Lue keskustelun säännöt.
Koulu vaatii jatkuvaa aktiivista osallistumista oppilaiden vanhemmilta, Wilmassa koko ajan kehotuksia tehdä sitä ja tätä ja jatkuvaa lasten ...
Ei omassa lapsuudessa ollut tällaista, että jatkuvasti vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin. Arviointi tuli todistuksen muodossa jouluna ja keväällä. Ei ollut edes reissuvihkoja.
Nyt endin päiväkodista tuli useana päivänä viikossa tiedotetta ja muistutusta mitä pitää olla mukana ja jatkuvasti jotain teemapäivää. Luulin, että koulun alettua muuttuisi, mutta pahemmaksi menee. Nyt lapsi käy neljättä luokkaa ja jatkuvasti tulee ilmoitusta projekteista, poikkeusakatauluista, milloin mukana pitää olla sininen muovipussi, milloin punainen kartonginpala, jne. Ihan älytöntä. Illalla myöhään tulee Wilmassa ilmoituksia, että seuraavan päivän aikataulu muuttunut, tai pitääkin ottaa sinisen muovipussin sijaan vihreä (karrikoidusti). Jos viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ei vielä tarkista Wilmaa, lapsi saattaa mennä vahingossa väärään aikaan kouluun, tai luistimet puuttua, kun opettaja on illalla klo 22 ilmoittanut, että jäätilanne näyttääkin hyvältä ja aamulla luistellaankin sisäliikunnan sijaan.
Jatkuvaa poikkeusta päivien ohjelmissa ja älyttömiin aikoihin ilmoitettuna.
Lisäksi tulee valitusta naurettavista asioista, kuten: teki matikan kirjasta väärän tehtävän, oli purkka suussa välitunnilla, keikkui tuolilla. Onko nuo niin kovia rikkeitä, ettei opettaja voi vaan todeta oppilaalle, että mikä on se oikea matikan tehtävä, ota purkka pois suusta, tai älä keiku tuolilla. Miksi tällaisista asioista saa "rikosrekisteriin" merkinnän. Jatkuvasti kotona pitää puhutella lasta näistä "rikkeistä", kun opettaja ilmoittaa wilmassa kaikista asioista "keskustelkaa tästä asiasta kotona". Niin, keskustellaan siitä vihaisesti, ja annetaan kotiarestia, että on tehnyt väärän tehtävän tunnilla.
Lapsi ei ole häirikkö, ei metelöi tunnilla. Miksi pitää keksimällä keksiä negatiivista palautetta Wilmaan ja kehoittaa pitämään kotona keskustelun.
Pidän myös tuota opettajan neuvomista "keskustelkaa asiasta kotona" suorastaan v-mäisenä. Mikä hän on kehoittamaan meitä mitä teemme. Tottakai keskustelemme lapsen teoista kotona, mutta mikä hän on neuvomaan ja kehoittelemaan meitä! Olemme ihan fiksu perhe, koulutetut vanhemmat ja tavallinen koululainen ja pikkusisarus.
Kaiken huippu on, että opettaja oli kysynyt kaikilta, mitä kunkin oppilaan vanhemmat tekevät työkseen! Tätä ihmettelin. Miten se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin? Onko siivoojan lapsi huonommassa asemassa, kuin juristin lapsi? Miksi opettaja halusi tietää vanhempien ammatit? Oli pitänyt myös näyttää piirtoheittimellä taululle heijastetulta kartalta, missä kukin asuu. Mitä ihmettä opettajalle kuuluu oppilaiden asuinpaikat?
Olen vaan niin kyllästynyt koulumkäyntiin, tuntuu että opettajat ovat melko omituisia ja uteliaita ja ilkeitäkin.
Ysiluokan kevätjuhlaa odotellessa...
Kommentit (1366)
Mikä on se koulu, joka vaatii sitä ja tätä? Koulu ei ole henkilö, eikä koulu mitään vaadi, vaan joku ihminen ilmeisesti siellä.
Mitä se vaatii? Kuka vaatii?
Opettajan työnä on opettaa ja opettajalla ei ole minkäänlaista terveydenhuoltoalan koulutusta. Luultavasti te, joilla on lapsi, jolla on jokin krooninen sairaus, tiedätte, että opettaja ei varsinaisesti huolehdi ja hoida lapsen sairautta. Siihen tehtävään on yleensä valjastettu joku muu henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä diabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.
