Asiattomin kommentti mitä lääkäri/hoitaja on sanonut sinulle?
Itse menin joskus vuosia sitten Terveystaloon psykiatrille, kun oli ollut jo pidemmän aikaa masennusta ja mietin että koska pää sekoaa totaalisesti. Jonkin aikaa kun olin kertonut siinä asioitani niin tämä toteaa että "et sä kyllä masentuneelta vaikuta", viitaten siihen että ulkonäkö ym oli siisti. En muuten varannut toista aikaa.
Outoa että ammattilainen möläyttää noin, vaikka tottakai masennus vaikuttaa niin ettei aina jaksa huolehtia itsestään, mutta olisko ollut parempi että olisin käyttänyt jo pari kuukautta samoja haisevia vaatteita ja hiukset takkupallona? Mitään mahdottoman erikoista mulla ei ollut päällä, vaan ihan perus farkut ja tavallinen musta takki.
Ja kyllähän myös miljonäärijulkkiset tekee itsemurhia, vaikka muiden silmissä niiden elämä on olevinaan täydellistä.
Kommentit (996)
Koko ajan oot liikkeessä ja vaadit kipulääkettä! Vitrsakivistä kipuillessani nuori naiskirurgi...
Mulle ehkä asiattomin oli se, kun lääkäri sanoi että "ihan hyvältä sä näytät, sopivasti keskitysleirivangin ja läskin välistä". Olisi voinut vain todeta, että näytän terveeltä ja normaalipainoiselta, nuo hänen käyttämänsä sanat ja etenkin "keskitysleirivanki" olivat kontekstiin täysin sopimattomia.
En nyt tiedä oliko asiatonta, mutta outoa kyllä oli kun kovassa kurkkukivussa (edes vettä ei meinannut pystyä juomaan, syömistä ei voinut ajatellakaan) yritin hoitajan vastaanotolla saada itselleni lääkäriaikaa. Kyseinen hoitaja asian selitettyäni tiuskaisi äkäisesti että "mitä sä kuvittelet sen lääkärin voivan tehdä, määrätä kipulääkkeitä vai?" Sain aika kauan vääntää sen kanssa ennen kuin suostui antamaan ajan lääkärille, lääkäri sitten vilkaisi nopeasti kurkkuun ja määräsi vahvemmat buranat ilman sen kummempia ihmettelyjä. Kipu hävis sillä.
Ilmeisesti sen hoitajan silmään näytin joltain epäilyttävältä narkkarilta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun parikymppisenä kävin gynekologisessa tarkastuksessa pillerien uusimisen yhteydessä, niin naisgynis kehui vuolaasti vaginaani. Miten näyttää niin hyvältä ja sisätutkimusta 2 sormella tunnustellen sanoi että se myös tuntuu todella hyvältä. Tuli vähän ilkeä olo. En tiedä yrittikö vaan lievittää jännitystäni.
Tämähän tarkoittaa vaan samaa kuin "terveeltä". Tuon kaikki haluavat kuulla gyneltä. Että on terve ja normaali, joidenkin tapa ilmaista asia on vain noin että on "hyvä".
En ole kynegologi mutta voin vilkasta kans.
Sairaanhoitajalta kysyin tuloksia kun kaulan imusolmukkeet ultrattiin, kun ne oli ollut niin kipeenä pitkän aikaa.
Sairaanhoitaja totesi että tulosten perusteella minulla on syöpä.
No eipä ollut... Odottelin lääkäriä melkein tunnin lievästi sanottuna ahdistuneena ja kysyin häneltä varmennuksen tuloksiin "onko minulla todella syöpä?"
Lääkäri sanoi että tuloksissa lukee että imusolmukkeet on turvonneet flunssan todennäköisest pitkittyneen flunssan yms takia eikä tuloksissa näkynyt mitään vakavaa.
Olin tietenkin helpottunut ja nyt tiedän miltä tuntuu kun käy tunnissa läpi kaikki mahdolliset ajatukset että mitä tässä elämässä haluaa ja kerkeää vielä tekemään....
