Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Meitä ylipainon vastustajia olkiukotetaan armotta

Vierailija
22.12.2017 |

Tälläkin palstalla saa aina kuulla olevansa terveysfasisti ja mikä lie läskifoobikko kun kehtaa mainita (tieteellisesti todistetuista) ylipainon terveysriskeistä. Sanotaan että meillä ylipainon vastustajilla on jotain ylipainoisia IHMISIÄ vastaan. No ei tietenkään ole. Olkiukotus on armotonta. Vastustamme ylipainoa, emme ylipainoisia ihmisiä. Päinvastoin, ajattelemme ylipainoisten parasta. Ylipaino lisää riskiä lukemattomiin sairauksiin joista monet ovat tappavia. Se lyhentää elinikää huomattavasti. Miksi ihmeessä ylipainoa ei pitäisi vastustaa?

Tämä armoton olkiukotus on siinäkin mielessä ironista, että ylipainon puolustajien argumentit ovat täysin tunnepohjaisia. Että läskeille tulee pahamieli kun heidän elintavoistaan huomauttaa tms.

Ajatelkaa enemmän, olkiukottakaa vähemmän!

Kommentit (312)

Vierailija
221/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Vierailija
222/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin kuin meitä kreationistejakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on aivan turhaa, kyllä ylipainoiset sen itsekin tietävät. Sellaista itsensä ylentämistä on nämä lihavuusaloitukset jokainen.

Tämä! Eivätkä raukat ymmärrä ettei sitä lopulta siedä kukaan eivät edes muut hoikat.

Nämä mesoajat laittavat itse itsensä suurennuslasin alle ja vaikka siellä ei näy ylipainoa niin sieltä aina näkyy jotain muuta.

Höpöhöpö. Mistäs tiedät kuka minua sietää. Eikö sinullakaan ole mitään kunnon argumenttia? eikä tämä ole mitään mesoamista, enemmän ne ylipainoiset mesoavat.

Itse en ole suomalaisiin ylipainoisiin törmännyt jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä tai muuten tekisivät itsestään numeroa. Enemmänkin pitävät matalaa profiilia ja kokevat olonsa ikäväksi. Amerikkalaiset ovat sitten oma lukunsa ainakin mitä televisiosta näkee.

Jos ei ihan idiootti ole niin ymmärtää että elintapojen muutos on valkeaa. Toisille laihtuminen ja laihana pysyminen on kovin paljon vaikeampaa kun toisille.

Miksi ei anneta ihmisten elää elämäänsä. Kyllä ne terveydenalan ihmiset hoitavat muiden terveyteen puuttumisen tai näiden omat läheiset ihmiset. Ei todellakaan ole ulkopuolisten asia puuttua ja siitä ei ainakaan seuraa mitään hyvää.

Ymmärrän sen että elintapojen muutos on vaikeaa, sillä olen itsekin laihduttanut aikoinaan, mainitsin sen viestissä nro 3. En vaan pidä siitä että ei myönnetä ylipainon olevan epäterveellistä.

Mutta jos luit viestini kokonaan niin huomasit että kirjoitin myös etten ole törmännyt yhteenkään ylipainoiseen joka väittäisi ylipainon olevan mitenkään terveellistä. Ihmiset kyllä tietävät sen olevan epäterveellistä, syyt ylipainoon ovatkin sitten asia erikseen.

Vierailija
224/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Juu, ymmärrän että esim masennus voi saada ihmisen helpommin syömään enemmän. Silloinkin se on ruoka mikä lihottaa, ei se itse masennus. Joten et voi sanoa että olet lihava koska olet masentunut. Olet lihava koska syöt liikaa, se miksi syöt liikaa on toinen juttu.

Vierailija
225/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Juu, ymmärrän että esim masennus voi saada ihmisen helpommin syömään enemmän. Silloinkin se on ruoka mikä lihottaa, ei se itse masennus. Joten et voi sanoa että olet lihava koska olet masentunut. Olet lihava koska syöt liikaa, se miksi syöt liikaa on toinen juttu.

Ohis, mutta en käsitä, mitä tarkoitusta tällainen saivartelu palvelee. Itse asiassa tosi lapsellisen tasoista keskustelua sivuuttaa kommentoijan koko ydinajatus sillä, että väkisin etsii vastakeskustelijan kommentista väitettä, jota uskoo tämän väittävän.