Jos lapsi saa mätiä hedelmiä koulusta, ota ihmeessä yhteyttä koulun keittiöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ondiabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
Mihin perustat tuon, että koulussa tieto lapsen kroonisesta sairaudesta ei mene perille? Miten sitä vähätellään? Kuka vähättelee? En ole ikinä törmännyt tuollaiseen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ondiabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
Mihin perustat tuon, että koulussa tieto lapsen kroonisesta sairaudesta ei mene perille? Miten sitä vähätellään? Kuka vähättelee? En ole ikinä törmännyt tuollaiseen ollenkaan.
Omaan kokemukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ondiabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
Mihin perustat tuon, että koulussa tieto lapsen kroonisesta sairaudesta ei mene perille? Miten sitä vähätellään? Kuka vähättelee? En ole ikinä törmännyt tuollaiseen ollenkaan.
Omaan kokemukseen.
Ilmeisesti teille on sattunut huono tuuri. Ei tuo mikään yleinen asia ole. Taitaa asia koskea vain lapsesi koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä diabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
No jos terveydenhoitajalle kerrot asiasta, hänellä on vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa kertoa opettajalle.
Miten tieto ei mene kouluun perille, jos kerrot sen suoraan opettajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ondiabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
Mihin perustat tuon, että koulussa tieto lapsen kroonisesta sairaudesta ei mene perille? Miten sitä vähätellään? Kuka vähättelee? En ole ikinä törmännyt tuollaiseen ollenkaan.
Omaan kokemukseen.
Ilmeisesti teille on sattunut huono tuuri. Ei tuo mikään yleinen asia ole. Taitaa asia koskea vain lapsesi koulua.
Mitä olen potilasjärjestössä asiasta kuullut, ei koske vain minun lapseni koulua.
Alakoulussa toimi hyvin, mutta yläkoulussa aikuisten vaihtuvuus todella runsasta, ja jokaiselle pitää selittää erikseen eikä sitä uskota tai ymmärretä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Postiiviset wilma-merkinnät ovat oppilaille tärkeitä ja motivoivia. Negatiivisten merkintöjen uhalla taas saa työrauhaa luokkaan. Merkinnät ovat siis yhtä lailla oppilaille kuin huoltajillekin.
Vierailija kirjoitti:
ope kirjoitti:
Tätä viestiketjua kun lukee, tulee sellainen tunne, että monet varmaan kuvittelevat, että opettajat nauttivat Wilma-merkintöjen tekemisestä ja että vanhemmat eivät halua kuulla, että heidän ehkä kotona esimerkilliset lapset eivät olekaan sitä koulussa.
Itse olen tehnyt pitkän uran opettajana, enkä tiedä yhtä ainutta kollegaa, joka "turhan päiten" laittaa Wilma-merkintöjä. Kotien mielestä turhat merkinnät puuttuvista kynistä, tuolilla keikkumisista yms, kuulostavat ehkä niuhottamiselta, mutta jos joka tunnin alusta menee huomattava aika siihen, että useammalta puuttuu välineitä tai jos vaikka yksikin oppilas keikkuu tunnin aikana parikin kertaa tuolilla, se vaikuttaa väistämättä työrauhaan ja kaikki pieniinkin asioihin puuttuminen on pois opetuksesta. Ja kun yleensä näitä unohteluja ja keikkumisia ei ole vain yhdellä oppilaalla, joten jos viisikin oppilasta toimii näin, yhden oppitunnin aikana on jo monta keskeytystä.
Ja ei, oppilaat eivät ole nykyään samanlaisia kuin ennen. Ihan varmasti kaikista näistä asioista ope on jo luokassa oppilaalle maininnut, mutta useinkaan asia ei tule tällä selväksi, vaan siitä on viestittävä myös kotiin.
Minusta ihan itsekin vanhempana on käsittämätöntä, että kodit eivät halua tietää, miten koulussa menee - vaikka se sitten olisikin ikävää kuultavaa. Se nyt vaan on fakta, että monestikaan oppilaat eivät käyttäydy samoin koulussa ja kotona. Itse ainakin haluan ehdottomasti tietää, jos se on minun lapseni, joka jatkuvasti esim. tuolilla keikkuu. Ja kyllä, jos hän ei opettajan kehoituksia usko, silloin se on minun tehtäväni myös siihen puuttua. Ei toki heti kesken oman työpäivän, mutta sen jälkeen.
Tässä just oikein tyyppiesimerkki tajunnanvirrasta. Hirvittävä möykky tyhjää.
Ja siitä ettei ymmärretä mitä luetaan.
Ei kukaan ole miettinyt opettajien motiiveja viestiä surkeasti, lähinnä epäillyt laiskuutta syyksi siihen, että mikään ei hoidu kunnolla kerralla eikä ainakaan ajoissa.
