Listataan ruokia, joita nykyäidit eivät tee enää lapsilleen.
Kommentit (717)
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tunnu tekevän mitään ruokia. Kaikki on liian vaivalloista ja vie aikaa jopa puoli tuntia päivässä. Ei sitä ehdi kun on tärkeämpää tekemistä älypuhelimen tutkimisessa.
Oletpa ilkeä. Monesti suurin ongelma on keksiä, mitä tekee ruuaksi. Vaikka ruokalistan tekee viikoksi valmiiksi, tulee aina jotain muuttujia, jonka vuoksi listaa pitää päivittää lennossa. Jos kotona on viideltä, ei ruuanlaittoon ole aikaa puolta tuntia pitempään. Ilta on lyhyt, kun lapset pitää saada nukkumaan tiettyyn aikaan mennessä ja sitä ennen pitää ehtiä tehdä muutakin. Miksi sinäkin syytät vain naisia, mikset miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tunnu tekevän mitään ruokia. Kaikki on liian vaivalloista ja vie aikaa jopa puoli tuntia päivässä. Ei sitä ehdi kun on tärkeämpää tekemistä älypuhelimen tutkimisessa.
Ja tämän sinä tiedät siksi, koska et itse tee ruokaa, vai?
En ole tuo edellinen, mutta kyllä sen näkee kaupoissa, kuinka kassalla yleisesti pakataan kymmeniä pilttipurkkeja kassiin. Eli ei mikään "hätävara", eivätkä kaikki varmaankaan ole "kanarialle lähdössä" kotimaiset ruuat mukana.
Laiskaksi on mennyt joidenkin nykyvanhemmuus. Esikoinen viedään päiväkotiin ja kuopus vääntää ruokaa säilykepurkista. Näiltä pitäisi ottaa ylimääräiset tuet pois, hoidattaa omat kakaransa kotona ihan itse ja lopettaa työtä aktiivisesti hakevien haukkuminen ja "aktivointi".
Ja näkeehän jo katukuvassa, puistoissa ym. kuinka lauletaan siihen luuriin ja mukula huitelee ties missä. Oman taloyhtiön nuori isi on niiin tympääntyneen näköinen kahden pienen tyttärensä kanssa hiekkalaatikolla, että ihan jopa säälittää. Purkista syövät näköjään nämäkin. Ainakin lasinkeräyspisteessä kilisee.
Ja ihan totta tämä on, olen omin silmin nähnyt. Naapurissakin (edellinen asuinpaikka, kerrostalo) useita tapauksia. Monilla oli vielä se "maitokahvinvärinen" siellä jonon jatkona. Rööki suupielessä, kissanhiekkasäkit ja ruuat (kun meidän kisu on niiiin nirso, että syö vain sitä kalleinta) ja koiran nappulat, valtavat vaippapussit (tietenkin sitä hintavinta merkkiä). Aikamoiset menoerät yhteiskunnalle.
On tiski- ja pyykkikoneet, autokin perseen alla ja rahaa voi repiä seinästä, mutta ruokaa ei itse viitsitä tehdä. Tokko edes osataan.
Kyllä sinä sitten olet hyvä ihminen. Kylvät omat viljat leipään, kasvatat kanat ja possut, lehmiäkin löytyy, teurastat ja teet syltyt, kudot kankaat omista pellavista, louskutat matot kangaspuissa, kasvatat kaikki vihannekset, varmaan vuolet puusta astiatkin. Taputapu.
Äläs nyt, sehän oli mitä nautittavin yleistys ja kuva ennakkoluuloisesta omahyväisyydestä!
Ihmettelen vain miksi termit 'yh' ja 'wt' puuttuivat.
Hernekeittoa alusta alkaen.
Joskus jo vuosia sitten muuan pikkutyttö oli poikennut naapuriin ja katseli, kun naapurin täti laittoi ruokaa. Kyseli, mitä teet. Täti vastasi tekevänsä hernekeittoa. Tyttö katseli kummissaan touhua ja totesi sitten, että heidän äiti tekee hernekoiton ihan toisella tavalla eli ottaa säilykepurkin, tyhjentää sisällön kattilaan ja lisää vettä ja pian on rokka valmista. Naapurin täti oli pannut herneet likoon edellisenä iltana ja paahtanut lihat uunissa. Eli ei valmistunut rokka ihan kädenkäänteessä.
