Lue keskustelun säännöt.
Opojen neuvot
16.01.2018 |
Olen todella pettynyt ysiluokkalaiseni saamaan opastukseen.
Ensin jankattiin ammattikoulusta koko syksy. Jaettiin esitteitä kaupan kassaksi ja siivoustyöhön.
Nyt kun lapsi sitten viimein pääsi sinne lukiovalintaan asti, opo neuvoi ihan virheellisiä tietoja. Esim väitti yhden koulun olevan lähempänä kuin toisen, vaikka etäisyyde on tasan päinvastoin. Lukioiden kielivalikoimia ei tiennyt.
Miten tää voi olla näin surkeaa?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjata
Lukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös amitsujen tiedot löytyy nrtidtä. Onko opotunnit kokonasn turhia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjataLukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Vaadit kyllä liikaa. Tulevista valinnoista ei ole selvyyttä. Eri lukioihin saa mennä infoihin. Niitä järjestetään. Ihan jokaisesta lukiosta saa kurssit ihan mihin tahansa jatkoon.
Kurssivalinnat tehdään sitten keväällä lukion ohjauksessa.
Vaatimuksesi on älytön. Vai pitäisikö sen opi tietää satojen koulujen käytännöt... Vai riittääkö nämä mistä SINÄ olet kiinnostunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjataLukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Vaadit kyllä liikaa. Tulevista valinnoista ei ole selvyyttä. Eri lukioihin saa mennä infoihin. Niitä järjestetään. Ihan jokaisesta lukiosta saa kurssit ihan mihin tahansa jatkoon.
Kurssivalinnat tehdään sitten keväällä lukion ohjauksessa.
Vaatimuksesi on älytön. Vai pitäisikö sen opi tietää satojen koulujen käytännöt... Vai riittääkö nämä mistä SINÄ olet kiinnostunut
En ole tuo kirjoittaja mutta kyllä helsinkiläiskoulun opon pitäisi tietää Helsingin lukiot.
Mieluummin kuin jakaa Lidlin ja Solin rekryesitteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei noita oporyhmiä voitaisi jakaa viimeistään ysiluokalla amisryhmään, lukioryhmään ja harkitsevien ryhmään? Tällöin niiden, jotka ovat ilman muuta hakemassa lukioon, ei tarvitsisi kuunnella jaarittelua amislinjoista, eikä päinvastoin amikseen menijöiden pohtia pitkää ja lyhyttä matikkaa tai kielivalintoja. Harkitsijoiden sekaryhmä sitten heille, joille hakutoiveet eivät ole vielä selvillä, missä voitaisiin käsitellä vastaavasti molempia tasapuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjataLukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Olet tainnut jo päättää mitä haluat (lapsirukka) ja lukiot on mietittynä (kunhan lapsi pänttää tarpeeksi), lukion jälkeenkin olet asiat suunnitellut.
Laittakaa lukioiden joukkoon joku, mihin keskiarvo varmasti riittää. Ihan joka lukiosta saat tarvittavat kurssit. Ja paljon opinto-ohjausta.
Lapseni muutti lukion toiselle mennessä tulevaisuuden suunnitelMAANSA ja otti sen mukaisesti paljon biologiaa... Vähän kiire tulee mutta lapsi on ihan itse asiansa suunnitellut. Opon kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjataLukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Vaadit kyllä liikaa. Tulevista valinnoista ei ole selvyyttä. Eri lukioihin saa mennä infoihin. Niitä järjestetään. Ihan jokaisesta lukiosta saa kurssit ihan mihin tahansa jatkoon.
Kurssivalinnat tehdään sitten keväällä lukion ohjauksessa.
Vaatimuksesi on älytön. Vai pitäisikö sen opi tietää satojen koulujen käytännöt... Vai riittääkö nämä mistä SINÄ olet kiinnostunutEn ole tuo kirjoittaja mutta kyllä helsinkiläiskoulun opon pitäisi tietää Helsingin lukiot.
Mieluummin kuin jakaa Lidlin ja Solin rekryesitteitä.
Kyllä hän ne lukiot tietää. Mutta ei todellakaan tota mitä edellinen vaatii (joukkoliikenteen lisäksi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiohaku on yksinkertaista. Lukuaineiden keskiarvo.
