Miksi niin paljon työttömiä? Miksi ei saa töitä? En veetuile, haluan että selitätte!
Itse aloitin työt 18-vuotiaana, nyt ikää 27 ja töitä olen saanut aina kun olen hakenut. Olen ollut kahviloissa, kaupassa ja tarjoilijana sekä pienen hetken puhelinmyyjänä (oli paskaa). Samalla kun olin kaupassa, opiskelin itseni sh amk ja työllistyin heti valmistumisen jälkeen ja niissä hommissa olen ollut nyt kaksi vuotta kahdessa eri paikassa. Jokaiseen paikkaan mihin olen hakenut olen myös päässyt. Ei se kahvilatyö tai kauppa ehkä mukavinta mahdollista ole, mutta jos ongelma on työttömyys niin miksi ei vaikkapa kaupan kassalle pääse? Vai onko vaatimukset sitten niin korkealla? Missä vika? Myöskään tutuistani kukaan ei ole jäänyt työttömäksi, jokaiselle löytynyt jotain.
Selittäkää siis tyhmälle, miksi työtä ei löydy, vai ollaanko vaan nirsoja.
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Ei ole yhteiskunnan etu kouluttaa 6 vuotta ja sitten hklö ois ns. Lapionvarressa. Se vasta on kallista.
Ovatko koulutetut työttömät sitten yhteiskunnan etu? Ulkomaalaiset opiskelijat näyttävät työllistyvän hyvin suomalaisella tutkinnolla - kotimaihinsa. Onneksi suomalaista koulutusta arvostetaan jossakin.
Kyllä monilla suomalaisilla tutkinnoilla voi työllistyä ulkomailla ihan suomalainenkin.
Se ei taida olla yhteiskunnan etu myöskään. Opiskelen itse tällä hetkellä ja harkitsen muuttoa ulkomaille kun saan tutkinnon valmiiksi. Teen työharjoittelun myös ulkomailla, niin ei tarvitse tehdä ilmaista työtä yrityksille joille en kelpaa työntekijäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Niin, sanokaas millä ja miten tässä maassa pitäisi elää, jos on joku mt-ongelma esim. paniikkihäiriö, masennus, asperger ym. eikä eläkkeelle pääse, vaikka kuinka haluaisi eikä töihinkään?
Varmaan niillä sossun tuilla, Juurihan kirjoitin että hullut erikseen.
No ei todellakaan - jos et tiennyt, mt-ongelmaiset kuuluvat työreserviin ja myös heitä pakotetaan yhtälailla töihin, kun muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Tiedän monia kantasuomalaisia, jotka eivät ole päässeet siivoojan työhön, koska heillä ei ole ollut koulutusta/kokemusta.
Sensijaan ulkomaisia otetaan riemusta kiljuen, oli huivi tai ei - kunhan on auttava suomen kieli tai edes englanti.
Olet aivan oikeassa, koska ulkosuomalainen on helpompi palkata pienemmällä palkalla ja pienemmille työtunneille, eikä hän välttämättä ole perillä vaikkapa TES:in pykälistä.
raksalla skruudataan kirjoitti:
Olen raksalla työnjohtajana ja kun olin nuorempi työnjohtaja sanoi vanhempi vastaavamestari, että "jos joku tulee työmaalta töitä kysymään niin yritä aina järjestää sille hommaa". Olen tuota ohjesääntöä noudattanut ja 13 vuoden aikana minulta on tultu 5 kertaa töitä kysymään. Kaikki olen palkannut. Jopa sen 17 vuotiaan joka tuli isänsä kanssa, oli arka kaveri mutta parin viikon jälkeen ihan miehestä meni.
Nykyisin tarjoan suoraan vaihtoehtoa että "otetaan sinut vuokrafirman kautta heti töihin, onko sinulla työvaatteet, kurssit sitten ensiviikon jälkeen" suoraan en rakennusliikkeelle uskalla palkata sillä viidestä kaksi on ollut alle päivän töissä ja kun hankkii työrytkyt niin niihin se parisataa menee talon rahoja.
Monesti kaverit on hämmästynyt kun oon sanonut että käy rytkyt vaihtaa ja ilmottaudu uusiksi niin alkaa palkka sillon juoksemaan.
Työkkäristä kun oon miehiä ottanut on valta osa ollut "liitonrahalaisia" eli tekevät sen verran hommia että ansiosidonnainen juoksee ja työmaalle ei niitä saa kun ylihintaisella palkalla.
