Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puoliso pettää

Vierailija
02.01.2018 |

Olen kerran aikaisemminkin tehnyt aiheesta aloituksen tänne, missä mietin miehen epäilyttävää käytöstä. On pidempään ollut omituinen, etäinen ja kylmä. Fyysinen läheisyys on vähentynyt huomattavasti. Käyttäytyy puhelimensa kanssa epäilyttävästi, aivan kuten salailisi jotain.

Eilen alkoi sitten humalassa hourimaan jotain siitä, että voisimme asua erillään hetken. Tiedän että parisuhteemme on ollut hänellekin stressaavaa viimeaikoina; menetin erään läheisen, hänellä on ollut asioita meneillään omassa elämässään ja olemme olleet kumpikin stressaantuneita. Stressin vuoksi olemme riidelleet tavallista enemmän, mutta että väliaikaisesti muuttaisimme erillemme?

Epäilykseni heräsivät uudestaan, kysyin miksi haluaisi nyt yhtäkkiä ottaa takapakkia suhteessamme. Selitti syyksi stressin ja sanoi haluavansa enemmän omaa aikaa vain miettiä "asioita". Kysyin, liittyykö meidän suhteemme noihin mietittäviin asioihin ja kielsi. Ymmärrän että tahtoo tavallista enemmän omaa aikaa, mutta ei mielestäni terveessä suhteessa se vaadi erillään asumista.

Nukuin tuon takia viimeyön todella huonosti ja heräsin ikävä ja outo tunne sisälläni. Rupesin yhdistelemään asioita mielessäni ja yhdistin epäilyttävän käytöksen eiliseen ehdotukseen erillään asumisesta. Päättelin, että meneillään on pakko olla muutakin, vaikka kielsi ettei ole lähdössä eikä todellakaan halua erota. Tunne siitä, että hänellä on joku toinen vahvistui tuon ehdotuksen myötä. Aloin pelätä, että syy tuon takana olisikin se, että hänellä on kiikarissa joku toinen ja haluaa aikaa miettiä miten päättää tämä suhde, ehkä myös tapailla tuota ihmistä tai ainakin pitää yhteyttä pelkäämättä kaiken aikaa että jää kiinni.

Tiedän, että saan nyt vihat niskaani ja tiedän helvetin hyvin toimineeni aivan hiton väärin. Päädyin epätoivoiseen tekoon koska nyt jo monta kuukautta hän on käyttäytynyt oudosti ja olen yrittänyt puhua, kysyä ja saada vastauksia. Hän ei tule mitenkään vastaan, kieltää että olisi onneton, haluaisi erota tai että hänellä olisi joku toinen. Sisimpäni kuitenkin huutaa että kaikki ei ole hyvin, ja että salailee jotain. Epätoivoisena, tunteiden vallassa katsoin hänen puhelintaan kun nukkui. Ja vaistoni oli koko ajan oikeassa. Siellä oli keskustelu (jota en avannut) missä oli minulle ennestään tuntemattomalta naiselta viesti missä oli hymiöitä ja sydämiä. Ilmoitukset tuon keskustelun viesteistä oli myös mykistetty. Salassa siis asia on ollut tarkoitus pitää.

En oikeasti tiedä mitä tehdä tai ajatella. Kliseinen "en olisi ikinä uskonut hänestä" pyörii mielessä. Luulin oikeasti tuntevani hänet. Olen luottanut häneen enemmän kuin kehenkään, hän oli ensirakkauteni. Olen ihan rikki.

Nyt en tiedä miten ottaa asia puheeksi. Ahdistaa että tiedän jo liikaa, mutta silti liian vähän. En voi jatkaa näin, asia on pakko jotenkin selvittää. Ahdistaa koko ihmisen läsnäolo juuri nyt, mutta en haluaisi lähteä omasta kodistani - mitä edes sanoisin syyksi hänelle? Tiedän hyvin, että olen tehnyt väärin - ihan lainkin mukaan. Moni ei varmasti ymmärrä eikä hyväksy syitäni, mutta tunsin oikeasti olevani ahdettuna nurkkaan ja hapen loppuvan. Tuntui, ettei vaihtoehtoja jätetty ja tarvitsin jonkun selvyyden.

Miten otan asian puheeksi hänen kanssaan? Kannattaisiko minun ottaa yhteyttä tuohon naiseen itse ja kysyä onko tietoinen että mies on varattu ja että pelaa tällaista peliä?