Se on nopeasti käyty läpi.
Amiksen pisteitä lasketaan kauemmin ja vaihtoehtoja on enemmän
Ei se opo ole mikään automaatti, joka osaa ulkoa joka koulun kaikki vaihtoehdot.
Hyvin helppoa ottaa itse selvää mm kielivalinnoista ym. Tätä opo ohjaaMitä se opo siis ohjaa? Helsingissä lukion valinta on todella työläs prosessi. Ei ole helppoa nähnytkään! Eikä suunnitellut sekavat muutokset tee hommaa ainakaan helpommaksi.
Pitäisi tietää mitä kaikkea oikein suunnitellaan ja lisäksi pitää yrittää katsoa, miten pitkäksi esim koulumatka voi venyä. Ja sitten on nämä järjettömät pääsyrajat...
T. Ysiluokkalaisen äiti
Haku on yksinkertaista. Ei tarvitse laskea pisteitä vaan lukuaineiden keskiarvo.
Varmasti saavat tietää alueen lukioiden edelliset keskiarvorajat. Jokainen kai osaa katsoa mihin lukioon on lyhyempi matka.
Lukioiden sivuilta löytyy kaikki tiedot.
Opo ei ole mikään tietoautomaatti. Hän osaa ohjataLukioihin haku ei ole yksinkertaista. Useisiin on nykyään erilaisia pääsykokeita, joiden pohjalta lasketaan pisteet. Eli pelkkä lukuaineiden keskiarvo ei todellakaan aina riitä. Myös pelkän keskiarvon perusteella valintaa pitää osata taktikoida, koska keskiarvorajat vaihtelevat. Opon pitäisi pystyä kertomaan pidemmän aikavälin trendejä (esim. että jonkun lukion sisäänpääsyraja on noussut useana vuonna peräkkäin tai että jokin erityinen muutos lukion sijainnissa/kurssitarjonnassa voi vaikuttaa pääsyrajaan tänä vuonna).
Lisäksi jo hakuvaiheessa pitäisi saada tietoa siitä, mitä eri kursseja eri lukioissa on tarjolla ja miten esim. Helsingin lukiokampukset käytännössä toimivat. Vaikka lukioiden kurssitarjonta on netissä saatavilla, sitä pitäisi osata tulkita ja arvioida yhdessä tulevan korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen kanssa. Eli mikä on oppilaan pitkän tähtäimen suunnitelma ja mitä aineita hän tarvitsee lukion jälkeisiä opintoja varten ja missä lukiossa on näitä aineita parhaiten tarjolla. Opolla tulisi olla ammattitaitoa antaa tarvitseville tällaista ohjausta. Nyt sitä ei monissa peruskouluissa saa.
Vaadit kyllä liikaa. Tulevista valinnoista ei ole selvyyttä. Eri lukioihin saa mennä infoihin. Niitä järjestetään. Ihan jokaisesta lukiosta saa kurssit ihan mihin tahansa jatkoon.
Kurssivalinnat tehdään sitten keväällä lukion ohjauksessa.
Vaatimuksesi on älytön. Vai pitäisikö sen opi tietää satojen koulujen käytännöt... Vai riittääkö nämä mistä SINÄ olet kiinnostunutEn ole tuo kirjoittaja mutta kyllä helsinkiläiskoulun opon pitäisi tietää Helsingin lukiot.
Mieluummin kuin jakaa Lidlin ja Solin rekryesitteitä.
Kyllä hän ne lukiot tietää. Mutta ei todellakaan tota mitä edellinen vaatii (joukkoliikenteen lisäksi)
Edellä on ihan asiallisia pointteja.
Ja kukaan ei ole vaatinut opolta joukkoliikennetietoja. Se olisi asiallista, ettei anna väärää tietoa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei noita oporyhmiä voitaisi jakaa viimeistään ysiluokalla amisryhmään, lukioryhmään ja harkitsevien ryhmään? Tällöin niiden, jotka ovat ilman muuta hakemassa lukioon, ei tarvitsisi kuunnella jaarittelua amislinjoista, eikä päinvastoin amikseen menijöiden pohtia pitkää ja lyhyttä matikkaa tai kielivalintoja. Harkitsijoiden sekaryhmä sitten heille, joille hakutoiveet eivät ole vielä selvillä, missä voitaisiin käsitellä vastaavasti molempia tasapuolisesti.