Luultavasti harvoin enää kukaan tekee silakkalaatikkoa tai edes liha-perunalaatikkoa. Missähän minä olinkaan kahvilla joku aika sitten, kun kahvileiväksi tarjoillut ohukaisetkin oli kaupan eineshyllystä noudettu.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista jos on syntynyt mielikuva ettei äidit tee kotiruokaa, samaan aikaan kun terveellinen elämäntapa on "in"
Meillä ei syödä eineksiä, paitsi jos olen sairaana. Enkä ole sairaana usein :D
Ruskeakastike pari kolme kertaa kuukaudessa, muita arkiruokia ovat; palermonpasta, jauhelihakastike kanaa kermakastikkeessa, broileri ja lohi risotto, broileri ja lohi keitto, naudanliha suikale kastike(ruskeakastike),
Keitoissa ja muissa käytän vain tuoreita kasviksia, toisin kun minun lapsuudessa kotona käytettiin pakaste vihanneksia.
ARGH! Vaikea ymmärtää miten ihmisille pn yhdyssanat näin vaikeita. Kenelle oikeasti tulee edes mieleen kirjoittaa lohi keitto. Jauhelihakastike kirjoitetaan kyllä yhteen, mutta naudanliha suikale kastike... oivoi.
No jos nykyäiti olen minä ja menneiden-aikojen-äiti oma äitini 80-luvun lapsuudessani, niin näitä ruokia en ole koskaan tehnyt kotona (ja meillä näitä lapsena syötiin usein)
- Possun t-pihvit, joissa luu ja kunnon kerros läskiä (possua syömme vain kerran pari vuodessa uunissa haudutettuna luuttomina pihveinä tai silloin tällöin kinkkukiusauksessa, jossa kinkku sitä ihan kunnollista eikä mitään valmissuikaletta, jossa 40% lihaa)
- Lihakeitto tai jauhelihakeitto (En vaan tykkää. En tykännyt lapsenakaan)
- Maksakastike ja pihvit (En tykkää, eikä maksaa ole saatavilla samalla lailla, kuin vanhemmillani oli mm. hirvenvasan jne maksaa)
- Silakat ja muut pikkukalat (Ne ruodot! Ennemmin lohta, kun paljon helpompaa)
- Makaronivelli (Miksi tehdä velliä makaronista? Ei ollut oma suosikkini lapsena)
Muuten meillä syödään kyllä monipuolisesti lihaa, kalaa, broileria ja riistaa. Mutta marinoimattomina ja kokolihoina; vähemmän ja laatuisampaa. Sitten tietty joskus perus nakki, kalapuikko, HK-sinistä. Valmisnugetteja tmv. jauhettuja kanajuttuja/eineksiä ei ikinä; pelkkä hajukin ällöttää.
Tänään on mm. Riisiä, herneitä ja perheelle broileria currykermakastikkeessa. Itse en ole enää vuosiin syönyt muuta lihaa kuin poroa tai riistaa.
Musta tuntuu, että tää palsta antaa vaan vääristelyn kuvan nykyelämästä.
Täällä kysellään eilisen päivän parasta ennen-päiväyksistä, ja apua!voiko käyttää?-juttuja riittää.
Suurin osa niistä lienee kyllästyneiden teinien provoja.
Uskoisin, että suurin osa suomalaisista omaa normaalit eloonjäämistaidot... joihin kuuluu myös ruuanlaitto.
Vierailija kirjoitti:
Hernekeittoa alusta alkaen.
Joskus jo vuosia sitten muuan pikkutyttö oli poikennut naapuriin ja katseli, kun naapurin täti laittoi ruokaa. Kyseli, mitä teet. Täti vastasi tekevänsä hernekeittoa. Tyttö katseli kummissaan touhua ja totesi sitten, että heidän äiti tekee hernekoiton ihan toisella tavalla eli ottaa säilykepurkin, tyhjentää sisällön kattilaan ja lisää vettä ja pian on rokka valmista. Naapurin täti oli pannut herneet likoon edellisenä iltana ja paahtanut lihat uunissa. Eli ei valmistunut rokka ihan kädenkäänteessä.
Luultavasti harvoin enää kukaan tekee silakkalaatikkoa tai edes liha-perunalaatikkoa. Missähän minä olinkaan kahvilla joku aika sitten, kun kahvileiväksi tarjoillut ohukaisetkin oli kaupan eineshyllystä noudettu.
Jos ei muulloin tule tehtyä hernekeittoa, niin luulisi ainakin, että joulun jälkeen moni keittelisi kinkunjämistä hernekeiton.
Onko jo ollut, kunnon uunipannari, nami.
Voi tehdä myös suolaisen versioina.
Pikkulätyt ja paistinpannunkokoiset lätyt.
Hillon ja kermavaahdon kanssa, siirappi, sokeri myös käy.
Uunijäätelö. Jäätelöpakkauksen jätski uuninkestäväån vuokaan, päälle vatkattu marenki, annetaan olla sen aikaa, että marenki hiukan ruskistuu.
Köyhät ritarit.
Nämä nyt makean puolelta.
