Lue keskustelun säännöt.
Koulu vaatii jatkuvaa aktiivista osallistumista oppilaiden vanhemmilta, Wilmassa koko ajan kehotuksia tehdä sitä ja tätä ja jatkuvaa lasten ...
Ei omassa lapsuudessa ollut tällaista, että jatkuvasti vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin. Arviointi tuli todistuksen muodossa jouluna ja keväällä. Ei ollut edes reissuvihkoja.
Nyt endin päiväkodista tuli useana päivänä viikossa tiedotetta ja muistutusta mitä pitää olla mukana ja jatkuvasti jotain teemapäivää. Luulin, että koulun alettua muuttuisi, mutta pahemmaksi menee. Nyt lapsi käy neljättä luokkaa ja jatkuvasti tulee ilmoitusta projekteista, poikkeusakatauluista, milloin mukana pitää olla sininen muovipussi, milloin punainen kartonginpala, jne. Ihan älytöntä. Illalla myöhään tulee Wilmassa ilmoituksia, että seuraavan päivän aikataulu muuttunut, tai pitääkin ottaa sinisen muovipussin sijaan vihreä (karrikoidusti). Jos viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ei vielä tarkista Wilmaa, lapsi saattaa mennä vahingossa väärään aikaan kouluun, tai luistimet puuttua, kun opettaja on illalla klo 22 ilmoittanut, että jäätilanne näyttääkin hyvältä ja aamulla luistellaankin sisäliikunnan sijaan.
Jatkuvaa poikkeusta päivien ohjelmissa ja älyttömiin aikoihin ilmoitettuna.
Lisäksi tulee valitusta naurettavista asioista, kuten: teki matikan kirjasta väärän tehtävän, oli purkka suussa välitunnilla, keikkui tuolilla. Onko nuo niin kovia rikkeitä, ettei opettaja voi vaan todeta oppilaalle, että mikä on se oikea matikan tehtävä, ota purkka pois suusta, tai älä keiku tuolilla. Miksi tällaisista asioista saa "rikosrekisteriin" merkinnän. Jatkuvasti kotona pitää puhutella lasta näistä "rikkeistä", kun opettaja ilmoittaa wilmassa kaikista asioista "keskustelkaa tästä asiasta kotona". Niin, keskustellaan siitä vihaisesti, ja annetaan kotiarestia, että on tehnyt väärän tehtävän tunnilla.
Lapsi ei ole häirikkö, ei metelöi tunnilla. Miksi pitää keksimällä keksiä negatiivista palautetta Wilmaan ja kehoittaa pitämään kotona keskustelun.
Pidän myös tuota opettajan neuvomista "keskustelkaa asiasta kotona" suorastaan v-mäisenä. Mikä hän on kehoittamaan meitä mitä teemme. Tottakai keskustelemme lapsen teoista kotona, mutta mikä hän on neuvomaan ja kehoittelemaan meitä! Olemme ihan fiksu perhe, koulutetut vanhemmat ja tavallinen koululainen ja pikkusisarus.
Kaiken huippu on, että opettaja oli kysynyt kaikilta, mitä kunkin oppilaan vanhemmat tekevät työkseen! Tätä ihmettelin. Miten se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin? Onko siivoojan lapsi huonommassa asemassa, kuin juristin lapsi? Miksi opettaja halusi tietää vanhempien ammatit? Oli pitänyt myös näyttää piirtoheittimellä taululle heijastetulta kartalta, missä kukin asuu. Mitä ihmettä opettajalle kuuluu oppilaiden asuinpaikat?
Olen vaan niin kyllästynyt koulumkäyntiin, tuntuu että opettajat ovat melko omituisia ja uteliaita ja ilkeitäkin.
Ysiluokan kevätjuhlaa odotellessa...
Kommentit (1366)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kahdenäitii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eivät ne opettajat edes tiedä mitä se oppilas osaa ja mitä ei.
Osa oppilaista ei tuo osaamistaan selkeästi esiin tunnilla. Sitten ollaan hämmästyneitä kun kokeessa osaakin.
Arveluttaa tulevat todistukset.
Miten turvaan sen, että lapsi saa todistuksiin osaamisensa mukaiset numerot eikä opettajan ennakkoluulojen muovaamat?Tämä mietityttää. Lähtökohtaisesti kaikki introvertit oppilaat saavat normaaliosaamistaan huonommat numerot, koska eivät ole tunnilla jatkuvasti äänessä. Samoin ekstrovertit hölöttäjät saavat osaamistaan paremmat numerot, koska tuntiaktiivisuudesta palkitaan. Risoo tämä systeemi, kun oma temperamentti, johon ei pysty itse vaikuttaman, määrää opettajien arvotelua. Kohtelu ei tunnu tasapuoliselta, vaan suosii hölöttäjiä. Mikään ei puolusta tätä systeemiä, koska työelämä tarvitsee hiljaisempia puurtajia ihan yhtä paljon kuin sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita työntekijöitä.
Totuus on, että nykyään ammattitaitoiset opettajat ottavat oppilaiden yksilölliset erot paljon paremmin huomioon kuin ennen. Esim. 70 - 80 -luvuilla jotkut opettajat rankaisivat ujoudesta todella kovalla kädellä. Hölöttäjät, jotka saivat kokeesta huonoja numeroita, saivat tuntiaktiivisuuden ansiosta paljon paremmat arvosanat kuin ne ujot, jotka saivat kokeista kiitettäviä, mutta eivät vaan uskaltaneet viitata. Tänä päivänä on vanhempain vartit ja Wilma, ja jokainen vanhempi voi ottaa opettajaan yhteyttä ja kertoa esim.lapsen ujoudesta toisin kuin ennen ja opettaja pystyy sitten tukemaan ujoa lasta, kun tietää asiasta.