Ei siellä kuulukaan koko vuotta miettiä lukion kursseja! Lukion kanssa ne valinnat tehdään
Meillä ainakin 90-luvun lopulla opo kertoi meille pelkästään lukioista ja amiksesta ei juuri sanaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.
Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.
Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.
ap
Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.
Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.
Meillä ihan sama tilanne kuin ap:lla! Tuntuu, että ammatilliseen koulutukseen suorastaan työnnetään nuoria. Ja tämä, että lukio on vaikea. Mikä vaikea se nyt on? Tätä syötetään ja hyvin on tuntunut uppoavan. Kun kotona puhutaan, että kannattaa jatkaa lukioon, nuori ilmoittaa, että ei. Koska se on vaikea. Alisuoriutujia riittää tänä päivänä. Ei siinä koulun ja opojen tarvitsisi enää niitä lisätä. Ammatillinen puoli on myös tärkeä, mutta ei painoteta sitä liikaa! Ja uhkakuvat pois lukiomielikuvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.
Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.
Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.
ap
Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.
Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.
Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.
Muitakin suuria sahaajia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.
Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.
Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.
ap
Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.
Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.
Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.
Muitakin suuria sahaajia on.
Ilmanen neuvo. Laitatte lukiot siihen järjestykseen johon ensisijaisesti lapsi haluaa. Joukkoon yksi varma.
Sitten unohdatte koko asian.
Ihan joka lukiossa on riittävästi kursseja
Älkää hyvät äidit prässätkö lapsia liikaa
Onneksi tuo lukionope toi hiukan järjen ääntä näihin vaatimuksiin
Amikseen tarvitaan myös fiksua motivoitunutta porukkaa, ei pelkkiä ajelehtijoita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä toivoisin että siellä jaettaisiin asiallisesti ja laajasti tietoa niistä vaihtoehdoista.
Ja kun lapsi menee itse sinne henk koht tapaamiseen, katsottaisiin edes se keskiarvo ja kuunneltaisiin lasta. Plus että kun käsitellään käytäntöjä, osattaisiin kertoa ne. Ja esim tajuttaisiin että ne pääsyrajat elää vuosittain, jolloin lapselle ei saa myöskään antaa kuvaa, että ne mihin hänen keskiarvollaan viime vuonna olisi päässyt, olisivat automaattisesti samat tänäkin vuonna.
Ja ne koulujen sisällöt olisi hyvä osata - esim missä kouluissa on mitkäkin a-kielet jne.
ap
Siis ihanko oikeasti luulet, että se opo ei tiedä että keskiarvorajat muuttuvat? Niitä katsotaan varmasti siksi että ne eivät kuitenkaan heittele esim niin että viime vuonna oli 9 ja edellisenä vaan 8. Muutokset ovat enemmänkin luokkaa 8,8-9 eli antavat kyllä ihan oikeasti nuorelle aika hyvän suunnan siihen että onko mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Jännä ettei ap itse ole tätä ymmärtänyt. Isossa kaupungissa on niin paljon kouluja ja heidän tarjoamat kielet voivat myös vaihdella vuosittain eli täysin mahdotonta muistaa ulkoa mikä on tilanne missäkin koulussa. Itse lukiossa opettaneena voin sanoa että meillä on tullut muutoksia kielivalikoimaan kun opettajakunta on vaihtunut. Tänä vuonna ei enää ole tarjolla espanjaa, kun opettaja muutti toiseen kaupunkiin. Ja kyllähän nyt ysikuokkalaisen pitäisi helposti pystyä jo itse selvittämään mitä kieliä eri kouluissa tarjotaan tällä hetkellä. Olen ainakin aika yllättynyt jos joku lukioon haluava ysiluokkalainen ei osaa tehdä itse noin yksinkertaista googlehakua. Opothan käsittääkseni saavat ne eri lukioiden valintakortit vasta keväällä sitten kun joku hänen oppilaistaan on hakenut kyseiseen kouluun. Vasta sen jälkeen saavat sen kortin jossa näkyy mitä kursseja tarjotaan seuraavalle vuodelle ja sitten oppilas täyttää sen joko kotona tai opon kanssa. Ne kurssitarjottimetkin ovat monella koululla varmasti vielä tässä vaiheessa kesken. Kevään aikana tarkentuvat lopulliseen muotoonsa.
