Lue keskustelun säännöt.
Meitä ylipainon vastustajia olkiukotetaan armotta
22.12.2017 |
Tälläkin palstalla saa aina kuulla olevansa terveysfasisti ja mikä lie läskifoobikko kun kehtaa mainita (tieteellisesti todistetuista) ylipainon terveysriskeistä. Sanotaan että meillä ylipainon vastustajilla on jotain ylipainoisia IHMISIÄ vastaan. No ei tietenkään ole. Olkiukotus on armotonta. Vastustamme ylipainoa, emme ylipainoisia ihmisiä. Päinvastoin, ajattelemme ylipainoisten parasta. Ylipaino lisää riskiä lukemattomiin sairauksiin joista monet ovat tappavia. Se lyhentää elinikää huomattavasti. Miksi ihmeessä ylipainoa ei pitäisi vastustaa?
Tämä armoton olkiukotus on siinäkin mielessä ironista, että ylipainon puolustajien argumentit ovat täysin tunnepohjaisia. Että läskeille tulee pahamieli kun heidän elintavoistaan huomauttaa tms.
Ajatelkaa enemmän, olkiukottakaa vähemmän!
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Jospa ensin masentuisit ja seuraisit muutoksia elimistössäsi. Voithan sä vaikka hoikistua...Miten minä sen voisin tietää? :D Ja turhaa siellä näsäviisastelet, masennus voi aiheuttaa lihomista/laihtumista. Ihan varma fakta. Mielenterveys järkkyy, ja kontrolli häviää, "eikä millään ole enää mitään väliä". Ei kaikilla, mutta syy ja seuraus ihan tutkittua juttua. On se niin vaikeeta, kun pitäis lihavia kovasti täällä saada haukuttua ja pilkattua, mutta jotkut pistää kapuloita rattaisiin :D
Masennus ei aiheuta lihomista tai laihtumista. Syöminen vaikuttaa painoon.
Ap. Lopeta jo, sinulla ei ole yhtäkään validia sanomista asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.
Höpöhöpö, ap. Ihmiset, jotka saavat tyydytystä muiden painosta mussuttamisesta usein väittävät olevansa niin kovin huolissaan heidän terveydestään tai jotain muuta soopaa. Paskat, ihan kuin ap:täkään sen läskin naapurin terveys kiinnostaisi hevon vittua, kunhan haluaa päteä ja soittaa suutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.
Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.
Ehkä onkin viisasta lopettaa keskustelu. Et tunnu lainkaan käsittävän, että painoon vaikuttaa syöminen. Yrität selittää, että masennus lihottaa/laihduttaa ja syyksi selität syömisen muutokset. Eikö sulla ole mitään logiikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen entinen ylipainoinen, nykyään bmi 23. Laihtumisen myötä verenpaineeni laski ihannelukemiin, samoin kolesteroli. Jaksan liikkua, kiivetä portaita vaikka kuusi kerrosta, nukun yöni kuorsaamatta. Jos nämä eivät riitä todisteeksi laihtumisen terveellisyydestä niin mikä sitten?
Entäs jos on lihava, verenpaine matala, kolesteroli kunnossa? Jaksaa liikkua ihan yhtä paljon kuin sinä, koska on aina liikkunut paljon, eikä ole koskaan kuorsannut?
ONko se todiste lihavuuden terveellisyydestä?
Vai siitä, että jos on hyvät ja terveet elintavat, niin ne suojaa jo paljon terveyttä, painosta huolimatta? Kun loppupeleissä sitten kukaan ei voi taata hoikalle pitkää ja tervettä elämää, tai lihavalle sairauksia. Kaikki on vain todennäköisyyksiä, ja yksilön kohdalla voi käydä ihan miten vaan.
Ap olet ilkeä ihminen. Sinussa ei ole mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Ehkä onkin viisasta lopettaa keskustelu. Et tunnu lainkaan käsittävän, että painoon vaikuttaa syöminen. Yrität selittää, että masennus lihottaa/laihduttaa ja syyksi selität syömisen muutokset. Eikö sulla ole mitään logiikkaa?
Nyt on pakko ulkopuolelta tulla kysymään, että ihanko oikeasti tästäkin sivistyneestä maasta löytyy vielä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä painonhallinnan kokonaisuutta, ja miten monet asiat siihen vaikuttaa? Masennuskin on vain yksi pienen pieni pisara tuossa meressä.
Mutta joo. Ei tyhmien kanssa kannata alkaa keskustella, jos ei ole edes halua avartaa näkemyksiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Koita nyt jo ymmärtää, että masennus ei aiheuta painonmuutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Ehkä onkin viisasta lopettaa keskustelu. Et tunnu lainkaan käsittävän, että painoon vaikuttaa syöminen. Yrität selittää, että masennus lihottaa/laihduttaa ja syyksi selität syömisen muutokset. Eikö sulla ole mitään logiikkaa?
En ole sanonut, että en ymmärtäisi, etteikö painoon vaikuttaisi syöminen.
En ole myöskään yrittänyt selittää, että masennus itsessään lihottaa/laihduttaa, vaan että masennuksen yksi oire on painonvaihtelut johtuen mm. muuttuneesta syömiskäyttäytymisestä, väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta (jotka voivat vaikuttaa painoon), sekä joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys, joka voi vaikuttaa painoon mm. ruokahalua tai ylipäätään toimeliaisuutta lisääväksi, tai joissakin tapauksissa ihan suoranaisesti kemiallisesti kehontoimintoihin vaikuttaen - jolloin lääkärin kanssa voidaan etsiä vaihtoehtoinen, korvaava lääke).
