä lääkäriin?!? Ja asenteella "ei se kuitenkaan mitään auta"
Joopa joo.
Kiitos, olen käynyt lääkärissä pari kertaa vuodessa erinäisten vaivojen takia. Haluuttomuutta on ollut suunnilleen vuoden, mutta ehkä tässä muutamassa kuukaudessa pahentunut huomattavasti ja tämän takia menen vasta nyt haluttomuuden takia lääkäriin. Viimeeksi lääkärissä minulla oli erinäisiä vaivoja esimerkiksi levottomat jalat, e-pillereiden aiheuttamat mielialavaihtelut, virtsatientulehduksen oireita, niskasärky, väsymys yms. Ensimmäinen lääkäri määräsi minulle rasvaa jalkoihin (ovat kuivat), mutta muuhun ei oikein osannut sanoa mtn. Toinen lääkäri antoi vain psykiatrin numeron ja pohti masennuslääkkeitä. Minä vain kun en ole masentunut. Hän oli myös määrämässä minulle ehkäisyvälineeksi pessaaria, vaikka kielsin koko ajan, että en sitä halua. Hän ei yhtään ymmärtänyt, että miksi en halua sitä. Lähdin sitten itkien pois. Että kyllä olen hakenut erinäisiin vaivoihini apua muutaman vuoden ajan, mutta mistään ei vielä ole mitään hyötyä ollut.
Tässä nyt minun yksi tekemäni keskustelu, vaikka se tuskin kiinnostaa. Sen takia minulla vain on asenne, että lääkäri ei mitään auta, kun en ole mihinkään vaivaan saanut vielä apua.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2958341/miten-selvita-tyopaivasta-saan-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.
Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?
Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.
Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"
Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.
Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.
Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"
Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.
Kuvittele läheisyys sellaiseksi, että se ei ole naisen halun mukaista kuten seksittömyyskään ei ole miehen halun mukaista. Mies tulee lähelle, mutta ei huomioi ja on aivan ulkopuolinen. Sellaista on miehen saama läheisyys kun pitäisi olla naiselle hellä, mutta "pilluhommat, ehei, ei semmoista miehelle. Vetäkööt käteensä! "
Onko seksittömyys miehille ja naisille jotenkin eri asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo haluttomuuskin on niin suhteellista.
Ex ä olisi halunnut seksiä vähintään 2 kertaa päivässä . Se oli siis ihan minimi, suhteen alkuvuosina ennen lapsia yhdyntöjä saattoi olla normi päivänä 3-4 ( osa peräkkäisiä ) ja lomalla varmaan tuplasti .
Itse en tosiaan näin paljoa olisi kaivannut . Ennen lapsia tämä ei kuitenkaan ollut ongelma , nautin läheisyydestä ja miehen nautinnosta silloinkin kun ei muuten olisi huvittanut.
Vielä 1 lapsen kanssa jaksoin . 2 lapsi 2 vuoden ikäerolla johti miehen lähtöön vauvan ollessa 10 kk ikäinen .
Vauva oli korva kierteessä ja valvotti . Illalla olin niin poikki jatkuva painostus seksiin alkoi todella ällöttää . Tsemppasin ja sovittiin, että joka toimen ilta on se mihin pystyn kun tiesin, että se on miehelle tärkeää.
Mutta aloin todella inhoamaan koko touhua , olin iltaisin niin väsynyt, että oksetti . En halunnut enää ikinä mutta joka toinen ilta silti suostuin .
Lopulta mies ilmoitti, että elämästä on tullut kamalaa ja rakastunut toiseen ha lähti.
Vauva alkoi nukkua muutaman kuukauden kuluttua tästä kun kesä katkaisi infektio kierteen .
olin todella hämmentynyt kun oma seksuaalisuus taas heräsi . Pakko seksi oli vaan jotenkin todella tuhonnut jotain . Olin niin onnellinen ekassa suhteessani eron jälkeen !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon itsekkyysjutun voisi kääntää toisinpäin, varsinkin kun se halukkaampi varsin usein on tavalla tai toisella aiheuttanut toisen osapuolen haluttomuuden.
