Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä, joka asuu vuokralla?
30.12.2017 |
Olen 20-vuotias, vanhempani omistavat omakotitalon ja ovat aina opettaneet, että vuokralla asuvat ovat yhteiskunnan alinta luokkaa. Nykyäänhän on mahdollista laatia pankin kanssa erinomainen asuntolainasuunnitelma (niin jos tekee kunnon töitä) ja saada sellainen asunto kuin itse haluaa, eikä mitään kaupungin massana rakennettuja vuokrattavia pikkuhökkelyksiä.
Mitä ajattelet ihmisestä, joka asuu vuokralla?
?
Kommentit (157)
Suomalaisilla on niin surkea ostovoima palkallaan, että pitää laittaa rahat seiniin, jotta eläkkeellä saa edes ruokaa ja lääkkeitä. Euroopassa on toisin, vuokralla asuminen yleisintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakunnilla tuo kai pitää paikkansa.
Muuttotappiokunnassa voi olla paljon parempi vaihtoehto asua vuokralla. Asuntoja saa kyllä ostettua omaksi halvalla, mutta niiden hinnat ei ainakaan nouse ja myynti aikanaan voi olla lähes mahdotonta. Vuokralle pääsee yleensä halvalla kun ihmisillä on näitä tyhjilleen jääneitä asuntoja.
Mutta jos lainan maksu onkin oikeasti halvempaa kuin vuokra? Esim. asunnon hinta on niin älyttömän pieni, että kuukaudessa pitäisi maksaa vain esim. 100€ lainan lyhennystä. Vuokra voi taas olla vaikka 300€. Toki omistusasumisessa on muitakin kuluja. Mutta jos siitä huolimatta omistusasuminen tulisi halvemmaksi, onko sillä mitään väliä saako mörskää myytyä? Ei sitä vuokra-asuntoa ainakaan saa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Asumistuki tekee vuojra asumisesta fiksumpaa monelle. Esim nyt vuokra uudehkossa asunnossa hienolla paikalla 1000 e kk. Siihen saa yksin tukea 400. Eli 600e kk jää maksettavaa. Sama asunto ostettuna olisi n 270 000 euroa ja siihen yhtiövastike. Lainan kulut ja yhtiövastike varmasti isommat kuin 600 ja täytyisi sitoutua ihan eri tavalla ja ottaa riskejä. Itse koen ettei kannata edes käydä kyselemässä lainaa
Niin, hitto vie, olisihan se oma kämppä ihan jees kun en viitsisi töiden perässä muuttaa. Olisi ainakin hyvä syy kun ne kaikki muutkin aina sanoo, ettei oikein pysty kun oma kämppä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti pk-seudulla on sellainen tilanne, että vuokra-asumisen kuukausikustannukset voivat olla selkeästi pienemmät kuin omistusasunnon. Katso vaikka tätä kohdetta Punavuoressa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13865720 . Kyseinen asunto on 32 m2 ja maksaa 239 000 €. Samasta kerroksesta löytyy myös samankokoinen vuokra-asunto (ehkä jopa sama asunto?): https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/helsinki/14074128 , jonka vuokra on 880 e/kk. Lainan kuukausierä 1 % korolla ja 20 vuoden laina-ajalla on 1 099 euroa. Tuohon vielä lisätään hoitovastike, jolloin omistusasujan asumismenot ovat 1 099 + 141 = 1 240 e/kk.
Toisin sanoen vuokralaiselle jää äskeisessä esimerkissä käteen 1240-880 = 360 e/kk omistusasujaa enemmän, jonka hän voi sijoittaa kohteeseen, joka omasta asunnosta poiketen tuottaa kassavirtaa. Toki vuokrat nousevat ajan myötä, mutta niin nousee hoitovastike sekä korot. Korkojen pienikin nousu voi lisätä huomattavasti omistusasujan asumiskustannuksia, mikäli se tapahtuu laina-ajan alkupuolella.
Jos tarkistelisit kuluja keskenään. Eli 1% korolla menot ovat (200€ korot ja vastike 141) 341€ versus vuokra 880€. Eli vuokralla asuja menettää 539€/kk. Pääoman lyhennys ei ole kulu.