Vierailija
226/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Minulle on ihan se ja sama, millä tavalla sinä perustelet oman lihavuutesi.

Minun pointtini koko tässä keskustelussa on itse asiassa se, että ylipainoisuus on liian monisyinen ongelma tullakseen niputetuksi ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi. Tällainen lähestymistapa ei palvele ketään, se tarjoaa harvalle ylipainoiselle välineitä painonsa hallintaan, ja se sivuuttaa koko ylipainokeskustelusta 99 %. Toisin sanoen näen pelkän syönnin/kulutuksen balanssin välissä painimisen erittäin suppeaksi keskusteluksi, koska se ei huomioi lainkaan sisäisiä/ulkoisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa painonhallintaan. 

Kukahan se loppujen lopuksi ei ymmärrä lukemaansa?  Viittaan vastaukseesi lainaamaasi viestiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Juu, ymmärrän että esim masennus voi saada ihmisen helpommin syömään enemmän. Silloinkin se on ruoka mikä lihottaa, ei se itse masennus. Joten et voi sanoa että olet lihava koska olet masentunut. Olet lihava koska syöt liikaa, se miksi syöt liikaa on toinen juttu.

Ohis, mutta en käsitä, mitä tarkoitusta tällainen saivartelu palvelee. Itse asiassa tosi lapsellisen tasoista keskustelua sivuuttaa kommentoijan koko ydinajatus sillä, että väkisin etsii vastakeskustelijan kommentista väitettä, jota uskoo tämän väittävän.

Mitä saivartelua on todeta, että paino riippuu syömisestä, ei siitä, että on masentunut.

Vierailija
228/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Kuulut selkeästi ihmisiin, jotka eivät usko masennukseen tai uskovat että se menee pois jollain positiivisella ajattelulla. Masennus vaikuttaa ajatteluun. Jos sinusta tulisi masentunut, et välttämättä ... tai mitä vittua minä sulle mitään selitän. Et halua tajuta, niin et halua tajuta. Toivon, että saat masennuksen ja ainoa mita jaksat ajatella on se miten saat itsesi hengiltä. Siinä ei paskam vertaa kiinnosta ruoan terveellisyys. Käytä sitä valinnanvapauttasi ja tapa itsesi!

Joten paino riippuu siitä syömisestä, ei masennuksesta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Juu, ymmärrän että esim masennus voi saada ihmisen helpommin syömään enemmän. Silloinkin se on ruoka mikä lihottaa, ei se itse masennus. Joten et voi sanoa että olet lihava koska olet masentunut. Olet lihava koska syöt liikaa, se miksi syöt liikaa on toinen juttu.

Joo, masennuksessa ei ole jouleja tai kilokaloreita, ruuassa on :)

Mutta jotain on tapahtunut, jos ihminen lihoo "ilman syytä, tuosta noin vain" huomattavan määrän. On syy ja sen seuraus. Masennus-> mahdollinen lihominen/laihtuminen. Esim. lääkäri diagnosoi "masennuksesta aiheutuneen lihomisen", eikä niin, että "herrajumala mitä sä oikein syöt ja kuinka paljon"? Aina etsitään sitä syytä lihomiseen. Ei vastaanotolla huudella jotain ihratynnyriä ym. ilkkuvaa.

Tunnen masentuneita ammattini puolesta, ja jopa oma veljeni on reilusti ylipainoinen ja hoitolaitoksessa. Heille kaikille on ollut yhteistä se, että hällä väliä, vedetään vaan munkkia ja mitä keksitäänkin. Eli se masennus on se laukaiseva tekijä, eli syy. Lihominen sen seuraus. Ja jos syö yli kulutuksen, lihoo! Psyyke ja fysiikka toimivat yhdessä. Jos jompikumpi pettää, käy hassusti.

Mutta tämän palstan vainoajat eivät suostu myöntämään, että aika usein taustalla on jotain vakavaa, mikä näkyy muille vain "vastenmielisenä läskinä". Koska ei voi ikinä tietää kenenkään taustoista, voi esim. kaupassa jättää lihavat asiakkaat rauhaan (myös Pirkko!) ja keskittyä omiin ostoksiinsa.

Lisäksi on sitten masennuksen lisäksi vielä muita monisäikeisiä syitä, kuten edellä jo kerrottiinkin. Kannattaa muistaa, että on mielen köyhyyttä ja sivistymättömyyttä kenties käydä heikomman kimppuun.

