Oli puhetta, että menisimme äidille Tapanina. Nyt hän kuitenkin oli töykeä mulle, eikä huvittaisi mennä
Ja normaalissa tilanteessahan tuota voisi selvittää, eli kerron, että toiminnassasi mieleni pahoitti se ja se, ymmärrätkö? Jos ei ymmärrä, niin nielee sen, etten tule eikä ala syytellä minua siitä, ja jos ymmärtää, kaikki ok.
Mutta. Äidilleni jos kertoo, mitä hän teki pahasti alkaa hirveä souvi, jossa hän kieltäytyy kantamasta vastuutaan omasta käytöksestään ja pahoittaa totaalisesti mielensä siitä, että hän loukkasi minua. Eli periaatteessa olisi parempi valehdella ja keksiä tekosyy, miksi emme tule.
Mutta tämä taas sotii kaikkia ihmissuhdearvoja vastaan, joita minä kannan, en ymmärrä muille valehtelevia ihmisiä, ja minusta on jotenkin noloa, jos toiset arvaavat, ettei se sanottu syy ollut oikea syy.
Lisäksi on aika hirveää, ettei toisia (äitiä) sitten edes kiinnosta, miksi emme tulekaan, vaan on ihan jees sen kanssa, että hänelle valehdeltiin.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Narsisti koittaa murtaa uhrinsa mielen ja tuo on nimenomaan yksi työkalu siinä. Narsisti puolustelee henkilöitä, jotka ovat satuttaneet narsistin uhria.
ap
Miksi ihmeessä joku alapeukuttaa tätä? Ai että ihmiselläkö on vapaa valinta, ollako tuollaisen henkilön kanssa? No, kun ei ole. Kun synnyt sen narsistin lapseksi.
Mullakin kestää tajuta, että äitini itseasiass puolusti tuossa minua loukannutta henkilöä se ei ole heille itsestäänselvää, jotka ovat narsistien uhreja. Koska sitä, mikä siinä juuri kiikastaa ei uhri näe, muuten hän ei olisi uhri,
ap
In narsisti tietenkään uhrilleen näytä, että tämä on uhri, narsistille uhri on syyllinen. Uhri oppii vain sen, ei mitään uhrin asemaa, siksi hän juuri nimenomaan ON uhri.
ap
En minä ainakaan tajunnut mikään uhri olevani. Siihen on mennyt todella kauan. Enkä sellaista elämää ole koskaan elänyt, että minä olisin uhri.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaise kaikki välit armotta.
Kiitos.
ap
olepa hyvä vaan.
Nimenomaan hemmoteltujen vanhempien lapsista ne uhrit löytyvät, siis nämä, jotka eivät ota vastuuta itsestään ja elämästään, koska heidät on hemmoteltu piloille. He, jotka tietävät, että ovat uhreja ;)
ap
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan hemmoteltujen vanhempien lapsista ne uhrit löytyvät, siis nämä, jotka eivät ota vastuuta itsestään ja elämästään, koska heidät on hemmoteltu piloille. He, jotka tietävät, että ovat uhreja ;)
ap
Eikä siinäkään mitään niin pahaa ole, paitsi ehkä tällaiset henkilöt ovat todella rasittavia vanhempina, mutta muuten. Oman elämänsähän he siinä lähinnä vain jättävät elämättä, ketä kiinnostaa? Elleivät opi toimimaan ja rohkaistu oikeastaan kantamaan kaikesta elämässään vastuunsa itse.
ap
Miksi kiusaat lapsiasi. Olet sivan kusinaama. Toivottavasti miehesi saa lapsien yksinhuoltajuuden. Sinulle haetaan lähestymiskielto.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusaat lapsiasi. Olet sivan kusinaama. Toivottavasti miehesi saa lapsien yksinhuoltajuuden. Sinulle haetaan lähestymiskielto.
Onko paha olla, voi voi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusaat lapsiasi. Olet sivan kusinaama. Toivottavasti miehesi saa lapsien yksinhuoltajuuden. Sinulle haetaan lähestymiskielto.
Onko paha olla, voi voi.
ap
Saat kyllä ihmiset voimaan pahoin sairailla jutuillasi. Olet täysin hullu.