Kommentit (83)

Vierailija
21/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sinänsä ihan sivuseikka tässä, eikä oikeastaan oleellista oman tulevaisuuteni kannalta, mutta mitä mieltä arvon aaveelaiset ovat siitä, että ottaisin yhteyttä tuohon naiseen itse? Kaverini ehdotti, että kannattaisi jos mieheltä ei vastauksia irtoa ja sanoi että mun kannattaisi kysyä, onko tietoinen edes siitä että mies on varattu. Toivon todella että ei tiedä, vaikka syyllinenhän on mies siihen että tuollaista tekee, mutta moraalit on siinä naisellakin vinossa jos varattua on pakko yrittää. Ap

Sekin vielä, että jos kolmas osapuoli ei tiedä säätävänsä varatun kanssa ja tulee samalla itsekin huijatuksi, ajattelisin että itse ainakin haluaisin saada tietää. Ap

Vierailija
22/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä tossa enää miettimään, ukko pihalle samantien.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvii potee huonoa omatuntoa siitä, että katoit puhelinta... Mies on tehny tosi paskasesti ja fiksuinta olis kun ilmottaisit hälle, että tiedät toisesta naisesta ja byebye.

Tsemppii, kyllä asiat järjestyy!!💖

Kiitos paljon. <3 Enhän ylireagoi, jos todella vedän heti johtopäätökset pettämisestä kun olen nähnyt yhden ainoan viestin naiselta missä sydämiä? Kyllä se tuntuu pettämiseltä, minulle se ainakin ylittää sen rajan. On myös ihan varmaa että on itse lähetellyt samanmoisia viestejä hänelle. Itselleni ei tulisi mieleenkään tekstailla sydämiä muille miehille. Sekin vielä että viestien ilmotukset on otettu pois käytöstä, kertoo siitä että yrittää salailla. ;( Ap

Vierailija
24/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhelimen katsominen voi olla väärin mutta kun sille tielle lähdit niin olisit katsonut sitten koko keskustelunkin; tietäisit onko toistaiseksi vaan pientä flirttiä vai jo suhde. Naiseen en ottaisi yhteyttä: mitä hyvää siitä voisi seurata? Joo, kosto, mutta ehkä ei kannata kuitenkaan?

Vierailija
25/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

age is just a number kirjoitti:

Mä sanoisin suoraan että katoin sun puhelinta ja nyt on todisteet, että petät. Miten tästä eteenpäin? 

Mm... Tunnen itseni vaan niin vitun tyhmäksi. Miehen kanssa oli alusta asti niin turvallinen olla, luotin häneen ihan täysillä. Aiemmin tänä vuonna sain vihiä, että jotakin olisi meneillään mutta sinisilmäisenä uskoin hänen selityksensä ja jatkoin. Olen niin tyhmä. Ja vielä rakastan häntä niin paljon. ;( Ei oo helppoa olla nuori ja tajuta tällaista ensirakkaudestaan... Ap

Vierailija
26/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puhelimen katsominen voi olla väärin mutta kun sille tielle lähdit niin olisit katsonut sitten koko keskustelunkin; tietäisit onko toistaiseksi vaan pientä flirttiä vai jo suhde. Naiseen en ottaisi yhteyttä: mitä hyvää siitä voisi seurata? Joo, kosto, mutta ehkä ei kannata kuitenkaan?

Syy miksi en uskaltanut avata keskustelua, oli juuri se että uusin viesti oli naiselta ja jos olisin lukenut sen, mies olisi huomannut ja halusin ensin ihan itsekseni sulatella asiaa ja miettiä miten toimin.

Kostolinjalle en lähde, ei ole mun tapaista. Lähinnä olisin asiallisella tavalla lähestynyt, sanonut että olen saanut selville että tekstailevat ja syyt sen taustalla epäselvät. Tiedän, että mies ei tule silti vastauksia antamaan vaikka jääkin kiinni, toivoin kai että ehkä jos nainen olisi tarpeeksi fiksu, voisi hän niitä mulle antaa. En todellakaan olisi syyttänyt häntä mistään. Mutta ehkä sitten parempi antaa vain olla ainakin siihen asti, että näen miten mies reagoi kun kerron ja onko valmis itse kertomaan enemmän. Olen kai niitä ihmisiä joiden on helpompi jatkaa eteenpäin, mitä enemmän tiedän, enkä joudu jäämään epätietoon. Toisaalta kaipa se riittää että tietää toisen pettävän. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanot vaan, että niin selkeesti näkyy hänen käytöksestään toinen nainen, että erotaan samantien.