Vierailija
230/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Läskivero! Köyhyysvero! Aikuis-iän diabetekselle vero! Arvonlisävero 45:een %! Vangit pakkotyöhön! Jokainen maksakoon kaiken itse ja jos ei kykene, ei sitten mitään tarvitsekkaan! Veroilla katetaan ainoastaan poliisi ja puolustusvoimat! Saadaanko puolue joka ajaa aidosti isänmaan asiaa?!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on aivan turhaa, kyllä ylipainoiset sen itsekin tietävät. Sellaista itsensä ylentämistä on nämä lihavuusaloitukset jokainen.

Tämä! Eivätkä raukat ymmärrä ettei sitä lopulta siedä kukaan eivät edes muut hoikat.

Nämä mesoajat laittavat itse itsensä suurennuslasin alle ja vaikka siellä ei näy ylipainoa niin sieltä aina näkyy jotain muuta.

Höpöhöpö. Mistäs tiedät kuka minua sietää. Eikö sinullakaan ole mitään kunnon argumenttia? eikä tämä ole mitään mesoamista, enemmän ne ylipainoiset mesoavat.

Itse en ole suomalaisiin ylipainoisiin törmännyt jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä tai muuten tekisivät itsestään numeroa. Enemmänkin pitävät matalaa profiilia ja kokevat olonsa ikäväksi. Amerikkalaiset ovat sitten oma lukunsa ainakin mitä televisiosta näkee.

Jos ei ihan idiootti ole niin ymmärtää että elintapojen muutos on valkeaa. Toisille laihtuminen ja laihana pysyminen on kovin paljon vaikeampaa kun toisille.

Miksi ei anneta ihmisten elää elämäänsä. Kyllä ne terveydenalan ihmiset hoitavat muiden terveyteen puuttumisen tai näiden omat läheiset ihmiset. Ei todellakaan ole ulkopuolisten asia puuttua ja siitä ei ainakaan seuraa mitään hyvää.

Ymmärrän sen että elintapojen muutos on vaikeaa, sillä olen itsekin laihduttanut aikoinaan, mainitsin sen viestissä nro 3. En vaan pidä siitä että ei myönnetä ylipainon olevan epäterveellistä.

Mutta jos luit viestini kokonaan niin huomasit että kirjoitin myös etten ole törmännyt yhteenkään ylipainoiseen joka väittäisi ylipainon olevan mitenkään terveellistä. Ihmiset kyllä tietävät sen olevan epäterveellistä, syyt ylipainoon ovatkin sitten asia erikseen.

Minä olen törmännyt erittäin moniin ylipainoisiin jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä. Ja jos väität että valehtelen, minäkin voin väittää että sinä valehtelet.

Vierailija
232/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Tässäkin taustalla biokemialliset ja hormonaaliset asiat, sillä esimerkiksi serotoniini on tärkeä kylläisyyden säätelyssä. Ne, jotka väittää kalorin olevan kalori tai että lihavat tietoisesti lihovat, kannattaa opiskella hieman perusteita. Hyvä lähtökohta on tässä

"Millions have watched Dr. Robert Lustig's YouTube videos on the role sugar plays in obesity. In this compilation of the popular YouTube series "The Skinny on Obesity," Dr. Lustig and his UCSF colleagues dig deeper into the root causes of the obesity epidemic."

... ja syventämällä oppeja endokrinologiaan alkaa tajuta miten hankalasta ongelmasta on kyse, sillä todellisuudessa lihavien lihavuus on sekä aivojen "kaappaamista" että ruoka-aineiden aiheuttamaa, joissa pitää erotella myös lääkkeiden ja ympäristötekijöiden aiheuttama lihavuus ja sisäiset seikat, kuten suolistobakteeristo yms.

Ainoa mikä on varmaa on se, että ohje "liiku enemmän ja syö vähemmän" ei toimi. Tämä on voitu todistaa 1950-luvulta lähtien: mantraa ovat toistaneet maailman parhaat ravitsemustieteilijät ja lääkärit, tulokset näkee kaikki.

