Eroperheet ja lasten häät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en saanut osallistua mieheni tyttären häihin. Olen hyvissä väleissä molempien tyttärien kanssa, olemme reissanneetkin yhdessä. Miehen ex kuitenkin kielsi minua tulemasta häihin, koska minulla ei ole sinne mitään asiaa. Naimisiin menevä tytär oli hyvin surullinen äitinsä toiveesta, samoin morsiamen sisko - sekä mieheni.

En tietenkään mennyt häihin, ettei morsiamen äidille tulisi paha mieli. Enkä halunnut mieheni tyttärille ennestäänkään hankalassa tilanteessa tietenkään mitään mielipahaa. Mieheni kävi häissä kirkossa ja kättelyssä, ja lähti sieltä pienen porukan kanssa ruokailun ja kahvien alkaessa muualle jatkoille, johon minäkin osallistuin.

Naurettavaksihan morsiamen äiti itsensä vain teki. Meillä oli jatkoilla hauskaa. Morsiuspari tuli illalla vielä jatkopaikallemme vähäksi aikaa tanssimaan, kunnes lähtivät omiin oloihinsa. Voihan se näinkin mennä.

Eli miehesi keräsi ryyppyporukan lapsensa häistä ja lähti muualle juhlimaan, kun ei viitsinyt olla lapsensa juhlatilaisuudessa.

Viitsinyt? Hänen puolisonsa ei saanut kutsua, koska morsiamen äiti ei osannut pistää omaa lastaan etusijalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi exä määrää, että sinä et tule häihin, ja sinä määräät, että sitten ei miehesikään - morsiamen isä - tule häihin? 

Kuulostaa siltä, että tärkeää tässä ei ole se, että sinulle muka niin läheinen ihminen ei kutsu sinua häihin, vaan se, että sinun ylpeyttäsi on loukattu, kun oma äiti meneekin isän uuden ohi arvostuksessa.

Ettekö te hyvät ihmiset ymmärrä, että tämä ei ole kilpailu, vaan häihin tulee kutsua lähisukulaiset, kuten isä ja äiti, ja jos heillä on ero ja uudet puolisot, niin heidät myöskin. Se kuuluu tapakulttuuriin ja kaikki muu on vähintään epäkohteliasta.

Mikään tapakulttuuri ei määrää, keitä ihmiset saavat kutsua häihin. Me kutsuimme vain kaksi kaveria todistamaan. Mitään tapakulttuuria ei ole, että lähisukulaisten ja vanhempien exien ja nyxien pitää päästä pällistelemään ja juhlimaan hääparia. Pari saa itse päättää, keitä kutsuu häihin tai on kutsumatta.

Äh, ymmärrät tahallaan väärin. Tottakai saa mennä naimisiin kahdestaan, mutta jos kutsut äitisi, kutsu kuuluu automaattisesti myös tämän kumppanille (on hän sitten isäsi tai isäpuoli, ei eroa).

Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en saanut osallistua mieheni tyttären häihin. Olen hyvissä väleissä molempien tyttärien kanssa, olemme reissanneetkin yhdessä. Miehen ex kuitenkin kielsi minua tulemasta häihin, koska minulla ei ole sinne mitään asiaa. Naimisiin menevä tytär oli hyvin surullinen äitinsä toiveesta, samoin morsiamen sisko - sekä mieheni.

En tietenkään mennyt häihin, ettei morsiamen äidille tulisi paha mieli. Enkä halunnut mieheni tyttärille ennestäänkään hankalassa tilanteessa tietenkään mitään mielipahaa. Mieheni kävi häissä kirkossa ja kättelyssä, ja lähti sieltä pienen porukan kanssa ruokailun ja kahvien alkaessa muualle jatkoille, johon minäkin osallistuin.

Naurettavaksihan morsiamen äiti itsensä vain teki. Meillä oli jatkoilla hauskaa. Morsiuspari tuli illalla vielä jatkopaikallemme vähäksi aikaa tanssimaan, kunnes lähtivät omiin oloihinsa. Voihan se näinkin mennä.

Eli miehesi keräsi ryyppyporukan lapsensa häistä ja lähti muualle juhlimaan, kun ei viitsinyt olla lapsensa juhlatilaisuudessa.