Olen lähipäivinä (jo ennen kuin sain tietää viesteistä) monesti yrittänyt vähän kiertäen sanoa asiasta. Olen sanonut suoraan, että käytöksensä on epäilyttävää ja ahdistaa minua ja tuntuu että jokin on pahasti pielessä. Olen myös suoraan sanonut (hieman pilke silmäkulmassa) että eikai sulla ole kiikarissa joku toinen ja suunnittelet eroa. Kieltää ja pistää aina käytöksensä muiden syiden piikkiin. No, nyt mä tiedän. Ja sattuu niin vitusti että ensimmäinen ihminen jonka päästin näin lähelle, rikkoo mut ja on vieläpä rakentanut itselleen tulevaa ja minä jään aivan yksin, sydän rikki. Ap

Vierailija
28/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuppaa ukko tyhjäksi ja Tuu kostopanolle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuppaa ukko tyhjäksi ja Tuu kostopanolle

:D 

Vierailija
30/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kellään antaa vinkkejä, miten päästä erosta yli? Joo, aika auttaa, mutta pelkään oikeasti että hajoan siihen ikävään ja itkuun.

Tämä olisi ensimmäinen eroni, ja se vielä että on petetty, hajottaa vielä enemmän. Yritän tietysti kertoa itselleni, että vika ei ole petettävän, vaan aina pettäjän. Vaan silti tietysti syytän itseäni, mietin mitä olisin voinut tehdä toisin ja mikä minussa oli vialla tai ei riittänyt. Tiedän, enhän minäkään ole täydellinen, mutta tein oikeasti kaikkeni hänen vuokseen. Olen aidosti tukenut ja rakastanut. Luottamukseni on ennenkin kärsinyt ja minulla oli valmiiksi jo joitakin aukkoja itsetunnossa, ja mies tiesi kaikesta tästä ja menneisyydestäni. Silti teki minulle näin. En ymmärrä. Kuin en olisi koskaan tuntenutkaan ihmistä. :'( Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli vastaavanlainen tilanne vuosia sitten silloisen avokin kanssa. Epäilin ja epäilin, ja mies vakuutti kaiken olevan hyvin kunnes eräänä iltana kun en saanut unta tsekkasin puhelimen.

Odotin pari päivää ja tasailin itseäni, mietin mitä halusin ja lopulta kerroin että kävin puhelimellaan. Mies halusi vielä yrittää (mitään fyysistä pettämistä ei ollut tapahtunut ainakaan juuri tämän naisen kanssa). Otin yhteyttä myös naiseen ja kerroin kuka olin. Yritettiin aikamme saada parisuhde toimimaan mutta eihän siitä mitään tullut ja lopulta jätin miehen.

Neuvonkin sinua nyt siis miettimään hetken ennen kuin kerrot miehelle tietäväsi suhteesta. Odota että pahin kiihtymys on ohitse jotta voit keskustella järkevästi. Mitä sinä haluat? Jos mies myöntää pettäneensä ja on pahoillaan ja peruu asumuseropuheensa, oletko valmis antamaan suhteelle uuden mahdollisuuden? Pystytkö luottamaan miehesi?

Vierailija
32/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen katsonut mieheni viestit, sähköpostit ja mesen. Hän on katsonut välillä minun. Ei ole salaisuuksia, ei salasanoja, vaan suoraan menee puhelimessa esim. Meseen ilman salasanaa.

Ei myöskään katsota kyylätäksemme toisiamme, vaan esim jos yöllä tai illalla tulee ilmoitus ääniä puhelimeen, on ihan sama kuka laittaa äänettömälle puhelimen, ettei vauva ja muut pikkulapset herää.

Kyllä sitä näkee välillä vaikka mitä.

Ei me eletä laki pykälien mukaan, vaan perheen sopimusten mukaan.

Eikä vielä ole tarvinnut kieltää puolisolta puhelimeen koskemista. Kosketaanhan me yhteiseen telkkariinkin ja kaukosäätimeen ja radioon ja tietsikkaan, DVD-soittimeen ja sovimme toistemme puolesta palavereita, voi voi, ei meillä ole nykyajan kotkotuksia.