Mitä te oikein saatte siitä, jos joku tulee puolustelemaan teille teitä loukannutta ihmistä tai siis hänen toimiaan? Että onpas ihana ystävä, halusi hyvää. Niin öö kenelle? Sille, joka teitä satutti, totta kai. Ihana tunne, varmasti. Not.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusaat lapsiasi. Olet sivan kusinaama. Toivottavasti miehesi saa lapsien yksinhuoltajuuden. Sinulle haetaan lähestymiskielto.
Onko paha olla, voi voi.
apSaat kyllä ihmiset voimaan pahoin sairailla jutuillasi. Olet täysin hullu.
Ahaa, en kyllä itseasiassa saa. Jos sut saan voimaan pahoin, niin miettisin sinuna, miksi? Miksi sinä voit pahoin? Ei se minussa ole, se on sinussa. Ikävä kyllä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä äitisi nyt tällä kertaa teki väärin? Mistä hänelle olet loukkaantunut??
Mies sanoi 8-vuotiaalleni, joka puhui kanssani puhelimessa, että älä välitä, äiti vain kiusaa, kun lapsi soitti siis ja itki hermostuksissaan sitä, etteivät he ole saaneet oikein siivottua jouluksi. Tunsin kyllä sillä lailla piston sydämessäni, että olen kiukutellut sotkuista ennen joulua miehelle ja lapsillekin, kun vielä asuin siellä, mutta siis tänä vuonna en asu kotona, joten en ollut ollut paikalla. Lohdutin lasta ja sanoin, että ei äitiä nyt yhtään haittaa, vaikka oiskin sotkuista kun äiti tulee ja että jos lasta haittaakin, niin olen pahoillani, ettemme me vanhemmat ole saaneet siistimpää jouluksi. Niin mies ymmärsi mun kiusaavan lasta. Aika törkeää syyttää siitä, vaikka ei olllut mitään hajua, mitä mä puhun toisessa päässä, ja jos tuollaista epäilee, niin tulisi sanomaan puhelimeen sen ensin mulle, mitä lapselle tuollaista valehtelee?
Mulle tuli siitä niin paha olo, että oli pakko soittaa jollekin, ja sain äidin kiinni. Tiesin, ettei äiti ehkä mua ymmärtäisi, mutta loukkaannuin siitä, ja mulle tuli tästä paha olo, kun äiti RATKAISI asian, mun ongelmani valheella hänkin: hän sanoi mulle, että kuule, sun miehesi tarkoitti vain, että sä kiusoittelit lasta. Sanoin, että eikä tarkoittanut, vaan tarkoitti, että kiusasin lasta, vaikka en kiusannut. Vaan lohdutin! Olin hyvä äiti! Niin äitini ei kykene uskomaan, että mies teki mulle pahan olon vaan hiljentääkseen minut ratkoo asioita valheella. Sanoin äidille, että soita miehelle ja kysy, kiusoitteluako hän tarkoitti, niin pysytään rehellisyydessä ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, niinäiti ei soittanut (tietenkään, ei kehtaa). Mutta kehtaa valehdella mulle. Ja sen valheen takia miehen tekoa ei voinut tuomita, ja tästälähin olen tässä asiassa äidilleni hullu pahoine oloineni, koska asiahan ei ollut niin kuin mä sanoin jne jne jne.
apMiehesihän se tuossa ikävästi sanoi, mutta sinä olet vihainen äidillesi? Kertomuksesi mukaan äitisi halusi vain lohduttaa sinua ja sinä suutuit siitä. Onko miehesi yleensä ilkeä sinua kohtaan, vai miksi oletat että äitisi uskoisi hänen olleen nyt tässä tilanteessa tarkoituksellisesti ilkeä sinua kohtaan?
Mutta eihän mua lohduta se, että miehen harkittu virhe mitätöidään. Aivan kuin jos sua lyötäisiin tukilla ja joku tulisi vaihtamaan siihen halon, että katso sua lyötiin tällä! Ei se niin paljon voinut sattua!
apEhkä äitisi oikeasti luuli sinun käsittäneen miehen sanat väärin ja että hän olisi puhunut kiusoittelusta eikä kiusaamisesta. Oli miten oli, niin en minä näe äitisi puheita pahoina. Minusta vaikuttaa siltä, että hän on kuitenkin tarkoittanut hyvää, vaikka kaiketi hieman kömpelösti sen ilmaisikin.
