Listataan ruokia, joita nykyäidit eivät tee enää lapsilleen.
Kommentit (717)
Vierailija kirjoitti:
Utarevatkulia
Se on kyllä udarvatkulia. Viimeksi eilen tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin synnyttämässä pari vuotta sitten, sain eteeni muistoja jostain pimeältä 80-luvulta. Kaikki ruoka, jota sairaassa tarjoiltiin oli väriltään ruskeaa ja ainoa mauste niissä oli suola.
Pidän erittäin tervetulleena asiana sitä, että kehitys menee eteenpäin eikä nykyperheissä syödä enää samoja ruokia kuin 80-luvulla. Silloin suomalaisissa ruokakaupoissa oli perunaa, porkkanaa, ruskeaa kastiketta, kolmenlaista leipää, perunaa, jauhoja, rasvamaitoa, ananassäilykkeitä ja sanoinko jo, että perunaa.
Täytyy ajatella niin, että jos perheissä ei enää tehdä perunaa ja ruskeaa kastiketta, sille on joku hyvä syy. Kuten se, että ihmisen, jopa suomalaisen, makuaisti on evoluution myötä kehittynyt maistamaan enemmän makuja.
Täällä on listattu jo kymmeniä ruokalajeja. Keitetyt perunat ja ruskeakastike on niistä vain yksi.
Ettekö te ole lapsena muuta syöneet, kun teillä on noin synkeät muistikuvat menneestä?En ole tuo jolle vastasit, mutta kyllä meidänkin perheessä pääasiallisin ruoka oli keitetyt perunat ja ruskea kastike (ilman sattumia). Seuraavalla aterialla oli sitten niitä samoja keitettyjä perunoita lämmitettynä siinä samassa ruskeassa kastikkeessa.
Tää on itse asiassa aika mielenkiintoista.
Meillä se vanha ruskeakastike maustettiin aina uudelleen ja se oli pyttipannun mausteena.
Jätjettömän hyvää!
Lipeäkala ja valkokastikehan on entinen jouluklassikko. Meillä se syödään perinteisesti uutenavuotena.
En haluu päästää tät ketjuu alas!
Ite oon äiti, jolla ei ole kotoa mitään tollasia ruoka perinteitä. Jotain muistoja mummolasta
mut en osaa tehdä itte mitään niinku mummo osasi.
En tee lama-ajan epäterveellisiä mössöjä.
Porkkanakeittoa teen usein kyllä, kaikkien kolmen lapsen herkkua. -Äiti 21v
Vierailija kirjoitti:
En haluu päästää tät ketjuu alas!
Ite oon äiti, jolla ei ole kotoa mitään tollasia ruoka perinteitä. Jotain muistoja mummolasta
mut en osaa tehdä itte mitään niinku mummo osasi.
Oothan sä aiksas viuden hölmö joset osaa normaali ruokaa laittaa!!??
Vierailija kirjoitti:
En tee lama-ajan epäterveellisiä mössöjä.
Porkkanakeittoa teen usein kyllä, kaikkien kolmen lapsen herkkua. -Äiti 21v
Olet täysin oikeassa. "Lapseni" ovat yli 30-vuotiaita, enkä tiedä noista kahdesta muusta yhtään mitään. Jotain jonkun alueen perinneruokaa, jota ei ole koskaan syöty muualla? Ihan naurettavaa, pysytään oikeassa ruoassa. Porkkanasosekeitto on hyvää, varsinkin kun lisää kermaa. No, se on vanhojen tätien mielipide, ei tarvitse vastustaa ;)
EI TEE ENÄÄ PERUNA KAALI MUUSSI KIISSELIÄ
Mä kaipaan ihan hirveesti rasvaisia sianliharuokia,
Mutta sellaisia kotona tapettujen sikojen.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipäressu,kananmunakastike potuilla,kalakukko,perunavelli,makaronivelli
Kalakukkoa olen pari kertaa yrittänyt tehdä, mutta kuori oli niin kovaa, ettei meinattu saada syötyä mitenkään.
Voi ei! Mielikuvissani näen teidät pilkkomassa sitä moottorisahalla.
Sahaa tarvittiin oikeasti, mutta vain käsisahaa!
Kukaan tollasia yäk syö?????????!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Soseet!
Oma äitini teki itse hedelmä-, marja- ja vihannes/lihasoseet. Nykyään syötetään iskukuumennettuja, joissa ei ole kuin lisättyä synteettistä vitamiinia.Lindströmin pihvit!
Kaalilaatikko!
Uuniohrapuuro. Ruispuolukkapuuro.
Kaikki vauvasoseet tehtiin itse bamix-sauvalla soseuttaen, jopa naudanliha ja peruna, ja sitten pakastettiin annospusseissa. Kaupasta ostin vain luumusosetta, jos oli vatsa kovalla lapsella. Ruispuolukkapuuro maidon kanssa oli itselläni aamupuurona ennen kouluun lähtöä. Täytyypä tehdä huomenna pitkästä aikaa.
Mä olen 80-luvun lopulla syntynyt ja elin lapsuuteni perheessä jossa syötiin vain eines- ja ravintolaruokaa. Äidille oli syömishäiriöisenä kunnia-asia syödä mahdollisimman vähän, ja me lapsetkin saatiin pointseja ja hyväksyntää kun söimme harvoin emmekä kitisseet ruokaa. Äidistä oli halveksuttavaa syödä lämmintä ruokaa.