Pysäytti.
(Ikää 23v)
Kävin julkisella hammaslääkärillä n. 5 kertaa kipeän hampaan takia (oli aina välillä kipeä, mutta se meni aina ohi). Sanoivat joka kerta, että ei siellä mitään ole, no laitetaan nyt kuitenkin tätä lääkeainetta.
Lopulta menin sitten yksityiselle, ja totesivat hampaan olevan tulehtunut. Vaihtoehtoina hampaanpoisto tai juurihoitoa useamman kerran. Jos olisi aikaisemmin huomattu, niin kerta juurihoitoa olisi riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sun miehes ei oo sulle se oikea, jos et lapsia halua."
Näin tuumas mulle lääkäri, kun kirjoitti e-pillerireseptiä pyynnöstäni. Kyseessä vanhempi naishenkilö ja piti varmaan puolen tunnin esitelmän aiheesta vauvakuume ja biologinen kello. Olin tuolloin 29v.
Kai teit tuosta valituksen?
Todellakin tein. Olin niin raivoissani valehtematta pari viikkoa lääkäriajan jälkeen, että vasta sitten pystyin valituksen tekemään. "Kyseistä lääkäriä on huomautettu asiasta, pahoittelemme kokemaanne. Muihin toimenpiteisiin ei nähdä syytä..." - tyyppinen vastaus, joka ei toki yllättänyt.
Viime viikolla lääkäri totesi: "Jaahas, teillä on sitten kaksi viikkoa elinaikaa. Mitään ei ole tehtävissä. Hyvää loppuelämää, ja muistakaa maksaa tämä lasku ajoissa"
Hammaslääkäri tokaisi kerran "onks tää naama turvonnut?" vaikka mitään turvotusta ei ollut.
" Mitäs kundi? " Nuori tk-lääkäri rennosti kun astuin huoneeseen. Arvatkaa, miten lukkoon jo muutenkin ujo 15v TYTTÖ meni tuollaisesta, vaikka nykyään asian muisteleminen jo naurattaa. Olin tuolloin laiha ja pienirintainen, ei meikkiä, ponnari ja lippis.
1234557 kirjoitti:
Sairaanhoitajalta kysyin tuloksia kun kaulan imusolmukkeet ultrattiin, kun ne oli ollut niin kipeenä pitkän aikaa.
Sairaanhoitaja totesi että tulosten perusteella minulla on syöpä.
No eipä ollut... Odottelin lääkäriä melkein tunnin lievästi sanottuna ahdistuneena ja kysyin häneltä varmennuksen tuloksiin "onko minulla todella syöpä?"
Lääkäri sanoi että tuloksissa lukee että imusolmukkeet on turvonneet flunssan todennäköisest pitkittyneen flunssan yms takia eikä tuloksissa näkynyt mitään vakavaa.
Olin tietenkin helpottunut ja nyt tiedän miltä tuntuu kun käy tunnissa läpi kaikki mahdolliset ajatukset että mitä tässä elämässä haluaa ja kerkeää vielä tekemään....
Pysäytti.
(Ikää 23v)
Höpöhöpö. Hoitajat eivät kerro ultran tuloksia. Eivätkä syöpädiagnooseja.