Muuten oikein, mutta ei ryypätty. Meni justiinsa morsiamen äidin toiveen mukaan.

Toivottavasti morsiamen äidin uutta miestä ei myöskään kutsuttu...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi exä määrää, että sinä et tule häihin, ja sinä määräät, että sitten ei miehesikään - morsiamen isä - tule häihin? 

Kuulostaa siltä, että tärkeää tässä ei ole se, että sinulle muka niin läheinen ihminen ei kutsu sinua häihin, vaan se, että sinun ylpeyttäsi on loukattu, kun oma äiti meneekin isän uuden ohi arvostuksessa.

Ettekö te hyvät ihmiset ymmärrä, että tämä ei ole kilpailu, vaan häihin tulee kutsua lähisukulaiset, kuten isä ja äiti, ja jos heillä on ero ja uudet puolisot, niin heidät myöskin. Se kuuluu tapakulttuuriin ja kaikki muu on vähintään epäkohteliasta.

Mikään tapakulttuuri ei määrää, keitä ihmiset saavat kutsua häihin. Me kutsuimme vain kaksi kaveria todistamaan. Mitään tapakulttuuria ei ole, että lähisukulaisten ja vanhempien exien ja nyxien pitää päästä pällistelemään ja juhlimaan hääparia. Pari saa itse päättää, keitä kutsuu häihin tai on kutsumatta.

Niin, ketään ei voi määrätä kutsumaan ketään. Se nyt vaan kuitenkin antaa tietynlaisen epäystävällisen viestin, jos kutsut oman isäsi, muttet hänen puolisoaan, vaikka hänet tunnet. Se ei ole mikään "hups, unohdettiin kutsua" tai "haluttiin pitää häät, jossa ei ole kuin kaksi todistajaa" tai "haluttiin nyt vain juuri nämä ihmiset häihimme ja raja piti johonkin vetää". Se on ihan tietoinen valinta ja loukkaus eikä sitä voi selitellä muulla kuin huonoilla käytöstavoilla ja ilkeydellä. 

Sen jälkeen kun eksäni lusmuroi minulta kymmeniä tuhansia rahaa erossa, jättämällä maksamatta talonpuolikkaan, sitten roudasi sinne nyksänsä, jonka kanssa oli pettänyt minua jo puoli vuotta ennen eroa, ja arvatkaapa kuka kasvatti yksinhuoltajana kaksi tytärtä... eipä huvita kutsua kumpaakaan mihinkään juhlaan jonka minä rahoitan.

Jos tyttäreni itse maksaa juhlansa hän voi tietysti kutsua kenet haluaa. Samoin tyttäreni isä ja jopa hänen uusi puolisonsa saavat tulla juhliin mikäli osallistuvat kustannuksiin vähintään samalla rahalla kuin minä. (Sen kun näkisi.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva selitellä häissä, että miksi isä ei tullut paikalle. No kun se koki, että uusi tyttis on tärkeämpi, kuin oman lapsen häät.

Tätä selittelyä ei joudu tekemään, kun kutsuu perheet perheenä ja toteaa aikuisille, että turha järjestää draamaa. Tuollaiseen valintatilanteeseen laittaminen on erittäin julmaa ja osoittaa harvinaisen huonoa tilannetajua.

Tässä aikuiset ihmiset päällepäsmäröivät, miten hääparin pitää järjestää juhlat ja ketä kutsua. Tässä oli yksi syy, miksi menimme salaa naimisiin.

Kenkkua vain, jos haluaa järjestää isot juhlat, mutta joutuu luopumaan ajatuksesta riidanhaluisen äitinsä takia. Siihen on toki oikeus, mutta saattaa harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen kun eksäni lusmuroi minulta kymmeniä tuhansia rahaa erossa, jättämällä maksamatta talonpuolikkaan, sitten roudasi sinne nyksänsä, jonka kanssa oli pettänyt minua jo puoli vuotta ennen eroa, ja arvatkaapa kuka kasvatti yksinhuoltajana kaksi tytärtä... eipä huvita kutsua kumpaakaan mihinkään juhlaan jonka minä rahoitan.