Totta on myös se, että jokaisessa ammatissa on nykyäänkin sekä hyviä että huonoja työntekijöitä. Näin myös opettajissa.
Minun kokemusteni mukaan tuo menee juuri toisinpäin. Itse olin ujo ala-asteella, mutta olin hyvä kokeissa ja sain numeroni aina sen perusteella. Nykyään taas joka ikisessä paikassa peräänkuulutetaan ylikorostetusti sosiaalisuutta.
Olen selittänyt kiltin ja aran lapseni luonnetta opettajalleen ja hän on toki asiasta tietoinen, kun pitää lastani huomaamattomana. Törkeää on, kun opettaja sanoi suoraan, että laskee tämän takia lapsen liikuntanumeroa pykälän verran. Siitäkin huolimatta, että tyttäreni on harrastanut erittäin vaativaa liikuntalajia vuosikausia, kilpailee siinä ja on esittänyt lajia jopa koulun kevätjuhlassa. Tavalliset liikuntaharrastajat eivät pysty lähimainkaan samanlaisiin suorituksiin, eivätkä ole yhtä rautaisessa kunnossa.
Kouluarvosana ei tule vapaa-ajan harrastuksista. Oman kokemukseni mukaan juuri nämä huipputason urheilijat ovat melko keskinkertaisia koululiikunnassa, vaikka ovatkin omassa lajissaan ikätasonsa huipulla. Heillä on usein se mielenkiinto siihen omaan lajiin ja kaikki muu tehdään vasemmalla kädellä ja huonolla asenteella. Liikunnan arvosana muodostuu kuitenkin siitä, mitä siellä tunneilla tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ETTE KAI OLE TOSISSANNE!
Vilpittömästi ihmettelee maalaisopettaja, joka ei vilkaisekaaan Wilmaa muualla kuin koulussa. Oppituntien päätyttyä istahdan koneelle, kirjaan päivän merkinnät ja lähden kotiin. Työpuhelinta en tavallisesti ota esiin ennen seuraavaa aamua, jos ei ole itselläni jotain ilmoitettavaa esim. "olen sairastunut, tarvitaan sijainen ". Sitäkään viestiä en lähetä vanhemmille.
Sitä en enää ihmettele, että hakiessani opettajaksi Helsinkiin minulle ei ole tullut koskaan muuta vastausta kuin "olemme vastaanottaneet hakemuksesi" tai jotain siihen tapaan. On siellä niin toisenlainen toimintakulttuuri.
Minä olen kohtuullisen kokematon opettaja, mutta minun mielestäni tuollainen iltaviestien lähettely on ammattitaidottomuutta. Pitäisi sen verran osata suunnitella tulevaisuutta, että huomisen ohjelmaa ei enää iltamyöhään muuteta ilman pakottavaa syytä. Säätiedotuksetkin saa nykyään 10 päiväksi, ettei edes säätilan muutos vaadi ulkoliikuntasuunnitelman muutosta.
Eikö siellä ole opettajilla muuta elämää?
Veikkaisin että koko työelämä ja muu rytmi on hektisempää... jotain kertoo sekin, ettet pääse tänne edes haastatteluihin😂
Ilo on epäilemättä minun puolellani. Sitä saa mitä tilaa, ja itsehän olette sinne nämä "hektiset" opettajat valinneet, tai siis teidän valitsemanne edustajat ja viranhaltijat.
Viihdyn vallan mainioisti pienissä kyläkouluissa, joissa oppilaan kiroileminen on jokseenkin kamalin rikos.
248
Mitä? Opettajat valitsee kyllä rehtori ja rehtorin valitsee opetusvirasto.
Ja mitäs rikollisia sinä luulet täällä kasvatettavan? Ainakaan nää lapset ei jää jonnekin peräkamariin piereskelemään koulun loputtua.
Koulutuslautakunta on mukana yksittäisen opettajan valintaprosessissa, rehtori ei todellakaan sitä yksin valitse.
Mikä on koulutuslautakunta?
Ei opetuslautakunta sekaannu kuin kunnan virkoihin. Se ei päätä lyhyemmistä työsuhteista, eikä yksityiskouluista tai valtion kouluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ope kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten en tiedä, ovatko jo muut opettajat kommentoineet, mutta siihen on syynsä, että kaikki pikkuasiat raportoidaan ja se on koulun henkilökunnan oma oikeusturva. Voitte kiittää juristeja ja muita lakijeesustelijoita siitä, että periaate on nykyään "mitä ei ole kirjattu ja raportoitu, sitä ei ole tapahtunut" eli jokainen pikkuasiakin on kirjattava ja raportoitava, koska koskaan ei tiedä, milloin joku asia nousee isoksi ja sitä setvitään tarvittaessa oikeudessa asti. Tällöin pitää olla niille oikeusjumalille jotain kirjallista näyttöä. Vaikuttakaa siis näihin oikeuspuolen tyyppeihin, jos haluatte muutosta.
Pitääkö oikeasti kirjata ylös ja ilmoittaa vanhemmille, että ruotsin vihko oli kotona? Tuskin.
