Lue keskustelun säännöt.
Koulu vaatii jatkuvaa aktiivista osallistumista oppilaiden vanhemmilta, Wilmassa koko ajan kehotuksia tehdä sitä ja tätä ja jatkuvaa lasten ...
Ei omassa lapsuudessa ollut tällaista, että jatkuvasti vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin. Arviointi tuli todistuksen muodossa jouluna ja keväällä. Ei ollut edes reissuvihkoja.
Nyt endin päiväkodista tuli useana päivänä viikossa tiedotetta ja muistutusta mitä pitää olla mukana ja jatkuvasti jotain teemapäivää. Luulin, että koulun alettua muuttuisi, mutta pahemmaksi menee. Nyt lapsi käy neljättä luokkaa ja jatkuvasti tulee ilmoitusta projekteista, poikkeusakatauluista, milloin mukana pitää olla sininen muovipussi, milloin punainen kartonginpala, jne. Ihan älytöntä. Illalla myöhään tulee Wilmassa ilmoituksia, että seuraavan päivän aikataulu muuttunut, tai pitääkin ottaa sinisen muovipussin sijaan vihreä (karrikoidusti). Jos viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ei vielä tarkista Wilmaa, lapsi saattaa mennä vahingossa väärään aikaan kouluun, tai luistimet puuttua, kun opettaja on illalla klo 22 ilmoittanut, että jäätilanne näyttääkin hyvältä ja aamulla luistellaankin sisäliikunnan sijaan.
Jatkuvaa poikkeusta päivien ohjelmissa ja älyttömiin aikoihin ilmoitettuna.
Lisäksi tulee valitusta naurettavista asioista, kuten: teki matikan kirjasta väärän tehtävän, oli purkka suussa välitunnilla, keikkui tuolilla. Onko nuo niin kovia rikkeitä, ettei opettaja voi vaan todeta oppilaalle, että mikä on se oikea matikan tehtävä, ota purkka pois suusta, tai älä keiku tuolilla. Miksi tällaisista asioista saa "rikosrekisteriin" merkinnän. Jatkuvasti kotona pitää puhutella lasta näistä "rikkeistä", kun opettaja ilmoittaa wilmassa kaikista asioista "keskustelkaa tästä asiasta kotona". Niin, keskustellaan siitä vihaisesti, ja annetaan kotiarestia, että on tehnyt väärän tehtävän tunnilla.
Lapsi ei ole häirikkö, ei metelöi tunnilla. Miksi pitää keksimällä keksiä negatiivista palautetta Wilmaan ja kehoittaa pitämään kotona keskustelun.
Pidän myös tuota opettajan neuvomista "keskustelkaa asiasta kotona" suorastaan v-mäisenä. Mikä hän on kehoittamaan meitä mitä teemme. Tottakai keskustelemme lapsen teoista kotona, mutta mikä hän on neuvomaan ja kehoittelemaan meitä! Olemme ihan fiksu perhe, koulutetut vanhemmat ja tavallinen koululainen ja pikkusisarus.
Kaiken huippu on, että opettaja oli kysynyt kaikilta, mitä kunkin oppilaan vanhemmat tekevät työkseen! Tätä ihmettelin. Miten se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin? Onko siivoojan lapsi huonommassa asemassa, kuin juristin lapsi? Miksi opettaja halusi tietää vanhempien ammatit? Oli pitänyt myös näyttää piirtoheittimellä taululle heijastetulta kartalta, missä kukin asuu. Mitä ihmettä opettajalle kuuluu oppilaiden asuinpaikat?
Olen vaan niin kyllästynyt koulumkäyntiin, tuntuu että opettajat ovat melko omituisia ja uteliaita ja ilkeitäkin.
Ysiluokan kevätjuhlaa odotellessa...
