Opojen neuvot

Vierailija kirjoitti:

Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista.  Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?

Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa. 

Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse. 

Kukaan ei ole pyytänyt opoa päättämään puolesta. Vaan nimenomaan esittelemään eri aloja, miettimään nuoren kanssa ja tukena.

Nyt homma on mennyt niin että aina on kotoa pitänyt ehdottaa jotain. Sen sijaan että opon kanssa nuori saisi pohtia vahvuuksiaan (siis oikeasti, ei niin että yllytetään alisuorittamiseen).

Ja toistan vielä senkin että eihän meillä nuorella ole hätäpäivää, kun koti osaa auttaa. Mutta entäs ne joilla koti ei auta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista.  Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?

Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa. 

Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse. 

Kukaan ei ole pyytänyt opoa päättämään puolesta. Vaan nimenomaan esittelemään eri aloja, miettimään nuoren kanssa ja tukena.

Nyt homma on mennyt niin että aina on kotoa pitänyt ehdottaa jotain. Sen sijaan että opon kanssa nuori saisi pohtia vahvuuksiaan (siis oikeasti, ei niin että yllytetään alisuorittamiseen).

Ja toistan vielä senkin että eihän meillä nuorella ole hätäpäivää, kun koti osaa auttaa. Mutta entäs ne joilla koti ei auta?

Juuri alussa kerroit, että opon tunneilla on koko syksy käyty läpi eri ammattialoja. Onko nuoresi kuunnellut siellä opon tunnilla mitään vai puuhaillut vain omiaan? 

Ja siis opohan ei ole mikään ajatustenlukija. Jos teidän nuori ei ole vieläkään päättänyt mille alalle hän hakeutuisi, niin nyt sitten sinä vanhempana otat äkkiä yhteyttä opoon ja sovitte yhteisen ohjausajan, jossa paikalla olette te vanhemmat ja nuori. Opo ehtii vielä sopia vaikka tutustumiskäyntejä eri ammattikoululinjoille tai vaikkapa lähettää nuoren ammatinvalintapsykologin juttusille, jos hän ei itse osaa auttaa riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista.  Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?

Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa. 

Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse. 

Kukaan ei ole pyytänyt opoa päättämään puolesta. Vaan nimenomaan esittelemään eri aloja, miettimään nuoren kanssa ja tukena.

Nyt homma on mennyt niin että aina on kotoa pitänyt ehdottaa jotain. Sen sijaan että opon kanssa nuori saisi pohtia vahvuuksiaan (siis oikeasti, ei niin että yllytetään alisuorittamiseen).

Ja toistan vielä senkin että eihän meillä nuorella ole hätäpäivää, kun koti osaa auttaa. Mutta entäs ne joilla koti ei auta?

Juuri alussa kerroit, että opon tunneilla on koko syksy käyty läpi eri ammattialoja. Onko nuoresi kuunnellut siellä opon tunnilla mitään vai puuhaillut vain omiaan? 

Ja siis opohan ei ole mikään ajatustenlukija. Jos teidän nuori ei ole vieläkään päättänyt mille alalle hän hakeutuisi, niin nyt sitten sinä vanhempana otat äkkiä yhteyttä opoon ja sovitte yhteisen ohjausajan, jossa paikalla olette te vanhemmat ja nuori. Opo ehtii vielä sopia vaikka tutustumiskäyntejä eri ammattikoululinjoille tai vaikkapa lähettää nuoren ammatinvalintapsykologin juttusille, jos hän ei itse osaa auttaa riittävästi.

En ole kirjoittanut niin.

Kirjoitin että koko syksy on jankattu ammattikoulusta ja kaksoistutkinnoista.

Ja jaettu esitteitä miten mennä töihin Lidliin tai Solille. Tai S-ryhmän kahvilaan.

Mitään akateemisia ammatteja ei ole käsitelty.

Ja miksi vitussa mun nuoreni pitäisi vielä edelleen mennä lähemmin tutustumaan jonnekin ammattikouluun???? Jeesus!

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ysiluokkalaiseni saamaan opastukseen.