Ymmärrän että kaikki tapahtuneet pitää kirjata, mutta miksi vanhempien pitää saada jokaisesta pikkujutusta raporttia? Eikö ne voisi vaan kirjata sinne wilmaan, ja sitten kouluvuoden lopuksi vanhempi voisi ihmetellä niitä, jos ei ymmärrä miksi arvosanat ovat mitä ovat? Miksi pienistä asioista tehdään suuri numero, ja kirjoitellaan vanhemmille pitkiä viestejä kuinka Elli-Noora jutteli tunnilla tai mitä kaikkea sälää kuvistunnille pitää tuoda kotoa mukanaan? Miksei voida keskittyä tärkeisiin asioihin, ja siihen koulunkäyntiin? Eikä siihen, että millainen persoona se Elli-Noora nyt on, ja miten levottomasti se istuu, kun välillä keikkuukin tuolillaan, ja riiteli välitunnilla Millan kanssa. Eikö tällaiset asiat voisi hoitaa siellä koulussa, kun ei vanhemmat niitä tilanteita kuitenkaan ole olleet todistamassa? Tähän wilma- viestintään pitää oikeasti tulla joku muutos. Tämänhetkinen tilanne on järjetöntä.
Perusopetuslain 7. luvussa, että koululla on oikeus jättää oppilas jälki-istuntoon tai laiskalle tai kasvatuskeskusteluun, jos oppilas rikkoo koulun sääntöjä. Koulun säännöt kerrotaan sekä koulujen kotisivuilla että koteihin lukuvuoden alussa jaettavalla lehtisellä tms. tavalla.
Wilmaan merkitään jokainen rike sen takia, että huoltaja voi seurata rikkeiden karttumista ja varautua siihen, että lakimääräisiä seuraamuksia on tulossa. Huoltajan velvollisuus on olla pääasiallinen kasvattaja, ja laki velvoittaa huoltajaa kasvattamaan lapsensa niin, että lapsi ei riko koulun sääntöjä.
Lain mukaan lapsen tulee käydä koulua tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti eli muita kunnioittavasti kohdellen ja koulun sääntöjä noudattaen. Huoltajan velvollisuudeksi mainitaan, että lapsen on suoritettava oppivelvollisuutensa. Jos lapsi laitetaan perusopetukseen, silloin huoltajan on pidettävä huoli siitä, että hänen lapsensa suorittaa sen koulun sääntöjen mukaan.
Joka välissä kyseisessä laissa mainitaan, että huoltajia on kuultava. Jotta huoltajia voitaisiin kuulla, heille täytyy tiedottaa asioista.
Pojalla on iso kaveripiiri ja aina välillä tulee milloin mistäkin erimielisyyttä ja kohta ne on taas unohdettu ja jatketaan taas uusien leikkien parissa. Pojan vastavalmistuneelta opettajalta tulee tämän tästä viestejä, miten taas on joku oppilas suuttunut tai 'kiusattu'. Kun olen selvitellyt, mitä on tapahtunut, niin usein asia on mennyt niin päin, että tämä 'kiusattu' ei olekaan halunnut noudattaa leikin sääntöjä, vaikka muut ovat niin tehneet ja siitä on tullut sanomista. Sitten kuin 'kiusattu' kiukuspäissään lähtee vihoissaan pois, niin siitä seuraa palautetta 'kiusaajien kotiin. Yhdessäkin tapauksessa tämä 'kiusattu' oli poikani hyvä kaveri ja tuo on hänelle tyypillistä käytöstä ja vähän ajan päästä koko porukka leikkii taas sulassa sovussa.
En todellakaan halua, että oma poikani leimataan kiusaajaksi tällaisissa tapauksissa, enkä halua saada viestejä tällaisista normaaleista leikkeihin kuuluvista erimielisyyksistä. Eri asia on, jos esiintyy rankkaa ja systemaattista kiusaamista, mutta näissä saamissani viesteissä ei todellakaan ole siitä kyse. Joskus taas poikani on kuvaillut sellaisia tilanteita (muille on lähtenyt wilmaviestejä), joissa muita kiusannut on väittänyt, että hänet jätetään leikin ulkopuolelle tms. ja syyttömiä on rankaistu eli kiusaaja on saanut opettajan puolelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku kieltenope kommentoi, että koulussa ei opeteta sanastoa, ne täytyy opetella kotona. Koulun tehtävä on opettaa! Kaikissa perheissa ei välttämättä huolehdita siitä miten hyvin läksyt on tehty, lapsi voi sen sanaston pari kertaa lukea läpi mutta ei se ole opiskelua, lapsetkin oppivat eri tavalla, kuten aikuisetkin, toiset oppii kuuntelemalla, toiset keskustelemalla, toiset kirjoittamalla jne. On hyvin epätasaarvoista oppimista jos asia on näin että koulussa ei opeteta perus juttuja, että vanhempien pitäisi kotona... Haloo!!!!
Se olin minä. Uusi asia (oli se sitten sanat, kappaleen sisältö, uusi rakenneasia, sanonta) opetetaan koulussa (ja sitä myös harjoitellaan nimenomaan eri tavoin koulussa), mutta se ei riitä asian oppimiseen. Siksi asioita pitää opetella myös kotona. Missään aineessa eivät oppitunnit riitä siihen asian opettelemiseen, se tehdään kotona. Erityisesti vieraissa kielissä tämä korostuu, koska esim. sanaston oppimiseen (ja muistamiseen) tarvitaan harjoitusta ja toistoa. Valitettavasti oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa, tämä on koulujenkin tiedossa, mutta tuntimäärät ovat mitä ovat.