Minulla piti lämpöä flunssan jälkeen että aamulla olin lähes alilämpöinen ja sitten iltaa kohden meni kuumeen puolelle ja vointi ei ollut hyvä. Sain päivystysajan ja siellä otettiin tulehdusarvot jne. Kerroin lääkärille flunssastani ja tuosta lämpöilystä ja heitin vain 'läpällä' että lämpö vaihtelee tyyliin 35-38 asteeseen. Eli alilämpöisyyshän voi mittarin mukaan johtua ettei ole ollut kunnolla kohdallaan tai on liikahtanut kun mittaa lämpöä ja mittari liikkuu siinä samalla kun vanhalla mittarityypillä mittaa, mutta toki tuon itsekin tiedän. Mutta lämpö vaihteli todella suurella vaihteluvälillä aamusta kontra ilta. Kun luin tuota käyntiäni kanta-palvelusta niin koko käynnin pointtina oli se että väitin kuulemma minulla olleen 35,2 astetta lämpöä. Eli siihen oli tartuttu vaan ei siihen että lämpö vaihteli paljon ja sitä kuumetta piti iltaisin vaan tuo oli olennaista mitä olin läpällä heittänyt alilämmöstä. Mulla on mt-diagnoosi ja tuli tunne että musta haluttiin antaa vaan entistä 'hullumpi' kuva sinne kanta-palveluun eikä keskitytty siihen että miksi kuumetta piti iltaisin?!! Siihen lääkäri vaan totesi että 'ei sitä lämpöä kannata mittailla'. Niin siksi minä sitä mittasin kun olo oli heikko ja iltaisin oli kuumeinen olo....
Dee kirjoitti:
Selluliitin saa pois terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla!! (eli pääasiassa kasviksia ja puhdasta vettä!!) Selluliittihieronta nopeuttaa prosessia muttei ole pakollinen. Vaikka olis kyseessä miten hoikka ihminen tahansa niin johonkin kaikki ylimääräinen roska menee!! Jos se ei näy selluliitin muodossa niin sitten sillä on rasvamaksa tai jotain muuta vastaavaa!!
Joku selluliittihullu triggeröityi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni oli kurkkunenäerikoislääkärillä siedätyksen aloittamisen selvitystä varten. Totesi, että otetaan röntgenkuvat. Mainitsin, että lapselta on pään magneettikuvat otettu vähän aiemmin. Mietin lähinnä, jos ideana oli tarkastella esim nenäonteloiden rakennetta tms niin voisi välttää turhan röntgensäteilytyksen. Lääkäri mulkkas tosi ilkeästi ja ivallisesti kommentoi, ettei minun tarvitse sanoa mitään. Just. Ihankuin lääkärit olisivat jotain ylimaallisia jumalia. Pitäis pudottaa jalustaltaan ja äkkiä. Itsellä se hyöty biologiaa opiskelleena, että on tullut lääketieteen tutkimuksia luettua. On voinut hyvin perusteluin kieltäytyä mm turhista antibioottikuureista. Yleensä lääkäreillä itsellään ei ole juurikaan käsitystä tutkimuksista vaan määräävät automaattisesti vain rutiinilääkkeet. Hauska katsella kun kiemurtelevat eivätkä osaa kertoa lääkkeen vaikutusmekanismia.
Olet naurettava. Lääkärit tod näk kiemurtelevat kiusallisuuttaan kun Rouva Biologi tenttaa asioista joista ei mitään tiedä. A) magneetissa ja röntgenissä näkyy erilaisia asioita ja b) yhden röntgenkuvauksen säteily on saman verran kuin 6-12kk asuminen onakotitalossa tai yksi Atlantin yli lento. Anna niiden ihmisten tehdä työnsä äläkä ainakaan nolaa itseäsi enää yhtään enempää. Biologi... anna mun kaikki kestää.
Juuri näin, mitä tässä vastaaja kertoo. Lisäksi pään magneettikuvaus on aivan eri kuin nenän sivuonteloiden röntgenkuvaus. Vaikka magneetti olisi myös tehty sinuksista, olisi se silti tyystin erilainen kuin rötngenkuva. Röntgenkuvassa korostuvat luut ja pehmytkudokset vaimentuvat. Magneetissa näkyy taas ainoastaan pehmytkudokset (joo, siis toki luiset osat näkyvät, mutta eivät kovin diagnostisesti). Lisäksi magneettikuvauksia suunnitellaan aina tutkimusindikaation mukaan eli on saatettu kuvata vain tiettyjä kohtia aivojen lisäksi - nenän sivuontelot jäävät tästä pois.
