Presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren gradu on täys suoria kopioita!

Vierailija kirjoitti:

Lähdeviitteet on päin persettä suurimmassa osassa graduja, ei siihen kenenkään valmistuminen kaadu. Plagiointi on vähän eri asia kuin lähdeviitteitten kanssa sekoilu. Jos esim. kokonainen luku on suoraan jonkun toisen opinnäytetyöstä, silloin on kyse plagioinnista. Jos taas joku kappale on lainattu väärin, se on vaan tyylivirhe ja heikentää arvosanaa.

Mikäpä siinä, jos tässä olisi kysymys pelkästä gradusta. Taitaa olla kyse muustakin kopioinnista, jota US:n Puheenvuoro-blogisti on selvitellyt.

"Julkaisin vuosi sitten blogikirjoituksen siitä, kuinka Laura Huhtasaari oli plagioinut blogiinsa lauseita suoraan uutisista ja muiden blogeista. Tutkin silloin automaattisella järjestelmällä jokaisen Huhtasaaren blogin lauseen ja tulin siihen johtopäätökseen, että Huhtasaarella on selvästi vaikeuksia tuottaa tekstiä itse ja hän turvautuu usein suoraan kopiointiin muilta.

Ajattelin vuosi sitten, että 15 vuotta vanhan gradun tilaaminen menisi ajojahdin puolelle, mutta tilanne on muuttunut koska Huhtasaaresta on sittemmin tullut perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas. Tilasin siis Jyväskylän yliopiston Kokkolan sivutoimipisteestä Huhtasaaren vuonna 2003 valmistuneen gradun ja ryhdyin tutkimaan sitä.

Huhtasaaren tapa kopioida suoraan muiden tuotoksia ei rajoitu pelkästään kirjoituksiin. Huhtasaaren Perussuomalaisten puoluekokouksessa vuonna 2011 pitämää puhetta on epäilty kopioiduksi. Lisäksi Huhtasaaren presidentinvaalikampanjan graafinen ilme on suoraan kopioitu Suomi 100 -hankkeelta.

Ei siis yllätä, että samoin kuin blogikirjoituksista, myös Huhtasaaren gradusta paljastuu täsmälleen samanlaista suoraa lauseiden kopiointia. Huhtasaaren tyyli on helppo tunnistaa: monimutkaisemmat lauserakenteet ovat tyypillisesti suoraan muualta kopioituja, mutta välissä olevat tönkkölauseet lienevät syntyneet Huhtasaaren omasta kynästä. Plagiointia on tapahtunut erityisesti saman alan aikaisemmin julkaistuista opinnäytteistä."

Vierailija kirjoitti:

Joillain kouluja käymättömillä on ihmeellisiä harhaluuloja akateemisista lopputöistä. Ei niissä mitään omaa tai omaperäistä edes pitäisi olla. Itseltäni ainakin karsittiin kaikki ns. itseajateltu pois ja tuloksena oli juuri muiden töiden lainaaminen. Ainoastaan lyhyessä tulososassa oli muutama itse kirjoitettu virke ja juuri niin sen piti ohjaajan mielestä mennäkin.

Kyllä minun oppialallani ainakin laudaturin eli parhaan arvosanan saivat erittäin harvat henkilöt (muutama tyyppi 10 vuoden sisällä), jotka nimenomaan esittivät jotain uutta ja omaperäistä. Useimmat gradut on tietenkin tätä luokkaa C niin kuin Huhtasaarella, keskivertoa siis, tosin ehkä tästä Non sine tai vähemmänkin olisi ollut oikeampi arvosana kun en ainakaan meidän laitoksella muista lukeneeni omaa graduani tehdessä yhtään C-arvosanan saaneita, jotka olisi näin huonolla suomen kielellä kirjoitettu (poislukien suorat lainaukset, jotka olivat parempaa suomen kieltä, näyttäisi siltä että Huhtasaari ei ollut itse kykenevä kirjoittamaan arvioivaa tekstiä ja siksi lainasi muilta tuollaisia tekstikohtia).