Kommentit (1366)
Vierailija kirjoitti:
On mennyt koulumaailma hurjaksi. Nykyvanhemmilla on muutenkin kiireinen ja vaativa arki, siihen vielä koulun vaatimukset. Itse olen saanut viimeisenkin lapsen täysi-ikäiseksi, joten Wilmasta on viimeinkin päästy eroon. Itse hoitaa opiskelunsa nyt muualla kuin lukiossa. Minua ärsytti suunnattomasti, kun koulussa kyseltiin jatkuvasti lupia eri asioihin; saako lapsi lähteä retkelle viereiseen puistoon, saako syödä siellä banaanin, saako istua Kaisan vieressä, saako hyppiä, nauraa, lähteä kyytiin. Luokkakuvauspäivänä iso kasa lupalappuja, kenen vieressä saa olla kuvassa, kenen kanssa kaverikuvat!! Jonninjoutavaan lupien antamiseen meni aikaa. Opettaja ei saa käyttää omaa järkeään, ettei vaan tule myöhemmin syytöksiä.
Jaksamista kaikille vanhemmille!!!
Ja kaikille opettajille, jotka joutuvat kyselemään milloin mitäkin. Jos ei kysy, jotkut heti valittavat, että ei ole kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On mennyt koulumaailma hurjaksi. Nykyvanhemmilla on muutenkin kiireinen ja vaativa arki, siihen vielä koulun vaatimukset. Itse olen saanut viimeisenkin lapsen täysi-ikäiseksi, joten Wilmasta on viimeinkin päästy eroon. Itse hoitaa opiskelunsa nyt muualla kuin lukiossa. Minua ärsytti suunnattomasti, kun koulussa kyseltiin jatkuvasti lupia eri asioihin; saako lapsi lähteä retkelle viereiseen puistoon, saako syödä siellä banaanin, saako istua Kaisan vieressä, saako hyppiä, nauraa, lähteä kyytiin. Luokkakuvauspäivänä iso kasa lupalappuja, kenen vieressä saa olla kuvassa, kenen kanssa kaverikuvat!! Jonninjoutavaan lupien antamiseen meni aikaa. Opettaja ei saa käyttää omaa järkeään, ettei vaan tule myöhemmin syytöksiä.
Jaksamista kaikille vanhemmille!!!
Tämä on kuin omasta kynästäni. Aivan älyttömiä kyselyjä turhaan. Olen kerran avannut suuni eräässä tilaisuudessa satojen ihmisten läsnäollessa kun sai kerran kysyä koulun toiminnasta. Tästä on jo lähemmä kymmenen vuotta ja jo silloin sain ympäri pyöreitä vastauksia ja nyrpistelyä kun menen kritisoimaan hienoa järjestelmää. Lisäksi yksinhuoltaja isänä olin varmaan jonkinlainen häiriö normaali kaavaan. Sen aisti vanhempain illoissa. Onneksi lapseni ovat aikuisia ja ihan kunnon kansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mennyt koulumaailma hurjaksi. Nykyvanhemmilla on muutenkin kiireinen ja vaativa arki, siihen vielä koulun vaatimukset. Itse olen saanut viimeisenkin lapsen täysi-ikäiseksi, joten Wilmasta on viimeinkin päästy eroon. Itse hoitaa opiskelunsa nyt muualla kuin lukiossa. Minua ärsytti suunnattomasti, kun koulussa kyseltiin jatkuvasti lupia eri asioihin; saako lapsi lähteä retkelle viereiseen puistoon, saako syödä siellä banaanin, saako istua Kaisan vieressä, saako hyppiä, nauraa, lähteä kyytiin. Luokkakuvauspäivänä iso kasa lupalappuja, kenen vieressä saa olla kuvassa, kenen kanssa kaverikuvat!! Jonninjoutavaan lupien antamiseen meni aikaa. Opettaja ei saa käyttää omaa järkeään, ettei vaan tule myöhemmin syytöksiä.
Jaksamista kaikille vanhemmille!!!Ja kaikille opettajille, jotka joutuvat kyselemään milloin mitäkin. Jos ei kysy, jotkut heti valittavat, että ei ole kysytty.
Onko tilanne muuttunut muutamassa vuosikymmenessä noin paljon - ja miksi? En muista omalta kouluajaltani, että juuri mitään olisi kotoa kyselty. Maalaisjärki pelasi silloin paremmin ja opettaja oli auktoriteetti, kuten pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että murrosikäinen ei ihan aina puhu asioista täysin totuudenmukaisesti. Jos hän ei suoranaisesti valehtele, niin usein asioita vähän väritetään tai jätetään kertomatta se oma osuus asiaan.