Yhden kerran olen 2 päivää ollut lomautettuna, ja silloin kävin työkkärissä. Kyllä se valtaosa siinä salissa oli mt-porukkaa, maahanmuuttajia, sairaita, vaivasia ja jo ulkoiselta olemukselta sellaisia että en palkkaisi jos työkkäri lähettäisi.
Suurin syy siihen onko ihminen työtön löytyy aktiivisuus-passiivisuudesta. Jos tykkää ja pärjää sillä että elämän sisältö on telkkari/netti/ kotityöt/löhöily eikä kaipaa mitään muuta niin sellaiset ihmiset päätyy ja tykkäävät olla työttömänä. Vaikka nämä passiiviset olisivat työelämässä niin samanlaista valitusvirttä niiltä sielläkin saa kuunnella.
Jos itse jäisin työttömäksi niin saisin kyllä aikani hyvin ansiosidonnaisella harrasteiden toimessa kulumaan, ja jos sellaista puolivuotta tekisi niin tuskin sinne työelämään kaipaisikaan kuin sen verran että saa taas ansiosidonnaiset juoksemaan..
Myönnät siis, että syrjit ihmisiä ulkonäön perusteella.
Pahempi syöpäläinen olet kuin työttömät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Työ jonka palkalla elää, ja josta jää voitolle. :-)
Niin?
Olen kyllä ollut siivoojana ja minusta palkka ei ollut hyvä. Piti ottaa toinenkin työ ja sitten alkoi jo riittää minun makuuni, koska en halunnut tinkiä esim. omasta (vuokra-)asunnosta.Mutta, että jonkun muun pitäisi kustantaa toisille kämpät ja muut? Ja jotkut vielä kauhisteli, jokin aika sitten, että Saksassa moni tekee kahta työtä. (35-38h/vko). Se on ihan Ok. Se on ihan inhimillistä. Mummoni teki aikanaan kolmea työtä ja hän oli vielä viiden alaikäisen leskiäiti.
Ei se ole mikään kauhukertomus se on elämää.Jos tässä puhutaan henkilökohtaisista mielipiteistä, sitten koen asiakseni sanoa, että hyvinvointivaltiossa EI OLE inhimillistä, että ihmisen tulee uhrata kaikki liikenevä vapaa-aikansa työnteolle saadakseen yhden pienipalkkaisen kokoaikatyön ansion, viis siitä, kenen mummonkaimanhessu on niin elänyt.
Hyvinvointivaltio on kupla.
Ihmiset ovat vain lakanneet lisääntymästä (elätettävien määrän lasku= elintason nousu).
Ihmiset ovat myös lakanneet ostamasta suomalaista. Nouseehan se elintaso, jos suomalaisella palkalla tai tuella elintasoshoppaa itselleen kaiken jostain Kiinasta.
Minun elintaso on huomattavan huono. Vuokrakämppä kauempana, ei varaa pitää autoa, ei kerry säästöjä, ei lomamatkoja, ei harrastuksia, ei sisustusta, vanhat vaatteet, elektroniikkaa hyvin niukasti, (koko perheessä yksi läppäri ja kaksi kännykkää) vaikka tienaan lähes ylimmän tulodesiilin alarajan, koska minulla on elätettäviä ja ostan vain suomalaista. Mielelläni käyttäisin siis enemmän tienaamiani rahoja, enkä makselisi kaiken maailman pummien pleikkareita. Minulla on sentään lapsia.
No ainakaan en ole pummi, enkä kuormastasyöjä.
Ihan kupla koko hyvinvointivaltio, olette vain ahneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä viesti ei nyt ole mitään kettuilua, vaan ihan vilpittömästi ihmettelen, miten voi olla niin että joku ei tunne ketään pitkäaikaistyötöntä. Millaisissa ympyröissä silloin oikein mahtaa elää?
Minä uskon, että tuntee, mutta ei tiedä tuntevansa. Minullakin on FB-kavereissa paljon kouluaikaisia kavereita ja myös opiskeluaikaisia kavereita kaksien eri opintojen ajalta. Nämä eivät ole mitenkään puolituttuja, kun kuitenkin useita vuosia on pyöritty yhdessä. Mutta hyvin harva näistä ihmisistä tietää, että olen työtön. Sama koskee sukulaisia, jotka ovat FB-kavereita ja joita näen lähinnä hautajaisissa. Ei heistäkään moni tiedä, että olen työtön. En todellakaan mainosta työttömyyttäni sosiaalisessa mediassa, koska minua hävettää. Pariin otteeseen olen päässyt määräaikaisena tekemään koulusihteerin työtä enkä sitäkään kehdannut mainostaa, kun se hävetti vielä enemmän.