Toki on välillä hyvä kyseenalaistaa ja keskustella lääkärin kanssa hoidosta, se on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden lääkityksen aloittamisen jälkeen laihduin 3kk aikana melkein 15kg verran normaalipainosta aivan alipainon rajalle. Lääke siis yksinkertaisesti vei näläntunteen ja väsytti niin paljon, että käytännössä vain makasin jopa 23 tuntia vuorokaudessa. En käynyt kuin vessassa, enkä sielläkään usein, kun en syönyt. Lisäksi aloin saada poissaolokohtauksia, joissa löysin itseni jostain vailla muistikuvia siitä, miten olin sinne edes päätynyt tai mitä viimeisten 30-60min aikana oli tapahtunut. Ihan kuin olisin huumeissa ollut, ja lääke olikin bentsodiatsepiiniryhmästä.
Kun menin sitten vaihdattamaan lääkettä toiseen (montaa oli jo kokeiltu), niin lääkkeen määränneen lääkärin mielestä sivuvaikutukset eivät olleet mikään ongelma, koska kuulemma näytin niin hyvältä hoikempana, kun en laihtunut tisseistä. Joo, geenien kiitos rinnat eivät hävinneet laihtuessa, mutta tukka kyllä putoili, olin aivan pihalla ja työkyvytön uupumuksen takia. Ja kyllä se 15kg painonpudotus niin lyhyessä ajassa oli ihan itsessäänkin ongelma, kun en ollut ylipainoinen ennenkään. Mitään pysähtymisen merkkejä pudotuksessa ei meinaan ennen lääkkeen syönnin lopetusta näkynyt, olisin varmaan vain kuihtunut kokonaan pois jatkamalla niitä nappeja.
Kroppa näyttää hyvältä kun on hoikka, vaikkei olekaan terve/ollenkaan lihasta = mitään ongelmaa ei voi olla. Kyseinen lääkäri oli vanha virolainen nainen, että liekö sieltä kulttuurista joku kauneuskäsitys tullut. Omasta mielestäni näytän paremmalta, kun en ole ihan alipainon rajoilla. Nyt BMI 20, alimmillaan 18,6.
Vaadin uudet lääkkeet silti. Tuota ”maagista laihdutuslääkettä” alkoi viime kesänä vyöryä Helsingin katukauppaan oikein urakalla. Jos haluaa laihtua hinnalla millä hyvänsä, niin toimii, mutten kyllä suosittele. Itselleni ne mitkä lie psykoosit olivat viimeinen pisara, kun meinasi henki lähteä. Sellainen kohtaus auton ratissa olisi taatusti ollut kuolemaksi.
Kyseinen lääkäri ei enää ota minua muutenkaan vakavasti, kun laihduin. Ilmeisesti hoikka nuori nainen ei voi olla kipeä, vaan laihdutus mystisesti ratkaisi kaikki ongelmat (ihan kuten lastensaantikin tunnetusti ratkaisee). Itse vaivoillahan ei ollut eikä ole painon kanssa mitään tekemistä, ja ylipainoinen en ole ollut niiden alettua koskaan.
Mennee samaan kategoriaan kuin se, että ”ei siististi pukeutuneella voi olla masennusta”. Tai se, että ”ylipainoisen kaikki ongelmat johtuvat ylipainosta”.
Mihin sairauteen tuollaista lääkettä määrätään ja mikä se lääke oli? Joku huumeko?
Hermokipuun tuli, Rivatril (klonatsepaami, USAssa tunnetaan nimellä Klonopin) kyseessä. Aika hiton huume se on ainakin niille, joille se ei sovi. Oman käyttökokemukseni perusteella en kyllä tiedä, kelle ja mihin se voisi sopia. Väsymyksestä varoitettiin, mutten kyllä ihan tajunnut, että se tarkoitti ”makaa sängyssä 24/7 ilman ruokahalua tai edes janoa saati sitten mitään tunteita tai aivotoimintaa”-väsymystä. Siihen päälle ne täydet tietoisuuskatkokset, joiden päätteeksi löysin itseni aina jostain, niin en kyllä suosittele kellekään.