Ei kannata olla turhan sinisilmäinen ja uskoa nuorelta ihan kaikkea, mitä hän kertoo. Murrosikäinen menee usein asioissa oma etu edellä. Kuuluu ikäänkuin siihen kehityskauteen olla hurjan itsekeskeinen.
No minä kyllä ihan itse näin sen koepäivämäärä- ja koealuerallin Wilmasta.
t. yläkoululaisten äiti joka hikeentyi
p.s. Kannattaa muuten muistaa, ettei ne koulun aikuisetkaan aina totuudessa puhu, näkeehän sen näistä julkisuuteen tulleista kiusaamistapauksista - mitään ei ole tapahtunut eikä kukaan ole mitään valittanut -rehtorit esimerkiksi.
Missä ihmeen kouluissa teidän lapset käy? Tai no todennäköisesti oman lapsen koulu on ihmekoulu..
Wilmassa tulee viestejä pari kertaa viikossa. Aina ei sitäkään. Lisäksi koealueet ja koetulokset merkitty sinne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös minun lasteni Wilmat ovat hyvin rauhallisia. Tuntimerkintöihin tulee hienoa ja osallistuit aktiivisesti -merkintöjä ja poissaolot on merkitty.
Ei haittaa minua. Muuta ei tule tuntimerkintöihin. Toisen lapsen opettaja lähettää perjantaisin viestin, jossa on ennakoitu seuraavan viikon asiat. Se on ihan turha viesti, mutta ei se minua kuormita. Viesti on lyhyt ja selkeä. Lapseni eivät ole samassa koulussa.
Koulu ei muutenkaan kuormita meitä vanhempia mitenkään. Lapset tekevät läksynsä, pakkaavat reppunsa, menevät pyöräillen itse kouluun ja osaavat käyttäytyä koulussa normaalin asiallisesti.
Taitaa olla isoja eroja opettajien välillä. Itsekin olen ope, mutta wilmaan kirjoitan kerran viikossa viikkotiedotteen, jossa informoin seuraavan viikon asioista. Mitään kartonkeja tai pusseja en pyydä kotoa, eikä kukaan muukaan meidän koulun opettajista pyydä -ne löytyy kyllä koululta. No, olen Pohjois-Suomesta, olisiko meillä vähän rennompaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilmaan tulee sen tasoisia merkintöjä, että lapsella lippis päässä aina tunnin alussa ja tästä joutuu huomauttamaan. Samaan aikaan iso osa opettajista ei välitä lippiksen pidosta mitään eikä tarvitsekaan. Miten lapsi tai nuori muistaa juuri tietyn tunnin alussa ottaa lippiksen pois, miten hän kokee eri opettajien ristiriitaiset ohjeet. Koulu on arkea. Taistelut murrosikäisten kanssa kannattaa valita. Osa peittää finnistä otsaansa. Osalla rasvoittuu hiukset liikaa, vaikka pesee hiukset joka päivä. Monille lippis on arjen asuste. Mikä ongelma? Kunhan ei juhlaan tule lippis päässä. Joskus on tullut viesti, että kumi puuttuu. Haloo!!! Tämmöiset viestit ovat simputusta, jotka lisäävät koulupahoinvointia. Oikeat ongelmat ymmärrän kuten tarkoituksellisen häiriköinnin, kiusaamisen tai koulunkäynnin laiminlyönnin. Mutta en aikuisenakaan en ole niin täydellinen, etten vuoden aikavälillä jotain voisi unohtaa. Samaan aikaan nuoret kertovat, että kun opettaja unohtaa jotain, se on vaan, et hupsis unohtui.
Lippiksen oppitunnilla kieltävä opettaja toimii oikein. Opettajan yhtenä tehtävänä on antaa tapakasvatusta. Suomalaisiin hyviin tapoihin kuuluu, että päähine otetaan päästä pois sisätiloissa. Myös muiden opettajien pitäisi olla samalla linjalla.