Pitäisikö sitten enemmän tehdä selväksi vanhemmille että kodilla on myös oma roolinsa opettaa asioita. Lapseni tekee läksyt ja katson että tehtävät ovat oikein, lukee sanat läpi enkusta, mutta en ole tiennyt että niitä ehkä kannattaisi kysellä ja kirjoittaa ja muuten harjoitella lapsen kanssa.. Miksei tätä tosiasiaa kerrota kotiin, että koulussa ei opitakkaan kaikkea.
Öö. Vanhempi joka kirjoittaa opitaKKaan on vaan tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kahdenäitii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eivät ne opettajat edes tiedä mitä se oppilas osaa ja mitä ei.
Osa oppilaista ei tuo osaamistaan selkeästi esiin tunnilla. Sitten ollaan hämmästyneitä kun kokeessa osaakin.
Arveluttaa tulevat todistukset.
Miten turvaan sen, että lapsi saa todistuksiin osaamisensa mukaiset numerot eikä opettajan ennakkoluulojen muovaamat?Tämä mietityttää. Lähtökohtaisesti kaikki introvertit oppilaat saavat normaaliosaamistaan huonommat numerot, koska eivät ole tunnilla jatkuvasti äänessä. Samoin ekstrovertit hölöttäjät saavat osaamistaan paremmat numerot, koska tuntiaktiivisuudesta palkitaan. Risoo tämä systeemi, kun oma temperamentti, johon ei pysty itse vaikuttaman, määrää opettajien arvotelua. Kohtelu ei tunnu tasapuoliselta, vaan suosii hölöttäjiä. Mikään ei puolusta tätä systeemiä, koska työelämä tarvitsee hiljaisempia puurtajia ihan yhtä paljon kuin sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita työntekijöitä.
Totuus on, että nykyään ammattitaitoiset opettajat ottavat oppilaiden yksilölliset erot paljon paremmin huomioon kuin ennen. Esim. 70 - 80 -luvuilla jotkut opettajat rankaisivat ujoudesta todella kovalla kädellä. Hölöttäjät, jotka saivat kokeesta huonoja numeroita, saivat tuntiaktiivisuuden ansiosta paljon paremmat arvosanat kuin ne ujot, jotka saivat kokeista kiitettäviä, mutta eivät vaan uskaltaneet viitata. Tänä päivänä on vanhempain vartit ja Wilma, ja jokainen vanhempi voi ottaa opettajaan yhteyttä ja kertoa esim.lapsen ujoudesta toisin kuin ennen ja opettaja pystyy sitten tukemaan ujoa lasta, kun tietää asiasta.
Totta on myös se, että jokaisessa ammatissa on nykyäänkin sekä hyviä että huonoja työntekijöitä. Näin myös opettajissa.
Minun kokemusteni mukaan tuo menee juuri toisinpäin. Itse olin ujo ala-asteella, mutta olin hyvä kokeissa ja sain numeroni aina sen perusteella. Nykyään taas joka ikisessä paikassa peräänkuulutetaan ylikorostetusti sosiaalisuutta.
Olen selittänyt kiltin ja aran lapseni luonnetta opettajalleen ja hän on toki asiasta tietoinen, kun pitää lastani huomaamattomana. Törkeää on, kun opettaja sanoi suoraan, että laskee tämän takia lapsen liikuntanumeroa pykälän verran. Siitäkin huolimatta, että tyttäreni on harrastanut erittäin vaativaa liikuntalajia vuosikausia, kilpailee siinä ja on esittänyt lajia jopa koulun kevätjuhlassa. Tavalliset liikuntaharrastajat eivät pysty lähimainkaan samanlaisiin suorituksiin, eivätkä ole yhtä rautaisessa kunnossa.
Kouluarvosana ei tule vapaa-ajan harrastuksista. Oman kokemukseni mukaan juuri nämä huipputason urheilijat ovat melko keskinkertaisia koululiikunnassa, vaikka ovatkin omassa lajissaan ikätasonsa huipulla. Heillä on usein se mielenkiinto siihen omaan lajiin ja kaikki muu tehdään vasemmalla kädellä ja huonolla asenteella. Liikunnan arvosana muodostuu kuitenkin siitä, mitä siellä tunneilla tehdään.
Tunneilla tehdään sitten yleensä hyvin yksipuolisesti vain sitä, mitä opettajan lellikki haluaa eli tässä tapauksessa pelataan pesäpalloa. Eipä siinä lajissa hiveästi pysty saamaan kokonaiskuvaa lapsen liikunnallisista taidoista. Monipuolisuus näyttää kadonneen. Voimistelua ei ole enää meidän lapsilla ollut lainkaan. Jossain peleissä tietty ryhmä heittelee palloa vain toisilleen, joten vaikea siinä on sitten olla aktiivinen, kun jätetään tahallaan pelin ulkopuolelle muiden toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa joku kieltenope kommentoi, että koulussa ei opeteta sanastoa, ne täytyy opetella kotona. Koulun tehtävä on opettaa! Kaikissa perheissa ei välttämättä huolehdita siitä miten hyvin läksyt on tehty, lapsi voi sen sanaston pari kertaa lukea läpi mutta ei se ole opiskelua, lapsetkin oppivat eri tavalla, kuten aikuisetkin, toiset oppii kuuntelemalla, toiset keskustelemalla, toiset kirjoittamalla jne. On hyvin epätasaarvoista oppimista jos asia on näin että koulussa ei opeteta perus juttuja, että vanhempien pitäisi kotona... Haloo!!!!