Jos tyttäreni itse maksaa juhlansa hän voi tietysti kutsua kenet haluaa. Samoin tyttäreni isä ja jopa hänen uusi puolisonsa saavat tulla juhliin mikäli osallistuvat kustannuksiin vähintään samalla rahalla kuin minä. (Sen kun näkisi.)

Etkö edes tyttäresi hääpäivänä pysty asettamaan häntä oman katkeruutesi edelle?

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen kun eksäni lusmuroi minulta kymmeniä tuhansia rahaa erossa, jättämällä maksamatta talonpuolikkaan, sitten roudasi sinne nyksänsä, jonka kanssa oli pettänyt minua jo puoli vuotta ennen eroa, ja arvatkaapa kuka kasvatti yksinhuoltajana kaksi tytärtä... eipä huvita kutsua kumpaakaan mihinkään juhlaan jonka minä rahoitan.

Jos tyttäreni itse maksaa juhlansa hän voi tietysti kutsua kenet haluaa. Samoin tyttäreni isä ja jopa hänen uusi puolisonsa saavat tulla juhliin mikäli osallistuvat kustannuksiin vähintään samalla rahalla kuin minä. (Sen kun näkisi.)

Tässä tapauksessa tuskin haluat kutsua sitä isääkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva selitellä häissä, että miksi isä ei tullut paikalle. No kun se koki, että uusi tyttis on tärkeämpi, kuin oman lapsen häät.

Tätä selittelyä ei joudu tekemään, kun kutsuu perheet perheenä ja toteaa aikuisille, että turha järjestää draamaa. Tuollaiseen valintatilanteeseen laittaminen on erittäin julmaa ja osoittaa harvinaisen huonoa tilannetajua.

Tässä aikuiset ihmiset päällepäsmäröivät, miten hääparin pitää järjestää juhlat ja ketä kutsua. Tässä oli yksi syy, miksi menimme salaa naimisiin.

Eikö hääparinkin ainakin pitäisi olla aikuinen itsekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elän uusperheessä. Olen hyvissä väleissä mieheni teinien kanssa. Jos he sanoisivat, että äitinsä ei halua minua häihin, niin sanoisin ok. Aviomieheni saa itse päättää, mitä tekee. Saa mennä ilman minua, jos haluaa.

Ajattelen, että on loukkaavaa, jos nyksä änkee paikkaan, joka ei hänelle kuulu. Esim. Koulun joulujuhliin tms.

Miksi nyksä ei kuuluisi koulun joulujuhliin tai häihin? Minä ainakin olin todella iloinen, kun exäni uusi avopuoliso tuli koulun joulujuhlaan. Perhettähän hän on siinä missä vanhemmat ja sisaruksetkin. 

Nyksä kuuluu häihin, jos morsian haluaa hänet kutsua, mutta sitten pitää kutsua kaikki nyksät, ei valikoidusti vain toisen vanhemman Nyksää.

En minä mielelläni ole mennyt lapsipuolteni rippijuhliin. Vaikka kuulun löyhästi lapsen elämään, en kuuli hänen sukuunsa. Ne ovat kaksi eri asiaa. Olen kuitenkin mennyt, koska mieheni on minut halunnut.

Koulun joulujuhliin en halua. Ei uusperhe ole ”perhe”, jos lapset ovat viikonloppulapsia. Enhän minä heitä koskaan ole hoitanut tai viihdyttänyt. Miehenikin sanoo meidän olevan ensisijassa parisuhde, ja tietyiltä osin kommuuni, ei ”perhe”. On itsensä huijaamista, että kommuunista saa aikaiseksi perheen.

Meillä molemmilla on siis omia lapsia, ei yhteisiä. Yksi lapsista on jo aikuinen, yksi asuu koko ajan, yksi vuoroviikkolapsi, ja kaksi viikonloppulasta.

No on kyllä kumma, jos ei aikuiset/vanhemmat osaa käyttäytyä ja edes muodollisesti tulla toimeen yhden juhlan - lapselle todennäköisesti tähän saakka tärkeimmän sellaisen - ajan. Meidän häissämme olivat kaikki yhtälailla kutsuttuja, ja myös kättelyjonossa olivat äitini, isäni sekä äitipuoleni, joka on kuulunut elämääni pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies panee välit poikki lapseensa, ellei hänen tyttöystävänsä kelpaa lapsensa häihin. Näin meillä ainakin mies toimisi. Puoliso on läheisin ihminen ja lapset vain lainaa.