Graduissa referoidaan muitten ajatuksia kyllä, mutta omin sanoin. Ja jos on suoria lainauksia, niin laitetaan lainausmerkkeihin. Joten et varmaankaan voi tarkoittaa, että gradusi olisi ollut kokonaan mitään lainausta koska sellainen ei menisi läpi. Ei ainakaan saisi mennä läpi. Ihmetyttää muuten nämä Huhtasaaren gradun tarkastajat - ovatko ollenkaan tarkistaneet lähdeviitteitä, että liittyvät kohtiin, joihin ne on merkitty?

Äiti s v tuuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se täysin kopioitu ole, mutta tutkin just äsken asiaa ja siellä on suoria lainauksia toisten graduteksteistä ja sitten on lähdeviittaus jonnekin aivan muualle eikä mitenkään mainita Huhtasaaren gradussa että olisi vilkaistukaan tuota toista gradua. 

Eli se, mitä Huhtasaari on lainannut on ollut toisen graduntekijän muokkaamaa tekstiä alkuperäistekstistä, mutta Huhtasaaren gradussa olisi lähdeviitteeksi merkitty se alkuperäisteksti (eikä graduntekijää) vai mitä tarkoitat? Vai ovatko sekä Huhtasaari ja nämä toiset graduntekijät lainanneet samoja alkuperäistekstejä sanasta sanaan muokkaamatta, ja siksi ne ovat samanlaisia? Koska jos ovat kaikki lainanneet muokkaamatta alkuperäistekstiä ja laittaneet oikean lähdeviitteen, niin eihän se ole plagioimista. Silloin monellakin voi olla samoja otteita graduissaan, jos eivät ole lähteneet muokkaamaan alkuperäisen kirjoittajan tekstiä. Mutta lähde totta kai pitää ilmoittaa selvästi.

Ei vaan on lainannut ainakin yhdessä kohdassa toisen gradun (Myllylän) yleistä tekstiä ja sitten laittanut viitteen jonnekin ihan muualle. Myllylällä on viite Liedkindiin ihan tuon tekstikappaleen lopussa, mutta se ei mielestäni koske kuin viimeistä lausetta, jos koskisi koko tekstikappaletta viite merkittäisiin toisin. Huhtasaarella viittaus tuossa kohden on Breakwelliin. Mutta tutki itse ja kerro katsoinko oikein!

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. Iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Toiset taas saattavat tuntea valtakulttuurin vieraaksi sekä torjua sen ja välttää kontakteja sen edustajien kanssa. Integraatiosta puhutaan, kun henkilö haluaa sekä säilyttää oman kulttuurin että olla vuorovaikutuksessa uuden kulttuurin kanssa.  Hän on kahden kulttuurin välissä ja molemmat ovat hänelle yhtä arvokkaita, hän oppii löytämään kummastakin hyviä ja huonoja puolia. Monikulttuurisuus rikastuttaa henkilön personallisuutta: ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut” (Liebkind 1994,35).

Juu totta. Huhtasaari on lainannut kursivoidun tekstin suoraan, mutta se näyttäisi tosiaankin olevan Myllylän omien lähdeviittauksien mukaan hänen omaa tuotosta, koska Myllylä on merkinnyt vain viimeisen virkkeen lähteeksi Liebkindin. Ellei sitten Myllylä ole merkannut lähdettä väärin. Eli pitäisikö sen viitata koko kappaleeseen sen sijaan, että viittaa vain yhteen virkkeeseen? Jonkun pitäisi etsiä alkuperäistekstit. Sillähän se selviäisi. Jos tuo koko kappale on Liebkindiltä, niin silloin Myllylän lähdeviite voi olla väärin merkattu. Eli piste väärällä puolella sulkua. Jos taas vain yksi virke on Liebkindiltä ja muut tosiaan Myllylältä itseltään, niin sitten Tiaisella voikin olla tuossa pointtia. Mutta hänenä kyllä olisin tsekannut ne alkuperäistekstit myös ennen plagiointisyytöksen julkaisua. 