Sulla taitaa itselläsi olla pään sisällä tyhjää? Miten ihmeessä itse sain tuosta aivan selvää, ja kiinni siitä kuuluistasta punaisesta langasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä loppui Wilma viestien tulo, kun teini meni yläasteelle. Toki tulee vieläkin joitain merkintöjä tunnilla osallistumisesta, mutta esim. liikuntatunneista tulee asiaa vaan pojalle. Tulee tärkeistä asioista ja hyvä niin, koska ala-aste oli ihan täyttä tuskaa niiden jatkuvien viestien takia ja usein todella myöhään tuli viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ope kirjoitti:
Tätä viestiketjua kun lukee, tulee sellainen tunne, että monet varmaan kuvittelevat, että opettajat nauttivat Wilma-merkintöjen tekemisestä ja että vanhemmat eivät halua kuulla, että heidän ehkä kotona esimerkilliset lapset eivät olekaan sitä koulussa.
Itse olen tehnyt pitkän uran opettajana, enkä tiedä yhtä ainutta kollegaa, joka "turhan päiten" laittaa Wilma-merkintöjä. Kotien mielestä turhat merkinnät puuttuvista kynistä, tuolilla keikkumisista yms, kuulostavat ehkä niuhottamiselta, mutta jos joka tunnin alusta menee huomattava aika siihen, että useammalta puuttuu välineitä tai jos vaikka yksikin oppilas keikkuu tunnin aikana parikin kertaa tuolilla, se vaikuttaa väistämättä työrauhaan ja kaikki pieniinkin asioihin puuttuminen on pois opetuksesta. Ja kun yleensä näitä unohteluja ja keikkumisia ei ole vain yhdellä oppilaalla, joten jos viisikin oppilasta toimii näin, yhden oppitunnin aikana on jo monta keskeytystä.
Ja ei, oppilaat eivät ole nykyään samanlaisia kuin ennen. Ihan varmasti kaikista näistä asioista ope on jo luokassa oppilaalle maininnut, mutta useinkaan asia ei tule tällä selväksi, vaan siitä on viestittävä myös kotiin.
Minusta ihan itsekin vanhempana on käsittämätöntä, että kodit eivät halua tietää, miten koulussa menee - vaikka se sitten olisikin ikävää kuultavaa. Se nyt vaan on fakta, että monestikaan oppilaat eivät käyttäydy samoin koulussa ja kotona. Itse ainakin haluan ehdottomasti tietää, jos se on minun lapseni, joka jatkuvasti esim. tuolilla keikkuu. Ja kyllä, jos hän ei opettajan kehoituksia usko, silloin se on minun tehtäväni myös siihen puuttua. Ei toki heti kesken oman työpäivän, mutta sen jälkeen.
Tässä just oikein tyyppiesimerkki tajunnanvirrasta. Hirvittävä möykky tyhjää.
Ja siitä ettei ymmärretä mitä luetaan.
Ei kukaan ole miettinyt opettajien motiiveja viestiä surkeasti, lähinnä epäillyt laiskuutta syyksi siihen, että mikään ei hoidu kunnolla kerralla eikä ainakaan ajoissa.
Sulla taitaa itselläsi olla pään sisällä tyhjää? Miten ihmeessä itse sain tuosta aivan selvää, ja kiinni siitä kuuluistasta punaisesta langasta?
Olet ko oksennuksen kirjoittaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä diabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
No jos terveydenhoitajalle kerrot asiasta, hänellä on vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa kertoa opettajalle.
Miten tieto ei mene kouluun perille, jos kerrot sen suoraan opettajalle.
Terveydenhoitaja ei tajua juuri mitään sairauksien hoidosta.
Pituus, paino, ryhti jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä diabeetikkolapsi ei päässyt retkelle kun ilmoitus siitä tuli liian myöhään jotta minä olisin voinut hankkia eväät mukaan, kun koululta ei taaskaan ketään kiinnostanut varautua.
Ja pointti on siis eväiden varaeväät.
Välillä koulusta sai mätiä omenoita ja pillimehua mikä oli mennyt vanhaksi silloin kun sokerit meni alas.
1-tyypin DM jos joku taas äimistelee.
Montakohan opastustuntia olen kouluilla tästä pitänyt.Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.
No jos terveydenhoitajalle kerrot asiasta, hänellä on vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa kertoa opettajalle.
Miten tieto ei mene kouluun perille, jos kerrot sen suoraan opettajalle.
Terveydenhoitaja ei tajua juuri mitään sairauksien hoidosta.
Pituus, paino, ryhti jne...