Ensin jankattiin ammattikoulusta koko syksy. Jaettiin esitteitä kaupan kassaksi ja siivoustyöhön.

Nyt kun lapsi sitten viimein pääsi sinne lukiovalintaan asti, opo neuvoi ihan virheellisiä tietoja. Esim väitti yhden koulun olevan lähempänä kuin toisen, vaikka etäisyyde on tasan päinvastoin. Lukioiden kielivalikoimia ei tiennyt.

Miten tää voi olla näin surkeaa?

  ei tarvittu opon neuvoja. Pojalle oli itsestään selvää että lukioon ja vieläpä niin että ei lähilukio vaan Hgissä yli 9 k:n lukio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ysiluokkalaiseni saamaan opastukseen.

Ensin jankattiin ammattikoulusta koko syksy. Jaettiin esitteitä kaupan kassaksi ja siivoustyöhön.

Nyt kun lapsi sitten viimein pääsi sinne lukiovalintaan asti, opo neuvoi ihan virheellisiä tietoja. Esim väitti yhden koulun olevan lähempänä kuin toisen, vaikka etäisyyde on tasan päinvastoin. Lukioiden kielivalikoimia ei tiennyt.

Miten tää voi olla näin surkeaa?

  ei tarvittu opon neuvoja. Pojalle oli itsestään selvää että lukioon ja vieläpä niin että ei lähilukio vaan Hgissä yli 9 k:n lukio

NO lukioon tääkin on menossa, yli ysin keskiarvolla. Silti piti koko syksy istua kuuntelemassa tota amislönkytystä. Eri lukioita opo ei sitten osannutkaan ollenkaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Opo antoi tapaamisessa kuvan, että ammattikoulu kannattaisi ottaa mahdollisuutena huomioon, mutta jätti kertomatta mitään muista vaihtoehdoista! Lapsi koki, että häntä ohjattiin vain ammattikouluun ja ihmetteli kotona, että miksi ei hänen 9,6 keskiarvollaan lukioon! Hän ei tiedä vielä alaansa ja ajatteli itse, että lukiossa ehtisi miettimään, mutta opo ei kannustanut.

outo opo. Tottakai lukioon ja sitten yliopistoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.

Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.

Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.

ap

Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.

Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.

Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.

Muitakin suuria sahaajia on.

Ilmanen neuvo. Laitatte lukiot siihen järjestykseen johon ensisijaisesti lapsi haluaa. Joukkoon yksi varma.

Sitten unohdatte koko asian.

Ihan joka lukiossa on riittävästi kursseja

Älkää hyvät äidit prässätkö lapsia liikaa

Onneksi tuo lukionope toi hiukan järjen ääntä näihin vaatimuksiin

Katsopa Helsingin lukioiden pääsyrajoja.

Ei sitä niin vaan marssita sinne minne lapsi haluaa.

Ja miten sen varmankin valitset, kun yks kaks voi ponkaista numerolla kuten esim Herykissä kävi?

ei todellakaan Hgissä, alle 8 ka:n lukioita muutama, oisko 3, ainakin Medialukio, Vuosaaren lukio, Kontulassa oleva lukio, Itiksen lukio taitaa olla alle 8 ka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.

Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.

Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.

ap

Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.

Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.

Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.

Muitakin suuria sahaajia on.

Etikseen on ollut ka yli 9 mutta viime vuonna alle 9. Espoosta päin menee yli 9 ka:n  omaavia oppilaita Hkiin kuten Ressu, Norssi, SYK, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.

Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.

Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.

ap

Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.

Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.

Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.

Muitakin suuria sahaajia on.

Etikseen on ollut ka yli 9 mutta viime vuonna alle 9. Espoosta päin menee yli 9 ka:n  omaavia oppilaita Hkiin kuten Ressu, Norssi, SYK, 

Espoosta tulee metro nyt niin Kulosaaren yhteiskoulu saa yli 9 oppilaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.

Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.

Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.

ap

Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.

Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.

Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.

Muitakin suuria sahaajia on.

Etikseen on ollut ka yli 9 mutta viime vuonna alle 9. Espoosta päin menee yli 9 ka:n  omaavia oppilaita Hkiin kuten Ressu, Norssi, SYK, 

Se oli 9,7 ja seuraavana vuonna 8,8. Tietenkin Espoosta tulee Helsinkiin oppilaita. Mikä uutinen toi nyt on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.

Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.

Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.

ap

Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.

Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.

Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.

Muitakin suuria sahaajia on.

Etikseen on ollut ka yli 9 mutta viime vuonna alle 9. Espoosta päin menee yli 9 ka:n  omaavia oppilaita Hkiin kuten Ressu, Norssi, SYK, 

Espoosta tulee metro nyt niin Kulosaaren yhteiskoulu saa yli 9 oppilaita

Sillä on jo... viime vuonna raja 9,50.

Mitä v#¤tua sä täällä nyt sitten valitat! Eli nuoresi tietää, että aikoo hakea lukioon. Selvä, hän hakee lukioon. Pojalle on koko syksy kerrottu ammattialoista ja varmasti myös akateemisista aloista ja lukiosta. Jos poika väittää muuta, niin hän valehtelee. Jos hän ei itse osaa googlettaa koulujen kielitarjontaa tai katsoa reittihaulla kuinka pitkä matka kouluun on, niin voi avuttomuus. 

Vierailija kirjoitti:

Kaiklla lahjakkailla oppilailla ei ole akateemista kotitaustaa. Kaikki lapset eivät osaa hoitaa hakua tuossa vaiheessa itse. Opolle minimivaatimus osata opastaa lasta yhteishaussa vai mistä se saa palkkaa?

ei oo akateemista taustaa mutta tiedän Hgissä koulujen ka:t ja koska oli yli 9 ka niin ei tietenkään lähilukio kelvannut. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä v#¤tua sä täällä nyt sitten valitat! Eli nuoresi tietää, että aikoo hakea lukioon. Selvä, hän hakee lukioon. Pojalle on koko syksy kerrottu ammattialoista ja varmasti myös akateemisista aloista ja lukiosta. Jos poika väittää muuta, niin hän valehtelee. Jos hän ei itse osaa googlettaa koulujen kielitarjontaa tai katsoa reittihaulla kuinka pitkä matka kouluun on, niin voi avuttomuus. 

Tyttö.

Ei ole jauhettu kuin ammattikoulua ja kaksoistutkintoa.

Koulut ei kerro nettisivuillaan kaikki sitä onko mistä kielistä a-kieli tarjolla vaiko vain b-kieli.

Ja kyllä osaa katsoa, mutta opo ei osannut koska neuvoi tasan väärin kahden koulun matkat.

Lukiovalintaan tarvitsee tukea, koska Helsingin tilanne on mikä on. Noilla amistiedoilla joita koko syksy tyrkytettiin ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista.  Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?

Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa. 

Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse. 

Kukaan ei ole pyytänyt opoa päättämään puolesta. Vaan nimenomaan esittelemään eri aloja, miettimään nuoren kanssa ja tukena.

Nyt homma on mennyt niin että aina on kotoa pitänyt ehdottaa jotain. Sen sijaan että opon kanssa nuori saisi pohtia vahvuuksiaan (siis oikeasti, ei niin että yllytetään alisuorittamiseen).

Ja toistan vielä senkin että eihän meillä nuorella ole hätäpäivää, kun koti osaa auttaa. Mutta entäs ne joilla koti ei auta?

Juuri alussa kerroit, että opon tunneilla on koko syksy käyty läpi eri ammattialoja. Onko nuoresi kuunnellut siellä opon tunnilla mitään vai puuhaillut vain omiaan? 

Ja siis opohan ei ole mikään ajatustenlukija. Jos teidän nuori ei ole vieläkään päättänyt mille alalle hän hakeutuisi, niin nyt sitten sinä vanhempana otat äkkiä yhteyttä opoon ja sovitte yhteisen ohjausajan, jossa paikalla olette te vanhemmat ja nuori. Opo ehtii vielä sopia vaikka tutustumiskäyntejä eri ammattikoululinjoille tai vaikkapa lähettää nuoren ammatinvalintapsykologin juttusille, jos hän ei itse osaa auttaa riittävästi.

En ole kirjoittanut niin.