Puoliso on läheisin kyllä normaalissa kuviossa ja lapset ovat lainaa. En silti ymmärrä, miksi näiden pitäisi sulkea toisensa pois. Onko se lapsille niin kauheaa, että vanhempi rakastaa jotakuta muutakin? Kun aikuisena on oma perhe ja se oma vanhempi ei enää ole se oman maailman keskipiste, miksi ajattelee, että itse pitäisi sitä vanhemmalle olla?

Ja etenkin, miksi tehdä valintatilanteita, minä tai kumppani? Se on minusta kovin alhaista ja teinimäistä draamailua.

Minä olen valinnut mieheni, hän on elämäni ykkönen. Lapseni ovat aikuisia. Rakkaita, ihania, aina omia pikkuisiani, joita aina ikävöin ja kaipaan. Mutta heillä on perheensä, omat lapsensa, sukupolvien ketju jatkuu.

Ja lapsesi ovat aikuisia ihmisiä, jotka saavat valita, ketä kutsuvat häihinsä. Jos eivät haluaisi kutsua miestäsi, ei siinä sinun itkupotkuraivarit auttaisi.

Minusta on yleensäkin noloa, että jotkut ruinaavat kutsua häihin aveccina, jos heitä ei ole kutsuttu. On se sitten isin uusi pikku tyttöystävä tai äidin uusi toyboy

Varmastikin haluavat isänsä kutsua :) Mutta olennaista on kuitenkin se, että ei lapsella, ei vanhemmalla, ei ystävällä, ei työkaverilla, ei kellään ole oikeutta ottaa kantaa toisen kumppanivalintoihin. Ja niin kauan kun kyseessä on ns normaalisti käyttäytyvä ihminen, kuuluu kunnioittaa oman vanhempansa/lapsensa/ystävänsä... valintoja ja kutsua juhliin perheenä. Ehkä poikkeuksena jotkut työkaverit tms joiden puolisoita ei ole koskaan tavannut. Kaikki muu on vaan omituista kiukuttelua.

Samoin kenelläkään ei ole oikeutta kiukutella, jos ei saa kutsua häihin ja kieltää siksi muitakin menemästä sinne.

Höps. Isän tai äidin kumppanilla on täysi oikeus kutsuun, jos isä tai äiti kutsutaan. Samoin kuin sedän, tädin, serkun, siskon, veljen jne kumppaneilla. Sen sanoo jo etiketti, ellei oma tilannetaju sen vertaa osaa kertoa.

Lisäksi kyse tuskin on edes siitä, että kutsua saamaton kumppani kieltää menemästä, vaan että näin epäasiallisesti kohdeltu sukulainen tuskin haluaa asettaa puolisoaan valintatilanteessa kakkoseksi, kuten ei kuulukaan.

Vain todella henkisesti hyvin vakavasti häiriintynyt vanhempi jättäisi menemättä OMAN LAPSENSA HÄIHIN siksi, että etiketti ei ole mieleinen.

Itse en missään tapauksessa olisi suhteessa mieheen, joka jättäisi menemättä tyttärensä häihin, oli syy mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen kun eksäni lusmuroi minulta kymmeniä tuhansia rahaa erossa, jättämällä maksamatta talonpuolikkaan, sitten roudasi sinne nyksänsä, jonka kanssa oli pettänyt minua jo puoli vuotta ennen eroa, ja arvatkaapa kuka kasvatti yksinhuoltajana kaksi tytärtä... eipä huvita kutsua kumpaakaan mihinkään juhlaan jonka minä rahoitan.

Jos tyttäreni itse maksaa juhlansa hän voi tietysti kutsua kenet haluaa. Samoin tyttäreni isä ja jopa hänen uusi puolisonsa saavat tulla juhliin mikäli osallistuvat kustannuksiin vähintään samalla rahalla kuin minä. (Sen kun näkisi.)

Tässä tapauksessa tuskin haluat kutsua sitä isääkään. 

No siihen mieheen upotin jo aivan riittävästi rahaa. Saa maksaa omat viinansa, reissunsa ja leikkikalunsa vastedes ihan itse.