Rikolliset tuppaa olemaan hiljaa silloin kun jäävät kiinni. Viranomaiset ja muut ovat hiljaan silloin kun osuu oikeaan ja heidän asemansa on uhattuna. Sama pätee lihavuusepidemiaankin: ruokateollisuus on kovin hiljaa ja tietää erittäin hyvin syyt lihavuusepidemiaan. Tieteellisessä mielessä seuratkaa miksi sokerin julistaminen haitalliseksi kesti näin pitkään. Tupakan osalta oli täysin vastaava episodi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ylipainon "vastustaminen" (mitä helvettiä, järjestättekö te jotain mielenosoituksia ylipainoisten ihmisten ympärille?) vaan se tahallinen perseily, trollaaminen ja muu idiotismi, jota "ylipainon vastustamisen" varjolla tälläkin palstalla harrastetaan.

Vierailija
234/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on aivan turhaa, kyllä ylipainoiset sen itsekin tietävät. Sellaista itsensä ylentämistä on nämä lihavuusaloitukset jokainen.

Tämä! Eivätkä raukat ymmärrä ettei sitä lopulta siedä kukaan eivät edes muut hoikat.

Nämä mesoajat laittavat itse itsensä suurennuslasin alle ja vaikka siellä ei näy ylipainoa niin sieltä aina näkyy jotain muuta.

Höpöhöpö. Mistäs tiedät kuka minua sietää. Eikö sinullakaan ole mitään kunnon argumenttia? eikä tämä ole mitään mesoamista, enemmän ne ylipainoiset mesoavat.

Itse en ole suomalaisiin ylipainoisiin törmännyt jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä tai muuten tekisivät itsestään numeroa. Enemmänkin pitävät matalaa profiilia ja kokevat olonsa ikäväksi. Amerikkalaiset ovat sitten oma lukunsa ainakin mitä televisiosta näkee.

Jos ei ihan idiootti ole niin ymmärtää että elintapojen muutos on valkeaa. Toisille laihtuminen ja laihana pysyminen on kovin paljon vaikeampaa kun toisille.

Miksi ei anneta ihmisten elää elämäänsä. Kyllä ne terveydenalan ihmiset hoitavat muiden terveyteen puuttumisen tai näiden omat läheiset ihmiset. Ei todellakaan ole ulkopuolisten asia puuttua ja siitä ei ainakaan seuraa mitään hyvää.

Ymmärrän sen että elintapojen muutos on vaikeaa, sillä olen itsekin laihduttanut aikoinaan, mainitsin sen viestissä nro 3. En vaan pidä siitä että ei myönnetä ylipainon olevan epäterveellistä.

Mutta jos luit viestini kokonaan niin huomasit että kirjoitin myös etten ole törmännyt yhteenkään ylipainoiseen joka väittäisi ylipainon olevan mitenkään terveellistä. Ihmiset kyllä tietävät sen olevan epäterveellistä, syyt ylipainoon ovatkin sitten asia erikseen.

Minä olen törmännyt erittäin moniin ylipainoisiin jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä. Ja jos väität että valehtelen, minäkin voin väittää että sinä valehtelet.

Onhan se totta jos ihminen on vanha? Erityisesti sellainen ylipaino, johon ei liity ektooppista rasvaa tai sarkopenistä lihavuutta. Sarkopenia on itse asiassa kaikista hirvein tila mitä voi olla. Tutustu käsitteeseen TOFI.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Tää argumentointi on yhtä älykästä, kuin jos pohdittaisiin alkoholismia, ja joku vaan vänkyttäisi, että alkoholismia ei ole olemassa, koska jokainen voi halutessaan olla juomatta. 

Mikä on sinänsä jännä, että aika harva kuitenkaan yrittää opettaa päihdeongelmaisia kuten lihavia yritetään: sössötetään jostain ruokaympyrästä ja itsekurista, vaikka ihan jokainen on jo noi litaniat kuullut.  Niin mitä jos päihdeongelmaisille yritettäisiin opettaa miten pullon korkki laitetaan kiinni, tai huumeet jätetään ostamatta. Ihan yhtä älykästä.

Kuitenkin meillä on lihavia ja meillä on päihdeongelmaisia. Joten voisiko olla, että tuo idioottimainen vänkytys siitä että kaikki on kiinni vain syömisestä, olisi jo vähän niinkuin tyhmemmän kansanosan toimintaa?

Kun kysymyshän on lihavuudessa lopulta ihan sama kuin päihdeongelmissa: MIKSI? Miksi ihminen syö yli tarpeensa  tai MIKSI ihmisen elimistö ei toimi kuten sen pitäisi? Vain näihin kysymyksiin vastauksia etsimällä on mahdollista oikeasti hoitaa lihavuutta. Ja ihan hirveän harvoin se tapahtuu puuttumalla vain konkreettisesti syömiseen.

