Mies toivoisi lasta, kun lähdemme ulkomaankommennukselle:( Itse en jaksaisi.

Vierailija kirjoitti:

Totuus taisi lipsahtaa jo otsikkoon: Ap "ei jaksaisi".

Milloinkohan sitten voisi ajatella jaksavansa, koska elämässä tuskin on leppoisampaa vaihetta kun juuri silloin, kun opiskelut on ohi. 

Niin, että sun näkemys tai kokemus on tuo, niin sen on pakko olla sama tavalla kaikilla muillakin sitten?

Mulla yksi elämäni kiireisimmistä ja raskaimmista vaiheista oli juurikin opintojen jälkeen. Muutto ulkomaille ja siellä uuden työn aloittaminen. Se on ihan helvetin rankkaa aluksi lähteä uuteen maahan uuteen työhön, ei kyllä tosiaan tulis mieleen lasta tehdä siihen väliin, saati olla raskaana. Kaikki voimat tarvitaan ihan muihin juttuihin siinä kohtaa.

Mutta se, että minun kokemus oli tuo, en silti luule, että kaikki muut kokisivat tuonkaan välttämättä samoin. Me ollaan erilaisia ja erilaisilla voimavaroilla.

Löytyy näköjään kotimaisissakin miehissä näitä, jotka kuvittelevat naisen hankkivan koulutuksen ruvetakseen välittömästi kotiäidiksi. Maksatko eläkkeen ja tasingot sitten? Todennäköisyys eroon, miehen nuorempaan vaihtamiseen ja yh:ksi jäämiseen on liian suuri.

Mielenkiintoista, ettei parisuhteessa ole syvällisemmin keskusteltu lapsiteemasta, jotta tulee puskista ajankohdan ehdotus. Petratkaa nyt edes kasvatuksen, uskonnon, politiikan, rahan, ruokavalion, vaatevarustelun ja muun suhteen jo etukäteen, mikäli hankkeeseen joskus ryhdytte. Mitkä ovat kasvatusperiaatteet?

Liian paljon näkyy kurittomia lapsia. Yleensä näitä ulkoloisten tuotoksia, joille itse pitää äyskäistä suomalaisten tapoja. Koskettaa ihan perushygieniaa jo.

En ole lukenut koko viestiketjua, joten saattaa tulla toistoa. Olemme about saman ikäinen pariskunta ja asuneet ulkomailla nyt pari vuotta. Et kertonut mihin olette lähdössä, mutta muutama pointti omasta kokemuksestani.

Sosiaalisten verkostojen rakentaminen tuntuu olevan huomattavasti helpompaa niillä expateilla, joilla on pienet lapset. Ulkomaalaiset kotiäidit tapailee toisiaan leikkitreffeillä jne. Itsellä sen sijaan hankalaa saada kavereita, kun niitä ihmisiä nyt ei vaan siellä omalla toimistolla satu olemaan, joiden kanssa kemiat ja elämäntilanteet kohtaa siinä määrin, että vapaa-ajan kavereita tulisi. Tosi aktiivinen saa olla tutustuakseen työssä käyvänä uusiin ihmisiin vapaa-ajalla. Tämä varmasti vaihtelee suuresti eri maissa.

Jos alatte yrittää lasta ulkomaille saavuttuanne, voit helposti laskea että muutama kuukausi menee ennen kuin tärppää. Tai aloitatte yrittämisen, kun olet ollut muutaman kuukauden töissä. Näin ehdit joka tapauksessa sen about vuoden tehdä töitä ennen äitiyslomaa. Ja ehditte vielä tutustua kaupunkiin ja lähiseutuihin ennen kuin olet isommin raskaana. Nimim. raskautta ei ole yrityksestä huolimatta kuulunut. Ikä on kyllä tässä sen verran armoton, että itse en lähtisi vuosilla enää lykkäämään. Ymmärrän kyllä, että tuon ikäisenä vastavalmistuneena paineet saada työkokemusta alkaa olla suuret (ellet ole lääkäri tms).

Ei tossa ole mun  mielestä mitään jossiteltavaa tai vääntämistä.. Ette ala yrittämään lasta vielä. Kyllä siinä hommassa pitää molempien olla satasella mukana. Ja mun mielestä olet asian kanssa vielä järkeväkin, ehdottomasti kannattaa ottaa työkokemusta ulkomailta, se on hyvä cv:nkin kannalta.. ja vielä kun olet vastavalmistunut, niin ehdottomasti olis tärkeää että teet edes vähän oman alan töitä. Ei muutakun rauhallisesti puhut ja kerrot oman kantasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme 34-vuotias pariskunta. Seuraavat kaksi vuotta tulemme viettämään ulkomailla ja ihan hyvillä fiiliksillä odotan. Olen juuri valmistunut ja ajatuksenani oli hakea samasta kohteesta oman alani töitä ja kerryttää työkokemusta.