Perusteleppa vähän. Jos _sinulla_ on ongelma/ominaisuus, miksi se olisi lähtökohtaisesti jonkun toisen vika? Oletko samaa mieltä jos mies on väkivaltainen tai juoppo, "usein se on toisen osapuolen aiheuttamaa"?
Usein sen haluttomuus helposti syvenee sillä että painostetaan seksiin vaikka ei itse tahdo.
Miljoonasti on nähty ja kuultu, ettei se naisen halu sieltä koskaan nousekaan jos ei vähän käärmettä pesässä uita. Katsos kun siihen liittyy vielä se, että mies ei halua ja huomioi naistaan jos kerran seksin ehdottelu on väärin. Sehän kuivattaa naisen lopullisesti. "Mies on sika-impo kun ei edes halua mua"
Jos lähtökohta on että seksin ehdottelu on ainut tapa huomioida toista niin siinä juuri helposti päästään tuohon haluttomuuden syvenemiseen.
Vastaavasti mies ajautuu ihan luonnollisesti vieraisiin jos ainoa läheisyys on naista palvelevaa läheisyyttä.
Nainen: "hiero vähän kulta hartioita! Aah, ooh, tuntuu hyvältä, on niin kipeät." miehellä nousee halut mutta naisella ei. --> "kiitti kulta ja vedä vaan käteesi jos panettaa, älä siinä lääpi!"
Palvelevaa läheisyyttä? Eikö läheisyyttä voi olla vain sen läheisyyden takia vaan siitäkin pitää hyötyä jotain? Itse en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, kuulostaa todella rankalta.
Kuvittele läheisyys sellaiseksi, että se ei ole naisen halun mukaista kuten seksittömyyskään ei ole miehen halun mukaista. Mies tulee lähelle, mutta ei huomioi ja on aivan ulkopuolinen. Sellaista on miehen saama läheisyys kun pitäisi olla naiselle hellä, mutta "pilluhommat, ehei, ei semmoista miehelle. Vetäkööt käteensä! "
Millainen on suhde jossa läheisyys on vaatimus jostain muustakin? Onko se oikeaa läheisyyttä silloin edes?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kärsin miehen haluttomuudesta suuresti. Fyysisen tuskan lisäksi tuli henkinen pahoinvointi ja itsetunnon romahtaminen, miksi en kelpaa jne. Miehen libido katosi osin ainakin työstressin ja liikkumattomuuden vuoksi. Asiasta puhuttiin, mies ei ollut halukas selvittämään tai tekemään haluttomuudelle mitään. Lopulta kysyin, saisinko käydä vieraissa, mutta sekään ei miehelle käynyt. Lopulta erosin miehestä, ja nyt olen suhteessa jossa uutuuden huumankin jälkeen riittää seksiä ja hellyyttä.
Entisen mielestä pilasin hänen elämänsä ja itsetuntonsa eroamalla seksin takia. Olen monta kertaa selittänyt kun itkien soittaa , että kyse ei ollut seksistä vaan siitä, ettei , mirs ollut valmis edes yrittämään asioiden selvitystä enkä näe sellaisen ihmisen kanssa tulevaisuutta joka ei ole valmis työskentelemään asioiden eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tuollainen parisuhde missä toinen yksipuolisesti päättää ettei suhteessa ole enää seksiä niin toisella osapuolella on oikeus hakea sitä muualta tai lähteä suhteesta.
Ja tällä haluttomia ei ole mitään oikeutta valittaa asiasta. Jos ei itse halua niin ei voi toisen puolesta päättää ettei toinenkaan saa. Itse ei tarvitse vastoin tahtoa antaa, mutta silloin toinen on vapaa hakemaan muualta.
On oikeus lähteä suhteesta, mutta ei se nyt ihan noinkaan toimi että petetään kumppania jollain "oikeudella".