Kun tarkastellaan asumisen kustannuksia, niin tottakai oman kodin pääoman lyhentäminen lasketaan kuluksi. Oman kodin seiniin laitettu pääoma ei sitä paitsi tuota lainkaan kassavirtaa, vaikka velattoman asunnon tapauksessa tuokin lopulta säästöä suhteessa vuokra-asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Juu, näin on. Ja asunnon hinnan noususta hyötyy oikeastaan vain, mikäli muuttaa pienempään asuntoon tai halvemmalle seudulle. Jos esimerkiksi asuu 200 000 euron asunnossa ja haluaa muuttaa 300 000 euron asuntoon, välirahaa tulee maksettavaksi 100 000 euroa. Mutta jos asuntojen hinnat nousevat 20 %, niin välirahaa tulee maksettavaksi 240 000 - 360 000 = 120 000 euroa. Tällaisessa tapauksessa asuntojen hintojen lasku olisi toivottavampi tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa muuten kiteytyy hyvin se minkä takia Suomessa ei muuteta niin hanakasti töiden perässä kuin joissain toisissa maissa missä vuokra-asuminen on yleisempää. Ostamalla oman talon suomalainen ostaa itselleen myös ihmisarvon. Sitten kun se oma talo on rakennettu ja rempattu omannäköiseksi niin sieltä ei todellakaan ihan helpolla muuteta enää pois kuin vasta ihan pakon edessä, eikä ehkä silloinkaan. Mikäli koko talo saadaan siis edes myytyä.
Ihan samalla tavalla jäät loukkuun vanhaan vuokrakämppään. 20 vuotta sitten vuokralle otetun asunnon vuokra on aivan eri lukemissa kuin nykyisissä vuokrasuhteissa. Jos muutat niin asumikulut pompsahtaa todella reippaasti.
Vierailija kirjoitti:
Asun vuokralla, koska minulla on varaa siihen. Ei tarvitse sitoa itseäni omaisuuteen ja stressata remonteista tai homeesta, kun vuokralla ollessa voi aina nostaa kytkintä. Toki jokainen elää siten miten itselle sopii. Minua ahdistaisi omistaa asunto tai talo.
Tämä! Olemme aiemmin omistaneet (pankki on omistanut) omakotitalon, nykyään paikkakunnan muutoksen jälkeen tyytyväisenä vuokralla. Olemme kaksi keskituloista palkansaajaa, ihan itse maksamme vuokramme.
Kieroja katseita saat Suomessa, jos haaveesi on jotain muuta kuin 130m2 omakotitalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti pk-seudulla on sellainen tilanne, että vuokra-asumisen kuukausikustannukset voivat olla selkeästi pienemmät kuin omistusasunnon. Katso vaikka tätä kohdetta Punavuoressa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13865720 . Kyseinen asunto on 32 m2 ja maksaa 239 000 €. Samasta kerroksesta löytyy myös samankokoinen vuokra-asunto (ehkä jopa sama asunto?): https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/helsinki/14074128 , jonka vuokra on 880 e/kk. Lainan kuukausierä 1 % korolla ja 20 vuoden laina-ajalla on 1 099 euroa. Tuohon vielä lisätään hoitovastike, jolloin omistusasujan asumismenot ovat 1 099 + 141 = 1 240 e/kk.
Toisin sanoen vuokralaiselle jää äskeisessä esimerkissä käteen 1240-880 = 360 e/kk omistusasujaa enemmän, jonka hän voi sijoittaa kohteeseen, joka omasta asunnosta poiketen tuottaa kassavirtaa. Toki vuokrat nousevat ajan myötä, mutta niin nousee hoitovastike sekä korot. Korkojen pienikin nousu voi lisätä huomattavasti omistusasujan asumiskustannuksia, mikäli se tapahtuu laina-ajan alkupuolella.
Jos tarkistelisit kuluja keskenään. Eli 1% korolla menot ovat (200€ korot ja vastike 141) 341€ versus vuokra 880€. Eli vuokralla asuja menettää 539€/kk. Pääoman lyhennys ei ole kulu.