Joo, mutta ei minun mielestäni noin voi lainata kuitenkaan Myllylän gradun tekstiä, koska se joka tapauksessa olisi Myllylän arviota Liebkindin ajatuksista, siis Myllylän omin sanoin.

Vähän eri asia olisi, jos tässä olisi suora lainaus Liebkindin tekstistä, silloin sen pitäisi olla molemmissa graduissa lainausmerkeissä ja tuossa on lainausmerkeissä vain kohta ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut”. 

Noi mainitut kohdat on kopioitu suoraan, mutta täyttä paskaaa väittää, että muuten Huhtassaren gradu olisi jotain kapulakieltä. Ja äänestän Haavistoa.

No haluukohan tää vitsun Myllylä julkisuutta gradulleen 20 vuoden takaa? Epäilen.

Eikös Haaviston opinnot olleet vain noin 30 op? Nekin jotain sälää tai yleisopintoja. Muistaakseni tätä vuosia sitten selvitettiin jossain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillain kouluja käymättömillä on ihmeellisiä harhaluuloja akateemisista lopputöistä. Ei niissä mitään omaa tai omaperäistä edes pitäisi olla. Itseltäni ainakin karsittiin kaikki ns. itseajateltu pois ja tuloksena oli juuri muiden töiden lainaaminen. Ainoastaan lyhyessä tulososassa oli muutama itse kirjoitettu virke ja juuri niin sen piti ohjaajan mielestä mennäkin.

Kyllä minun oppialallani ainakin laudaturin eli parhaan arvosanan saivat erittäin harvat henkilöt (muutama tyyppi 10 vuoden sisällä), jotka nimenomaan esittivät jotain uutta ja omaperäistä. Useimmat gradut on tietenkin tätä luokkaa C niin kuin Huhtasaarella, keskivertoa siis, tosin ehkä tästä Non sine tai vähemmänkin olisi ollut oikeampi arvosana kun en ainakaan meidän laitoksella muista lukeneeni omaa graduani tehdessä yhtään C-arvosanan saaneita, jotka olisi näin huonolla suomen kielellä kirjoitettu (poislukien suorat lainaukset, jotka olivat parempaa suomen kieltä, näyttäisi siltä että Huhtasaari ei ollut itse kykenevä kirjoittamaan arvioivaa tekstiä ja siksi lainasi muilta tuollaisia tekstikohtia).

Graduissa referoidaan muitten ajatuksia kyllä, mutta omin sanoin. Ja jos on suoria lainauksia, niin laitetaan lainausmerkkeihin. Joten et varmaankaan voi tarkoittaa, että gradusi olisi ollut kokonaan mitään lainausta koska sellainen ei menisi läpi. Ei ainakaan saisi mennä läpi. Ihmetyttää muuten nämä Huhtasaaren gradun tarkastajat - ovatko ollenkaan tarkistaneet lähdeviitteitä, että liittyvät kohtiin, joihin ne on merkitty?

Tottakai on pakko sanoa asiat omin sanoin, suorat lainaukset tarttuvat urgundiin tai muihin plagiontisuodattimiin, joita nykyään käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Mutta miten vaikeaa se nyt sitten on muotoilla ajatukset hiukan eri sanamuotoihin ja vaihdella vähän lausejärjestystä. Se on pelkkää kosmetiikkaa. Omia ajatuksia tuskin saa graduissa esittää missään. Toki jos tekee jonkun tutkimuksen, sen tutkimuskysymykset ja tulokset on pakko esittää omin sanoin ja muodostaa ajatuskin ihan itse, mutta se tulososio voi olla vain muutaman sivun pituinen.

Hommafoorumilaiset yrittävät saada ketjun poistoon. Vain Persuilla on oikeus sananvapauteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se täysin kopioitu ole, mutta tutkin just äsken asiaa ja siellä on suoria lainauksia toisten graduteksteistä ja sitten on lähdeviittaus jonnekin aivan muualle eikä mitenkään mainita Huhtasaaren gradussa että olisi vilkaistukaan tuota toista gradua. 