Olen aina toivonut, että lapsillani voisi kuitenkin olla hyvä suhde isäänsä. Joten jos tyttäreni kasvaa viisaaksi niin toivottavasti siinä vaiheessa kun häistä puhutaan, hän osaa puhua raha-asiasta myös isänsä kanssa. Tottakai molemmat morsiamen vanhemmat ja niiden puolisot kuuluvat häihin, mutta ihan oikeasti eksäni ja hänen hutsuvaimonsa kusettivat minua niin pahasti taloudellisesti ja muutenkin, että minun asiani ei voi olla enää heitä syöttää tai juottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elän uusperheessä. Olen hyvissä väleissä mieheni teinien kanssa. Jos he sanoisivat, että äitinsä ei halua minua häihin, niin sanoisin ok. Aviomieheni saa itse päättää, mitä tekee. Saa mennä ilman minua, jos haluaa.

Ajattelen, että on loukkaavaa, jos nyksä änkee paikkaan, joka ei hänelle kuulu. Esim. Koulun joulujuhliin tms.

Miten niin ei kuulu? Jos lapset asuvat luonani, minä kasvatan heitä, pesen pyykit, luen vilmaviestit ja vien harrastuksiin, kyllä minä menen koulun joulujuhliin katsomaan esityksiä. Tietenkin.

Olisi sinun varmaan erotessa kannattanut miettiä sitäkin, että lapsille saattaa jossain vaiheessa tulla muitakin aikuisia elämäänsä. Aikuisia, joilla voi olla yllättävän vahvakin vaikutus lapsiisi.

Meillä onneksi lasten äiti on erittäin sinut sen kanssa, että osallistun.

Kas, joku toinenkin on vastannut minulle.

Minä en kasvata miehen lapsia. En pese heidän pyykkejään. En vie harrastuksiin. Edes miehellä ei ole wilma-tunnuksia, joita voisi lukea. Ainoa, jota olenntehnyt, on ruoanlaitto.

En usko, että minulla on vaikutusta miehen lapsiin. Harrastan omiani silloin, kun he ovat täällä. Tai teen omien lasteni kanssa jotain.

En minä ole mitenkään iloinen, enkä vihainenkaan, jos omien lasteni äitipuoli tekee jotain. Minulle hän on samantekevä ihminen. Eläköön omaa elämäänsä, kunhan ei väärinkohtele lapsiani. Niin minäkin elän omaa elämääni mieheni lasten kanssa. En minäkään heitä väärinkohtele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies panee välit poikki lapseensa, ellei hänen tyttöystävänsä kelpaa lapsensa häihin. Näin meillä ainakin mies toimisi. Puoliso on läheisin ihminen ja lapset vain lainaa.

Puoliso on läheisin kyllä normaalissa kuviossa ja lapset ovat lainaa. En silti ymmärrä, miksi näiden pitäisi sulkea toisensa pois. Onko se lapsille niin kauheaa, että vanhempi rakastaa jotakuta muutakin? Kun aikuisena on oma perhe ja se oma vanhempi ei enää ole se oman maailman keskipiste, miksi ajattelee, että itse pitäisi sitä vanhemmalle olla?

Ja etenkin, miksi tehdä valintatilanteita, minä tai kumppani? Se on minusta kovin alhaista ja teinimäistä draamailua.

Minä olen valinnut mieheni, hän on elämäni ykkönen. Lapseni ovat aikuisia. Rakkaita, ihania, aina omia pikkuisiani, joita aina ikävöin ja kaipaan. Mutta heillä on perheensä, omat lapsensa, sukupolvien ketju jatkuu.

Ja lapsesi ovat aikuisia ihmisiä, jotka saavat valita, ketä kutsuvat häihinsä. Jos eivät haluaisi kutsua miestäsi, ei siinä sinun itkupotkuraivarit auttaisi.