Nyt mies nosti aivan uuden asian pöydälle, nimittäin vauvan. Ulkomailla oleskelun aikana olisi kuulemma hyvä hetki saada lapsi. Olemme puhuneet, että ehkä sitten jossain vaiheessa joskus, mutta tämä ei nyt todellakaan ole se hetki.

Olen samaan aikaan yllättynyt, ärsyyntynyt, raivoissani sekä turhautunut. Miehestäni tulisi varmasti mitä ihanin isä, mutta vauvan ehdottaminen tähän väliin osoittaa välinpitämättömyyttä minun elämääni kohtaan. Minulle tämä ei ole hyvä hetki.

Ulkomailla äitinä tarkottaisi yksin kotona olemista lapsen kanssa ja mies toisi leivän. Eikä tekisi mieli jättäytyä työelämästä heti valmistuttua, kun en ole vielä edes kunnolla aloittanut!

Mielessäni kuvittelin jo, miten aamulla lähdemme samalla ovenavauksella töihin ja illalla tulemme takaisin kotiin, ehkä harrastamme jotain, käymme ulkona syömässä. Voisimme käydä reissuilla, jakaisimme kokemuksia ja ottaisimme ajasta kaiken irti niin työn kuin kokemuksenkin puolesta. Semmoista kahden työssäkäyvän aikuisen arkea. Tämä on niin upea mahdollisuus, että en tahtoisi jättää käyttämättä, plus että parantaisi asemaani työmarkkinoilla todella paljon tulevaisuutta ajatellen. Lapsen kanssa tämä ei onnistuisi, enkä ehkä edes jaksaisi vauvan kanssa vieraassa maassa. Suomessa sitten tilanne taas toinen, kun palaamme.

Tänään illalla keskustellaan, mutta hitto että turhauttaa!

Pidä puolesi.Mies ei  osaa ajatella sinun kantiltasi vaan haluaa sulkea sut vieraassa maassa sisätiloihin. Juu ei kiitos enää vuonna 2018 tuollaista ajattelua.

Kohdemaasta riippuen olet sisällä oli lapsia tai ei. Osa pariskunnista päätyy eroon, kun mies on kohdemaassa lähes koko ajan työmatkoilla.

Vierailija kirjoitti:

34-vuotias vastavalmistunut? Ei sinua noin vanhana kukaan ota töihin (ellei kyse ole jostakin alemman tason koulutuksesta).

Taitaa oloa vitsi.

On noita lääkäreitäkin yli viidkympoisinä valmistunut ... ja otetaan töihin.

Ihan hassua aliarvioimista.

... taitaa olla alempi....

Ninnhän sitä sanotaan, että kateus vie kalatkin vedestä.

HAA😀😭

Ap pääsee ulkomaille ja töihin ja harkitsee vauvaa.

Tee tuntisi mukaan. Eu kannata sitoa itseäsi kotiin, jos haluat ulos.

Toki se vauvan aika alkaa olla, mutta niistä ei koskaan tiedä tuleeko ja milloin.

Ei kannata katkeroittaa itseään. Sinulla on oma tahto ja miehellä oma. Keskustelua vaan. Eihän se miehen ole sen isompi kuin sinun.

Voihan sitä vauvan yritystä Kau himppu siirtää?

Sanoisin, että helppohan se miten on noin sanoa... saa itse ola töissä ja olisi kotona vaimo ha vauva... jos sinulle se on, mutta jos sinäkin haluat siitä uudesta ympäristöstä itsekseen nauttia, niin.... vauvaa on vastuu ja täällä Suomessa on oma kieli ja kulttuuri ja neuvolajärjestelmä. Kun ei ne nukkeja.

Taitaa olla vaan miehen tapa pitää sinut "ruodussa" ulkomaan ajan. Pelkää että löydät paremman :p

Ei missään nimessä kannata, rakennat uraa itse siellä, huomattavasti paremman mahdollisuudet siihen on siellä kun suomessa. Lisäksi helpompi saada töitä kun palaat te, kun on (uutta?) osaamista mitä tuoda Suomeen.

34 -vuotias ja lapsia sitten joskus? Oletkos ap miettinyt, että todennäköisesti et halua lapsia lainkaan, koska tuossa iässä ei kovin kauas enää lykätä.

Voi tulla monelle lapsia tekemättömälle yllätyksenä, ettei ne lapset aina tule juuri silloin kun haluaa. Voi olla, että joutuisitte yrittämään viisi vuotta, tai sitten nappaa heti. Sitä ei tiedä.