Eli se, mitä Huhtasaari on lainannut on ollut toisen graduntekijän muokkaamaa tekstiä alkuperäistekstistä, mutta Huhtasaaren gradussa olisi lähdeviitteeksi merkitty se alkuperäisteksti (eikä graduntekijää) vai mitä tarkoitat? Vai ovatko sekä Huhtasaari ja nämä toiset graduntekijät lainanneet samoja alkuperäistekstejä sanasta sanaan muokkaamatta, ja siksi ne ovat samanlaisia? Koska jos ovat kaikki lainanneet muokkaamatta alkuperäistekstiä ja laittaneet oikean lähdeviitteen, niin eihän se ole plagioimista. Silloin monellakin voi olla samoja otteita graduissaan, jos eivät ole lähteneet muokkaamaan alkuperäisen kirjoittajan tekstiä. Mutta lähde totta kai pitää ilmoittaa selvästi.

Ei vaan on lainannut ainakin yhdessä kohdassa toisen gradun (Myllylän) yleistä tekstiä ja sitten laittanut viitteen jonnekin ihan muualle. Myllylällä on viite Liedkindiin ihan tuon tekstikappaleen lopussa, mutta se ei mielestäni koske kuin viimeistä lausetta, jos koskisi koko tekstikappaletta viite merkittäisiin toisin. Huhtasaarella viittaus tuossa kohden on Breakwelliin. Mutta tutki itse ja kerro katsoinko oikein!

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. Iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Toiset taas saattavat tuntea valtakulttuurin vieraaksi sekä torjua sen ja välttää kontakteja sen edustajien kanssa. Integraatiosta puhutaan, kun henkilö haluaa sekä säilyttää oman kulttuurin että olla vuorovaikutuksessa uuden kulttuurin kanssa.  Hän on kahden kulttuurin välissä ja molemmat ovat hänelle yhtä arvokkaita, hän oppii löytämään kummastakin hyviä ja huonoja puolia. Monikulttuurisuus rikastuttaa henkilön personallisuutta: ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut” (Liebkind 1994,35).

Juu totta. Huhtasaari on lainannut kursivoidun tekstin suoraan, mutta se näyttäisi tosiaankin olevan Myllylän omien lähdeviittauksien mukaan hänen omaa tuotosta, koska Myllylä on merkinnyt vain viimeisen virkkeen lähteeksi Liebkindin. Ellei sitten Myllylä ole merkannut lähdettä väärin. Eli pitäisikö sen viitata koko kappaleeseen sen sijaan, että viittaa vain yhteen virkkeeseen? Jonkun pitäisi etsiä alkuperäistekstit. Sillähän se selviäisi. Jos tuo koko kappale on Liebkindiltä, niin silloin Myllylän lähdeviite voi olla väärin merkattu. Eli piste väärällä puolella sulkua. Jos taas vain yksi virke on Liebkindiltä ja muut tosiaan Myllylältä itseltään, niin sitten Tiaisella voikin olla tuossa pointtia. Mutta hänenä kyllä olisin tsekannut ne alkuperäistekstit myös ennen plagiointisyytöksen julkaisua. 

Joo, mutta ei minun mielestäni noin voi lainata kuitenkaan Myllylän gradun tekstiä, koska se joka tapauksessa olisi Myllylän arviota Liebkindin ajatuksista, siis Myllylän omin sanoin.

Vähän eri asia olisi, jos tässä olisi suora lainaus Liebkindin tekstistä, silloin sen pitäisi olla molemmissa graduissa lainausmerkeissä ja tuossa on lainausmerkeissä vain kohta ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut”. 

Tämäkin olisi täysin oikein sanoa:"Liebkindin mukaan lapset, jotka...."

Vierailija kirjoitti:

No haluukohan tää vitsun Myllylä julkisuutta gradulleen 20 vuoden takaa? Epäilen.