Siis todellakin, puolustatko sä ihmistä, joka puolustelee mulle mua loukannutta miestäni!?
ap
Ilmeisesti tilanteessa on tapahtunut jotain, minkä olet jättänyt kertomatta, mutta näillä kertomillasi tiedoilla en osaa nähdä äitisi olevan mikään pahis tässä tapauksessa. Jos hän ei pidä miestäsi ilkeänä ihmisenä noin muuten, niin tuskin hän ensimmäisenä uskoisi hänen sitä olleen nytkään. Ja selvästi hän halusi saada sinun mielialasi kohoamaan arvelemalla ettet ole kiusannut lastasi ja kaiketi siksikin halusi ajatella, ettei mieskään siitä sinua olisi syyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä äitisi nyt tällä kertaa teki väärin? Mistä hänelle olet loukkaantunut??
Mies sanoi 8-vuotiaalleni, joka puhui kanssani puhelimessa, että älä välitä, äiti vain kiusaa, kun lapsi soitti siis ja itki hermostuksissaan sitä, etteivät he ole saaneet oikein siivottua jouluksi. Tunsin kyllä sillä lailla piston sydämessäni, että olen kiukutellut sotkuista ennen joulua miehelle ja lapsillekin, kun vielä asuin siellä, mutta siis tänä vuonna en asu kotona, joten en ollut ollut paikalla. Lohdutin lasta ja sanoin, että ei äitiä nyt yhtään haittaa, vaikka oiskin sotkuista kun äiti tulee ja että jos lasta haittaakin, niin olen pahoillani, ettemme me vanhemmat ole saaneet siistimpää jouluksi. Niin mies ymmärsi mun kiusaavan lasta. Aika törkeää syyttää siitä, vaikka ei olllut mitään hajua, mitä mä puhun toisessa päässä, ja jos tuollaista epäilee, niin tulisi sanomaan puhelimeen sen ensin mulle, mitä lapselle tuollaista valehtelee?
Mulle tuli siitä niin paha olo, että oli pakko soittaa jollekin, ja sain äidin kiinni. Tiesin, ettei äiti ehkä mua ymmärtäisi, mutta loukkaannuin siitä, ja mulle tuli tästä paha olo, kun äiti RATKAISI asian, mun ongelmani valheella hänkin: hän sanoi mulle, että kuule, sun miehesi tarkoitti vain, että sä kiusoittelit lasta. Sanoin, että eikä tarkoittanut, vaan tarkoitti, että kiusasin lasta, vaikka en kiusannut. Vaan lohdutin! Olin hyvä äiti! Niin äitini ei kykene uskomaan, että mies teki mulle pahan olon vaan hiljentääkseen minut ratkoo asioita valheella. Sanoin äidille, että soita miehelle ja kysy, kiusoitteluako hän tarkoitti, niin pysytään rehellisyydessä ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, niinäiti ei soittanut (tietenkään, ei kehtaa). Mutta kehtaa valehdella mulle. Ja sen valheen takia miehen tekoa ei voinut tuomita, ja tästälähin olen tässä asiassa äidilleni hullu pahoine oloineni, koska asiahan ei ollut niin kuin mä sanoin jne jne jne.
apMiehesihän se tuossa ikävästi sanoi, mutta sinä olet vihainen äidillesi? Kertomuksesi mukaan äitisi halusi vain lohduttaa sinua ja sinä suutuit siitä. Onko miehesi yleensä ilkeä sinua kohtaan, vai miksi oletat että äitisi uskoisi hänen olleen nyt tässä tilanteessa tarkoituksellisesti ilkeä sinua kohtaan?
Mutta eihän mua lohduta se, että miehen harkittu virhe mitätöidään. Aivan kuin jos sua lyötäisiin tukilla ja joku tulisi vaihtamaan siihen halon, että katso sua lyötiin tällä! Ei se niin paljon voinut sattua!
apEhkä äitisi oikeasti luuli sinun käsittäneen miehen sanat väärin ja että hän olisi puhunut kiusoittelusta eikä kiusaamisesta. Oli miten oli, niin en minä näe äitisi puheita pahoina. Minusta vaikuttaa siltä, että hän on kuitenkin tarkoittanut hyvää, vaikka kaiketi hieman kömpelösti sen ilmaisikin.