Se olin minä. Uusi asia (oli se sitten sanat, kappaleen sisältö, uusi rakenneasia, sanonta) opetetaan koulussa (ja sitä myös harjoitellaan nimenomaan eri tavoin koulussa), mutta se ei riitä asian oppimiseen. Siksi asioita pitää opetella myös kotona. Missään aineessa eivät oppitunnit riitä siihen asian opettelemiseen, se tehdään kotona. Erityisesti vieraissa kielissä tämä korostuu, koska esim. sanaston oppimiseen (ja muistamiseen) tarvitaan harjoitusta ja toistoa. Valitettavasti oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa, tämä on koulujenkin tiedossa, mutta tuntimäärät ovat mitä ovat.
Pitäisikö sitten enemmän tehdä selväksi vanhemmille että kodilla on myös oma roolinsa opettaa asioita. Lapseni tekee läksyt ja katson että tehtävät ovat oikein, lukee sanat läpi enkusta, mutta en ole tiennyt että niitä ehkä kannattaisi kysellä ja kirjoittaa ja muuten harjoitella lapsen kanssa.. Miksei tätä tosiasiaa kerrota kotiin, että koulussa ei opitakkaan kaikkea.
Kyllähän tuo kerrotaan moneen kertaan. Ei kai kukaan vanhempi ole niin tietämätön, että luulee, että koulussa opitaan kaikki, kotona ei tarvitse tehdä mitään??? Joku vanhemmuuden peruskurssi pitäisi näköjään olla pakollinen ennen lasten hankintaa.
Normaalisti ne kotitehtävät tulee lapsille, ei vanhemmille. Vanhemmat ovat jo oman oppivelvollisuutensa suorittaneet.
Pelottaa jo tuo tuleva koulunkäynti. Nyt jo ahdistaa lasten päiväkoti ja eskari. Päiväkodista tulee noin kerran viikossa tekstiviesti 7-8 aikaan aamulla että suunnitelmat muuttuneet, onkin retki/aloitetaankin sisältä/ulkoa/retki peruttu/jumppavaatteet mukaan jnejnejne. Tuon lapseni hoitoon 8:30 ja aika monesti on unohtunut katsoa saapuneet tekstarit aamun hässäkässä! Siinä sitten oma lapsi ainut jolla ei jumppavaatteita mukana ja äitihän se taas on vaan hajamielinen tapaus. Viikko-/kuukausikirjeessä ilmoitettu ohjelma ei koskaan pidä paikkaansa. Retkipäiviä on 1-2 viikossa ja joka kerta omat eväät mukaan, usein vielä toivotaan tiettyjä eväitä (mielellään hedelmä, leipä, pienet eväät, runsaat eväät, kaakaota, vettä, ei mehua jne). Eskarilaisen kanssa suunnitelman muutokset on vielä ok mutta juuri päivähoidon aloittaneelle 3v:lle tämä syksy ja talvi on ollut tosi hämmentäviä ja sekavia. Olisi varmaan pitänyt hoitaa lapset kotona juu :D Mutta sitten koulun aloitus olisi varmaan ollut samanlainen shokki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen keskustelu.
Minulla on kolme alakouluikäistä lasta ja tutuksi on tulleet nämä mitä mistäkin pyydetään, vaaditaan. Meillä tehdään kyllä läksyt ja koska lapset on ns. peruskilttejä ei koulusta tule ikinä mitään tuntimerkintöjä, joskus jotain positiivista, mutta harvoin sitäkään.
Mitään suoria yhteydenottojakaan ei ole tullut vaikka vanhin onkin jo kuudennella.
Eniten itseä rasittaa nimenomaan se, että välillä toivotaan metri kertaa metri valkoista lakanaa, toisena päivänä sanotaan, että reppu olisi jumppapussin sijaan parempi, tyhjää hillopurkkia, vanhoja kenkiä yms. Ei kyllä minä aina tunnollisesti kaikki hoidan. Hommaan suksetkin vaikka täällä eteläsuomessa ei hiihtokelejä juuri ole kuin sen kaksi kertaa vuodessa.
Niitä suksiakin tosiaan sinne joskus raahataan turhaan. Meilläkin on ollut tätä, että on hiihtoa jos ei ole esim. pakkasta liikaa tms. No sitten aamulla kun mittari näyttää klo 07.30 -16 astetta niin mietin onko pakkanen lauhtunut yhdeksään mennessä ja onko muutenkin tuolla koulun suunnilla vähemmän, kun me asumme mäen päällä ja alan siinä miettimään missähän on mitäkin asteita.... ja sitten asteita on klo09 vain -14 mutta päätetään ottaa sisäliikunta kun useammilta puuttuu sukset.
5.lk ei enää ilmoiteta jos on vaikka aamun ensimmäinen tunti jäähallilla jonne on ensinnäkin pitkä matka sekä ylipäätään se, että se jäähallin tunti voi olla vaikka syyskuun alussa jolloin en ole ihan vielä ajatellut luistimia...ja koska koulu ei ilmoita että luistelua tulossa eikä lapsi sitä ilmoita kun edellisiltana niin kyllä on haasteellista yhtäkkiä lähtee illalla sitten klo.20 prismasta etsimään syys-lokakuussa löytyisikö luistimia!
Yhdellä lapsella on sellainen opettaja joka ei ole lähettänyt MITÄÄN wilmassa koko syyslukukauden aikana. Olen toki nähnyt opettajan sekä käynyt vanhempainvartissa, mutta muuten EI MITÄÄN. Olen ajatellut sen olevan jotenkin periaatteellista wilman vastustamista, mutta tässä tapauksessa minua asia hiukan vaivaakin. Olisi kiva tietää miten noin luokassa menee, kyseessä on hiukan erikoinen yhdysluokka lisäksi että kiinnostaisi vähän miten hommat on menneet. Tiedän toki että kai minuun otetaan yhteyttä jos oman lapsen kohdalta se on aiheellista.