Kun tarkastellaan asumisen kustannuksia, niin tottakai oman kodin pääoman lyhentäminen lasketaan kuluksi. Oman kodin seiniin laitettu pääoma ei sitä paitsi tuota lainkaan kassavirtaa, vaikka velattoman asunnon tapauksessa tuokin lopulta säästöä suhteessa vuokra-asumiseen.
Suurin osa ei laita asuntoon omaa pääomaa, vaan ostaa sen vieraalla pääomalla eli pankista lainatulla rahalla. Lainaa maksetaan takaisin asumistulolla, eli sillä rahalla mikä omassa asunnossa asuessa säästyy vuokramenoista.
Vuokraluuserilla ei jää mitään säästöön, kunkaikki rahat menee asumispalveluun. Sen sijaan oman ostaneella laina loppuu aikanaan ja rahaa jää sijoitettavaksi, halutessaan saa myös edullista lainaa sijoituksiin, koska voi käyttää austoa lainojen realivakuutena.
Sijoitustoiminta kannattaa aina aloittaa omasta asunnosta, sen on erittäin kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa muuten kiteytyy hyvin se minkä takia Suomessa ei muuteta niin hanakasti töiden perässä kuin joissain toisissa maissa missä vuokra-asuminen on yleisempää. Ostamalla oman talon suomalainen ostaa itselleen myös ihmisarvon. Sitten kun se oma talo on rakennettu ja rempattu omannäköiseksi niin sieltä ei todellakaan ihan helpolla muuteta enää pois kuin vasta ihan pakon edessä, eikä ehkä silloinkaan. Mikäli koko talo saadaan siis edes myytyä.
Ihan samalla tavalla jäät loukkuun vanhaan vuokrakämppään. 20 vuotta sitten vuokralle otetun asunnon vuokra on aivan eri lukemissa kuin nykyisissä vuokrasuhteissa. Jos muutat niin asumikulut pompsahtaa todella reippaasti.
No aika vitun tyhmä vuokranantaja saa olla, mikäli ei nosta vuokraa 20 vuoteen. Luultavasti jo pelkästään hoitovastike on nykyään suurempi kuin 20 vuoden takainen vuokrataso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun vuokralla, koska minulla on varaa siihen. Ei tarvitse sitoa itseäni omaisuuteen ja stressata remonteista tai homeesta, kun vuokralla ollessa voi aina nostaa kytkintä. Toki jokainen elää siten miten itselle sopii. Minua ahdistaisi omistaa asunto tai talo.
Tämä! Olemme aiemmin omistaneet (pankki on omistanut) omakotitalon, nykyään paikkakunnan muutoksen jälkeen tyytyväisenä vuokralla. Olemme kaksi keskituloista palkansaajaa, ihan itse maksamme vuokramme.
Kieroja katseita saat Suomessa, jos haaveesi on jotain muuta kuin 130m2 omakotitalo.
Teiltä ei vissiin ole koskaan menny vuokra-asuntoa alta pois? Vuokralla asuessa se oli helvetin sressaavaa että ei koskaan tiennyt että kuinka pitkään asunnossa saa asua. Ensimmäisellä kerralla vuokranantaja tarvitsi asunnon omaan käyttöön, eli sinne muutti vuokrantajan venäläinen työttöystävä. Toisella kerralla omistaja myi asunnon. Kolmannella kerralla koko talo tyhjennettiin remontin vuoksi. Neljännellä kerralla vuokrataloyhtiön muutettiin osaketaloksi ja asunnot myytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Juu, näin on. Ja asunnon hinnan noususta hyötyy oikeastaan vain, mikäli muuttaa pienempään asuntoon tai halvemmalle seudulle. Jos esimerkiksi asuu 200 000 euron asunnossa ja haluaa muuttaa 300 000 euron asuntoon, välirahaa tulee maksettavaksi 100 000 euroa. Mutta jos asuntojen hinnat nousevat 20 %, niin välirahaa tulee maksettavaksi 240 000 - 360 000 = 120 000 euroa. Tällaisessa tapauksessa asuntojen hintojen lasku olisi toivottavampi tilanne.