Olempa tehnyt mieheni tytötkin koneella, kun tajusin, ettei hän ehdi enkä saanut kiinni häntä. Kiitti jälkikäteen.

Mitä ihme porukkaa täällä vauvapalstalla riehuu yksityisyydestä liikoja? Avioliitto on liitto, ei salaisuuksien vuori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä olen katsonut mieheni viestit, sähköpostit ja mesen. Hän on katsonut välillä minun. Ei ole salaisuuksia, ei salasanoja, vaan suoraan menee puhelimessa esim. Meseen ilman salasanaa.

Ei myöskään katsota kyylätäksemme toisiamme, vaan esim jos yöllä tai illalla tulee ilmoitus ääniä puhelimeen, on ihan sama kuka laittaa äänettömälle puhelimen, ettei vauva ja muut pikkulapset herää.

Kyllä sitä näkee välillä vaikka mitä.

Ei me eletä laki pykälien mukaan, vaan perheen sopimusten mukaan.

Eikä vielä ole tarvinnut kieltää puolisolta puhelimeen koskemista. Kosketaanhan me yhteiseen telkkariinkin ja kaukosäätimeen ja radioon ja tietsikkaan, DVD-soittimeen ja sovimme toistemme puolesta palavereita, voi voi, ei meillä ole nykyajan kotkotuksia.

Olempa tehnyt mieheni tytötkin koneella, kun tajusin, ettei hän ehdi enkä saanut kiinni häntä. Kiitti jälkikäteen.

Mitä ihme porukkaa täällä vauvapalstalla riehuu yksityisyydestä liikoja? Avioliitto on liitto, ei salaisuuksien vuori.

Siis TYÖT eikä tytöt.

Vierailija
34/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä olen katsonut mieheni viestit, sähköpostit ja mesen. Hän on katsonut välillä minun. Ei ole salaisuuksia, ei salasanoja, vaan suoraan menee puhelimessa esim. Meseen ilman salasanaa.

Ei myöskään katsota kyylätäksemme toisiamme, vaan esim jos yöllä tai illalla tulee ilmoitus ääniä puhelimeen, on ihan sama kuka laittaa äänettömälle puhelimen, ettei vauva ja muut pikkulapset herää.

Kyllä sitä näkee välillä vaikka mitä.

Ei me eletä laki pykälien mukaan, vaan perheen sopimusten mukaan.

Eikä vielä ole tarvinnut kieltää puolisolta puhelimeen koskemista. Kosketaanhan me yhteiseen telkkariinkin ja kaukosäätimeen ja radioon ja tietsikkaan, DVD-soittimeen ja sovimme toistemme puolesta palavereita, voi voi, ei meillä ole nykyajan kotkotuksia.

Olempa tehnyt mieheni tytötkin koneella, kun tajusin, ettei hän ehdi enkä saanut kiinni häntä. Kiitti jälkikäteen.

Mitä ihme porukkaa täällä vauvapalstalla riehuu yksityisyydestä liikoja? Avioliitto on liitto, ei salaisuuksien vuori.

Joo, itse olen samanlainen. Mulla ei ole toiselta salattavaa ja pystyn ihan hyvillä mielin selaamaan Facebookia ja viestisovelluksia vaikka toinen olisi ihan vieressä. Jos miespuolinen kaveri kysyy kuulumisia, ei haittaa vastata vaikka toinen näkisi. Saa vastata mun puhelimeen jos en itse jostain syystä ehdi. Tuntuukin niin paskalta, että emme olekaan tässä tasavertaisia vaan avoimuus on vain yksipuolista. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vastaavanlainen tilanne vuosia sitten silloisen avokin kanssa. Epäilin ja epäilin, ja mies vakuutti kaiken olevan hyvin kunnes eräänä iltana kun en saanut unta tsekkasin puhelimen.

Odotin pari päivää ja tasailin itseäni, mietin mitä halusin ja lopulta kerroin että kävin puhelimellaan. Mies halusi vielä yrittää (mitään fyysistä pettämistä ei ollut tapahtunut ainakaan juuri tämän naisen kanssa). Otin yhteyttä myös naiseen ja kerroin kuka olin. Yritettiin aikamme saada parisuhde toimimaan mutta eihän siitä mitään tullut ja lopulta jätin miehen.