Kyllä niitä työttömiä on jokaisen tuttavapiirissä ihan väkisinkin. He eivät vain suureen ääneen mainosta työttömyyttään, koska heitä hävettää. Nykyisen taloyhtiön hallituksessakin olin kaksi (vai kolme?) vuotta enkä noillekaan ihmisille paljastanut olevani työtön. Taloyhtiön isännöitsijälle ilmoitin tahallani ihan liian suuren ennakonpidätysprosentin palkkion maksua varten, ettei hän arvaisi minun olevan työtön.
Mitä vastaat kyselijöille? Kampaajasta lähtien ihmiset kyselevät missä olen töissä.
Olen sijoittaja. Teen etätyötä kotonani. Olen lottovoittaja. Olen plogisti. Pelaan ja voitan. Olen töissä Suomen vöissä. Työssäpä työssä, kuka nyt ilman töistä olisi???!!!
Siis ilman töitä.
Lottovoittajaksi itseään ei kannata kehua, muuten saat hätistellä ihmisiä ympäriltäsi. Kaikki mahdolliset lapsuuden aikaiset ystäväsi, koulukaverisi ja entiset työkaverisi ottavat yhteyttä ja lopuksi pyytävät rahaa. Tätä tapahtuu seuraavat kaksikymmentövuotta. Jos voittaisin lotossa en siitä kertoisi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Niin, sanokaas millä ja miten tässä maassa pitäisi elää, jos on joku mt-ongelma esim. paniikkihäiriö, masennus, asperger ym. eikä eläkkeelle pääse, vaikka kuinka haluaisi eikä töihinkään?
Varmaan niillä sossun tuilla, Juurihan kirjoitin että hullut erikseen.
Raamattu sanoo:
Matt 5:2. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
Mielestäni olen ihan sama ja yhtä työkykyinen ja -haluinen tyyppi kuin olin 80-luvulla. Silloin sain ilman mitään ongelmia aina kesätyöpaikan, ja lisäksi opintojen oheen osa-aikaista toimistotyötä. Nykyään kelpuuttaisin samanlaisen duunin, mutta jokin on muuttunut: minä en enää kelpaa.
Taitaa olla vähemmän töitä nykyään tarjolla, minulla enemmän ikää, ja koulutustakin maisterintutkinnon verran. Siinä ne pääsyyt kai siihen, etten työllisty, vaikka, kuten sanoin, ihan yhtä innokas ja osaava tekijä olisin kuin kultaisella 80-luvulla olin.
Silloin muuten ei ollut sen huonompi työttömyysturva kuin nyt on. Kummasti ihmiset silti kävivät töissä, eivät jääneet tukien varaan lepäilemään, kuten nykyään kuulemma tekevät. Olisiko sittenkin niin, ettei tukien taso ole mikään ratkaisevasti työllisyyteen vaikuttava asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Niin, kyllä jollekin tuollaisenkin työn täytyy kelvata. Mutta menisitkö Sinä työskentelemään esimerkiksi paikkaan, jossa kaikista tekemistäsi työtunneista ei makseta eikä työturvallisuudesta huolehdita - tai että sinun täytyisi puolessatunnissa siivota kohde, jonka siivous vaatisi vähintään toisen mokoman, ja saat joko alituiset haukut tai tehdä säännöllisesti ihan omalla ajallasi sen lopun ajan ilman palkkaa?
Epäilenpä, että sinä olisit siihen aivan liian hyvä.
Öh. Olen ollut siivoojana. Lista tehtävistä oli toki mahdoton, mutta tein parhaani ja loput jätin tekemättä. Kotiin lähdin oikeaan aikaan ja palkan maksoivat oikein. Ihan tyytyväisiä olivat. Tosin Kiinasta yrittivät tuoda tekijöitä tilalle, mutta Kiinastahan ne köyhätkin nykyään kaiken ostaa eli pata kattilaa soimaa.
Eli vastaus jatkuu:
En menisi. Hankkisin muuta työtä. En rupeaisi toisten rahoilla elelemään. Olen hyvä kuin muutkin, enkä mikään uhri.