Kuivalihakeitto taitaa olla aika harvinainen ruoka lapsiperheissä. Sen sijaan meillä kyllä tehdään kananmunakastiketta ja nokkoskeittoa.
Nyljin juuri mateen ja perkasin sen.
Ajattelin tehdä kunnon kalakeiton.
Jälkiruuaksi paistan lettuja, kun on vanhentunutta maitoakin sopivasti.
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisena paistettu broileri.
70 - 80-lukujen taitteessa tämä oli meillä usein viikonloppuruokana. Yleensä broileri tehtiin padassa - tai jos lintu oli iso, niin paistopussissa ja mukana oli perunia ja juureksia. Riisiä meillä ei syöty. Joskus olen broilerin valmistanut painekattilassa, mutta siinä ei ole sitä samaa fiilistä.
Meillä 70-luvulla tehtiin tuo broileri savipadassa, jotka tulivat silloin muotiin (Römertopf). Padan pohjalle perunasiivuja, jotka kypsyivät siinä samalla ja imivät broilerista tihkuvan liemen ja maustuivat. Oikein hurjalla päällä jos oltiin niin ripoteltiin perunoiden väliin valkosipulisuolaa. Joskus tehtiin sama ruoka kyljyksistä.
En kyllä nyt ole ihan varma, oliko se lintu broileria vai kanaa. Kanaa oli aika yleisesit kaupoissa saatavilla vielä tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makkarakuppeja. Siis se, missä lauantaimakkaraa tms. paistetaan pannulla vain toiselta puolen niin että se kupertuu, ja täytetään kuppi jollain muhennoksella.
Mä olen kokeillut ainakin miljooni kertaa, eri makkaroista. Mutta lauantaita on muutettu, eipä enää kuperru. Se on vaan sellaista hyhmää, mössöä. Olen laittanut mielipiteitäni ruokatehtaille.
Meillä oli usein perunamuussia, makkarakuppeja ja kupeissa herneitä. Plus kiinankaalta ja ananasta. Herkkuruokaa!
Nyt makkaratehtaa markkinarakoa haistelemaan! Kuppimakkaralle olisi kysyntää. Tai jos jo teette sitä niin mainostakaa paremmin. Retroruokahan on in.
Olisiko vika siinä, että nykyään makkarat tehdään muovikuoreen, kun ennen tehtiin luonnonsuoleen? Muovi pitää poistaa ennen paistoa, jolloin siivu ei muotoudu kunnolla kupiksi.
Vierailija kirjoitti:
hirven kieli
Hirven kieltä ei ennenkään ole tehneet ne, jotka eivät metsästä ja joiden tuttavapiirissä ei ole metsästäjiä. Ja nykyäänkin ne jotka metsästystä harrastavat, syövät kyllä kielenkin. Tosin ei sitä kai varta vasten lapsille tehdä.
Meillä ei metsästetty joten ei syöty hirven kieltä, mutta naudan ja porsaan kieltä oli kyllä, ja edelleen niitä käytän. Jos hirven kieltä myydään jossakin eikä ole kovin hintavaa niin kyllä sekin kelpaisi, mutta enpä ole missään nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makkarakuppeja. Siis se, missä lauantaimakkaraa tms. paistetaan pannulla vain toiselta puolen niin että se kupertuu, ja täytetään kuppi jollain muhennoksella.
Mä olen kokeillut ainakin miljooni kertaa, eri makkaroista. Mutta lauantaita on muutettu, eipä enää kuperru. Se on vaan sellaista hyhmää, mössöä. Olen laittanut mielipiteitäni ruokatehtaille.
Meillä oli usein perunamuussia, makkarakuppeja ja kupeissa herneitä. Plus kiinankaalta ja ananasta. Herkkuruokaa!
Nyt makkaratehtaa markkinarakoa haistelemaan! Kuppimakkaralle olisi kysyntää. Tai jos jo teette sitä niin mainostakaa paremmin. Retroruokahan on in.
Olisiko vika siinä, että nykyään makkarat tehdään muovikuoreen, kun ennen tehtiin luonnonsuoleen? Muovi pitää poistaa ennen paistoa, jolloin siivu ei muotoudu kunnolla kupiksi.
Samaa mietin itsekin, kun luin, että joku vielä makkarakuppeja valmistaa. Muistan, että tuo ruoka oli 1970-luvun loppupuolella puuron jälkeen toinen ruokalaji, jonka kotitaloustunnilla valmistimme. Jokaiselle riitti yksi makkarasiivu ja lusikallinen keitettyjä herneitä. Sen jälkeen en ole makkarakuppeja paistellut enkä maistellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tunnu tekevän mitään ruokia. Kaikki on liian vaivalloista ja vie aikaa jopa puoli tuntia päivässä. Ei sitä ehdi kun on tärkeämpää tekemistä älypuhelimen tutkimisessa.