Juurikin näin. Pettäminen ei tule kysymykseen vaan parisuhteen päättäminen. Jos toinen suhteessa ei halua seksiä ja toinen haluaa, niin silloin ko. henkilöt eivät ole sopivia toisilleen. Avoin suhde tietysti voi joillekin toimia, mutta minä miehenä en takuulla moiseen suostuisi. Onneksi mä löysin naisen jonka kanssa seksi luistaa ja molemmat siitä nauttii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksei haluton nainen voi vaan miestä miellyttääkseen kerran viikossa vaikka avata haarat ja antaa miehen nussia pussit tyhjäksi? Näin se mies ei käy vieraissa, pysyy tyytyväisenä ja saattaa pysyä suhteessa muutenkin.
Haluttomaan mieheen tämä ei tietenkään toimi ellei jörpökkä nouse.
Minä en edes halua panna halutonta naista, tuntuu väärältä. Sen sijaan haluton voi yrittää selvittää mistä asia johtuu ja tehdä asialle jotain. Se, että vastaa, ettei tiedä eikä mitään ole valmis yrittämään, kertoo kyllä aika karusti suhteen tilan.
Ja toki onhan molemmilla kädet ja suu. Niillä kumpikin sukupuoli toista tyydyttää, jos itseä ei yhdyntä nappaa, mutta haluaa toista huomioida.
Ei paljon kannata hurrata itselleen, jos ei ole valmis panemaan halutonta naista vaginaan, mutta on valmis panemaan tätä suuhun, vaikka tämä ei halua. Kädet ja suu on sama asia kuin yhdyntä haluttomalle. Eikä haluttomuuden sellvittäminen ja hoitaminen ole vain toisen osapuolen asia. Koska parisuhde on yhteinen ja seksuaalielämä on yhteinen, ongelmatkin kohdataan ja ratkotaan yhdessä. Haluavalla osapuolella on useinkin omat virheet tehtynä, joilla haluttomuutta on kenties pahennettu, joten hänenkin pitää muuttaa omaa käytöstään ja toimintaansa.
Kyse tuskin oli suuhun PANEMISESTA.
Se, että haluton ei halua antaa edes käsihoitoa tai tekopilluhoitoa miehelleen, kertoo myös paljon. Lisäksi, että haluton on haluton, on hänelle yksi lysti mitä kumppani saa.
Pahinta tuossa vielä on se, etteivät nuo tulevat haluttomat anna ymmärtää jo ennen kuin sitouttavat toisen suhteeseen, etteivät halua seksiä vaan jotain lällyttelyä ja kädestäpitelemistä. Pahimmat pelkkää paremmat elinolot tarjoavaa ja kaikesta huolehtivaa kumppania.
Ollaan muka niin halukasta ja kun saatu toinen koukkuun, niin sitten alkaakin kiusaaminen pihtaamisella ja toisen tarpeitten vähättelyllä ja puutteessa pitämisellä.
Aika monta perversiota olen valmis ymmärtämään, mutten tuollaista itsekeskeisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksei haluton nainen voi vaan miestä miellyttääkseen kerran viikossa vaikka avata haarat ja antaa miehen nussia pussit tyhjäksi? Näin se mies ei käy vieraissa, pysyy tyytyväisenä ja saattaa pysyä suhteessa muutenkin.
Haluttomaan mieheen tämä ei tietenkään toimi ellei jörpökkä nouse.
Minä en edes halua panna halutonta naista, tuntuu väärältä. Sen sijaan haluton voi yrittää selvittää mistä asia johtuu ja tehdä asialle jotain. Se, että vastaa, ettei tiedä eikä mitään ole valmis yrittämään, kertoo kyllä aika karusti suhteen tilan.
Ja toki onhan molemmilla kädet ja suu. Niillä kumpikin sukupuoli toista tyydyttää, jos itseä ei yhdyntä nappaa, mutta haluaa toista huomioida.
Ei paljon kannata hurrata itselleen, jos ei ole valmis panemaan halutonta naista vaginaan, mutta on valmis panemaan tätä suuhun, vaikka tämä ei halua. Kädet ja suu on sama asia kuin yhdyntä haluttomalle. Eikä haluttomuuden sellvittäminen ja hoitaminen ole vain toisen osapuolen asia. Koska parisuhde on yhteinen ja seksuaalielämä on yhteinen, ongelmatkin kohdataan ja ratkotaan yhdessä. Haluavalla osapuolella on useinkin omat virheet tehtynä, joilla haluttomuutta on kenties pahennettu, joten hänenkin pitää muuttaa omaa käytöstään ja toimintaansa.