En ihmetellyt, kun tuli uutisia katukaupasta. Ikinä enää en takaisin ota, hengenlähtö kävi siinä sumussa jo aivan liian lähellä. Kyseinen lääkäri on yrittänyt sitä mulle jo kahdesti takaisin tunkea, ja vaihtaa lääkäriä ei anneta, jos jotain hoitoa haluan. Ei kuulemma ole toista tarpeeksi pätevää. En nyt sitten tuonkaan pätevyydestä tiedä. Jokakerta kehunut figuuriani sen jälkeen, kun bmi putosi alle 20.
Kunnallisella hoitsu alkoi valistaa turvaseksistä, kun menin puolen vuoden sisään toistamiseen sukupuolitautitesteihin. Niihin pääsy piti olla täysin anonyymiä, mutta niin vain kysyttiin kaikki henkilötiedot ja kirjattiin ylös. Lisäksi yritti estää jotkut haluamani testit, mutta sanoin että kaikki testit pitää ottaa. Kyse oli molemmilla kerroilla kortsusta joka oli lipsahtanut pois tai jossain vaiheessa oli ollut vaara että limakalvojen eritteitä joutunut kosketuksiin.
Mutta kyllä on paska tunne odottaa 4kk hiv-testin tuloksia. Enpä halua kokea samaa enää.
Ollessani vielä työelämässä menin kuulemaan työterveydenhoitajalle tuloksia ikäkausitarkastuksen verikokeista. Hoitaja vilkaisi ulkomuotoani ja tokaisi: "Nyt kun sinulla on tuo rasvamakkara tuossa sylissä, niin puhutaanko siitä ensin?" Pyysin, että jos katsottais ensin niitä verikokeiden tuloksia. Ne olivat joka suunnalta loistavat, mitä ne on aina olleet. Hoitaja punastui hiusjuuriaan myöten ja ihmetteli arvojani. Ei pyytänyt edes anteeksi. Rasvamakkara on minulla ollut aina, vaikka en lihava olekaan... Lähdin ovet paukkuen vastaanotolta enkä enää mennyt hänen vastaanotolleen.
Törkeintä oli, kun lääkäri sanoi minulle kasvissyöjälle, että kyllä sun nyt pitää alkaa syödä lihaa, kun hemoglobiini oli tulehduksen takia alhainen. En totellut, nousihan tuo muutenkin.
Toinen minusta loukkaava, vaikkakin ehkä rutiinikysymys on se, kun gyne aina kysyy, onko synnytyksiä. :O Tekis mieli kysyä, että näyttääkö tosiaan niin löysältä että sellaista on syytä epäillä.
Minulla oli toinen keskenmeno peräkkäin. Menin yöllä päivystykseen runsaan verenvuodon takia. Lääkäri oli kai jostain herätetty kesken unien, kun hän oli tosi ärtynyt, ei edes tervehtinyt vaan yritti lykätä sormet sisään tunnustellakseen kohtua. Minua itketti kovasti toivotun raskauden todennäköinen keskeytyminen, enkä varmaankaan ollut kovin rento. Lääkäri tiuskaisi: "lopeta se itkeminen, että saan tutkittua, kun kerran tänne tulin". Hoitaja katsoi minua lohduttavasti ja kuin anteeksipyytäen tuon äijän puolesta. Voitte arvata, pystyinkö lopettamaan itkun. Lääkäri ronkki aikansa, lopulta veti hanskat pois käsistään sanoen: "kuollut se on" ja lähti menemään.
Tällä järjellä tekisin valituksen, silloin olin niin murheen murtama, etten jaksanut ajatella moista.
Myös edesmennyt tunnettu turkulainen gynekologi (J. Lehto)sanoi minulle v. -86 kun odotin esikoistani ja teki sisätutkimuksen sanoi vakavalla äänellä että "suutari tämä on eikä mitään muuta". Tiesin ko. lääkärin töksäyksistään joten en antanut sen häiritä. Seuraavana päivänä lapsi syntyi.