Mikä pilasi sinun joulusi 2017?

Vierailija kirjoitti:

Miehen veljen vaimo ja hänen näsäviisaat huomautuksensa sekä loukkaavat "vitsinsä".

Kerroppa joku esimerkki?

Perhe.

Mikään ei pilannut jouluani. Puhelinkin oli äänettömällä enkä  aio soittaa joulun aikaan  soittaneille takaisin.

Joulunviettoon mennessä junan eteisessä ollut känniääliö, joka aukoi päätään ohi kulkeville kanssamatkustajille.

Kyllä meidän joulun pilasi jotkut ihan muut kun minä, mutta onneks lapsilla oli hauskaa. Muusta niin väliksi. Lenkillekin pääsin YKSIN! :) Aah..

Ahdistukseni siitä, mitä sieltä anopin suunnalta taas "lentää"..

Olen masennuksen vuoksi sairaslomalla ja odotin paljon joulua ja yhteistä aikaa lapsuudenperheeni kanssa. Kumpikaan siskoistani ei tullutkaan lapsuudenkotiin (aivan ymmärrettävää, mutta harmitti), äiti oli kännissä jo päivällä eikä suostunut lopulta avaamaan edes antamiani joululahjoja ja haukkui minut sekä isän. Olin myös ostanut paljon joululahjoja siskoni perheelle (siskolle ja hänen miehelleen, sekä heidän lapsilleen), mutta en saanut edes tekstiviestillä hyvän joulun toivotusta siltä suunnalta ja sekin hieman veti mieltä matalaksi. Mutta ehkä ensi jouluna paremmin :)

Lanttulaatikon aiheuttamat ilmavaivat.Kestää nyt kolmatta päivää....

Käynti appivanhemmilla.Ei tarjottu edes vesilasia,kahvista puhumattakaan.Lahja tietysti kelpasi ja varmaan sanomattakin selvää ettei minua muistettu mitenkään.

JOKA joulu olen vienyt kalliin lahjapakkauksen(herkkuja, glögiä ym) ja koskaan minua ei ole muistettu edes kortilla,saati toivotettu hyvää joulua.

Tosiaan kuivin suin istuttiin ja isäntäperheestä puhelimen selaaminen oli tärkeämpää kun seurustelu vieraiden kanssa.

Lähtiessämme toivotin hyvät joulunjatkot ja vastaukseksi tuli "kiitti". =D

Oli tosi paha mieli pari tuntia kunnes päätin jättää junttikäytöksen omaan arvoonsa.

Ensi jouluna en ole menossa.Säästyypähän rahat ja kukaan ei pääse loukkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Se, etten ole kenellekään niin tärkeä että kukaan olisi muistanut minua. En saanut yhden yhtä lahjaa, en ainuttakaan joulukorttia enkä edes viime hetken "hyvää joulua"-tekstaria.

Aika kamala tunne huomata, ettei olemassaolollani ole mitään merkitystä kenellekään.

Edit.  sattuipa sopivasti, tarkistusnumero on kuusi kuusi kuusi....

Montaako ihmistä itse muistit?

Isän ikävä. Kaipaan niitä hetkiä, kun oltiin niin monesta asiasta hiljaa ja monesta samaa mieltä. RIP iskä. <3

Ei se että anoppi oli kylässä mutta se etten pystynyt rentoutumaan hetkeäkään tässä muutamana päivänä kun oli vapaata koska anoppi oli käymässä muutaman päivän ajan. Olin kireä kuin viulunkieli koko ajan kun ei ollut omaa rauhaa edes syödessä, se ärsytti itseänikin että sähähtelin koko ajan mutta... joulu itsessään oli ihana ja nautin siitä ja aloin itkemään kun se meni jo. Hyvin harvoin nykyään kokoonnutaan lähisuvun kanssa yhteen kun kaikilla on kiire. Laukaisi masennuksen pahempana taas...

Vierailija kirjoitti:

Viina, vedän nyt viidettä päivää.. Aatto oli pahin, eilen syklillä tunti viinaa tunti "unta". Nyt googlettelen katko paikkoja, eiraan pääsis jos olis 2000€ etumaksu laittaa :(

T. Yksinäinen mies

Sama. Vaikka olenkin perheellinen yh-äiti ja onnistuneesti salannut juomiseni lapsilta. Oon ihan loppu, heti kun olen saanut lapset nukkumaan olen ryypännyt yötä myöten. Aamuisin koonnut itseni ja koittanut tehdä hyvän joulun. Kuolen varmaan pian tähän alkoholismiin.