Niin, omistusasuntoa ajatellaan pääomana, mutta jotta saisi rahaa oikeasti irti elämiseen, olisi asunto sitten myytävä ja hups - muutettava vuokralle. Oikeastihan ihmiset eivät myy, joten varallisuus jää sitten perinnöksi seuraaville ja omakotitaloista puhuttaessa perikunnalle jää usein kulunut mörskä, jota ei saa kaupaksi. Eli lisääkö omistusasuminen siten elämänlaatua? Mitä varten "säästetään"? Sijoitusasunnot erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa muuten kiteytyy hyvin se minkä takia Suomessa ei muuteta niin hanakasti töiden perässä kuin joissain toisissa maissa missä vuokra-asuminen on yleisempää. Ostamalla oman talon suomalainen ostaa itselleen myös ihmisarvon. Sitten kun se oma talo on rakennettu ja rempattu omannäköiseksi niin sieltä ei todellakaan ihan helpolla muuteta enää pois kuin vasta ihan pakon edessä, eikä ehkä silloinkaan. Mikäli koko talo saadaan siis edes myytyä.
Ihan samalla tavalla jäät loukkuun vanhaan vuokrakämppään. 20 vuotta sitten vuokralle otetun asunnon vuokra on aivan eri lukemissa kuin nykyisissä vuokrasuhteissa. Jos muutat niin asumikulut pompsahtaa todella reippaasti.
No aika vitun tyhmä vuokranantaja saa olla, mikäli ei nosta vuokraa 20 vuoteen. Luultavasti jo pelkästään hoitovastike on nykyään suurempi kuin 20 vuoden takainen vuokrataso.
Ei taida olla vielä paljon elämänkokemusta kun lauot tuollaisiä päättömyyksiä? Idiootti. Totta vitussa vuokraa on nostettu, mutta vain sovitun indeksin mukaan. Uusissa vuokrasuhteissa hinnat nousevat indeksejä nopeammin. Jos asut pitkään samassa asunnossa, niin indeksikorotuksista huolimatta vuokrasi jää jälkeen uusien vuokra-asuntojen vuokrista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisesti pk-seudulla on sellainen tilanne, että vuokra-asumisen kuukausikustannukset voivat olla selkeästi pienemmät kuin omistusasunnon. Katso vaikka tätä kohdetta Punavuoressa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13865720 . Kyseinen asunto on 32 m2 ja maksaa 239 000 €. Samasta kerroksesta löytyy myös samankokoinen vuokra-asunto (ehkä jopa sama asunto?): https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/helsinki/14074128 , jonka vuokra on 880 e/kk. Lainan kuukausierä 1 % korolla ja 20 vuoden laina-ajalla on 1 099 euroa. Tuohon vielä lisätään hoitovastike, jolloin omistusasujan asumismenot ovat 1 099 + 141 = 1 240 e/kk.
Toisin sanoen vuokralaiselle jää äskeisessä esimerkissä käteen 1240-880 = 360 e/kk omistusasujaa enemmän, jonka hän voi sijoittaa kohteeseen, joka omasta asunnosta poiketen tuottaa kassavirtaa. Toki vuokrat nousevat ajan myötä, mutta niin nousee hoitovastike sekä korot. Korkojen pienikin nousu voi lisätä huomattavasti omistusasujan asumiskustannuksia, mikäli se tapahtuu laina-ajan alkupuolella.
Jos tarkistelisit kuluja keskenään. Eli 1% korolla menot ovat (200€ korot ja vastike 141) 341€ versus vuokra 880€. Eli vuokralla asuja menettää 539€/kk. Pääoman lyhennys ei ole kulu.
Kun tarkastellaan asumisen kustannuksia, niin tottakai oman kodin pääoman lyhentäminen lasketaan kuluksi. Oman kodin seiniin laitettu pääoma ei sitä paitsi tuota lainkaan kassavirtaa, vaikka velattoman asunnon tapauksessa tuokin lopulta säästöä suhteessa vuokra-asumiseen.