Myös teinien on hyvä oppia, että pienistä asioista ei maailma romahda. Lippiksen voi ottaa päästä, vaikka otsassa olisikin finni. Likaisen tukan voi pestä ja jos on jäänyt pesemättä, ei voi mitään. Niillä mennään. Maailma ei romahda finnistä rai rasvatukasta. Jos niistä tulee koulupahoinvointia, jotain on mennyt kotikasvatuksessa pieleen, kun mitään ei kestetä.
Missä on suomalainen sisukkuus? Historiaa jo.
Höpö höpö. Oma teinini toimii juuri noin, että lippis päässä lähes aina. Silti keskiarvo ollut aina yli yhdeksän, on reipas ja hyvin urheilullinen eikä ketään kiusaa. Siinä on sinnikkyyttä tarpeeksi. Mulle on ihan sama onko lippis päässä koulussa tsi kotona. Ajat ja tavat muuttuvat. Tuommoinen vanhanaikainen tapakulttuuri ei ole tätä päivää enää.
Voi voi. Työelämä on vielä melkoisen konservatiivista. Noin heikoilla käytöstapatiedoilla ei ole mitään asiaa töihin kansainvälisiin firmoihin. Teette vanhempina karhunpalveluksen lapsellenne, kun ette opeta häntä käyttäytymään hyvin ja tilasuuden vaatimalla tavalla.
Mulle on varmaan sit sattunut todella lunkit työpaikat. Ei ole yhdessäkään nillitetty vaatetuksesta. Edellisessä työpaikassa, kun yövuoroissa oli hiljaista pelattiin PS3:sta, ja yleensä vaan puhuttiin paskaa kaikesta. Nykyisessä en aina edes tietä onko työkaverit etänä tai paikan päällä. Välttämättä et näe niitä koko päivänä. Sama koskee pomoa, mikäli en hänen autoaan näe parkissa, niin silloin on luultavasti etänä.
Eipä ole kansainvälisessä pelifirmassa koskaan vaadittu lippistä pois ottamaan. Tietyssä tilanteessa ymmärrän sen ottaa pois toki. Eikä koulun arki ole mikään tilaisuus. Se on arkea. Kyllä lapseni osaa lippiksen ottaa juhlassa tm. pois päästään. En tässä nyt sen kummempaa karhunpalvelusta koe tehneeni lapselle. Hän menestyy hienosti koulussa ja monissa muissa asioissa. On hyvä kaveri ja muutenkin kiva lapsi. Pointti oli se, että turha nillittää Wilman kautta jostain opettajienkin keskuudessa ristiriitaisesta arjen säännöstä. Tuommoisesta tulee lapselle vaan tympeä tunne ainetta ja opettajaa kohtaan ainakin hetkellisesti. Myös itselleni, kun kesken työpäivän kilahtaa Wilma-viesti sähköpostiin joutavasta asiasta opettajan oman pahan tuulen vuoksi. Tuntuu, että usein koulussa lapsia ja nuoria simputetaan aivan turhasta. He ovat keskeneräisiä kehittyviä ihmisiä. Me aikuiset voimme pikkuasioiden suhteen olla kuin Ellun kanat. Opettajat syövät luokassa, juovat kahvia, katsovat puhelinta, tulevat myöhässä tunneille, pukeutuvat paljastavasti ja vaikka mitä. Lasten kohdalla joku lippis päässä arjessa, mikä ei ketään haittaa tai kumin unohtaminen on sitten syntilistan arvoinen asia.
Kiitä lapsesi opettajaa, kun hän vaatii ottamaan lippiksen sisätiloissa pius päästään. Voi olla todella suuri virhe mennä esim. työhaastatteluun lippis päässä. Voi jäädä työ saamatta, koska ei ole tapoja. Hyvät tavat ovat fiksun ihmisen käyntikortti.
Jos joku murrosikäinen pitää lippistä tunnilla, se ei tarkoita, etteikö hän sitä päästään saisi aikanaan kymmenen vuoden päästä. Taas joku nillittäjäopettaja asialla. Ei ole ihme, jos koulua inhotaan. Pikkuasioista iso numero.