Logiikasta en tiedä, mutta keskustelua on vaikea käydä, jos ei halua ymmärtää lukemaansa. Olen siis samaa mieltä, että meidän on syytä jättää keskustelumme tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Jospa ensin masentuisit ja seuraisit muutoksia elimistössäsi. Voithan sä vaikka hoikistua...Miten minä sen voisin tietää? :D Ja turhaa siellä näsäviisastelet, masennus voi aiheuttaa lihomista/laihtumista. Ihan varma fakta. Mielenterveys järkkyy, ja kontrolli häviää, "eikä millään ole enää mitään väliä". Ei kaikilla, mutta syy ja seuraus ihan tutkittua juttua. On se niin vaikeeta, kun pitäis lihavia kovasti täällä saada haukuttua ja pilkattua, mutta jotkut pistää kapuloita rattaisiin :D
Masennus ei aiheuta lihomista tai laihtumista. Syöminen vaikuttaa painoon.
Masennus on usein se laukaiseva tekijä (ei aina). Tiedätkö ketään, kuka alkaisi täysin ilman syytä syödä ja lihoisi sairaalloisen lihavaksi?
Aiemmin todettiin, että lääkitys saa myös lihomisen aikaan. Miksi lääkitys? No siihen masennukseen! Masennus on siis hyvin tavallinen alkuun paneva voima. Eli jos näet kaupan kassajonossa lihavan ja tekisi niin pirusti mieli mennä kuittailemaan niistä läskeistä, sipseistä ja suklaasta, niin laske ainakin kymmeneen ja mieti menetkö. Voit kohdata edessäsi hyvin sairaan ihmisen.
Tämä keskustelu alkaa joillain jo täyttää sairaalloisen vainoamisen piirteet. Jättäkää jo ylipainoiset törkeältä mielivaltaisuudeltanne rauhaan ja keskittykää omaan elämäänne ja perheeseenne! Luulisi että on joulun alla edes jotain muuta mietittävää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Koita nyt jo ymmärtää, että masennus ei aiheuta painonmuutoksia.
Todista väitteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen entinen ylipainoinen, nykyään bmi 23. Laihtumisen myötä verenpaineeni laski ihannelukemiin, samoin kolesteroli. Jaksan liikkua, kiivetä portaita vaikka kuusi kerrosta, nukun yöni kuorsaamatta. Jos nämä eivät riitä todisteeksi laihtumisen terveellisyydestä niin mikä sitten?
Entäs jos on lihava, verenpaine matala, kolesteroli kunnossa? Jaksaa liikkua ihan yhtä paljon kuin sinä, koska on aina liikkunut paljon, eikä ole koskaan kuorsannut?
ONko se todiste lihavuuden terveellisyydestä?
Vai siitä, että jos on hyvät ja terveet elintavat, niin ne suojaa jo paljon terveyttä, painosta huolimatta? Kun loppupeleissä sitten kukaan ei voi taata hoikalle pitkää ja tervettä elämää, tai lihavalle sairauksia. Kaikki on vain todennäköisyyksiä, ja yksilön kohdalla voi käydä ihan miten vaan.
Jos sulla on ylipainoa, niin syömisesi ei ainakaan ole kunnossa, joten turha puhua terveistä elintavoista.
Ylipaino vaikuttaa moneen asiaan. Mieheni, entinen urheilija, on lihonut niin paljon, että seksi on todella vaikeaa. Hän ei juuri itse jaksa liikkua seksin aikana ja tämä tarkoittaa, että se olen minä, joka liikkuu. Lisäksi on ulottumisongelmia eli monissa asennoissa penis vain osittain sisälläni. Jollakin tavalla olen puutteessa, vaikka seksiä on monta 2-3 kertaa viikossa. Enkä ole nähnyt missään tästä aiheesta keskustelua. Itselläni ei ole lainkaan ylipainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.
Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.
Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.
Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.
Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.
Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.
Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis
Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?
Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.
Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.
Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.
Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan.
Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.
Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä.
Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.
Miten arvasinkaan vastauksesi.
Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.
Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.
Minulle on ihan se ja sama, millä tavalla sinä perustelet oman lihavuutesi.
Minun pointtini koko tässä keskustelussa on itse asiassa se, että ylipainoisuus on liian monisyinen ongelma tullakseen niputetuksi ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi. Tällainen lähestymistapa ei palvele ketään, se tarjoaa harvalle ylipainoiselle välineitä painonsa hallintaan, ja se sivuuttaa koko ylipainokeskustelusta 99 %. Toisin sanoen näen pelkän syönnin/kulutuksen balanssin välissä painimisen erittäin suppeaksi keskusteluksi, koska se ei huomioi lainkaan sisäisiä/ulkoisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa painonhallintaan.
Jospa ensin masentuisit ja seuraisit muutoksia elimistössäsi. Voithan sä vaikka hoikistua...Miten minä sen voisin tietää? :D Ja turhaa siellä näsäviisastelet, masennus voi aiheuttaa lihomista/laihtumista. Ihan varma fakta. Mielenterveys järkkyy, ja kontrolli häviää, "eikä millään ole enää mitään väliä". Ei kaikilla, mutta syy ja seuraus ihan tutkittua juttua. On se niin vaikeeta, kun pitäis lihavia kovasti täällä saada haukuttua ja pilkattua, mutta jotkut pistää kapuloita rattaisiin :D