Se ei muuten olekaan gradu - pahoittelen että olen täällä useammassa kommentissa väittänyt sitä graduksi - vaan se on n. 20-sivuinen Opettajaksi Suomeen -kurssin tutkielma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se täysin kopioitu ole, mutta tutkin just äsken asiaa ja siellä on suoria lainauksia toisten graduteksteistä ja sitten on lähdeviittaus jonnekin aivan muualle eikä mitenkään mainita Huhtasaaren gradussa että olisi vilkaistukaan tuota toista gradua. 

Eli se, mitä Huhtasaari on lainannut on ollut toisen graduntekijän muokkaamaa tekstiä alkuperäistekstistä, mutta Huhtasaaren gradussa olisi lähdeviitteeksi merkitty se alkuperäisteksti (eikä graduntekijää) vai mitä tarkoitat? Vai ovatko sekä Huhtasaari ja nämä toiset graduntekijät lainanneet samoja alkuperäistekstejä sanasta sanaan muokkaamatta, ja siksi ne ovat samanlaisia? Koska jos ovat kaikki lainanneet muokkaamatta alkuperäistekstiä ja laittaneet oikean lähdeviitteen, niin eihän se ole plagioimista. Silloin monellakin voi olla samoja otteita graduissaan, jos eivät ole lähteneet muokkaamaan alkuperäisen kirjoittajan tekstiä. Mutta lähde totta kai pitää ilmoittaa selvästi.

Ei vaan on lainannut ainakin yhdessä kohdassa toisen gradun (Myllylän) yleistä tekstiä ja sitten laittanut viitteen jonnekin ihan muualle. Myllylällä on viite Liedkindiin ihan tuon tekstikappaleen lopussa, mutta se ei mielestäni koske kuin viimeistä lausetta, jos koskisi koko tekstikappaletta viite merkittäisiin toisin. Huhtasaarella viittaus tuossa kohden on Breakwelliin. Mutta tutki itse ja kerro katsoinko oikein!

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. Iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Toiset taas saattavat tuntea valtakulttuurin vieraaksi sekä torjua sen ja välttää kontakteja sen edustajien kanssa. Integraatiosta puhutaan, kun henkilö haluaa sekä säilyttää oman kulttuurin että olla vuorovaikutuksessa uuden kulttuurin kanssa.  Hän on kahden kulttuurin välissä ja molemmat ovat hänelle yhtä arvokkaita, hän oppii löytämään kummastakin hyviä ja huonoja puolia. Monikulttuurisuus rikastuttaa henkilön personallisuutta: ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut” (Liebkind 1994,35).

Juu totta. Huhtasaari on lainannut kursivoidun tekstin suoraan, mutta se näyttäisi tosiaankin olevan Myllylän omien lähdeviittauksien mukaan hänen omaa tuotosta, koska Myllylä on merkinnyt vain viimeisen virkkeen lähteeksi Liebkindin. Ellei sitten Myllylä ole merkannut lähdettä väärin. Eli pitäisikö sen viitata koko kappaleeseen sen sijaan, että viittaa vain yhteen virkkeeseen? Jonkun pitäisi etsiä alkuperäistekstit. Sillähän se selviäisi. Jos tuo koko kappale on Liebkindiltä, niin silloin Myllylän lähdeviite voi olla väärin merkattu. Eli piste väärällä puolella sulkua. Jos taas vain yksi virke on Liebkindiltä ja muut tosiaan Myllylältä itseltään, niin sitten Tiaisella voikin olla tuossa pointtia. Mutta hänenä kyllä olisin tsekannut ne alkuperäistekstit myös ennen plagiointisyytöksen julkaisua. 

Onkohan persu edes lukenut tuota tekstiä kopioidessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähdeviitteet on päin persettä suurimmassa osassa graduja, ei siihen kenenkään valmistuminen kaadu. Plagiointi on vähän eri asia kuin lähdeviitteitten kanssa sekoilu. Jos esim. kokonainen luku on suoraan jonkun toisen opinnäytetyöstä, silloin on kyse plagioinnista. Jos taas joku kappale on lainattu väärin, se on vaan tyylivirhe ja heikentää arvosanaa.