Kodin ja koulun yhteistyö???? Kyllä minä kaipaisin ehkä enemmän kuin kerran vuodessa kuulla miten lapsella menee. Jos opettaja pysyy samana ja meillä on usein pysynyt ei täällä ainakaan vanhempainvartteja pidetä joten ei tapaamisia välttämättä ole edes vuosittain. Ja kun tänä syksynä yhdellä aloitti uusi opettaja niin se vanhempainvartti oli 15min. Ei siinä oikeasti kerennyt käymään mitään läpi. Aika loppui niin ovelta vielä koitin huudella, että kun tällä lapsella on tätä puheviivästymääkin ollut niin johtuisko noi äidinkielen ongelmat siitä???
Kyllä minä haluan tietää miten lapsella menee,sitä tietoa harvemmin saa. Sen sijaan kaikenlaiset muut jutut täyttää nykyään nykykoulun päivää! Ja niistä tiedottaminen sekä aikataulujen muutokset yms. vie aikaa tärkeimmältä eli koulutyöltä!!!
Käyn Wilmassa ehkä kolmen kuukauden välein, en tarvitse sitä muuhun kuin jos ilmotan lapsen sairaana olosta yms. Senkin voin oikeasti hoitaa tekstiviestillä.
En ymmärrä vanhempia jotka käy Wilmassa päivitääin ja hääräävät muutenkin koulun parissa, minusta koulu kuuluu opettajille ja kouluhenkilökunnalle ja oppilaille, ei se ole vanhempien työtä siellä järjestellä ja sorkkia. Minä luotan opettajiin ja kouluun, sekä myös lapseeni. Me osataan puhua keskenään, miten koulussa menee, ja jos ongelmia tulee niin kyllä ne takuulla soittavat minulle, siellä on koululla tiedot kyllä mistä minut tavottaa hätätilanteen tullen.
Miksikähän tällänen Wilma edes pitänyt tehdä, oletetaan että jokainen kyylää sitä kokoajan? Reppuvihko oli paljon parempi systeemi.
Yksi kaverini käy wilmassa päivittäin, eikä taida edes kerta riittää. On jatkuvasti kiukkunen ihan sen wilman takia, sen poika onkin ongelmainen eikä pärjää koulussa yhtään. Mutta kun itse huomautin että en minä missään wilmassa käy kun muutaman kerran vuodessa, tuhahti mulle "mä ainakin olen kiinnostunut lapsestäni!" Joo, ja minäkö en ole, koska lapseni pärjää koulussa hyvin, osaa käytöstavat ja kyselen siltä ihan itse miten koulussa menee, enkä kyttää onko tullut wilmaan merkintöjä, minulla kun ei ole lapsen suhteen mitään pelkoja että tulisi edes mitään merkintöjä, ja jos tulee, ne ovat vaaleanpunaisia hyvästä työstä.
Mutta kytätlään wilmaansa ja raivotkoon päivittäin typerän kakaransa tekoja, eipä ole mun ongelma. Minulle wilma ei ole mikään pakollinen paikka käydä, olen oman peruskouluni jo käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn Wilmassa ehkä kolmen kuukauden välein, en tarvitse sitä muuhun kuin jos ilmotan lapsen sairaana olosta yms. Senkin voin oikeasti hoitaa tekstiviestillä.
En ymmärrä vanhempia jotka käy Wilmassa päivitääin ja hääräävät muutenkin koulun parissa, minusta koulu kuuluu opettajille ja kouluhenkilökunnalle ja oppilaille, ei se ole vanhempien työtä siellä järjestellä ja sorkkia. Minä luotan opettajiin ja kouluun, sekä myös lapseeni. Me osataan puhua keskenään, miten koulussa menee, ja jos ongelmia tulee niin kyllä ne takuulla soittavat minulle, siellä on koululla tiedot kyllä mistä minut tavottaa hätätilanteen tullen.
Miksikähän tällänen Wilma edes pitänyt tehdä, oletetaan että jokainen kyylää sitä kokoajan? Reppuvihko oli paljon parempi systeemi.
Yksi kaverini käy wilmassa päivittäin, eikä taida edes kerta riittää. On jatkuvasti kiukkunen ihan sen wilman takia, sen poika onkin ongelmainen eikä pärjää koulussa yhtään. Mutta kun itse huomautin että en minä missään wilmassa käy kun muutaman kerran vuodessa, tuhahti mulle "mä ainakin olen kiinnostunut lapsestäni!" Joo, ja minäkö en ole, koska lapseni pärjää koulussa hyvin, osaa käytöstavat ja kyselen siltä ihan itse miten koulussa menee, enkä kyttää onko tullut wilmaan merkintöjä, minulla kun ei ole lapsen suhteen mitään pelkoja että tulisi edes mitään merkintöjä, ja jos tulee, ne ovat vaaleanpunaisia hyvästä työstä.Mutta kytätlään wilmaansa ja raivotkoon päivittäin typerän kakaransa tekoja, eipä ole mun ongelma. Minulle wilma ei ole mikään pakollinen paikka käydä, olen oman peruskouluni jo käynyt.
Nykyinen ops painottaa vanhempien osallistamista eli ei tää ole mikään viitsinkö vai enkö viitsi -juttu.