Minusta on yleensäkin noloa, että jotkut ruinaavat kutsua häihin aveccina, jos heitä ei ole kutsuttu. On se sitten isin uusi pikku tyttöystävä tai äidin uusi toyboy

Varmastikin haluavat isänsä kutsua :) Mutta olennaista on kuitenkin se, että ei lapsella, ei vanhemmalla, ei ystävällä, ei työkaverilla, ei kellään ole oikeutta ottaa kantaa toisen kumppanivalintoihin. Ja niin kauan kun kyseessä on ns normaalisti käyttäytyvä ihminen, kuuluu kunnioittaa oman vanhempansa/lapsensa/ystävänsä... valintoja ja kutsua juhliin perheenä. Ehkä poikkeuksena jotkut työkaverit tms joiden puolisoita ei ole koskaan tavannut. Kaikki muu on vaan omituista kiukuttelua.

Samoin kenelläkään ei ole oikeutta kiukutella, jos ei saa kutsua häihin ja kieltää siksi muitakin menemästä sinne.

Höps. Isän tai äidin kumppanilla on täysi oikeus kutsuun, jos isä tai äiti kutsutaan. Samoin kuin sedän, tädin, serkun, siskon, veljen jne kumppaneilla. Sen sanoo jo etiketti, ellei oma tilannetaju sen vertaa osaa kertoa.

Lisäksi kyse tuskin on edes siitä, että kutsua saamaton kumppani kieltää menemästä, vaan että näin epäasiallisesti kohdeltu sukulainen tuskin haluaa asettaa puolisoaan valintatilanteessa kakkoseksi, kuten ei kuulukaan.

Vain todella henkisesti hyvin vakavasti häiriintynyt vanhempi jättäisi menemättä OMAN LAPSENSA HÄIHIN siksi, että etiketti ei ole mieleinen.

Itse en missään tapauksessa olisi suhteessa mieheen, joka jättäisi menemättä tyttärensä häihin, oli syy mikä hyvänsä.

Vain todella häiriintynyt lapsi ei kutsu vanhempien kumppaneita juhliinsa. Osoittaa täydellistä piittaamattomuutta siitä, mikä vanhemmalle on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Häissä, joissa olen ollut, morsiuspari vanhempineen seisovat vierekkäin ja vieraat kulkevat jonossa onnittelemassa jokaista. Hääjuhlassa morsiusparin vanhemmat ovat istuneet hääparin lähellä omassa pöydässään. Ajatteliko aloittaja olla noissakin miehensä vierellä ottamassa vastaan onnitteluja miehen ex-vaimon vieressä?

Ainakin minua loukkaisi, jos miehen uusi vaimo esiintyisi häissä äidin ominaisuudessa vaikka kyse olisi minun lapsestani. Tilanne voisi olla toinen, jos lapsi olisi ollut eron aikana pieni, mutta ei silloin, kun lapsi olisi ollut aikuinen. Ei tuossa tilanteessa muutamassa vuodessa synny mitään äiti-lapsi-suhdetta, törkeää on edes kuvitella sellaista.

Ystäväni häissä hänen vanhempansa ja molempien uudet puolisot olivat niin aikuisia, että vanhemmat olivat lapsensa rinnalla yhdessä sen virallisen osuuden ja nyksät yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elän uusperheessä. Olen hyvissä väleissä mieheni teinien kanssa. Jos he sanoisivat, että äitinsä ei halua minua häihin, niin sanoisin ok. Aviomieheni saa itse päättää, mitä tekee. Saa mennä ilman minua, jos haluaa.

Ajattelen, että on loukkaavaa, jos nyksä änkee paikkaan, joka ei hänelle kuulu. Esim. Koulun joulujuhliin tms.

Miksi nyksä ei kuuluisi koulun joulujuhliin tai häihin? Minä ainakin olin todella iloinen, kun exäni uusi avopuoliso tuli koulun joulujuhlaan. Perhettähän hän on siinä missä vanhemmat ja sisaruksetkin. 

Nyksä kuuluu häihin, jos morsian haluaa hänet kutsua, mutta sitten pitää kutsua kaikki nyksät, ei valikoidusti vain toisen vanhemman Nyksää.

En minä mielelläni ole mennyt lapsipuolteni rippijuhliin. Vaikka kuulun löyhästi lapsen elämään, en kuuli hänen sukuunsa. Ne ovat kaksi eri asiaa. Olen kuitenkin mennyt, koska mieheni on minut halunnut.