Persun gradu on kopioitu sanasta sanaan. Opettajalle anteeksiantamatonta.

Sinä taas katsoit just sanakirjasta että mikä on gradu etkä siltikään ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa ei käy ilmi, viitataanko gradussa kyseisiin teksteihin vai esitetäänkö omina ajatuksina, kun on noin pätkäisty blogia varten. Eli oliko gradussa kuitenkin laitettu lähdeviitteet alkuperäisiin teksteihin?

Plagiointi tarkoittaa juurikin toisen tekstin kopioimista ILMAN LÄHDEVIITTEITÄ. Sitaatti taas on että toisen tekstiä on lainattu. Sitaatin tunnistaa lainausmerkeistä ("") ja lähdemerkinnästä. Jos molemmat puuttuu, niin silloin se on juurigin plagiointia.

Tottakai, mutta tuosta jutusta ei selviä, että oliko oikeasti plagioitu vai keksikö kirjoittaja koko jutun. En olisi lainkaan yllättynyt jos Huhtasaari olisi plagioinut, mutta en kuitenkaan usko sitä jonkun blogikirjoituksen perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillain kouluja käymättömillä on ihmeellisiä harhaluuloja akateemisista lopputöistä. Ei niissä mitään omaa tai omaperäistä edes pitäisi olla. Itseltäni ainakin karsittiin kaikki ns. itseajateltu pois ja tuloksena oli juuri muiden töiden lainaaminen. Ainoastaan lyhyessä tulososassa oli muutama itse kirjoitettu virke ja juuri niin sen piti ohjaajan mielestä mennäkin.

Kyllä minun oppialallani ainakin laudaturin eli parhaan arvosanan saivat erittäin harvat henkilöt (muutama tyyppi 10 vuoden sisällä), jotka nimenomaan esittivät jotain uutta ja omaperäistä. Useimmat gradut on tietenkin tätä luokkaa C niin kuin Huhtasaarella, keskivertoa siis, tosin ehkä tästä Non sine tai vähemmänkin olisi ollut oikeampi arvosana kun en ainakaan meidän laitoksella muista lukeneeni omaa graduani tehdessä yhtään C-arvosanan saaneita, jotka olisi näin huonolla suomen kielellä kirjoitettu (poislukien suorat lainaukset, jotka olivat parempaa suomen kieltä, näyttäisi siltä että Huhtasaari ei ollut itse kykenevä kirjoittamaan arvioivaa tekstiä ja siksi lainasi muilta tuollaisia tekstikohtia).

Graduissa referoidaan muitten ajatuksia kyllä, mutta omin sanoin. Ja jos on suoria lainauksia, niin laitetaan lainausmerkkeihin. Joten et varmaankaan voi tarkoittaa, että gradusi olisi ollut kokonaan mitään lainausta koska sellainen ei menisi läpi. Ei ainakaan saisi mennä läpi. Ihmetyttää muuten nämä Huhtasaaren gradun tarkastajat - ovatko ollenkaan tarkistaneet lähdeviitteitä, että liittyvät kohtiin, joihin ne on merkitty?

Tottakai on pakko sanoa asiat omin sanoin, suorat lainaukset tarttuvat urgundiin tai muihin plagiontisuodattimiin, joita nykyään käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Mutta miten vaikeaa se nyt sitten on muotoilla ajatukset hiukan eri sanamuotoihin ja vaihdella vähän lausejärjestystä. Se on pelkkää kosmetiikkaa. Omia ajatuksia tuskin saa graduissa esittää missään. Toki jos tekee jonkun tutkimuksen, sen tutkimuskysymykset ja tulokset on pakko esittää omin sanoin ja muodostaa ajatuskin ihan itse, mutta se tulososio voi olla vain muutaman sivun pituinen.