Joskus tämä opettajan ammatti tuntuu siltä, että mitä se hyödyttää opettaa lapsille ja nuorille hyviä tapoja, jos kodin asenne on "nillittäjäopettaja". Ei auta, kuin uskoa siihen, että pojasta polvi paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Penaali unohtuu kotiin , niin wilmamerkintä joka tunnita. Kynätarvike unohdus. 🤭
Apua, onko oikeesti tuollaista nykyään 😅😅
Minusta on ihan hyvä laittaa merkintä siitä, että opiskeluvälineet puuttuvat.
Voi vaan kuvitella, millaista sählinkiä on, kun pitäisi ruveta tekemään hommia luokassa ja vaikka viideltä puuttuu kynä ja kumi joka tunti. Siinä tuhrautuu jo opetusaikaa, kun lähdetään niitä jostain laatikoista kaivelemaan. Ei koululla ole joka luokassa 25 varakynää unohtelijoille, voi olla, että ei ole yhtään kynää lainata.
Juuri näin! Olen itsekin ope, ja voitte kenties kuvitella millaista on aloittaa vaikkapa suomen kielen ja kirjallisuuden tuntia, kun pyydän ottamaan kynän esille, niin 15 oppilasta ei löydä niitä penaalista, pulpetista, pulpetin alta eikä myöskään varakynien laatikosta, koska ne kaikki on jo viety aikoja sitten eikä niitä ole palautettu. Sitten lähdetään lainausretkelle ja ne 15 yrittävät lainata niiltä kymmeneltä, joilla oli kynät ym tarvikkeet. No, eihän niitä lainakyniäkään kaikille riitä ja ei muuta kuin ope lähtee varastosta hakemaan lisää kyniä ja tietenkin kumejakin, koska monella on nekin hukassa. Viimein kun kaikilla on työvälineet hallussa, aloitamme tunnin -ja lopetamme sen piakkoin, koska kello soi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vissiin täällä Helsingissä vähän eri meininki. Suurperheessämme on jo iso joukko peruskoulunsa päättäneitä, eikä wilma heidän kouluaikoinaan kuormittanut yhtään. Minulla on vain positiivista sanottavaa. Oli hyvä seurata tuntimerkinnöistä, miten menee ja viestejä nyt ei montaa vuoden varrella tullut. Yleensä vaan jotain tiedotteita liikuntapäivästä tai muusta vastaavasta. Mitään purkkia tai paperia ei koulusta pyydelty. Täällä pääkaupunkiseudulla kun säät ovat talvisinkin tosi vaihtelevia, niin jonkun kerran tuli viestiä lyhyellä varoitusajalla, että luistimet saa jättää kotiin kun onkin vesisade ja plussakeli. Eikä sekään mihinkään velvoittanut, opettaja laittoi vain siksi, että jos joku sen sattuisi huomaamaan, niin ei tarvitse turhaan raahata luistimia koululle. Nykyäänhän monilla luokilla on omat whatsapp-ryhmät, niin asia hoituu sitä kautta joustavammin.
Vierailija kirjoitti:
_juniperi kirjoitti:
Itse laitoin opettajalle palautetta, että minä luen Wilma-viestit kerran viikossa ja katson silloin viikon ohjelman (Tietokoneella, puhelimeen ei Wilmaa laiteta).
Jos oppilaalle pitää ottaa jotain mukaan tai liikuntatunnit varusteet vaihtuu, siitä pitää kertoa sille oppilaalle siellä koulupäivän aikana, eikä Wilmalla vanhemmille. Meillä ainakin opetetaan jo tokaluokkalaiselle, että itse pitää huolehtia läksyt, liikuntavälineet jne. eikä niistä vanhemmat muistuttele (toki vähän seurataan ja tarvittaessa muistutellaan asioista, että onko kaikki hoidettu...).
Mä olen samaa mieltä siitä, että lapset voivat itse kantaa vastuunsa läksyistään ja liikuntavarusteistaan. Se on koululaisen tehtävä, eikä koululaisen huoltajan. Tämä on mennyt ihan kummaksi, että huoltajalle pitää ilmoittaa päivittäisistä läksyistä ja tulevista kokeista. Miksi pitää? Huoltaja käy töissä ja lapsi hoitaa koulunsa.