Itse olen ajatellut, että saan taas "vuoden äiti" palkinnon, kun en ole noihin viesteihin paneutunut.
Hyvä, että lapsi on harjannut hampaat aamulla ja vaatteet on päällä ja olen hänet vienyt kouluun.
Koulusta sanottiin, ettei kolmasluokkalaista lasta saa jättää koulun pihalle leikkimään tuntia, ennen kun koulu alkaa. No jos lapsi ei kykene itse menemään kouluun, hoitoa ei ole ja itse on pakko olla töissä klo 8, tämä on ollut ainoa vaihtoehto. Onneksi nämä ajat on jo takana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn Wilmassa ehkä kolmen kuukauden välein, en tarvitse sitä muuhun kuin jos ilmotan lapsen sairaana olosta yms. Senkin voin oikeasti hoitaa tekstiviestillä.
En ymmärrä vanhempia jotka käy Wilmassa päivitääin ja hääräävät muutenkin koulun parissa, minusta koulu kuuluu opettajille ja kouluhenkilökunnalle ja oppilaille, ei se ole vanhempien työtä siellä järjestellä ja sorkkia. Minä luotan opettajiin ja kouluun, sekä myös lapseeni. Me osataan puhua keskenään, miten koulussa menee, ja jos ongelmia tulee niin kyllä ne takuulla soittavat minulle, siellä on koululla tiedot kyllä mistä minut tavottaa hätätilanteen tullen.
Miksikähän tällänen Wilma edes pitänyt tehdä, oletetaan että jokainen kyylää sitä kokoajan? Reppuvihko oli paljon parempi systeemi.
Yksi kaverini käy wilmassa päivittäin, eikä taida edes kerta riittää. On jatkuvasti kiukkunen ihan sen wilman takia, sen poika onkin ongelmainen eikä pärjää koulussa yhtään. Mutta kun itse huomautin että en minä missään wilmassa käy kun muutaman kerran vuodessa, tuhahti mulle "mä ainakin olen kiinnostunut lapsestäni!" Joo, ja minäkö en ole, koska lapseni pärjää koulussa hyvin, osaa käytöstavat ja kyselen siltä ihan itse miten koulussa menee, enkä kyttää onko tullut wilmaan merkintöjä, minulla kun ei ole lapsen suhteen mitään pelkoja että tulisi edes mitään merkintöjä, ja jos tulee, ne ovat vaaleanpunaisia hyvästä työstä.Mutta kytätlään wilmaansa ja raivotkoon päivittäin typerän kakaransa tekoja, eipä ole mun ongelma. Minulle wilma ei ole mikään pakollinen paikka käydä, olen oman peruskouluni jo käynyt.
Nykyinen ops painottaa vanhempien osallistamista eli ei tää ole mikään viitsinkö vai enkö viitsi -juttu.
No ops ei tasan ole mikään laki. Lapsella on oppivelvollisuus, ei aikuisella joka on omat koulunsa jo käynyt.
siis mitä se vanhempien osallistaminen käytännössä on?
sitä että lukee wilmaa tunnollisesti vai on tunnollisesti lapsen elämässä?
vai tehdään läksyjä yhdessä tai mitä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eivät ne opettajat edes tiedä mitä se oppilas osaa ja mitä ei.
Osa oppilaista ei tuo osaamistaan selkeästi esiin tunnilla. Sitten ollaan hämmästyneitä kun kokeessa osaakin.
Arveluttaa tulevat todistukset.
Miten turvaan sen, että lapsi saa todistuksiin osaamisensa mukaiset numerot eikä opettajan ennakkoluulojen muovaamat?Nyky-ops korostaa jatkuvan osaamisen arvioimista. Jos oppilas ei tuo osaamistaan millään tavoin ilmi usean kuukauden aikana paitsi yhtenä päivänä kokeessa, silloin opettaja ei voi antaa todistusnumeroa kokeen tuloksen mukaan. Oppilaallakin on oma vastuunsa sen numeron suhteen.
Onko peruskoulussa todella näin? Amiksessa uusi OPS toi mukanaan sanahirviön nimeltä "osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos opiskelija vaikkapa yhdellä testillä osoittaa osaamisensa, hänet voidaan vaikka vapauttaa opetuksesta. Peruskoulu toki on oppivelvollisuuskoulu, mutta näinkö siellä todella edelleen painotetaan päivittäistä suoriutumista ja osaamista? T. Amis-opettaja
Tuohon sanahirviöön sisältyy mörkö nimeltä Säästö. Ei nimittäin tarvitse järjestää opetusta, kun oppilas hankkii tiedot muutoin. Onhan tämä hyväkin asia, jos oppilas voi näyttökokeella osoittaa osaamisensa, jos esimerkiksi yrittäjäperheen lapsi on pienestä pitäen jotain työtä tehnyt ja osaa sen paremmin kuin opettajat.
Tämä "muualla opitun tunnustaminen" on ollut lukiolaissa jo pitkään. Myös yliopistossa on selvinnyt ainakin kielikursseista sillä, että suorittanut jonkun kokeen tarpeeksi hyvällä pistemäärällä. Itse suoritin ATK-näytön opiskelemalla ne asiat ensin kansalaisopistossa.
Näinhän se on. Tuntiopettajana tämän omakohtaisesti tiedän. Lähiopetuksen karsimisen säästö otetaan suoraan minun palkkapussistani. Tämä olisi kuitenkin kokonaan eri keskustelun aihe. T. Se amis-ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn Wilmassa ehkä kolmen kuukauden välein, en tarvitse sitä muuhun kuin jos ilmotan lapsen sairaana olosta yms. Senkin voin oikeasti hoitaa tekstiviestillä.