Koulun joulujuhliin en halua. Ei uusperhe ole ”perhe”, jos lapset ovat viikonloppulapsia. Enhän minä heitä koskaan ole hoitanut tai viihdyttänyt. Miehenikin sanoo meidän olevan ensisijassa parisuhde, ja tietyiltä osin kommuuni, ei ”perhe”. On itsensä huijaamista, että kommuunista saa aikaiseksi perheen.

Meillä molemmilla on siis omia lapsia, ei yhteisiä. Yksi lapsista on jo aikuinen, yksi asuu koko ajan, yksi vuoroviikkolapsi, ja kaksi viikonloppulasta.

No tottakai molempien vanhempien nyksät. 

Etkö siis koe kuuluvasi miehesi sukuun? Se on ihan sama suku kuin lapsienkin suku (puoliksi). Et mene ilmeisesti esimerkiksi miehesi vanhempien syntymäpäiville tai hautajaisiinkaan? Kukin tyylillään, mutta kyllä nyksä "kuuluu" näistä ihan jokaiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elän uusperheessä. Olen hyvissä väleissä mieheni teinien kanssa. Jos he sanoisivat, että äitinsä ei halua minua häihin, niin sanoisin ok. Aviomieheni saa itse päättää, mitä tekee. Saa mennä ilman minua, jos haluaa.

Ajattelen, että on loukkaavaa, jos nyksä änkee paikkaan, joka ei hänelle kuulu. Esim. Koulun joulujuhliin tms.

Miksi nyksä ei kuuluisi koulun joulujuhliin tai häihin? Minä ainakin olin todella iloinen, kun exäni uusi avopuoliso tuli koulun joulujuhlaan. Perhettähän hän on siinä missä vanhemmat ja sisaruksetkin. 

Nyksä kuuluu häihin, jos morsian haluaa hänet kutsua, mutta sitten pitää kutsua kaikki nyksät, ei valikoidusti vain toisen vanhemman Nyksää.

En minä mielelläni ole mennyt lapsipuolteni rippijuhliin. Vaikka kuulun löyhästi lapsen elämään, en kuuli hänen sukuunsa. Ne ovat kaksi eri asiaa. Olen kuitenkin mennyt, koska mieheni on minut halunnut.

Koulun joulujuhliin en halua. Ei uusperhe ole ”perhe”, jos lapset ovat viikonloppulapsia. Enhän minä heitä koskaan ole hoitanut tai viihdyttänyt. Miehenikin sanoo meidän olevan ensisijassa parisuhde, ja tietyiltä osin kommuuni, ei ”perhe”. On itsensä huijaamista, että kommuunista saa aikaiseksi perheen.

Meillä molemmilla on siis omia lapsia, ei yhteisiä. Yksi lapsista on jo aikuinen, yksi asuu koko ajan, yksi vuoroviikkolapsi, ja kaksi viikonloppulasta.

No tottakai molempien vanhempien nyksät. 

Etkö siis koe kuuluvasi miehesi sukuun? Se on ihan sama suku kuin lapsienkin suku (puoliksi). Et mene ilmeisesti esimerkiksi miehesi vanhempien syntymäpäiville tai hautajaisiinkaan? Kukin tyylillään, mutta kyllä nyksä "kuuluu" näistä ihan jokaiseen. 

En koe kuuluvani miehen sukuun. Menen kyllä miehen vanhempien synttäreille ja hautajaisiin. Kyllä anoppi on minulle läheisempi ihminen kuin miehen lapset, vaikka häntä harvemmin näen.

Kertoo hengenheikkoudesta, jos joutuu alkaa valitsemaan. Mä sanoisin mun kahdelle äitipuolelle ja mutsille, et se joka ei osaa käyttäytyä, voi jäädä pois itse. Kaikki on kutsuttu.

Taitaa olla nuori lapsi kyseessä, kun ei uskalla pistää lapsellista mutsiaan ruotuun. Mun ei oo tarvinnu tuommosia miettiä, kun jo 15v:nä tein nämä asiat selväksi kaikille aikuisille. Mutsi jäi vapaaehtoisesti pois yhteisestä juhlista. Sittemmin kyllä kasvanut ihmisenä ja nyt menee jo kaikki "äidit " ja "isät " samoissa juhlissa ja jopa viihtyvät keskenään.

Lapsellinen exä ukollasi ja samanlainen näyttää olevan lapsensakin.