Ja tämän sinä tiedät siksi, koska et itse tee ruokaa, vai?
En ole tuo edellinen, mutta kyllä sen näkee kaupoissa, kuinka kassalla yleisesti pakataan kymmeniä pilttipurkkeja kassiin. Eli ei mikään "hätävara", eivätkä kaikki varmaankaan ole "kanarialle lähdössä" kotimaiset ruuat mukana.
Laiskaksi on mennyt joidenkin nykyvanhemmuus. Esikoinen viedään päiväkotiin ja kuopus vääntää ruokaa säilykepurkista. Näiltä pitäisi ottaa ylimääräiset tuet pois, hoidattaa omat kakaransa kotona ihan itse ja lopettaa työtä aktiivisesti hakevien haukkuminen ja "aktivointi".
Ja näkeehän jo katukuvassa, puistoissa ym. kuinka lauletaan siihen luuriin ja mukula huitelee ties missä. Oman taloyhtiön nuori isi on niiin tympääntyneen näköinen kahden pienen tyttärensä kanssa hiekkalaatikolla, että ihan jopa säälittää. Purkista syövät näköjään nämäkin. Ainakin lasinkeräyspisteessä kilisee.
Ja ihan totta tämä on, olen omin silmin nähnyt. Naapurissakin (edellinen asuinpaikka, kerrostalo) useita tapauksia. Monilla oli vielä se "maitokahvinvärinen" siellä jonon jatkona. Rööki suupielessä, kissanhiekkasäkit ja ruuat (kun meidän kisu on niiiin nirso, että syö vain sitä kalleinta) ja koiran nappulat, valtavat vaippapussit (tietenkin sitä hintavinta merkkiä). Aikamoiset menoerät yhteiskunnalle.
On tiski- ja pyykkikoneet, autokin perseen alla ja rahaa voi repiä seinästä, mutta ruokaa ei itse viitsitä tehdä. Tokko edes osataan.
Ai että. Mikään ei sitten kuulostaa niin tuoreelta kuin "nykyvanhempien" arvostelu! Kyllä se niin on, että ennen kaikki oli paremmin ja lapsistakin pidettiin huolta. Tokko ne enää edes osaavat.
Se, mikä ei muutu, on se, että aina joillakin ihmisillä on aikaa keskittyä muiden elämään.
Hernekeittos, madekeittoa, maksapihvejä ja kaalikääryleitä on tullut tehtyä. Mitkään veriletut, läskisoossit ja kesäkeitot ei enää nappaa. Köyhiä ritareita voisi taas tehdä, samoin uuniohrapuuroa. Onneksi nykyään on paremmat valikoimat. Mausteiden käyttö on monipuolistunut sitten lapsuuden. Kun ei jaksa tai ehdi kokata, saa blenderillä nopeasti hyvät ja terveelliset smoothiet ja sosekeitot. Puolivalmisteetkin on joskus ihan ok.
Miksi täällä kaikki aina epäilee, että kukaan muukaan ei enää tee jotain, joka on itselle vaivalloista, aikaaviepää tai epämieluista?
Hirveetä yleistystä!
Taitaa ne nykyvanhempien ruuat ja ruuanlaittotaidot olla kuitenkin monesti paljon monipuolisemmat kuin muutama vuosikymmen sitten, ainakin meillä joita se kiinnostaa. Itse olin kahdeksankytluvun lapsi ja äitini 65vee kyselee minulta ruoka- ja leivontaohjeita. Sama juttu anopin kanssa, vaikka ruoanlaittotaitoisia ovatkin, niin aika lailla sitä ja samaa tekevät.
Omassa lapsuudessani syötiin noin joka päivä perunaa ja sen kanssa lihaa. Tai keittoa. Vihanneksista ei ole muistikuvia. Paitsi keitetyt porkkanat ja punajuuret. Taisi olla ruoanlaitto silloin välttämätön pakko, ei niinkään harrastus.
Onhan meillä myös käytössämme nyt moninkertaisesti ruoka-aineita aikaisempaan verrattuna. Toisaalta, jos ei kiinnosta tai osaa, kaupasta saa valmiina ja halutessaan voi tukea kotimaista työtä. Harva vissiin nälkään kuollut, että ei huolestuta.
Kyllä sinä sitten olet hyvä ihminen. Kylvät omat viljat leipään, kasvatat kanat ja possut, lehmiäkin löytyy, teurastat ja teet syltyt, kudot kankaat omista pellavista, louskutat matot kangaspuissa, kasvatat kaikki vihannekset, varmaan vuolet puusta astiatkin. Taputapu.