Väkivaltaisessa suhteessa olleet (olevat) - mikä on ollut "pienin syy" puolison käsiksi käymiseen?

Vierailija kirjoitti:

Olin vahingossa/ajatuksissani hävittänyt miehen tuntilaput. Mitkä sen piti viedä töihin. Mies oli sitten töihin lähdössä ja siinä sitte alettii viime tipassa ettii niitä lappuja. Noh meillä oli aamulla kiinaa siitä kun olin avaimetkin humalassa hävittänyt edellisiltana. Mies siinä jotain kiroili ja raivos. Sit sainkin kuulla kuinka mut pitäis tappaa puukolla kuoliaaksi. Muistan tuosta illasta vain sen että olin ihan helvetin sokissa ja itkuinen. Muistan kuinka mun piti pestä mun lapsen lelut(joka ei sillo enää meillä asunu). Ja ettii se helvetin tuntilappu paperi. Loppujen lopuksi se löyty sitten muistaakseni miehen työkassista.

Tuosta on aikaa kolme vuotta ainakii. Mies katuu yhä edelleen eikä aijo toistaa enää. Oon antanut anteeksi. Vaikka tietenkää sitä helpolla unohda.

Toinen juttu tapahtui ennen minun synttäripäivää. Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä hesaan juhlistaa minun synttäreitä. Oltiin edellisenä iltana otettu molemmat. Jotain me autolla ajeltiin ja sit minä sammuin ja mies läksi uudellee joidenkin kavereiden kanssa jatkaa ajeluu. Noh, yöllä sitte mies saapu kotiin kännissä ja hyökkäs mun päälle ja haukku huoraksi ja alko repii mua siinä. Taas aloin itkee. Olin ihan hämilläni et mitä helvettii täs nyt tapahtuu. Seuraavana aamuna taas pyydeltiin anteeksi. Oli oikein erityisen mukavaa lähteä juhlistaa synttäreitä hesaa. Se päivä oli yksi masentavista päivistä ikinä. Saatii tämäkin sovittua. Pistin kännin piikkiin. Yritin epätoivoisesti vaan jatkaa eteenpäin.

Kolmas tapahtui ulkomailla. Tokalla reissulla. Oltiin valvottu koko viime yö koska jännitettiin matkaa yhdessä. Illalla siinä sitten otettiin yhdessä. Illalla yöllä mies sai jostain kilarit. Ja suoraa mottas otsaa. Tämäkin saatiin sovittua joten kuten.

Yhdessä ollaan vieläkin. Paljon ollaan yhdessä koettu 9 vuodessa. Lapsen lähdön jälkeen meillä meni todella huonosti. Oon yrittäny ajatella niinkin ettei se ollut mun miehellekään helppoo kun lapsi lähti. Minähän tämän kaiken aiheutin omalla juomisella. kyllä minä sen voisin sanoa että jos tulisi ero, niin en minä miestä huolisi vähään aikaan. En yksinkertaisesti luota yhteenkään mieheen. Mutta niin onneksi kuitenkin kaikki on hyvin nyt eikä mies enää sellaista tee.

Miksi tälle satelee alapeukkuja??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.

Riitaan tarvitaan kaksi, mutta pahoinpitelyyn yksi.

Nakkikiskan jonossakaan ei kumpikin lyö toisiaan vaan ainoastaan toinen?

Nyt sekoitat tappelun ja perheväkivallan. Taidat olla melkoinen kultakimpale.

Olen kuulemma. Parisuhteessakin voi tapella, jos toinen on henkisesti keskenkasvuinen, itsekäs narsisti, jonka suussa ei ole alkeellisintakaan filtteriä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö siihen puolisoon pidä tutustua monta vuotta ennen yhteenmuuttoa ettei tule tuollainen käytös yllätyksenä.

Ensimmäisestä väkivallan uhasta lähtö ja heti

Oletko koskaan ollut ihastunut/ rakastunut? Jos et koskaan aiemmin ole väkivaltaan törmännyt, et todellakaan osaa käsitellä yllätyksellistä  väkivaltaa ensimmäistä kertaa. Ihminen nyt yleensä haluaa uskoa parasta ' rakkaastaan' ... 

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä homma miten paljon voimaa 45kg naisella on kun se suuttuu oikein kunnolla. Pari kertaa on joutunut ottamaan iskua vastaan kun muijalle ei käyny sellainen homma et suhde pitäis päättää.

Kumpi sen lopulta päätti? Narsistinkin lyöminen on toki rikos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.

Riitaan tarvitaan kaksi, mutta pahoinpitelyyn yksi.

Nakkikiskan jonossakaan ei kumpikin lyö toisiaan vaan ainoastaan toinen?

Nyt sekoitat tappelun ja perheväkivallan. Taidat olla melkoinen kultakimpale.

Olen kuulemma. Parisuhteessakin voi tapella, jos toinen on henkisesti keskenkasvuinen, itsekäs narsisti, jonka suussa ei ole alkeellisintakaan filtteriä.