Siis todellakin, puolustatko sä ihmistä, joka puolustelee mulle mua loukannutta miestäni!?
apIlmeisesti tilanteessa on tapahtunut jotain, minkä olet jättänyt kertomatta, mutta näillä kertomillasi tiedoilla en osaa nähdä äitisi olevan mikään pahis tässä tapauksessa. Jos hän ei pidä miestäsi ilkeänä ihmisenä noin muuten, niin tuskin hän ensimmäisenä uskoisi hänen sitä olleen nytkään. Ja selvästi hän halusi saada sinun mielialasi kohoamaan arvelemalla ettet ole kiusannut lastasi ja kaiketi siksikin halusi ajatella, ettei mieskään siitä sinua olisi syyttänyt.
Voi että.... kun mä vain satun tietämään, että siitä mies syytti minua. Niin mitä tuo tuollainen leikki, että "ei syyttänyt" mua oikein auttaa?
ap
Mies vielä jotenkin perusteli sitä, että syytti minua sillä, että minä olen kertonut minun äitini itkettäneen minua, kuten äiti onkin, nimenomaan syyttämällä ja moittimalla minua vaikkapa tämäntilanteen kaltaisissa hetkissä, joissa minua on loukattu. Eli mussa ei ole ollut vikaa, silti minua on syytetty, ja olen itkenyt.
Niin mies uskoi mun tekevän siinä puhelimessa lapselleni samaa, vaikka se oli täysin väärä päätelmä, lisäksi miehen olisi siinäkin tapauksessa kuulunut tulla itse puhelimeen ja puhua minulle, ei sanoa lapselle, että äitis kiusaa sinua. Se oli hirveä syyte.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mies vielä jotenkin perusteli sitä, että syytti minua sillä, että minä olen kertonut minun äitini itkettäneen minua, kuten äiti onkin, nimenomaan syyttämällä ja moittimalla minua vaikkapa tämäntilanteen kaltaisissa hetkissä, joissa minua on loukattu. Eli mussa ei ole ollut vikaa, silti minua on syytetty, ja olen itkenyt.
Niin mies uskoi mun tekevän siinä puhelimessa lapselleni samaa, vaikka se oli täysin väärä päätelmä, lisäksi miehen olisi siinäkin tapauksessa kuulunut tulla itse puhelimeen ja puhua minulle, ei sanoa lapselle, että äitis kiusaa sinua. Se oli hirveä syyte.
ap
Tai ainakin ihan hirveältä tuntuva syyte.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että puolustelkoot siellä nyt sitten taas kaikkia muita paitsi minua, mitäs väliä sillä, mitä mä tunnen hänelle on eikä ole ikinä ollutkaan. Oikein nautin kun hän saa kärsiä siitä, että mies sanoo mulle väärin ja äiti menee puolustamaan kaikkien muiden tunteita, koska siitä mä just näen, mikä äiti on. Epäreilu ja huono äiti ja vaikka mikä ei arvoiseni ihminen lainkaan.
apKoska kyllä hän kuitenkin kärsii just siitä, etten souda vain ruodussa ja rivissä hyödyttäen muita uhraamatta ajatustakaan sille, miten itse olen onnellinen, hänestä itsensä toteuttaminen on kamalaa. Kih kih, mies vuokrasi asunnon toteuttaakseen itseään, joka on miehelle liian kallis, kih kih, toteuttakoot he nyt itseään siellä, liian kalliissa asunnossa, ja odotelkoon minua pelastamaan heidät autottomuudesta ja lämmityskuluista ja..... Sillä aikaa mä jatkan itseni hoitamista kuntoon!
ap
Tässä on tämän jutun ydin. Äitihullu on narsisti (sopii ihan kaikkeen mitä kirjoitti äidistään. Äiti vaan koittaa olla kieli keskellä suuta ettei narsisti raivostu).
Äitihullu lähti yksiöön. Ei maksa elatusmaksuja. Ei tapaa lapsiaan.
Ja pitää kokoajan jännityksessä. Antaako rahaa. Tuleeko käymään.
Sama koski myös joulua. Siitä syystä 8-v itki.
Narsisti satuttaa ja päälle vielä nauraa
Katkaise kaikki välit armotta.