Tiaisella tai jossain  kommentissa tms. oli linkkiä Jkl:n yo:n nykyisiin ohjeisiin ja siellä oli paljon tiukempaa ohjetta kuin omina opiskeluaikoinani. Nimenomaan sellaista, että ei kelpaisi jos vähän muuttaisi sanajärjestystä ja sanamuotoja, jos lauseen sisältö käytännössä sama. Muistan, että meillä sanottiin ainakin, että jos kääntää jotain toisesta kielestä suomeksi graduunsa, se riittää jo omin sanoin sanomiseksi, en tiedä  menisikö sekään enää läpi nykyään.

isämmaa kirjoitti:

Ei mitään uutta, että vihervasemmisto sortuu likaiseen peliin juuri kun ollaan saapumassa maaliviivalle. Koville se näyttää ottavan, koska on yritettävä loata kilpailijaehdokkaan maine kaikin keinoin. Tämä lähinnä kertoo siitä, että Huhtasaari on päässyt pahemman kerran vassareiden ihon alle, ja nyt kuolinkorahtelujaan vetelevät punaiset yrittävät epätoivoisesti hiekottaa Lauran onnistuneen kampanjan. Asetatte itsenne naurunalaisiksi. Tuskin tällä loan heitolla on mitään vaikutusta Huhtasaaren kannatukseen, vaikka te pienissä tyhjissä päissänne niin saatatte kuvitella.

No ei tietenkään vaikuta, persuthan on varmaan jo geneettiseltä perimältään epärehellisiä (vrt. mitä jotkut amerikkalaiset väittää venäläisistä) joten nythän kannatus vain kasvaa entisestään :)

Eikä kannata pelätä että minä ainakaan mitään Haavistoa äänestäisin, olen ihan eri mieltä Venäjästä ja Natosta kuin hän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se täysin kopioitu ole, mutta tutkin just äsken asiaa ja siellä on suoria lainauksia toisten graduteksteistä ja sitten on lähdeviittaus jonnekin aivan muualle eikä mitenkään mainita Huhtasaaren gradussa että olisi vilkaistukaan tuota toista gradua. 

Eli se, mitä Huhtasaari on lainannut on ollut toisen graduntekijän muokkaamaa tekstiä alkuperäistekstistä, mutta Huhtasaaren gradussa olisi lähdeviitteeksi merkitty se alkuperäisteksti (eikä graduntekijää) vai mitä tarkoitat? Vai ovatko sekä Huhtasaari ja nämä toiset graduntekijät lainanneet samoja alkuperäistekstejä sanasta sanaan muokkaamatta, ja siksi ne ovat samanlaisia? Koska jos ovat kaikki lainanneet muokkaamatta alkuperäistekstiä ja laittaneet oikean lähdeviitteen, niin eihän se ole plagioimista. Silloin monellakin voi olla samoja otteita graduissaan, jos eivät ole lähteneet muokkaamaan alkuperäisen kirjoittajan tekstiä. Mutta lähde totta kai pitää ilmoittaa selvästi.

Ei vaan on lainannut ainakin yhdessä kohdassa toisen gradun (Myllylän) yleistä tekstiä ja sitten laittanut viitteen jonnekin ihan muualle. Myllylällä on viite Liedkindiin ihan tuon tekstikappaleen lopussa, mutta se ei mielestäni koske kuin viimeistä lausetta, jos koskisi koko tekstikappaletta viite merkittäisiin toisin. Huhtasaarella viittaus tuossa kohden on Breakwelliin. Mutta tutki itse ja kerro katsoinko oikein!

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. Iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Toiset taas saattavat tuntea valtakulttuurin vieraaksi sekä torjua sen ja välttää kontakteja sen edustajien kanssa. Integraatiosta puhutaan, kun henkilö haluaa sekä säilyttää oman kulttuurin että olla vuorovaikutuksessa uuden kulttuurin kanssa.  Hän on kahden kulttuurin välissä ja molemmat ovat hänelle yhtä arvokkaita, hän oppii löytämään kummastakin hyviä ja huonoja puolia. Monikulttuurisuus rikastuttaa henkilön personallisuutta: ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut” (Liebkind 1994,35).