Kysyin juuri pari iltaa sitten tästä asiasta oppilaitteni vanhemmilta, ja he sanoivat ,että on hyvä, että läksyt ja kokeet merkitään wilmaan. On nimittäin myös niitä vanhempia, jotka haluavat tietää, mitä lapsen kouluarjessa tapahtuu. Ja nykyään on aika paljon niitä lapsia, jotka tarvitset vanhempien tukea koulunkäynnissään. Arvostan vastuullisia vanhempia ihan äärettömän paljon. Onko osalta vanhemmista unohtunut vanhemman vastuu lapsensa elämässä? Ainakin alaluokilla apua ja tukea tarvitaan vielä paljon, mutta pikku hiljaa lapsi oppii ottamaan itse vastuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvulla meillä ei ollut edes reissuvihkoa eikä ketään kiinnostanut ja hyvin meni. Todistus saatiin aina lukukauden päätteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Odottaako koulu että vanhemmat osallistuisivat omien lastensa kasvattamiseen? Että kehtaavatkin...
Nykyvanhemmat eivät osaa vanhemmuudesta mitään, eivät välitä mitä lapsensa tekevät kunhan ovat poissa jaloista ja silmistä. Kyllä ne poliisit sitten ilmoittavat jos on jotkut rajat ylitetty...
Hävettää ja suututtaa nykypäivän nuoret vanhemmat. Nuorisorikollisuus saa rehottaa vapaasti.
Ei mun lapsuudessa äidit yötä myöten mitään miekkoja tai jugurttipurkkeja kaivelleet tai viestejä aamutuimaan availleet.
Äitini kävi koululla kun menin ekalle ekana päivänä, neljän ekan luokan joulujuhlissa ja sitten kun pääsin ylioppilaaksi. Muuten koulu hoiti koulun asiat ja minä sen koulunkäynnin. Mitään reissuvihkoa ei edes ollut.
Nyt puhuttiinkin kasvattamisesta kotona. Totuus on se, että aika moni lapsi on melkein vieraantunut vanhemmistaan. Kasvatuksen hoitaa pääasiassa koulu-harrastusseura-youtube/tiktok.
Ei puhuttu, vaan siitä turhasta kuormituksesta, jonka koulun huonosti hoidettu viestintä vanhemmille, lähinnä äideille, aiheuttaa.
En ymmärrä, miksi joku nykyään kuormittuu siitä, että kouluun "pitää" viedä yksi jugurtti- tai maitopurkki. Tuskin niitä purkkeja usein tarvitsee viedä. Tuo miekan vieminen kouluun oli joku ihan yksittäistapaus. Luultavasti lapsi oli luvannut tuoda näytelmään tms. miekan, mutta ei ikinä muistanut tuoda sitä.
Miksi ihmiset nykyään kuormittuvat niin paljon jostain pienestä asiasta, jonka hoitamiseen menee max viisi minuuttia?
Ei se ole vain ne purkit ja miekka. Ennenvanhaan oppilaat hoitivat ne itse tai opettaja. Ei niistä vanhemmille viestejä lähetelty. Ennen lapset hoitivat itse muistamiset ja läksyt. Nykyään siihen odotetaan vanhempien voimakasta panosta. Tästä muistitellaan viestein ja vanhempainilloin sekä -vartein. Lapsetkin odottavat sitä, eivätkä osaa enää toimia itse ja ottaa vastuuta - vanhempienhan kuuluu se tehdä hridän puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vissiin täällä Helsingissä vähän eri meininki. Suurperheessämme on jo iso joukko peruskoulunsa päättäneitä, eikä wilma heidän kouluaikoinaan kuormittanut yhtään. Minulla on vain positiivista sanottavaa. Oli hyvä seurata tuntimerkinnöistä, miten menee ja viestejä nyt ei montaa vuoden varrella tullut. Yleensä vaan jotain tiedotteita liikuntapäivästä tai muusta vastaavasta. Mitään purkkia tai paperia ei koulusta pyydelty. Täällä pääkaupunkiseudulla kun säät ovat talvisinkin tosi vaihtelevia, niin jonkun kerran tuli viestiä lyhyellä varoitusajalla, että luistimet saa jättää kotiin kun onkin vesisade ja plussakeli. Eikä sekään mihinkään velvoittanut, opettaja laittoi vain siksi, että jos joku sen sattuisi huomaamaan, niin ei tarvitse turhaan raahata luistimia koululle. Nykyäänhän monilla luokilla on omat whatsapp-ryhmät, niin asia hoituu sitä kautta joustavammin.