Kirjoitin että koko syksy on jankattu ammattikoulusta ja kaksoistutkinnoista.

Ja jaettu esitteitä miten mennä töihin Lidliin tai Solille. Tai S-ryhmän kahvilaan.

Mitään akateemisia ammatteja ei ole käsitelty.

Ja miksi vitussa mun nuoreni pitäisi vielä edelleen mennä lähemmin tutustumaan jonnekin ammattikouluun???? Jeesus!

Jos kerran olet(te) päättäneet, että poika menee lukioon, mikä on ongelma? Eikai yläasteella voida käsitellä kaikenmaailman akateemisia ammatteja, koska lukio kuitenkin käytävä ennen niihin ammatteihin käsiksi pääsemistä. Tottakai yläasteen opo esittelee ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia niiden takia, jotka niistä ovat kiinnostuneita. Pitäisikö opon tunneilla keskittyä pelkästään lukioihin vain siksi, että oma poikasi tietää sinne suuntaavansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista.  Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?

Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa. 

Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse. 

Kukaan ei ole pyytänyt opoa päättämään puolesta. Vaan nimenomaan esittelemään eri aloja, miettimään nuoren kanssa ja tukena.

Nyt homma on mennyt niin että aina on kotoa pitänyt ehdottaa jotain. Sen sijaan että opon kanssa nuori saisi pohtia vahvuuksiaan (siis oikeasti, ei niin että yllytetään alisuorittamiseen).

Ja toistan vielä senkin että eihän meillä nuorella ole hätäpäivää, kun koti osaa auttaa. Mutta entäs ne joilla koti ei auta?

Juuri alussa kerroit, että opon tunneilla on koko syksy käyty läpi eri ammattialoja. Onko nuoresi kuunnellut siellä opon tunnilla mitään vai puuhaillut vain omiaan? 

Ja siis opohan ei ole mikään ajatustenlukija. Jos teidän nuori ei ole vieläkään päättänyt mille alalle hän hakeutuisi, niin nyt sitten sinä vanhempana otat äkkiä yhteyttä opoon ja sovitte yhteisen ohjausajan, jossa paikalla olette te vanhemmat ja nuori. Opo ehtii vielä sopia vaikka tutustumiskäyntejä eri ammattikoululinjoille tai vaikkapa lähettää nuoren ammatinvalintapsykologin juttusille, jos hän ei itse osaa auttaa riittävästi.

En ole kirjoittanut niin.

Kirjoitin että koko syksy on jankattu ammattikoulusta ja kaksoistutkinnoista.

Ja jaettu esitteitä miten mennä töihin Lidliin tai Solille. Tai S-ryhmän kahvilaan.

Mitään akateemisia ammatteja ei ole käsitelty.

Ja miksi vitussa mun nuoreni pitäisi vielä edelleen mennä lähemmin tutustumaan jonnekin ammattikouluun???? Jeesus!

Jos kerran olet(te) päättäneet, että poika menee lukioon, mikä on ongelma? Eikai yläasteella voida käsitellä kaikenmaailman akateemisia ammatteja, koska lukio kuitenkin käytävä ennen niihin ammatteihin käsiksi pääsemistä. Tottakai yläasteen opo esittelee ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia niiden takia, jotka niistä ovat kiinnostuneita. Pitäisikö opon tunneilla keskittyä pelkästään lukioihin vain siksi, että oma poikasi tietää sinne suuntaavansa?

Tyttö.

Miksei sieltä opon tunneilta sitten vapauteta kokonaan näitä jotka menee lukioon? Koska he ei saaneet sieltä mitään.

Lukioon mennessä pitää nyt tietää mitä valitsee heti alussa koska pääsykoeuudistus. Siksi olisi tärkeää esitellä ne akateemisetkin alat ysillä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että opoja ei kiinnosta lainkaan neuvoa lukioon meneviä. Ehkä lukioon suuntautuvat ovat keskimäärin fiksumpia ja osaavat selvitellä asiat itse ja opo sen vuoksi keskittyy enemmän ohjausta tarvitseviin? Mutta olen tosiaan huomannut saman kuin AP, eli lukioita ei yläkoululaisille esitellä, niistä ei puhuta kuin ehkä sivulauseessa ja niitä koskevia neuvoja ja opastusta on vaikea opolta saada. Ainoa lukio, jota opo suosittelee/tuntee, on viereinen rupu-lukio. En tiedä koskeeko kaikkia kouluja, mutta näin ainakin oman lapseni koulussa Helsingin lähiössä.