Juu totta. Huhtasaari on lainannut kursivoidun tekstin suoraan, mutta se näyttäisi tosiaankin olevan Myllylän omien lähdeviittauksien mukaan hänen omaa tuotosta, koska Myllylä on merkinnyt vain viimeisen virkkeen lähteeksi Liebkindin. Ellei sitten Myllylä ole merkannut lähdettä väärin. Eli pitäisikö sen viitata koko kappaleeseen sen sijaan, että viittaa vain yhteen virkkeeseen? Jonkun pitäisi etsiä alkuperäistekstit. Sillähän se selviäisi. Jos tuo koko kappale on Liebkindiltä, niin silloin Myllylän lähdeviite voi olla väärin merkattu. Eli piste väärällä puolella sulkua. Jos taas vain yksi virke on Liebkindiltä ja muut tosiaan Myllylältä itseltään, niin sitten Tiaisella voikin olla tuossa pointtia. Mutta hänenä kyllä olisin tsekannut ne alkuperäistekstit myös ennen plagiointisyytöksen julkaisua. 

Joo, mutta ei minun mielestäni noin voi lainata kuitenkaan Myllylän gradun tekstiä, koska se joka tapauksessa olisi Myllylän arviota Liebkindin ajatuksista, siis Myllylän omin sanoin.

Vähän eri asia olisi, jos tässä olisi suora lainaus Liebkindin tekstistä, silloin sen pitäisi olla molemmissa graduissa lainausmerkeissä ja tuossa on lainausmerkeissä vain kohta ”Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut”. 

Joo, jos kyse on Myllylän omista ajatuksista, Huhtasaaren olisi pitänyt se merkitä omaan graduun eli lähteeksi Myllylä ja Liebkind Myllylän siteeramana. Mutta jos kyse onkin Myllylän virheellisestä lähdemerkinnästä (lähdeviitteen pitäisi viitata koko kappaleeseen yhden virkkeen sijaan), ja Huhtasaari on tuon lainaamansa osion tsekannut alkuperäislähteestä Liebkindiltä, niin silloinhan hänen ei tarvitse merkitä Myllylää. Mutta se selviää vain tarkastamalla se alkuperäinen lähde, mitä Tiainen ei valitettavasti tehnyt. Oliko siis tosiaan vain tuo yksi virke Liebkindiltä ja kaikki muu Myllylältä, kuten lähdeviite kertoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No haluukohan tää vitsun Myllylä julkisuutta gradulleen 20 vuoden takaa? Epäilen.

Se ei muuten olekaan gradu - pahoittelen että olen täällä useammassa kommentissa väittänyt sitä graduksi - vaan se on n. 20-sivuinen Opettajaksi Suomeen -kurssin tutkielma. 

Hyvä että oikaisit. Hävytöntä kopioida suoraan toisen tekstiä ja väittää omanaan.

Laura Huhtasaaren kopioimat pätkät ovat suomalaisesta gradusta, mutta Huhtasaari on laittanut viitteeksi englanninkielisen alkuperäisteoksen. Eikä siinä vielä kaikki, vaan VÄÄRÄN alkuperäisteoksen. 

Hän ei ole laittanut gradunsa lähteisiin suomalaista gradua eikä oikeaa englanninkielistä alkuperäisteosta. Tämä ei mene edes huolimattomuuden piikkiin.

Lisäksi lainattu pätkä referoi alkuperäistekstiä eli ei ole suora käännös ja Huhtasaari antaa viitteellä ymmärtää, että hän on kirjoittanut referaatin englanninkielisestä alkuperäistekstistä.

Käykääpäs lueskelemassa vapaavalintaisen yliopiston kirjastossa graduja. Mielellään sellaisesta aihealueesta, josta itsekin ymmärrätte jotakin. Aika kuraahan sieltä löytyy pilvin pimein. ”Parhaimmillaan” jo abstrakti on täynnä kielioppi- ja asiavirheitä.