Opossa oppiaineena on myös opetussuunnitelman mukaan käytävä läpi kaikki eri alavaihtoehdot amiksesta ja tietty myös lukio mutta onhan se nyt selvää että amikseen menee enemmän aikaa kun linjoja on niin paljon verrattuna siihen että kaikissa lukioissa on kuitenkin oltava samat pakolliset ja syventävät tarjolla ja sitten voi olla koulukohtaisia syventäviä ( siis niitä mitä opo ei mitenkään voi opetella ulkoa kymmenistä eri kouluista ja jotka saattavat vaihtua vuosittain). Terveellä järjellä pystyy tämän päättelemään eli ei siinä lukiossa vaan riitä asiaa kymmeniksi tunneiksi kun taas tunti/amisala ja eri aloja on tosiaan kymmeniä niin äkkiä menee koko syksy näissä.
Esim Etis on vaihdellut välillä 8,8 - 9,7.
Muitakin suuria sahaajia on.
Ilmanen neuvo. Laitatte lukiot siihen järjestykseen johon ensisijaisesti lapsi haluaa. Joukkoon yksi varma.
Sitten unohdatte koko asian.
Ihan joka lukiossa on riittävästi kursseja
Älkää hyvät äidit prässätkö lapsia liikaaOnneksi tuo lukionope toi hiukan järjen ääntä näihin vaatimuksiin
Katsopa Helsingin lukioiden pääsyrajoja.
Ei sitä niin vaan marssita sinne minne lapsi haluaa.
Ja miten sen varmankin valitset, kun yks kaks voi ponkaista numerolla kuten esim Herykissä kävi?
Vierailija kirjoitti:
Miksei noita oporyhmiä voitaisi jakaa viimeistään ysiluokalla amisryhmään, lukioryhmään ja harkitsevien ryhmään? Tällöin niiden, jotka ovat ilman muuta hakemassa lukioon, ei tarvitsisi kuunnella jaarittelua amislinjoista, eikä päinvastoin amikseen menijöiden pohtia pitkää ja lyhyttä matikkaa tai kielivalintoja. Harkitsijoiden sekaryhmä sitten heille, joille hakutoiveet eivät ole vielä selvillä, missä voitaisiin käsitellä vastaavasti molempia tasapuolisesti.
Varmaan siksi, että yllättävän monelle se ei ole itsestään selvää, että mihin ryhmään itse kuuluu. - Ja paineet mennä siihen ryhmään, mihin kaveritkin menee on melko kova, vaikka eihän sitä voi tai halua myöntää. Kun täälläkin ollaan varsin monella kohtaa sitä mieltä, että ammattikoulun "valitsee" vain vähemmän välkyt ja vastaavasti lukion kuin lukion kaikki fiksuimmat. Jos asenne on tämä, niin paineet valita se lukio on aika kova, vaikka itseä kiinnostaisi myös jokin ammattikoululinja enemmänkin.
Opon tunneilla puhutaan AMMATTIALOISTA, eli esim. sosiaali- ja terveysalalla on lähihoitajan tutkinto, johon opiskellaan ammattikoulussa ja lisäksi puhutaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin ym. ammateista, joihin hakeudutaan toisen asteen opintojen jälkeen, eli monesti juuri LUKION jälkeen. Kaikki nuoret eivät ymmärrä, että jos puhutaan sosiaali- ja terveysalasta, että puhutaan alasta yleensä ei vain ammattikoulututkinnoista. Hakeudutaanhan lukion jälkeenkin jollekin ammattialalle. Eikö?
Eli kyllä opot käyvät läpi sekä lukion että ammattikouluhaun. Ja aloja läpikäytäessä puhutaan usein samalla myös lukion ainevalinnoista. Eli siitä mitkä aineet olisivat hyödyllisiä alalle hakeutuessa ja siellä toimiessa.
Opo ei voi päättää nuoren puolesta mihin hän hakeutuu. Se päätös täytyy jokaisen nuoren tehdä itse.
En ole missään vaiheessa sanonut mitään sellaista. Sinä vain örvellät sekaan mollaamaan ja syyttelemään.