Mun lapsilla on aina ollut hyvät ja pedantit terkat. Todella skarpisti kartalla ja huolehtivaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jassoo... Nytkö täällä haukutaan jo terveydenhoitajatkin?
Ihan mielenkiinnosta ammattini puolesta kyselen teiltä vanhemmilta. Kuuluuko käsitteen KOULU alle teidän mielestänne myös terveydenhoitajat? Kun Wilma ja koulu kuormittavat, kuuluuko kuormittajien suureen lahkoon myös kouluterkkarit?
Vierailija kirjoitti:
Jassoo... Nytkö täällä haukutaan jo terveydenhoitajatkin?
Ihan mielenkiinnosta ammattini puolesta kyselen teiltä vanhemmilta. Kuuluuko käsitteen KOULU alle teidän mielestänne myös terveydenhoitajat? Kun Wilma ja koulu kuormittavat, kuuluuko kuormittajien suureen lahkoon myös kouluterkkarit?
Sanon nyt suoraan.
Koulu ja terveyspalvelut eivät kuulu yhteen.
Wilma - järjestelmä on todella huono rakentamaan oppilaan ja vanhempien ja opettajan yhteistyötä. Osa vanhemmista ei lue lainkaan Wilmaa. Osa lukee minuutin päästä, jos viesti lähtee päivällä. Soitin aina opettajalle, jos oli jotain Wilmassa. Ihan joka ikinen kerta. ( Meillä Wilma- viestejä tuli erittäin harvoin). En ikinä olisi voinut lähettää aggressiivista Wilma- viestiä opettajalle. Meidän perheessä ja suvussa on aina käyttäydytty ja opin jo lapsena, että aggressiivisuudesta ja räyhäämisestä toiselle ihmiselle ei seuraa yhtään mitään hyvää. Päinvastoin aiheutan sellaisella käytöksellä harmia itselleni, en edes sille opettajalle.
Wilma ei ole some.
Olen opettaja ja useamman lapsen äiti. Olen sitä mieltä, että Wilman käyttö on heikentänyt vanhemmuutta ja kasvattamista. Tämä sama jatkuva hösääminen lapsen ympärillä on johtanut siihen, etteivät lapset opi hoitamaan asioita. Tämä positiivisuuden korostaminen viestinnässä vie aikaa normaalilta koulutyöltä. On huomattavan paljon tärkeämpää, että palaute lapselle tulee opetustilanteessa. Vanhemmat hoitavat kasvatuksen kotona. Ei siitä kasvattamisestakaan anneta palautetta joka hetki. Murto-osa asioista on sellaisia, että ne pitäisi ilmoittaa kotiin. Lapsille pitäämyls muistaa opettaa vastuuta. Ei se ole vanhemman tehtävä huolehtia sitä pärekoria ja sieniveistä mukaan. Lapset osaavat itsekin hoitaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja useamman lapsen äiti. Olen sitä mieltä, että Wilman käyttö on heikentänyt vanhemmuutta ja kasvattamista. Tämä sama jatkuva hösääminen lapsen ympärillä on johtanut siihen, etteivät lapset opi hoitamaan asioita. Tämä positiivisuuden korostaminen viestinnässä vie aikaa normaalilta koulutyöltä. On huomattavan paljon tärkeämpää, että palaute lapselle tulee opetustilanteessa. Vanhemmat hoitavat kasvatuksen kotona. Ei siitä kasvattamisestakaan anneta palautetta joka hetki. Murto-osa asioista on sellaisia, että ne pitäisi ilmoittaa kotiin. Lapsille pitäämyls muistaa opettaa vastuuta. Ei se ole vanhemman tehtävä huolehtia sitä pärekoria ja sieniveistä mukaan. Lapset osaavat itsekin hoitaa asioita.
Ongelma tuleekin siinä, että se pyyntö viedä kori ja veitsi tulee niin myöhään, että siitä tulee koko perheen paniikki tai sitten se on enää äiti joka ylipäätään on hereillä. Se on se ongelma. Ei se että niitä pyydetään, mutta kun niitä pyydetään iltakymmenen jälkeen tai saman päivän aamuna.
Jättää sen sieniveitsen ja pärekorin laittamatta matkaan ja antaa opettajalle palautetta, ettei asioita hoideta näin!
Minä en ainakaan ota stressiä siitä, ettei opettaja osaa hoitaa hommiaan ajallaan!
Kouluissa on muuten ihan helvetin huono ymmärrys siitä, että lapsella/nuorella voi olla krooninen sairaus. Tieto ei mene milläään perille tai sitä sairautta vähätellään.