Vierailija
236/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino vaikuttaa moneen asiaan. Mieheni, entinen urheilija, on lihonut niin paljon, että seksi on todella vaikeaa. Hän ei juuri itse jaksa liikkua seksin aikana ja tämä tarkoittaa, että se olen minä, joka liikkuu. Lisäksi on ulottumisongelmia eli monissa asennoissa penis vain osittain sisälläni. Jollakin tavalla olen puutteessa, vaikka seksiä on monta 2-3 kertaa viikossa. Enkä ole nähnyt missään tästä aiheesta keskustelua. Itselläni ei ole lainkaan ylipainoa.

Tässä tulee kyllä psyykkiset tekijät ensimmäiseksi mieleen.

Lihavuus on seurausta psyykkisistä tekijöistä ja noidankehä on valmis. Usein vielä niin, että syötetään lääkkeitä, jotka lihottavat ja kun ihminen lihoo, yhteiskunta sairastuttaa rasistisella asenteella lisää.

Vierailija
237/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on aivan turhaa, kyllä ylipainoiset sen itsekin tietävät. Sellaista itsensä ylentämistä on nämä lihavuusaloitukset jokainen.

Tämä! Eivätkä raukat ymmärrä ettei sitä lopulta siedä kukaan eivät edes muut hoikat.

Nämä mesoajat laittavat itse itsensä suurennuslasin alle ja vaikka siellä ei näy ylipainoa niin sieltä aina näkyy jotain muuta.

Höpöhöpö. Mistäs tiedät kuka minua sietää. Eikö sinullakaan ole mitään kunnon argumenttia? eikä tämä ole mitään mesoamista, enemmän ne ylipainoiset mesoavat.

Itse en ole suomalaisiin ylipainoisiin törmännyt jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä tai muuten tekisivät itsestään numeroa. Enemmänkin pitävät matalaa profiilia ja kokevat olonsa ikäväksi. Amerikkalaiset ovat sitten oma lukunsa ainakin mitä televisiosta näkee.

Jos ei ihan idiootti ole niin ymmärtää että elintapojen muutos on valkeaa. Toisille laihtuminen ja laihana pysyminen on kovin paljon vaikeampaa kun toisille.

Miksi ei anneta ihmisten elää elämäänsä. Kyllä ne terveydenalan ihmiset hoitavat muiden terveyteen puuttumisen tai näiden omat läheiset ihmiset. Ei todellakaan ole ulkopuolisten asia puuttua ja siitä ei ainakaan seuraa mitään hyvää.

Ymmärrän sen että elintapojen muutos on vaikeaa, sillä olen itsekin laihduttanut aikoinaan, mainitsin sen viestissä nro 3. En vaan pidä siitä että ei myönnetä ylipainon olevan epäterveellistä.

Mutta jos luit viestini kokonaan niin huomasit että kirjoitin myös etten ole törmännyt yhteenkään ylipainoiseen joka väittäisi ylipainon olevan mitenkään terveellistä. Ihmiset kyllä tietävät sen olevan epäterveellistä, syyt ylipainoon ovatkin sitten asia erikseen.

Minä olen törmännyt erittäin moniin ylipainoisiin jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä. Ja jos väität että valehtelen, minäkin voin väittää että sinä valehtelet.

Onhan se totta jos ihminen on vanha? Erityisesti sellainen ylipaino, johon ei liity ektooppista rasvaa tai sarkopenistä lihavuutta. Sarkopenia on itse asiassa kaikista hirvein tila mitä voi olla. Tutustu käsitteeseen TOFI.

Miten vanha pitää olla? Ihan työikäisiä ovat olleet ne jotka ovat väittäneet ylipainon olevan terveellistä.

Vierailija
238/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Läskivero! Köyhyysvero! Aikuis-iän diabetekselle vero! Arvonlisävero 45:een %! Vangit pakkotyöhön! Jokainen maksakoon kaiken itse ja jos ei kykene, ei sitten mitään tarvitsekkaan! Veroilla katetaan ainoastaan poliisi ja puolustusvoimat! Saadaanko puolue joka ajaa aidosti isänmaan asiaa?!