Tuo taas on kaukana terveestä parisuhteesta. Kannattaa suosia sellaisia. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä homma miten paljon voimaa 45kg naisella on kun se suuttuu oikein kunnolla. Pari kertaa on joutunut ottamaan iskua vastaan kun muijalle ei käyny sellainen homma et suhde pitäis päättää.

Kumpi sen lopulta päätti? Narsistinkin lyöminen on toki rikos.

No mä ilmoitin facetoface että ei meillä ole yhteistä tulevaisuutta niin sit tuli pataan. Sehän siin vittumainen homma on et mä en voi kuin torjua iskuja. Jos lataan takas niin joudun linnaan.

M33

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö, että tuo ei ole terveen ihmisen käytöstä?

Narsismi ei ole terveen ihmisen käytöstä, enkä ihmettele että sellainen pataan saa. Vuosikausia kun v*ttuilee. Narsisti ei rakasta ketään. Voi pitää jopa 'rakastaan' ihan vaan että on joku sylkykuppi ja alistettava nainen siinä ja parempaa odotellessa. Edes romahdettuaan uhri ei halua myöntää, että vika oli kumppanissa. Haluaa vaan eroon koko roskasta niin että ei jäisi kaunoja, mutta narsisti rutkuttaa katkerana ja yksin hamaan hautaan saakka. Kukapa häntä huolisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.

Tässä taas palstan ikisinkkumisogynisti jonka mielestä kaikki maailman viat ovat vain naisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.

Riitaan tarvitaan kaksi, mutta pahoinpitelyyn yksi.

Nakkikiskan jonossakaan ei kumpikin lyö toisiaan vaan ainoastaan toinen?

Nyt sekoitat tappelun ja perheväkivallan. Taidat olla melkoinen kultakimpale.

Olen kuulemma. Parisuhteessakin voi tapella, jos toinen on henkisesti keskenkasvuinen, itsekäs narsisti, jonka suussa ei ole alkeellisintakaan filtteriä.

Tuo taas on kaukana terveestä parisuhteesta. Kannattaa suosia sellaisia. :)

Niin mä nykyään suosinkin. Mulla oli jo sisaruksia lapsena joiden kanssa tapella. Aikuisten ei kuulu sellaista enää harrastaa. Ei fyysistä, eikä HENKISTÄ.

Vierailija kirjoitti:

Yöllä paiskasi kaksi lasia lattiaan koska oleskelin avoimen ikkunan äärellä haukkaamassa happea. Ulkona oli kaksi miestä kuulemma (->syy käytökselleen). Lattiaan reikiä ja lasit tuhannen sirpaleina, asteli vielä niitten sirpaleitten päällä niin että vertakin meni lattialle. Koko kämppä siruissa kun levitteli niitä vielä noin ympäriinsä. Nyt pitää ulkokenkiä koko ajan sirujen vuoksi. Vähän niitä siivoili kun huomautin, mutta ei viitsinyt sitäkään tietenkään hyvin tehdä. Nyt raivostuttaa, mutta kun toi sattu olin ihan lamaantunut ja itkin hysteerisenä.

Ja sinä olet edelleen tuon ihmemiehen kanssa koska....????

Asuin kerrostalossa ja exän tullessa käymään rappukäytävässä oli seisoskellut joku mieshenkilö. Exän mielestä se oli ollut luonani tai tulossa. Päivystysreissu tuli.

Löytyiskö jotain narskua vastaamaan, miksi se 'rakas' täytyy hylätä vasta sitten, kun sen on saanut mitätöityä henkisesti? Tottakai uhri reagoi vahvasti, koska olet ainoa, joita hänellä enää on jäljellä. Olisit painunut v*ttuun jo heti alussa!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta väkivaltaisesta sisarussuhteesta, mutta syy taisi olla että potkaisi jalkansa omaan huoneeseeni jättämään koriin. Vaati että siirrän korin ettei potkaise siihen uudestaan (ja siis oli kyse minun huoneesta) jalkaansa ja en suostunut tähän ja kävi käsiksi.

Eikä silleen vähän vaan ihan kunnolla hakkasi ja repi hiuksista. Oltiin vähän yli 10 vuotiaita, sisko varmaan lähemmäs 14 ja mä ehkä 11?

Luojan kiitos aikuisena saa päättää ketä elämäänsä haluaa..

Olen itse elänyt samanlaista (pahempaa) sisarushelvettiä kuin sinä.

Se on vieläpahempi asia kuin väkivaltainen puoliso. Kun se tapahtuu kun olet lapsi ja kun oman perheen jäsen (ihan verisukulainen) käy käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä homma miten paljon voimaa 45kg naisella on kun se suuttuu oikein kunnolla. Pari kertaa on joutunut ottamaan iskua vastaan kun muijalle ei käyny sellainen homma et suhde pitäis päättää.

Kumpi sen lopulta päätti? Narsistinkin lyöminen on toki rikos.