Neuvonkin sinua nyt siis miettimään hetken ennen kuin kerrot miehelle tietäväsi suhteesta. Odota että pahin kiihtymys on ohitse jotta voit keskustella järkevästi. Mitä sinä haluat? Jos mies myöntää pettäneensä ja on pahoillaan ja peruu asumuseropuheensa, oletko valmis antamaan suhteelle uuden mahdollisuuden? Pystytkö luottamaan miehesi?

Tavallaan helpottaa kuulla, että en ole yksin "huonon" ratkaisuni kanssa. En tietenkään tarkoita, että on kivaa tietää että muille on tehty yhtä paskamaisesti. 

Toki haluaisin ottaa asian puheeksi mahdollisimman pian, koska tämä on raskasta pitää sisällä. On myös ahdistavaa olla toisen läheisyydessä, kun tietää mitä tekee selän takana. Yrittää kai olla normaali, tulee viereen ja suukottelee mutta silti huomaan käytöksestä, että on muuttunut paljon. Ei ole läheskään niin rakastava ja hellä ja oma itsensä. Pakko myös lisätä, että seksielämässäkin on tapahtunut muutoksia mutta tuokin menee tietysti väsymyksen piikkiin, surprise surprise.

Epäilen myös, että kun jää kiinni, niin ei ala ruinata toista mahdollisuutta. Jo ajatus sattuu, koska silloin tuntisin olevani aivan arvoton. Tietysti toivoisin, että yrittäsi korjata asian. Pelkään, että suuttuu kun saa tietää mitä olen tehnyt ja on jäänyt kiinni ja sitten lähtee tyyliin ovet paukkuen karkuun ja asian selvittäminen jää sikseen.

En oikein ole varma mitä haluan. Olisin halunnut hänen olevan se oikea ja meidän juttumme toimivan. Nyt kai haluan vain asian pois alta, jotta voin aloittaa sydänsurujen käsittelyn ja elämän ilman häntä. 

Mä en yksinkertaisesti usko, että vaikka miehen reaktio olisi mikä kun otan asian puheeksi, että pystyisin enää jatkamaan vaikka rakastankin häntä ihan hirveästi. Sydän särkyy ajatella elämää ilman häntä, koska hänessä on niin paljon hyvääkin. Mun itsetuntoni ei vain kestäisi sitä, että puolisoni olisi vehkeillyt jotain toisen kanssa. En vaan osaisi enää luottaa ja kuten aikasemmin kirjoitinkin, mulla on ollut jo ennen tätä suhdetta luottamuksen kanssa ongelmia kun ihmiset ovat pitäneet hyvyyttäni itsestäänselvyytenä ja pelanneet tunteillani. Ap

Vierailija
36/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan turhaa itseään kiusata sillä että mitä teki väärin kun mies pettää. Syynä on nyt vaan se että mies on "ajatellut " kikkelillään. Hänellä ei myöskään mielikuvitus riitä kertomaan mitkä ovat seuraukset. Monille miehille valehtelu ei ole mikään synti vaan totuutta muokkaillaan sen mukaan mikä parhaiten palvelee omaa etua. Mies haluaa nimenomaan pitää sinut varalla jos vaikka uusi suhde ei onnistuisikaan. On paljon miehiä jotka eivät tässä kuviossa näe mitään väärää. 

Nainen on hyödyke jota hallitaan. Se pysyy tyytyväisenä kun sille vakuuttelee rakkautta. 

Sellaista se miehen tunne-elämä. Joidenkin. 

Olen pahoillani puolestasi, olen itse kokenut saman, aika moni nainen on. 

Vierailija
37/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään antaa vinkkejä, miten päästä erosta yli? Joo, aika auttaa, mutta pelkään oikeasti että hajoan siihen ikävään ja itkuun.

Tämä olisi ensimmäinen eroni, ja se vielä että on petetty, hajottaa vielä enemmän. Yritän tietysti kertoa itselleni, että vika ei ole petettävän, vaan aina pettäjän. Vaan silti tietysti syytän itseäni, mietin mitä olisin voinut tehdä toisin ja mikä minussa oli vialla tai ei riittänyt. Tiedän, enhän minäkään ole täydellinen, mutta tein oikeasti kaikkeni hänen vuokseen. Olen aidosti tukenut ja rakastanut. Luottamukseni on ennenkin kärsinyt ja minulla oli valmiiksi jo joitakin aukkoja itsetunnossa, ja mies tiesi kaikesta tästä ja menneisyydestäni. Silti teki minulle näin. En ymmärrä. Kuin en olisi koskaan tuntenutkaan ihmistä. :'( Ap

Sulla on varmaan nyt se musta möykky jossain pallean kohdalla, se sulaa pois kunhan saat miehen siivottua elämästäsi.