En ymmärrä vanhempia jotka käy Wilmassa päivitääin ja hääräävät muutenkin koulun parissa, minusta koulu kuuluu opettajille ja kouluhenkilökunnalle ja oppilaille, ei se ole vanhempien työtä siellä järjestellä ja sorkkia. Minä luotan opettajiin ja kouluun, sekä myös lapseeni. Me osataan puhua keskenään, miten koulussa menee, ja jos ongelmia tulee niin kyllä ne takuulla soittavat minulle, siellä on koululla tiedot kyllä mistä minut tavottaa hätätilanteen tullen.
Miksikähän tällänen Wilma edes pitänyt tehdä, oletetaan että jokainen kyylää sitä kokoajan? Reppuvihko oli paljon parempi systeemi.
Yksi kaverini käy wilmassa päivittäin, eikä taida edes kerta riittää. On jatkuvasti kiukkunen ihan sen wilman takia, sen poika onkin ongelmainen eikä pärjää koulussa yhtään. Mutta kun itse huomautin että en minä missään wilmassa käy kun muutaman kerran vuodessa, tuhahti mulle "mä ainakin olen kiinnostunut lapsestäni!" Joo, ja minäkö en ole, koska lapseni pärjää koulussa hyvin, osaa käytöstavat ja kyselen siltä ihan itse miten koulussa menee, enkä kyttää onko tullut wilmaan merkintöjä, minulla kun ei ole lapsen suhteen mitään pelkoja että tulisi edes mitään merkintöjä, ja jos tulee, ne ovat vaaleanpunaisia hyvästä työstä.Mutta kytätlään wilmaansa ja raivotkoon päivittäin typerän kakaransa tekoja, eipä ole mun ongelma. Minulle wilma ei ole mikään pakollinen paikka käydä, olen oman peruskouluni jo käynyt.
Nykyinen ops painottaa vanhempien osallistamista eli ei tää ole mikään viitsinkö vai enkö viitsi -juttu.
No ops ei tasan ole mikään laki. Lapsella on oppivelvollisuus, ei aikuisella joka on omat koulunsa jo käynyt.
Jos vanhempi ei piittaa koulunkäynnistä niin tulee lasu.
Vierailija kirjoitti:
siis mitä se vanhempien osallistaminen käytännössä on?
sitä että lukee wilmaa tunnollisesti vai on tunnollisesti lapsen elämässä?
vai tehdään läksyjä yhdessä tai mitä???
Tuo kaikki on kyllä kerrottu niissä ops-infoilloissa ja tavallisissa vanhempainilloissa ja arviointi on avattu arviointi-infoissa...
Kouluihin pitäisi saada vanhempien aktivointimalli! Vanhemmilla olisi velvollisuus osallistua kouluntoimintaan x tuntia joka viikko. Jos ei vanhemat eivät ole kiinnostuneita, niin vekara saisi karenssi koulusta esim 2 viikkoa ensimmäisestä vanhempien luimimisesta, neljä seuraavasta ja kolmannesta oppilas erotettaisiin siihen asti, että vanhemmat saavat osallistumisehdon täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin pitäisi saada vanhempien aktivointimalli! Vanhemmilla olisi velvollisuus osallistua kouluntoimintaan x tuntia joka viikko. Jos ei vanhemat eivät ole kiinnostuneita, niin vekara saisi karenssi koulusta esim 2 viikkoa ensimmäisestä vanhempien luimimisesta, neljä seuraavasta ja kolmannesta oppilas erotettaisiin siihen asti, että vanhemmat saavat osallistumisehdon täyteen.
Sen jälkeen uussuomalaisten lapset eivät enää kävisi lainkaan koulua. Vai eikö tämä koskisi lainkaan sitä porukkaa, kuten työttömien aktiivimallikaan ei koske.
Tulee mieleen, että onko opettajilta kadonnut kyky erottaa tärkeät asiat vähäpätöisistä asioista? Sen verran turhaa tekstia näyttää sinne wilmaan tulevan jatkuvalla syötöllä. Opettajan ammatti on teille opettajille se ammatti, meillä vanhemmilla on ihan oma ammattimme, ja sen lisäksi olemme vielä vanhempia lapsillemme!Opettajiksi emme ole opiskelleet. Luuletteko opettajat ihan oikeasti, että haluamme viettää jokaisen vapaahetken perheen kanssa wilmaa tutkiskellen ja koululäksyjä opettaen, ja ruotsin sanoja tentaten??? Sekö on sitä nykyajan laatuaikaa perheen kanssa? Koska te siellä koulussa teette nykyään jotain ihan muuta; ryhmätöitä ja hauskoja retkiä, ja kaikkea muuta huuhaata. Kaikesta pitää tehdä monimutkaista ja mahdollisimman hauskaa, mutta levottomat luokat eivät tunneillaan enää opi mitään, koska kaikki on pelkkää säheltämistä. Mitä jos palattaisiin vanhanajan kouluun, jossa opitaan, ja annetaan lasten olla vapaa-ajalla lapsia? Varmasti sitä uutta Opsia voi toteuttaa myös niin, että lapset oppivat? Nyt kaikki työ ja vastuu kaatuu kotiin.
Se wilma on nykyään se opettajan päiväkirja. Ilmoita koululle, että et käytä Wilmaa ja haluat tiedotteet paperiversioina jos noin paljon ahdistaa.