Suurin osa ei laita asuntoon omaa pääomaa, vaan ostaa sen vieraalla pääomalla eli pankista lainatulla rahalla. Lainaa maksetaan takaisin asumistulolla, eli sillä rahalla mikä omassa asunnossa asuessa säästyy vuokramenoista.
Vuokraluuserilla ei jää mitään säästöön, kunkaikki rahat menee asumispalveluun. Sen sijaan oman ostaneella laina loppuu aikanaan ja rahaa jää sijoitettavaksi, halutessaan saa myös edullista lainaa sijoituksiin, koska voi käyttää austoa lainojen realivakuutena.
Sijoitustoiminta kannattaa aina aloittaa omasta asunnosta, sen on erittäin kannattavaa.
Justhan tuossa laskuesimerkissä osoitettiin, että "vuokraluuserilla" jää heti kättelyssä 360 e/kk säästöön enemmän kuin omistusasujalla. Ja huomattavasti järkevämpäähän on aloittaa sijoittaminen heti tänään kuin vasta vuosien päästä, kun asunto on velaton. Laskuesimerkin vuokraluuseri voi saman tien sijoittaa omistusasujaa enemmän kuukaudessa, jolloin korkoa korolle -ilmiön ansiosta hänellä on melko muhkea sijoitusvarallisuus, kun omistusasuja vasta pääsee kunnolla aloittelemaan sijoitustoimintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Juu, näin on. Ja asunnon hinnan noususta hyötyy oikeastaan vain, mikäli muuttaa pienempään asuntoon tai halvemmalle seudulle. Jos esimerkiksi asuu 200 000 euron asunnossa ja haluaa muuttaa 300 000 euron asuntoon, välirahaa tulee maksettavaksi 100 000 euroa. Mutta jos asuntojen hinnat nousevat 20 %, niin välirahaa tulee maksettavaksi 240 000 - 360 000 = 120 000 euroa. Tällaisessa tapauksessa asuntojen hintojen lasku olisi toivottavampi tilanne.
Niin, omistusasuntoa ajatellaan pääomana, mutta jotta saisi rahaa oikeasti irti elämiseen, olisi asunto sitten myytävä ja hups - muutettava vuokralle. Oikeastihan ihmiset eivät myy, joten varallisuus jää sitten perinnöksi seuraaville ja omakotitaloista puhuttaessa perikunnalle jää usein kulunut mörskä, jota ei saa kaupaksi. Eli lisääkö omistusasuminen siten elämänlaatua? Mitä varten "säästetään"? Sijoitusasunnot erikseen.
Oletko koskaan kuullut pankkilainasta?
Jos menet pankkiin hakemaan lainaa, niin kummassa tilanteessa pankki arvostaa vakuuttasi enemmän A) tarjoat vakuudeksi hatullista vuokrakuitteja B) tarjoat vakuudeksi kolmensadan tonnin asunto-osaketta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Juu, näin on. Ja asunnon hinnan noususta hyötyy oikeastaan vain, mikäli muuttaa pienempään asuntoon tai halvemmalle seudulle. Jos esimerkiksi asuu 200 000 euron asunnossa ja haluaa muuttaa 300 000 euron asuntoon, välirahaa tulee maksettavaksi 100 000 euroa. Mutta jos asuntojen hinnat nousevat 20 %, niin välirahaa tulee maksettavaksi 240 000 - 360 000 = 120 000 euroa. Tällaisessa tapauksessa asuntojen hintojen lasku olisi toivottavampi tilanne.
Niin, omistusasuntoa ajatellaan pääomana, mutta jotta saisi rahaa oikeasti irti elämiseen, olisi asunto sitten myytävä ja hups - muutettava vuokralle. Oikeastihan ihmiset eivät myy, joten varallisuus jää sitten perinnöksi seuraaville ja omakotitaloista puhuttaessa perikunnalle jää usein kulunut mörskä, jota ei saa kaupaksi. Eli lisääkö omistusasuminen siten elämänlaatua? Mitä varten "säästetään"? Sijoitusasunnot erikseen.