Esko Aho ajoi tähän miinaan. Lihavuudesta aiheutuu kustannuksia 1,4 - 7% ja kaikki muu sairaanhoitokustannus voidaan myös katsoa itseaiheutetuksi, kuten nivelvaivat, mielenterveysongelmat jne. Eli jos säädettäisiin läskivero, pitäisi urheilijoitakin verottaa siitä, että rikkovat itsensä tahallaan jne.

Vierailija
239/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap lienet nuori. Pitäisin sinuna matalampaa profiilia enkä kovin mesoasi tuosta ylupainosta.

Olen hyvässä keski- iässä ja olin nuorena lievästi ylipainoinen , siis todella vain normaalipainon ja ylipainon rajamailla.

Sain siitä kuitenkin huomautteluita koska siihen aikaan ylipaino oli harvinaista.

Mutta en ole lihonut, olen edelleen saman. Ei pömppömahaa tms. Näytän ikäisekseni hyvältä.

Vaan nuo monet ikätoverini ovatkin nyt minua monta , jotkut monta kymmentä kiloa lihavampia,kuin minä. Ja sen näkee heidän katseestaan että osat ovat vaihtuneet.

Muutenkaan ei tiedä miten elämä kohtelee.

Ei kannata likaa mestaroida toisia, voi joutua häpeämään itseään.

Tälläinen kommentti aina ihmetyttää. "Sinäkin saatat lihoa ihan omista teoistasi riippumatta." ei, en saata.

Mites masennus? Mielestäsi itse aiheutettu sairaus? Masennuksen seurauksena ihminen voi joko lihoa reippaasti tai sitten laihtua rajusti. Kuulut varmaan noihin jälkimmäisiin, tietenkin, jos masis iskee? Voi sua, pikku messias. ohis

Kerrotko vielä miten se masennus lihottaa ilman että syön enemmän kuin kulutan?

Tällaisessa hengessä on vaikea käydä keskustelua niin monisyisestä ongelmasta kuin lihavuus. Luulisi välkymmänkin jo ymmärtävän, että lihavuus ei ole ainoastaan syönnin ja kulutuksen välinen suhde, vaan tähän ympärille nivoutuu liuta muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä - joista mahdollinen masennus on vain yksi, joskaan ei kaikkien lihavien ylipainoon vaikuttava tekijä.

Eli et osannut vastata. Hmm. Mielenkiintoista.

Todennäköisesti sinä vain sivuuttaisit vastauksen ja tukeutuisit silti omaan mantraasi siitä, että mikään muu ylipainoisuuteen ei johda kuin syönnin ja kulutuksen suhde. Mutta samapa se minulle, minulla on aikaa.

Masentuneellahan tyypillinen oire on, että paino joko nousee, tai vaihtoehtoisesti putoaa paljon: masentuneella ei ole resursseja kiinnittää syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin terveet, hän voi olla liian lamaantunut syödäkseen, tai vaihtoehtoisesti yrittää turruttaa tunteensa syömisellä. Yksittäistä kaavaahan tähän ei ole, koska masennus kuitenkin oireilee hyvin yksilöllisesti kantajillaan. 

Todennäköisesti etsit tästä aasinsillan siihen, että hahaa, masennus ei aiheuta lihavuutta, hän vain syö vähemmän/enemmän kuin kuluttaa. Minä taas sanon, että näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan eri ilmiöiksi, koska masennus kuitenkin vaikuttaa vahvasti painoon.

Myös lääkitys voi vaikuttaa painonnousuun. Ei siten, että mikään pilleri sisältäisi 10 000 kcal, vaan jotkut lääkkeet vaikuttavat ruokahalua lisäävästi - tai yksinkertaisesti aktiivisuutta lisääväksi, eli ruokahalun kohoaminen ja toimeliaisuuden lisääntyminen voi näkyä myös lisääntyneenä syömisenä. Toki jotkut lääkkeet voivat yksilökohtaisesti myös vaikuttaa myös kemiallisella tasolla ja aiheuttaa painonnousua, jolloin etsitään hoitavan lääkärin kanssa vaihtoehtoista lääkettä. 

Aivan, se syöminen sen painon nousun tai pudotuksen aiheuttaa, ei masennus.

Miten arvasinkaan vastauksesi.