Arvostan sinunlaisiasi vanhempia! By the way, useimmissa kaupungeissa whatsapp:n käyttö on kielletty luokan viestikanavana, koska se ei ole täysin turvallinen.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla isoja eroja opettajien välillä. Itsekin olen ope, mutta wilmaan kirjoitan kerran viikossa viikkotiedotteen, jossa informoin seuraavan viikon asioista. Mitään kartonkeja tai pusseja en pyydä kotoa, eikä kukaan muukaan meidän koulun opettajista pyydä -ne löytyy kyllä koululta. No, olen Pohjois-Suomesta, olisiko meillä vähän rennompaa?
Ei meillä aikoinaan vanhempia "informoitu" viikoittain mistään. Mikä nyt on muuttunut? Joskus saattoi olla vanhempainilta.
Lapset tuijottavat älypuhelimiaan, vanhemmat tuijottavat älypuhelimiaan ja myös opettajat nähtävästi tuijottavat älypuhelimiaan. Saisi räjäyttää aurinkoon nämä paholaisen laitteet. Olispa taas 80-luku.
Meillä tulee päiväkodin sovelluksesta joka päivä mitä on tehty ja mitä on ruokana ja kaikkia tiedotteita. En minä JAKSA lukea näitä kaikkia. Viestejä ei edes voi poistaa lukematta vaan täytyy joka ikinen käydä klikkaamassa läpi. Kyllä se lapsi siellä pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Odottaako koulu että vanhemmat osallistuisivat omien lastensa kasvattamiseen? Että kehtaavatkin...
Nykyvanhemmat eivät osaa vanhemmuudesta mitään, eivät välitä mitä lapsensa tekevät kunhan ovat poissa jaloista ja silmistä. Kyllä ne poliisit sitten ilmoittavat jos on jotkut rajat ylitetty...
Hävettää ja suututtaa nykypäivän nuoret vanhemmat. Nuorisorikollisuus saa rehottaa vapaasti.
Ei mun lapsuudessa äidit yötä myöten mitään miekkoja tai jugurttipurkkeja kaivelleet tai viestejä aamutuimaan availleet.
Äitini kävi koululla kun menin ekalle ekana päivänä, neljän ekan luokan joulujuhlissa ja sitten kun pääsin ylioppilaaksi. Muuten koulu hoiti koulun asiat ja minä sen koulunkäynnin. Mitään reissuvihkoa ei edes ollut.
Nyt puhuttiinkin kasvattamisesta kotona. Totuus on se, että aika moni lapsi on melkein vieraantunut vanhemmistaan. Kasvatuksen hoitaa pääasiassa koulu-harrastusseura-youtube/tiktok.
Ei puhuttu, vaan siitä turhasta kuormituksesta, jonka koulun huonosti hoidettu viestintä vanhemmille, lähinnä äideille, aiheuttaa.
En ymmärrä, miksi joku nykyään kuormittuu siitä, että kouluun "pitää" viedä yksi jugurtti- tai maitopurkki. Tuskin niitä purkkeja usein tarvitsee viedä. Tuo miekan vieminen kouluun oli joku ihan yksittäistapaus. Luultavasti lapsi oli luvannut tuoda näytelmään tms. miekan, mutta ei ikinä muistanut tuoda sitä.
Miksi ihmiset nykyään kuormittuvat niin paljon jostain pienestä asiasta, jonka hoitamiseen menee max viisi minuuttia?
Ei se ole vain ne purkit ja miekka. Ennenvanhaan oppilaat hoitivat ne itse tai opettaja. Ei niistä vanhemmille viestejä lähetelty. Ennen lapset hoitivat itse muistamiset ja läksyt. Nykyään siihen odotetaan vanhempien voimakasta panosta. Tästä muistitellaan viestein ja vanhempainilloin sekä -vartein. Lapsetkin odottavat sitä, eivätkä osaa enää toimia itse ja ottaa vastuuta - vanhempienhan kuuluu se tehdä hridän puolestaan.