Vierailija kirjoitti:

Se ettei mies vakavan työtapaturman tähden päässyt kotiin edes jouluksi. Jo kaksi pääsiäistä, syntymäpäivää, vappua jne on mennyt sairaalassa. Ja mies on parhaassa iässä

Voi tämä sai mut oikeasti surulliseksi😔 Omia vastaavia kokemuksia mutta tosin rakkaan veljeni kautta. Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta sinulle ja miehellesi!

Miesystävä ja hänen haikailunsa ex-vaimonsa perään. Alkoholi. Tunnekylmyys.

Olen yötyöläinen ja joskus unirytmit saattaa vähän heittää ja puolen tunnin torkut venähtää kolmen tunnin uniksi.

Iltapäivällä kävin piharakennuksessa ottamassa pienet torkut, jotka vähän venähtivät. Kukaan ei vaivautunut soittamaan ja herättämään, että tule jouluaterialle. Kuivunut kuolavana poskella sitten kaivoin yksin jääkaapista rosollin jämiä. :(

Olisin halunnut olla yhdessä muiden mukana pöydän ääressä, koska kyseessä oli ehkä myös erään vanhan sukulaiseni viimeinen joulu. Aika masentavaa, ilmeisesti duunini on liian hanttihommaa akateemisessa suvussa.

Rautakirjan maksupääte teki tenän, enkä saanut ostettua, -jo perinteeksi muodostunutta, veikkauksen arpakuoria.

Siitä siitä muistuteltiin kuusen ympärillä.

Lasten kiukuttelu sukulaisten luona. Ensi jouluna pysymme taatusti kotona neljän seinän sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Söin ihan liikaa ja nyt turvottaa!

Voi-voi niin käy joskus.

Vierailija kirjoitti:

Äitini käytös. Oli sovittu, että olen yhden yön (jouluyö) heillä, noin vuorokauden yhteensä. Ei ole omaa perhettä. Vein mukanani sovitusti jouluruokaa ja suklaita noin 50 euron edestä. Oli myös sovittu, että ei lahjoja.

Iltapäivän jouluateria oli vaan keittiön pöydän ääressä pikaisesti hotkaistut perusjouluruuat, ei liinoja, ei kynttilöitä, ei tunnelmaa.

Jouduin nukkumaan pelkällä petarilla lattialla, koska äiti ei halunnut hakea patjaa kellarista, koska se oli niin hyvin pakattu ja odotti "erikoisvieraita". Jouluaamuna hän sanoi, että laita itse itsellesi mitä haluat syödä ja keitä itse kahvit. Söin sitten yksin, he olivat syöneet jo aiemmin, herättämättä minua.

Kun sisarukseni perhe saapui kahville iltapäivällä tuomatta mukanaan mitään muuta kuin kukan, laittoi hän pöydän koreaksi heille. Liinat, kynttilät, yms.

Olen se (hänelle) arvoton naimaton keski-ikäinen tytär. Äitini varmasti kuvittelee, että joskus hoidan häntä, kun ei enää jaksa pitää huusholliaan. Ei tule tapahtumaan. Hän saa viettää ne loppuajat suosikkilapsensa kanssa, joka asuukin lähellä. Itse tulin kaukaa. En halua hoitaa ihmistä, joka ei minua arvosta.

En siis ole mikään suvun musta lammas, vaan hyvässä työssä ja yleisesti ottaen hyvissä väleissä kaikkien kanssa ja ystävällinen ihminen.

En vaan taida enää jaksaa tällaista joulua ikinä. Kotona yksin olisi ollut kivempaa ja tunnelmallisempaa. Ymmärrän äitiäni kyllä, hän on äärimmäisen käytännöllinen, eikä ymmärrä tunnelmista yhtään mitään. Jokin diagnoosikin ehkä tulisi jos menisi hakemaan, aleksitymia tms.

No eihän tämä nyt kovin kamalaa ollut, mutta avauduin nyt kumminkin...

Voi miten tutulta kuulostaa. En ole nyt viimeiseen 5-6 vuoteen ollut joulua vanhempieni luona tuosta syystä. Suosikkilapsensa kanssa saavat joulunsa viettää. Aikoinaan lahjoja ja tuliaisia hankittiin siten että minä sain jonkun halvan (miesten)vaatteen jollaista en koskaan ole käyttänyt ja se nakattiin paketoimatta syliini kun taas suosikkilapselle lahja kannettiin ja annettiin kuin kruununjalokivi :D No viesti meni perille, en ole toivottua seuraa.