Sanottakoon silti, että tästä ei voi erottaa pois masennuksen vaikutusta syömiskäyttäytymiseen. Sinä haluat vastaukseksi sen, että masennus = lihominen, tai masennus =/= lihominen, vaikka hedelmällisempi keskustelu koskisi sitä, millä tavalla masennus oireilee, ja millä tavalla masennus vaikuttaa painonhallintaan. Mutta tämä nyt on tuttua vähän joka kantilta lihavuudesta keskusteltaessa: tyypillisesti se mielletään vain ja ainoastaan syömisen ja kulutuksen väliseksi balanssiksi, ja tällä voidaan sivuuttaa itse asiassa kaikki muut sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat siihen balanssiin. Toisin sanoen keskustelua käydään 1 % alueella, ja sivuutetaan se loppu 99% - mikä, kaikella kunnioituksella, on minun mielestäni varsin köyhää ja sivistymätöntä keskustelua.

Jos masennus automaattisesti lihottaisi, niin miten selität sen etteivät kaikki masentuneet ole lihavia? Niin. Asia ei siis ole niin.

Minä en sanonut, että masennus lihottaa automaattisesti. Lue huolella se, mitä kommentoit. Masennus on hyvin yksilöllisesti oireileva sairaus, jollekin se aiheuttaa painonnousua, jollekin taas painonlaskua. Oireena painonheittelyt puoleen ja toiseen kuitenkin ovat masennukselle tavallista johtuen mm. voimavaroista, joita voi painonhallintaan käyttää, joskus myös kemiallisista tekijöistä (lääkitys) ja myös mm. alituisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuksesta - jotka niin ikään voivat vaikuttaa painonhallintaan.

Sinä se et vaan pysty myöntämään että se mikä lihottaa on se että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki minä voin sanoa että lihoin koska naapuriin perustettiin pitseeria. Ihan automaattisesti vaan lihoin koska pitseeria ilmestyi siihen, se että minä käyn siellä vapaasta tahdostani joka ilta syömässä on ihan asiaankuulumaton juttu eikä sillä ole mitään tekemistä lihomisen kanssa.

Onko totaalisen mahdotonta ymmärtää, että ihmisen toimintoja sanelee psyyke, esim. juuri lihomisen suhteen? Jos on psyykkisiä ongelmia, voivat ne johtaa esim. lohtusyömiseen, JOLLOIN SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTTAA, ELI LIHOO!!! Kukaan ei liho lihomisen ilosta, paitsi sumopainija!

Tunnen esim. monia tupakoinnin lopettaneita, jotka alkavat uudestaan polttaa, koska paino on ryöstäytymässä käsistä. Eli jotain on otettu sitä tupakkaa korvaamaan! Samoin vaikka avioero tai läheisen menetys voi aiheuttaa niin kovan tuskan, että lohtuun vedetään suklaata yms. Tai sitten vaan laihdutaan rajusti! Näin se nyt vaan menee!

Ei se kroppa itsekseen vedä ruokaa suuhunsa kaapista, vaan sun aivot antavat käskyt tehdä syömiseenkin liittyvät toimenpiteet. Ja silloin, kun tuolla latvassa on joku mielen ongelma, voi käytös muuttua niin ratkaisevasti, ETTEI PYSTY enää KONTROLLOIMAAN tekemisiään. Masennus on yksi mahdollisuus tällaiseen tapahtumaketjuun!

Juu, ymmärrän että esim masennus voi saada ihmisen helpommin syömään enemmän. Silloinkin se on ruoka mikä lihottaa, ei se itse masennus. Joten et voi sanoa että olet lihava koska olet masentunut. Olet lihava koska syöt liikaa, se miksi syöt liikaa on toinen juttu.

Joo, masennuksessa ei ole jouleja tai kilokaloreita, ruuassa on :)

Mutta jotain on tapahtunut, jos ihminen lihoo "ilman syytä, tuosta noin vain" huomattavan määrän. On syy ja sen seuraus. Masennus-> mahdollinen lihominen/laihtuminen. Esim. lääkäri diagnosoi "masennuksesta aiheutuneen lihomisen", eikä niin, että "herrajumala mitä sä oikein syöt ja kuinka paljon"? Aina etsitään sitä syytä lihomiseen. Ei vastaanotolla huudella jotain ihratynnyriä ym. ilkkuvaa.