Kyse tuskin oli suuhun PANEMISESTA.
Se, että haluton ei halua antaa edes käsihoitoa tai tekopilluhoitoa miehelleen, kertoo myös paljon. Lisäksi, että haluton on haluton, on hänelle yksi lysti mitä kumppani saa.
Kerran (sen ensimmäisen ja viimeisen) olen tyydyttänyt itseni naisystävän kanssa samassa sängyssä ollessani. Ei herunut edes polvitaivetta mihin olisin hinkuttanut, muista avuista puhumattakaan. Ymmärrettävästä syystä muuttui eksäksi. Suosittelen toisillekin vastaavasta tilanteesta kärsiville.
Se on sillai että minä lähden parisuhteesta mikäli toinen muuttuu haluttomaksi. Tietysti ensin tutkitaan mistä on kyse, ja hoidetaan asia kuntoon. Siihen voi mennä viikko, kaksi, kuukausi tai puolivuotta. Pääasia että asialle tehdään jotain! En suostu hyväksymään kumppania jos on haluton asiaa korjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksei haluton nainen voi vaan miestä miellyttääkseen kerran viikossa vaikka avata haarat ja antaa miehen nussia pussit tyhjäksi? Näin se mies ei käy vieraissa, pysyy tyytyväisenä ja saattaa pysyä suhteessa muutenkin.
Haluttomaan mieheen tämä ei tietenkään toimi ellei jörpökkä nouse.
Minä en edes halua panna halutonta naista, tuntuu väärältä. Sen sijaan haluton voi yrittää selvittää mistä asia johtuu ja tehdä asialle jotain. Se, että vastaa, ettei tiedä eikä mitään ole valmis yrittämään, kertoo kyllä aika karusti suhteen tilan.
Ja toki onhan molemmilla kädet ja suu. Niillä kumpikin sukupuoli toista tyydyttää, jos itseä ei yhdyntä nappaa, mutta haluaa toista huomioida.
Ei paljon kannata hurrata itselleen, jos ei ole valmis panemaan halutonta naista vaginaan, mutta on valmis panemaan tätä suuhun, vaikka tämä ei halua. Kädet ja suu on sama asia kuin yhdyntä haluttomalle. Eikä haluttomuuden sellvittäminen ja hoitaminen ole vain toisen osapuolen asia. Koska parisuhde on yhteinen ja seksuaalielämä on yhteinen, ongelmatkin kohdataan ja ratkotaan yhdessä. Haluavalla osapuolella on useinkin omat virheet tehtynä, joilla haluttomuutta on kenties pahennettu, joten hänenkin pitää muuttaa omaa käytöstään ja toimintaansa.
Kyse tuskin oli suuhun PANEMISESTA.
Se, että haluton ei halua antaa edes käsihoitoa tai tekopilluhoitoa miehelleen, kertoo myös paljon. Lisäksi, että haluton on haluton, on hänelle yksi lysti mitä kumppani saa.
Kerran (sen ensimmäisen ja viimeisen) olen tyydyttänyt itseni naisystävän kanssa samassa sängyssä ollessani. Ei herunut edes polvitaivetta mihin olisin hinkuttanut, muista avuista puhumattakaan. Ymmärrettävästä syystä muuttui eksäksi. Suosittelen toisillekin vastaavasta tilanteesta kärsiville.
Hyvä että erositte. En minäkään haluaisi olla sellaisen kanssa suhteessa joka kohtelee seksileluna johon voi runkata milloin huvittaa.
Haluttomuus on mielenterveysongelma joka tuhoaa vähitellen myös halukkaamman mielenterveyden ja itsetunnon mikäli suhde (tai siis puutteessa eläminen) jatkuu.
Puolustan perustuen todelliseen ihmiseen. Sanoiko joku että miehen pitää haluta samaa kuin nainen? En yksin suhteessa priorisoi yhtään mitään vaan se tehdään yhdessä.