No mä ilmoitin facetoface että ei meillä ole yhteistä tulevaisuutta niin sit tuli pataan. Sehän siin vittumainen homma on et mä en voi kuin torjua iskuja. Jos lataan takas niin joudun linnaan.

M33

Sepäs oli 'rakkaudellinen' suhde sitten. Eli mieli tekis vetää pataan, mutta kun siitä joutuu linnaan. Ettet vaan pikkaisen hivautellutkin silloin tällöin. Kyllä niin taisit tehdä. Nämä tiedetään kyllä. Liikuit narsistin tapaan harmaalla alueella..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta väkivaltaisesta sisarussuhteesta, mutta syy taisi olla että potkaisi jalkansa omaan huoneeseeni jättämään koriin. Vaati että siirrän korin ettei potkaise siihen uudestaan (ja siis oli kyse minun huoneesta) jalkaansa ja en suostunut tähän ja kävi käsiksi.

Eikä silleen vähän vaan ihan kunnolla hakkasi ja repi hiuksista. Oltiin vähän yli 10 vuotiaita, sisko varmaan lähemmäs 14 ja mä ehkä 11?

Luojan kiitos aikuisena saa päättää ketä elämäänsä haluaa..

Olen itse elänyt samanlaista (pahempaa) sisarushelvettiä kuin sinä.

Se on vieläpahempi asia kuin väkivaltainen puoliso. Kun se tapahtuu kun olet lapsi ja kun oman perheen jäsen (ihan verisukulainen) käy käsiksi.

Ei ole todellakaan. Sisarusten väliset riidat ja kahnaukset on täysin normaaleja. Aikuisten parisuhteessa olevien ei. Turhaan sä sisaruksias syytät siitä, jos vanhempas on ollut toistaitoisia. Itsekö olit vaan pelkkä hiljainen nyrkkeilysäkki. Älä puhu peetä. T. Itsellä monttu päässä, kun sisarus heitti kivellä.

Olin kaverilla kahvilla, selin oveen ja kaveri röökillä kun kaverin mies tuli ovesta ja heitti minua puukengällä päähän. Luulin kaverikseni, koska meillä molemmilla oli pitkät vaaleat hiukset! Ja erehdyksen tajuttuaan kävi kaveriini kiinni huutaen " Pyydä nyt Tiinalta anteeksi kun sun takia sitä sattuu päähän! "

Tosin ei kaverikaan ollut puhdas pulmunen, kerran osuimme samaan aikaan Prismaan ja äkkiä kaveri löi miestänsä omenapussilla selkään huutaen "kuuntele homo! ".Suhde oli täysin sairas, mutta silti menivät vielä tekemään vauvan :(

Vierailija kirjoitti:

Leikin 'jänöä' ja potkutin tyttistäni genitaali-alueelle. Läpsin takapuolelle. Panin kun huvitti. Lisäksi haukuin sen vähäisenkin itsetunnon, lupasin maata sen ystäviä ja sisaruksia ja haukuin häntä hänen parhaan 'ystävänsä' kanssa jne. Vuosikausia jatkoin tuota niin kyllä alkoi tepsiä.

Provohan tämä. Ja jos ei, niin voin lahjoittaa lahjakortin jonkun kaupan naruosastolle.

Hänen työkaveri lähetti "kotiin terveisiä" (en tunne koko ihmistä) -lupasi tappaa meidät molemmat jos hän seuraa minua instagrammissa.

Ja toinen, entinen työkaverini oli kysellyt kuulumisia viestin välityksellä. En ollut raportoinut miehelle siitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikin 'jänöä' ja potkutin tyttistäni genitaali-alueelle. Läpsin takapuolelle. Panin kun huvitti. Lisäksi haukuin sen vähäisenkin itsetunnon, lupasin maata sen ystäviä ja sisaruksia ja haukuin häntä hänen parhaan 'ystävänsä' kanssa jne. Vuosikausia jatkoin tuota niin kyllä alkoi tepsiä.

Provohan tämä. Ja jos ei, niin voin lahjoittaa lahjakortin jonkun kaupan naruosastolle.

No sillätavalla on "provo" että mä olin tuo tyttis. Se käänsi lopulta kaikki mua vastaankin, eikä kukaan uskonut tietenkään. Kiitos, että edes sinä anonyymi uskoit. Melkein itken täällä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siihen puolisoon pidä tutustua monta vuotta ennen yhteenmuuttoa ettei tule tuollainen käytös yllätyksenä.

Ensimmäisestä väkivallan uhasta lähtö ja heti

Oletko koskaan ollut ihastunut/ rakastunut? Jos et koskaan aiemmin ole väkivaltaan törmännyt, et todellakaan osaa käsitellä yllätyksellistä  väkivaltaa ensimmäistä kertaa. Ihminen nyt yleensä haluaa uskoa parasta ' rakkaastaan' ... 

En ikinä ole joutunut kokemaan väkivaltaa enkä edes sen uhkaa vaikka olen yli 60 vuotias.

En lapsuudessa enkä parisuhteessa.

En vain ymmärrä miksi ei vain lähde.