Täysin samaa mieltä! En pidä asuntoa mitenkään huonona sijoituksena, kunhan kaikki varallisuus ei ole sidottu siihen, eikä kyseinen asunto satu olemaan oma koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuokralla 20-30 vuotiaana. Oli koko ajan edullinen kämppä ja laitoin rahat asuntoa paremmin tuottaviin sijoituksiin. Lähinnä pörssiosakkeisiin sijoittamiseen.
Sen jälkeen ostin omakotitalon pääkaupunkiseudulla. Olisin voinut ostaa sen käteisellä ilman pennin jeniä asuntolainaa.
Nämä on hyvin tapauskohtaisia juttuja. Ei voi sanoa vuoralla asumisen aina olevan huonompi vaihtoehto vaikka se useimmissa tapauksissa näin on. Kannattaa ihan itse tehdä laskelmat ja vähät välittää muiden mielipiteistä.
Itsekin elän kuten sinä nuorempana ja mitä suuremmaksi osakesalkkuni paisuu kiitos edullisemman vuokra-asumisen, sitä vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona näen omistusasunnon. Omistusasunnossa on kyllä toisaalta se puoli, että se toimii pakkosäästämisenä sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene omatoimisesti noudattamaan kurinalaista säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Tästä voi toisaalta syntyä sellainen illuusio, että oma koti olisi taloudellisesti ylivertaisin säästökohde, kun todellisuudessa mikä tahansa sijoituskohde paisuu suureksi kurinalaisen säästämisen + korkoa korolle -ilmiön johdosta.
Kyllä, ja tämä ilman stressiä asunnon mahdollisista remonteista tai myydykdi saamisesta, jolloin asuntoon sijoitettu omaisuus vasta realisoituu.
Juu, näin on. Ja asunnon hinnan noususta hyötyy oikeastaan vain, mikäli muuttaa pienempään asuntoon tai halvemmalle seudulle. Jos esimerkiksi asuu 200 000 euron asunnossa ja haluaa muuttaa 300 000 euron asuntoon, välirahaa tulee maksettavaksi 100 000 euroa. Mutta jos asuntojen hinnat nousevat 20 %, niin välirahaa tulee maksettavaksi 240 000 - 360 000 = 120 000 euroa. Tällaisessa tapauksessa asuntojen hintojen lasku olisi toivottavampi tilanne.
Niin, omistusasuntoa ajatellaan pääomana, mutta jotta saisi rahaa oikeasti irti elämiseen, olisi asunto sitten myytävä ja hups - muutettava vuokralle. Oikeastihan ihmiset eivät myy, joten varallisuus jää sitten perinnöksi seuraaville ja omakotitaloista puhuttaessa perikunnalle jää usein kulunut mörskä, jota ei saa kaupaksi. Eli lisääkö omistusasuminen siten elämänlaatua? Mitä varten "säästetään"? Sijoitusasunnot erikseen.
Oletko koskaan kuullut pankkilainasta?
Jos menet pankkiin hakemaan lainaa, niin kummassa tilanteessa pankki arvostaa vakuuttasi enemmän A) tarjoat vakuudeksi hatullista vuokrakuitteja B) tarjoat vakuudeksi kolmensadan tonnin asunto-osaketta?
Koska vuokralainen ei pysty säästämään ja sijoittamaan, vaikka asumismenojen jälkeen jäisi omistusasujaa enemmän rahaa käteen?
Riippuu elämäntilanteesta. Itse ostin asunnon 80-luvun puolivälissä ja nyt 66-vuotiaana olen lopettanut tavaroiden ostamisen kokonaan. Myyn keräämiäni kokoelmia ja kulutan rahat matkusteluun. Tupani tyhjennyttyä myyn sen ja käytän rahat itseeni. Vähän hidasta se on, kun en juopottele enkä tupakoi, mutta tavoite on, että kuoltuani tili on tyhjä. Ehkä asun loppuvuodet vuokralla, ehkä hotelleissa.
Monacossa asuu aika monta monimiljonääriä vuokralla. Lienevät sitten sitä roskasakkia?