Tunnen masentuneita ammattini puolesta, ja jopa oma veljeni on reilusti ylipainoinen ja hoitolaitoksessa. Heille kaikille on ollut yhteistä se, että hällä väliä, vedetään vaan munkkia ja mitä keksitäänkin. Eli se masennus on se laukaiseva tekijä, eli syy. Lihominen sen seuraus. Ja jos syö yli kulutuksen, lihoo! Psyyke ja fysiikka toimivat yhdessä. Jos jompikumpi pettää, käy hassusti.

Mutta tämän palstan vainoajat eivät suostu myöntämään, että aika usein taustalla on jotain vakavaa, mikä näkyy muille vain "vastenmielisenä läskinä". Koska ei voi ikinä tietää kenenkään taustoista, voi esim. kaupassa jättää lihavat asiakkaat rauhaan (myös Pirkko!) ja keskittyä omiin ostoksiinsa.

Lisäksi on sitten masennuksen lisäksi vielä muita monisäikeisiä syitä, kuten edellä jo kerrottiinkin. Kannattaa muistaa, että on mielen köyhyyttä ja sivistymättömyyttä kenties käydä heikomman kimppuun.

Ei kukaan liho ilman syytä, mutta masennus ei ole syy lihomiseen, vaan syöminen.

Vierailija
240/312 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on aivan turhaa, kyllä ylipainoiset sen itsekin tietävät. Sellaista itsensä ylentämistä on nämä lihavuusaloitukset jokainen.

Tämä! Eivätkä raukat ymmärrä ettei sitä lopulta siedä kukaan eivät edes muut hoikat.

Nämä mesoajat laittavat itse itsensä suurennuslasin alle ja vaikka siellä ei näy ylipainoa niin sieltä aina näkyy jotain muuta.

Höpöhöpö. Mistäs tiedät kuka minua sietää. Eikö sinullakaan ole mitään kunnon argumenttia? eikä tämä ole mitään mesoamista, enemmän ne ylipainoiset mesoavat.

Itse en ole suomalaisiin ylipainoisiin törmännyt jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä tai muuten tekisivät itsestään numeroa. Enemmänkin pitävät matalaa profiilia ja kokevat olonsa ikäväksi. Amerikkalaiset ovat sitten oma lukunsa ainakin mitä televisiosta näkee.

Jos ei ihan idiootti ole niin ymmärtää että elintapojen muutos on valkeaa. Toisille laihtuminen ja laihana pysyminen on kovin paljon vaikeampaa kun toisille.

Miksi ei anneta ihmisten elää elämäänsä. Kyllä ne terveydenalan ihmiset hoitavat muiden terveyteen puuttumisen tai näiden omat läheiset ihmiset. Ei todellakaan ole ulkopuolisten asia puuttua ja siitä ei ainakaan seuraa mitään hyvää.

Ymmärrän sen että elintapojen muutos on vaikeaa, sillä olen itsekin laihduttanut aikoinaan, mainitsin sen viestissä nro 3. En vaan pidä siitä että ei myönnetä ylipainon olevan epäterveellistä.

Mutta jos luit viestini kokonaan niin huomasit että kirjoitin myös etten ole törmännyt yhteenkään ylipainoiseen joka väittäisi ylipainon olevan mitenkään terveellistä. Ihmiset kyllä tietävät sen olevan epäterveellistä, syyt ylipainoon ovatkin sitten asia erikseen.

Minä olen törmännyt erittäin moniin ylipainoisiin jotka väittävät ylipainon olevan terveellistä. Ja jos väität että valehtelen, minäkin voin väittää että sinä valehtelet.

Onhan se totta jos ihminen on vanha? Erityisesti sellainen ylipaino, johon ei liity ektooppista rasvaa tai sarkopenistä lihavuutta. Sarkopenia on itse asiassa kaikista hirvein tila mitä voi olla. Tutustu käsitteeseen TOFI.

Miten vanha pitää olla? Ihan työikäisiä ovat olleet ne jotka ovat väittäneet ylipainon olevan terveellistä.

Logiikka menee siinä, että jos saat syövän tai jonkun muun sairauden, joka vie paljon energiaa, ylipaino suojaa.

Omassa hallinnassa olevien terveysriskien suhteen ylipaino on huomattavasti pienempi riski kuin esimerkiksi istuminen ja muu passiivisuus. Tässä mielessä on aika järjetöntä puuttua vain yhteen seikkaan. Etenkin, kun ylipainosta syntyy vain 1,4-7% terveydenhoitokustannuksista (lähde: THL)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yksi