Se ja vanhempieni päihdeongelmat ovat syy siihen, että omille lapsilleni haluan mahdollisimman terveen ruokasuhteen. Meillä syödään kasvispainotteisesti, mutta usein juuri noita perinneruokia joita en kotona koskaan saanut. Silakkapihvejä, kaalilaatikkoa, ruskeaa kastiketta ja perunoita, kasvissosekeittoja, uunipuuroa ja marjakiisseliä ym. Niitä laittaessa tulee turvallinen olo. Vastapainoksi toki myös papuja, nyhtökauraa ja smoothieita omista marjoista.
Joten kyllä perinneruokia syödään!
Lihakeittoa on nykyisin haasteellista tehdä, ei löydy kaupoista keittolihaa.
Itse teen senkin nykyisin ulko- tai kulmapaistista ja mauksi häränhäntää kiekko tai kaksi.
Lihaa ostan yleensä 2,5-3 kiloa yhtenä/kahtena palana.
.
Liha (lihaa ei siis pilkota) ja häränhännät kiehumaan isoon kattilaan, kylmään veteen.
Kuoritaan vaahto veden pinnalta sitä mukaa kun sitä kertyy, kun vaahtoa ei enää tule
lisätään pari kokonaista kuorittua sipulia, pala juuriselleriä, porkkana suht isoina paloina, muutama maustepippuri, valkopippuri ja pari laakerinlehteä ja annetaan kiehua hiljakseen, poreillen pari tuntia.
Suolan voi lisätä, kun lihat ovat kiehuneet reilun tunnin.
.
Nostetaan liemestä lihat jäähtymään, jonka jälkeen ne paloitellaan sopiviksi suupaloiksi sekä siivilöidään liemi.
.
Lihasta ja liemestä voi sitten tehdä lihakeittoa, kaalikeittoa ja esim. palapaistia.
Pakastan yleensä osan lihoista ja liemestä myöhempää käyttöä varten.
.
Usein keitän lihat ja liemen illalla ja jäähdytän nopeasti ja laitan jääkaappiin odottamaan seuraavaan päivään, jolloin teen sitten osasta sekä palapaistia ja pakastan loput.
Joku mainitsi täällä "silakan ruodoista".
Täytyyhän olla perkeleen huono kokki, jps jättää silakanruodot niin koviksi. että ne haittaa!
Vierailija kirjoitti:
Lihakeittoa on nykyisin haasteellista tehdä, ei löydy kaupoista keittolihaa.
Itse teen senkin nykyisin ulko- tai kulmapaistista ja mauksi häränhäntää kiekko tai kaksi.
Lihaa ostan yleensä 2,5-3 kiloa yhtenä/kahtena palana.
.
Liha (lihaa ei siis pilkota) ja häränhännät kiehumaan isoon kattilaan, kylmään veteen.
Kuoritaan vaahto veden pinnalta sitä mukaa kun sitä kertyy, kun vaahtoa ei enää tule
lisätään pari kokonaista kuorittua sipulia, pala juuriselleriä, porkkana suht isoina paloina, muutama maustepippuri, valkopippuri ja pari laakerinlehteä ja annetaan kiehua hiljakseen, poreillen pari tuntia.
Suolan voi lisätä, kun lihat ovat kiehuneet reilun tunnin.
.
Nostetaan liemestä lihat jäähtymään, jonka jälkeen ne paloitellaan sopiviksi suupaloiksi sekä siivilöidään liemi.
.
Lihasta ja liemestä voi sitten tehdä lihakeittoa, kaalikeittoa ja esim. palapaistia.
Pakastan yleensä osan lihoista ja liemestä myöhempää käyttöä varten.
.
Usein keitän lihat ja liemen illalla ja jäähdytän nopeasti ja laitan jääkaappiin odottamaan seuraavaan päivään, jolloin teen sitten osasta sekä palapaistia ja pakastan loput.
Onhan se oikeesti haasteellista, kun jossain Wotkinssillakin mainostetaan "luutonta soppalihaa".
SIIS, APUA!
Eihän kaikkien tarvitse kaikkea tehdä. Jos ei kiinnosta - niin ei kiinnosta ruoanlaitto!
Ei tarvitse kuolla nälkään, kun on pakasteet ja einekset.
Joskus voi tapahtua outojakin.
Olen itse myöhäisherännyt ruokien suhteen.
Lapsena ja nuorena tuskin osasin perunat keittää - koska ei kiinnostanut pätkääkään!
Nykyään varmaan kirnuaisin voinkin, jos jostain tuoretta (=siis hapatettavaa) maitoa saisin.
Innostuin kokkauksesta vasta yli 4-kymppisenä.
Onneksi ei ole ollut lapsia, jotka olisivat varmaan saaneet riisi- tai risataudin, tai ainakin keripukin! omalla ruokavaliollani.
Nykyisin olen se kuuluisa ehtoisa emäntä, joka pyöräyttää piirakat, leivät, sämpylät...
keittää keitot, hauduttaa puurot, säilöö pakastaen ja kuivattaen ja hapattaen...
tekee perinneruoat...
Opettelin sen sahdin- ja mämminkin teon ihan fiiliksissä.
Viinaakin osaisin valmistaa, jos vain viitsisin kyhätä ne tislauslaitteet... Tai no...
Onneksi on ne eineksetkin. Ja Alko.