Sitten on aika itkeä, voit varautua myös huonosti nukuttuihin öihin ja ruokahaluttomuuteen. Anna itkun tulla, ole ihan huolella surkeana. Musiikki auttaa, maailma on täynnä biisejä onnettomasta rakkaudesta. Varaa nenäliinoja, vessapaperilla saa vain nenänpielet rikki.

Kun sitten enää ei itketä ihan niin paljon, ehkä iltaisin vähän, tulee suuttumusta ja pyhää vihaa. Se väsyttää, on kauhean kuluttuva tunne. Kun ei jaksa vihata niin on vain väsynyt ja apea, mikään ei tunnu miltään.

Ja sitten alkaa taas ruoka maistua joltain. Vitsit ovat taas hauskoja, hymyilet taas, teet kivoja juttuja ihan vain koska haluat tehdä kivoja juttuja.

Pointti on se, että vaikka kuinka rikki on nyt, tai tulee olemaan, se helpottaa kyllä. Ja seuraava runkkari onkin jo kohta kulman takana, siivoat vain tämän nykyisen elämästäsi. Kunhan et jää vihaan (viisaat antavat olla ja jatkavat eteenpäin) tai itsesääliin (ansaitset parempaa) roikkumaan niin hyvä tulee.

Itselläni menossa vaihe pyhän vihan ja väsymyksen rajamaastossa, onhan näitä ollut...

Vierailija
38/83 |
02.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä tilanteeseesi. Itse kokenut melkein saman. Ensimmäinen vakava suhde ja avoliitto parikymppisenä. Miehen käytös muuttui. Kielsi epöulyt, suuttui jos yritin omasta olosta keskustella. Kappas vaan epäilyt osui oikeaan, puhelin ja Mese täynnä vierailta naisilta viestejä ja jopa vähäpukeisia kuvia. Kuvakkeessa "pokausprofiili" ja Naiset yritetty naamioida "vanhoiksi inttikavereiksi" puhelimeen. Lopulta sitten kypsyin ja miehen poissa ollessa kotoa avasin koneen näytölle keskustelut ja muiden naisten kuvat ja pakkasin omat tavarat ja odotin miehen kotiin tuloa. Tuli kotiin ja tietty ensin suuttui ja haukkui hulluksi epäilijäksi..kunnes ymmärsi että olen tosissaan lähtemäsdä. Lähdin ja 2 vuotta eron jälkeen hän ruikutti perään vaikka aloitti uuden suhteen. Tuskin on uskollinen nykyiselle vaimolleenkaan että terkkuja vaan espooseen.

Vierailija
39/83 |
03.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten kävi AP, otitko asian puheeksi ja jos, niin myönsikö vai kielsikö? 

Tsemppiä <3 

Vierailija
40/83 |
03.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä epäilin muijaani ja otin sen luurin ja katsoin. Jäi kiinni ja muija pihalle. Saako kattoo luuria vai ei.. Ei kiinnosta. Minä katon jos ei ala totuutta tulemaan, kun tiedän jo asioita. Näin pääsin eroon pettävästä kusipäästä, joka on muuten asunnoton. Säälinkö, en vtussa sääli kusipäätä.

Hyvä, parempi sulle noin! Hyvä huomata, että täällä on vastaavassa tilanteessa olleita jotka eivät ole samantien moralisoimassa siitä, miten väärin tein kun katsoin puhelinta. Totta hitossa se on väärin, mutta mitä muuta voit tehdä jos toinen ei yksinkertaisesti puhu ja olet lähes varma, että jotakin on meneillään? Tiedätkö, että päätyikö lopulta yhteen tuon säätönsä kanssa? Ap

Ei päätynyt. On asunnottomana ja kulkee kavereillaa jos joku ottaa yöksi. Ei sitä säätöä kiinnostanut, kun sekin sai tietää että exälläni on mies. se kusetti siis molempia