Tilanne ei sitten ole muuttunut kahdessa kymmenessä vuodessa. :D Minulla on jonkinlainen muistikuva oposta, jolle oli pakollinen tapaaminen ja se horisi hämäristä amislinjoista vaikka oli selvää, että menen lukioon (ka karvan alle 9) ja pyrin myöhemmin yliopistoon. Lehdissä on valiteltu, kun mamu-tyttöjä ohjataan lähäriopintoihin vaikka on lukupäätä. Sama ongelma on myös ihan kantasuomalaisilla, jos sattuu koulunsa käymään jossain rupukoulussa.

Kyllä mä muistan, että meillä käytiin myös akateemisia aloja läpi. Ja olettaisin, että niitä käydään kaikissa yläkouluissa.

Ja kaikkien Suomen lukioiden kielivalinnat pitäisi käsittääkseni löytyä osoitteesta www.opintopolku.fi. Sitä kautta se yhteishakukin tehdään. Mä luulen, että sinulla ja tyttärelläsi on asenneongelma. Tyttö on olevinaan niin viisas, ettei ole viitsinyt kuunnellut tunnilla lainkaan ja vanhemmat säestävät ja haukkuvat opoa perässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä muistan, että meillä käytiin myös akateemisia aloja läpi. Ja olettaisin, että niitä käydään kaikissa yläkouluissa.

Ja kaikkien Suomen lukioiden kielivalinnat pitäisi käsittääkseni löytyä osoitteesta www.opintopolku.fi. Sitä kautta se yhteishakukin tehdään. Mä luulen, että sinulla ja tyttärelläsi on asenneongelma. Tyttö on olevinaan niin viisas, ettei ole viitsinyt kuunnellut tunnilla lainkaan ja vanhemmat säestävät ja haukkuvat opoa perässä.

Ai kun teillä on ollut niin meilläkin on pakko olla.

Edes tota kielipolkua ei voinut neuvoa, tää opo. Käski kiertää lukioesittelyt, jotta kielivalikoima slviää. Vaikka tyttö eriksen kysyi.

😡😡😡

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että opoja ei kiinnosta lainkaan neuvoa lukioon meneviä. Ehkä lukioon suuntautuvat ovat keskimäärin fiksumpia ja osaavat selvitellä asiat itse ja opo sen vuoksi keskittyy enemmän ohjausta tarvitseviin? Mutta olen tosiaan huomannut saman kuin AP, eli lukioita ei yläkoululaisille esitellä, niistä ei puhuta kuin ehkä sivulauseessa ja niitä koskevia neuvoja ja opastusta on vaikea opolta saada. Ainoa lukio, jota opo suosittelee/tuntee, on viereinen rupu-lukio. En tiedä koskeeko kaikkia kouluja, mutta näin ainakin oman lapseni koulussa Helsingin lähiössä.

Tilanne ei sitten ole muuttunut kahdessa kymmenessä vuodessa. :D Minulla on jonkinlainen muistikuva oposta, jolle oli pakollinen tapaaminen ja se horisi hämäristä amislinjoista vaikka oli selvää, että menen lukioon (ka karvan alle 9) ja pyrin myöhemmin yliopistoon. Lehdissä on valiteltu, kun mamu-tyttöjä ohjataan lähäriopintoihin vaikka on lukupäätä. Sama ongelma on myös ihan kantasuomalaisilla, jos sattuu koulunsa käymään jossain rupukoulussa.

Olen vainoharhaisesti jopa miettinyt että ohjataanko mun lasta kaupan kassalle siksi, että hän ei ole täysin suomalainen. Jotenkin tää amiksen, siivouksen ja kassatyön tuputtaminen on ollut niiiiin massiivista.