Oletteko huomanneet tämän ilmiön? Kävelytiellä/käytävällä tulee ihmisiä vastaan rinnakkain. Eivät tee elettäkään väistääkseen sinua.

En ole huomannut. Sen olen huomannut että päästä varpaisiin hunnutetut naiset työntävät lastenvaunuja yhtenä rintamana pyöräkaistalla. Joudut sitten pyörällä väistämään ojaan ettei tule törmäystä.

Ylipäätään ihmiset kävelevät päin. Kaupassa, kadulla, joka paikassa. Ja hyvin usein kaupoissa ihmiset vielä peruuttavat katsomatta taakseen ja siten törmäilevät muihin. Mä olen tähän saakka väistellyt ihmisiä joka kerta, hypin kuin joku pikkuorava sivuun. Vaan nyt se loppui, en väistä. Jos joku kaupassa peruuttaa minua päin, niin sitten peruuttaa. Laitan yleensä kyynerpään eteen suojaksi. Ja kadulla en väistä jos kaksi tulee rinnakkain. 

Miksi väistät? Jää vain seisomaan paikallesi ja odota että vastaantulevat menevät ohi.

Kyllä, minua päin käveli yliopistolla opiskelijanainen (kaveri käveli hänen vierellään). Oli olevinaan varmaan niin hienoa ettei väistää voi. Itse en voinut siirtyä sillä olin jo seinän vieressä.

Mikä ongelma siinä törmäämisessä on?

Jos annat joka solullasi vastaankävelijälle signaalin "minä väistän", niin ei se toinen väistä. Jos et halua itse väistää, niin kävelet ryhty suorassa, katsekontaktissa ja suoraviivaisesti eteenpäin. Joko törmäätte tai toinen väistää. Yleensä väistää. 

Olen huomannut. Aloin jo aikoja sitten lopettamaan väistämisen, kävelen vain suoraan kohti omaa puoltani. Kyllä se vastaantulija lopulta on väistänyt, vaikka viime tipassa.

Jos tulee päin, niin tulkoon, olen valmistautunut ja mekkala siitä tulee.

Mä olen 70 kiloinen mies. Mä kävelen nopeasti. Asun myös keskustassa joten jalkakäytäväkohtaamisia tapahtuu mulle kymmeniä joka päivä.

Mä joudun aina väistämään muita. Edestä, takaa, joka suunnasta. Se on musta melko luonnollista vaikka joskus turhauttavaaa, koska muut ihmiset ovat niin saatanan hitaita että he huomaisivat väistää vasta 10 sentin päästä.

Naiset väistää mua joskus, varsinkin vanhat ja lyhyet. Pääsääntöisesti mä kuitenkin väistän.

Tosta että jos kaksi ihmistä tulee vastaan eikä siinä kohtaa ole tilaa mulla, tälläisiähän on mm. joidenkin ravintoloiden kohdalla kun niiden täytyy olla vallannut reilun osan siitä jalkakäytävästä jollakin kyltillä, niin jos ei ole tilaa muualta usein kävelen välistä. Kyllä aina ne sen verran väistävät että mahdun. Suuremmat ihmisporukat ovat joskus hankalia kun nämä eivät ymmärrä kaikki väistää ja parilla reunimmaisella ei ole tarpeeksi tilaa. Yleensä kun yrittää keskelle kävellä niin ne huomaavat parhaiten. Tosi harvoin joudun muiden takia pysähtymään, hidastamaan joskus.

Vähän mietittää tälläinen aloitus, mikä se varsinainen idea on? Käveleeko aloittaja kuinka usein? Meinaan kävelyn pitäisi olla sen verran tavallista ettei se merkittävää ongelmaa kellekään aiheuttaisi, tai muiden ihmisten kävely.

Tää on jännä juttu kun muka suomessa pitäisi olla epätavallisen suuri personal space aina, mutta suomi on ainoa maa ja täällä erityisesti helsinki missä ihmiset oikeasti kävelee päin nuppi jumissa. Ihme juttu.

Itse väistän jos siltä tuntuu, nykyisin aika usein vain parannan hiukan ryhtiä, otan katsekontaktin ja hymyilen ja samalla jatkan matkaa omalla tangentilla. Yleensä je herää siitä koomastaan ennen törmäystä.

Kyllä olen huomannut.

Voi kamala, kun ihmisiä pitää väistellä. Menkää takaisin sinne mettään, jos tämmöinenkin asia alkaa olla teille ongelma. Puut pysyy paikallaan, senkun pujottelette.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ongelma siinä törmäämisessä on?

Jos annat joka solullasi vastaankävelijälle signaalin "minä väistän", niin ei se toinen väistä. Jos et halua itse väistää, niin kävelet ryhty suorassa, katsekontaktissa ja suoraviivaisesti eteenpäin. Joko törmäätte tai toinen väistää. Yleensä väistää. 

Tämä on totta. En väistä janäytän siltä, että en aio väistää. Hetkeä ennen törmäystä käännän kättä siten, että vähintään laukku osuu minua päin kävelevään.

Sano nyt vielä, että ovat lihaviakin ne rinnakkain kulkevat?

Ihan tavallista. Suomalaisilla ei ole käytöstapoja.

En ole huomannut. Pysähdyn, ja ohittavat jyrät kiertävät.

Älä vilkaisekaan vastaantulijoita suoraan silmiin vaan pidä katseesi kohteessasi, jolloin he väistävät sinua. Toimii joka kerta.

Ehkä mammat törmäilee toisiinsa kun tänne jo useampi ilmoittanut että he ovat niitä jotka ei väistä eli niitä joista ap puhuu.

Mua ärsyttää sellaiset vierekkäin kävelijät, jotka olettavat, että minä siirtyisin pyörätien (tai siis pyörille tarkoitetulle puolelle jaetulla jalankulku–pyörätiellä) vain, jotta he voisivat kävellä rinta rinnan. En muuten väistä, vaan jatkan tarmokkaasti eteenpäin siinä, missä mun kuuluukin kulkea. Koskaan ei ole tullut törmäystä, mutta lähellä on ollut, sillä jollain urpoilla ei vaan lamppu syty päässä kovin äkkiä.

Jos joku on tiellä ja pitää päästä ohi, sanon tarpeeksi kuuluvalla äänellä "anteeksi, haluaisin ohi". Ei tarvitse ojan kautta väistää kun muistaa, että meille on annettu puhetaito kommunikaatiota varten. Jos joku on peruttamassa mua päin, hihkaisen "varo, mä seison tässä ihan sun takana". 

Miten voi tästäkin tehdä ongelman..? 

Nuoret naiset varsinkin tätä harrastaa. Itse väistän ihan kaikkia tasapuolisesti. En ymmärrä, ilmeisesti kasvatuksessa jokin puute. Tuntuu olevan niin helvetin vaikea asia joillekin ihmisille.

Heillä on vain halipula.