Niin. Tällä on nimikin: Osallistaminen.
Käytännön toteutus on sitten se, että opettaja sysää omia hommiaan vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Odottaako koulu että vanhemmat osallistuisivat omien lastensa kasvattamiseen? Että kehtaavatkin...
Nykyvanhemmat eivät osaa vanhemmuudesta mitään, eivät välitä mitä lapsensa tekevät kunhan ovat poissa jaloista ja silmistä. Kyllä ne poliisit sitten ilmoittavat jos on jotkut rajat ylitetty...
Hävettää ja suututtaa nykypäivän nuoret vanhemmat. Nuorisorikollisuus saa rehottaa vapaasti.
Ei mun lapsuudessa äidit yötä myöten mitään miekkoja tai jugurttipurkkeja kaivelleet tai viestejä aamutuimaan availleet.
Äitini kävi koululla kun menin ekalle ekana päivänä, neljän ekan luokan joulujuhlissa ja sitten kun pääsin ylioppilaaksi. Muuten koulu hoiti koulun asiat ja minä sen koulunkäynnin. Mitään reissuvihkoa ei edes ollut.
Nyt puhuttiinkin kasvattamisesta kotona. Totuus on se, että aika moni lapsi on melkein vieraantunut vanhemmistaan. Kasvatuksen hoitaa pääasiassa koulu-harrastusseura-youtube/tiktok.
Ei puhuttu, vaan siitä turhasta kuormituksesta, jonka koulun huonosti hoidettu viestintä vanhemmille, lähinnä äideille, aiheuttaa.
En ymmärrä, miksi joku nykyään kuormittuu siitä, että kouluun "pitää" viedä yksi jugurtti- tai maitopurkki. Tuskin niitä purkkeja usein tarvitsee viedä. Tuo miekan vieminen kouluun oli joku ihan yksittäistapaus. Luultavasti lapsi oli luvannut tuoda näytelmään tms. miekan, mutta ei ikinä muistanut tuoda sitä.
Miksi ihmiset nykyään kuormittuvat niin paljon jostain pienestä asiasta, jonka hoitamiseen menee max viisi minuuttia?
Ei se ole vain ne purkit ja miekka. Ennenvanhaan oppilaat hoitivat ne itse tai opettaja. Ei niistä vanhemmille viestejä lähetelty. Ennen lapset hoitivat itse muistamiset ja läksyt. Nykyään siihen odotetaan vanhempien voimakasta panosta. Tästä muistitellaan viestein ja vanhempainilloin sekä -vartein. Lapsetkin odottavat sitä, eivätkä osaa enää toimia itse ja ottaa vastuuta - vanhempienhan kuuluu se tehdä hridän puolestaan.
Juuri näin. Ei tullut kuuloonkaan, että vanhempien olisi pitänyt hössöttää koulun ympärillä. En muista edes mitään arviointikeskustelujakaan. Kouluhommat tehtiin ja sillä siisti.
On mennyt koulumaailma hurjaksi. Nykyvanhemmilla on muutenkin kiireinen ja vaativa arki, siihen vielä koulun vaatimukset. Itse olen saanut viimeisenkin lapsen täysi-ikäiseksi, joten Wilmasta on viimeinkin päästy eroon. Itse hoitaa opiskelunsa nyt muualla kuin lukiossa. Minua ärsytti suunnattomasti, kun koulussa kyseltiin jatkuvasti lupia eri asioihin; saako lapsi lähteä retkelle viereiseen puistoon, saako syödä siellä banaanin, saako istua Kaisan vieressä, saako hyppiä, nauraa, lähteä kyytiin. Luokkakuvauspäivänä iso kasa lupalappuja, kenen vieressä saa olla kuvassa, kenen kanssa kaverikuvat!! Jonninjoutavaan lupien antamiseen meni aikaa. Opettaja ei saa käyttää omaa järkeään, ettei vaan tule myöhemmin syytöksiä.
Jaksamista kaikille vanhemmille!!!