... Mutta jonkun, esimerkiksi opiskelijan, pitäisi mielestäsi kuitenkin ottaa vastaan työ, jota sinä et tekisi mistään hinnasta? Ja tässä yhteydessä siis puhuttiin myös työpaikoista, joissa esimerkiksi työturvallisuudesta ja palkanmaksusta ei huolehdita.
Minä olen kanssasi eri mieltä tästä. Jokainen "on yhtä hyvä kuin muukin" saamaan asiallisen korvauksen työpanoksestaan, eikä kenenkään tarvitse tehdä työtä, joka ajaa ansion sijaan ahdinkoon. Ei edes opiskelijan.
Sekoitat mut johonkin toiseen, en minä ole ketään pakottamassa työhön. Minä olen se, joka vaan poistaisi kaikki tuet.
Voi olla, että itsekin tungin väärään kommenttiin, koska puhuit siivoamisesta ja minä olen sitä tehnyt, siksi satuin kommentoimaan viestiäsi.
Minulla on se käsitys, että lain mukaan tuntipalkka on maksettava teetetyiltä tunneilta, jos joku ei niin tekisi se varmaan olisi siis rike. Urakkapalkka on asia erikseen.
Ja palkka pitää kyllä itse arvioida joka tapauksessa, että riittääkö vai eikö riitä. Ja joskushan on vaan pakko pistää riittämään.
Martti54 kirjoitti:
Kaikille pitäisi taata tuollainen julkisen puolen suojatyöpaikka, kuten on joissain vanhainkodeissa sairaanhoitajilla. Ja palkasta pois kaikilta saman verran kuin pieneni kansaneläke ja työttömyyskorvaus tuon aktivointimallin myötä.
Tuo on jo todella loukkaavaa sairaanhoitajia kohtaan, joilla on erittäin raskas työ ja vastuu lähihoitajien ja siivoojien esimiehinä ja aivan mitätön palkka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Niin, kyllä jollekin tuollaisenkin työn täytyy kelvata. Mutta menisitkö Sinä työskentelemään esimerkiksi paikkaan, jossa kaikista tekemistäsi työtunneista ei makseta eikä työturvallisuudesta huolehdita - tai että sinun täytyisi puolessatunnissa siivota kohde, jonka siivous vaatisi vähintään toisen mokoman, ja saat joko alituiset haukut tai tehdä säännöllisesti ihan omalla ajallasi sen lopun ajan ilman palkkaa?
Epäilenpä, että sinä olisit siihen aivan liian hyvä.
Öh. Olen ollut siivoojana. Lista tehtävistä oli toki mahdoton, mutta tein parhaani ja loput jätin tekemättä. Kotiin lähdin oikeaan aikaan ja palkan maksoivat oikein. Ihan tyytyväisiä olivat. Tosin Kiinasta yrittivät tuoda tekijöitä tilalle, mutta Kiinastahan ne köyhätkin nykyään kaiken ostaa eli pata kattilaa soimaa.
Minusta on aina yhtä hassua se, että ihminen tiedostaa epäkohdat, mutta pitää niitä "ihan ookoona", tai jopa odottaa, että muidenkin täytyy niihin alistua, koska itsekin on joutunut.
Mihin epäkohtaan mielestäsi alistuin. Parhaani olisin tehnyt jokatapauksessa, se ei ole alistumista. Ehkä olen vain henkisesti kypsä.
MunEläMämeni kirjoitti:
Itse olin 10 vuotta työttömyys kierteessä. Rakennusmaalarin koulutus.
Hain oman alan töitä ja myös kaikkia muita töitä johon mahdollista päästä ilman koulutusta jne. Valtavasti työhakemuksia, puheluita suoraan yrityksiin ja työhaastatteluita. Joka paikassa vaaditaan kaiken maailman suosittelijat ym. Mutta lopputulos oli aina ei.
Sitten kun lopulta pääsi johonkin yritykseen otettiin vain ns. kesäpojaksi. Eli määräaikainen työsopimus, joka kesti muutaman kuukauden. Mihinkään ei otettu vakituiseksi. Sitten taas kaikki työnhaku projektit alkaa alusta. Välillä entiset työantajat soittivat, että nyt olisi taas töitä 2 viikoksi :D. Joopajoo
Lopulta päädyin siivoojaksi. Töitä on ollut joka päivä 2 vuoden ajan. Irtisanomisesta tai työttömyydestä ei mitään pelkoa. Palkka on huono ja työ on aika järkyttävää toisinaan. Mutta tuntui olevan ainut vaihtoehto.. :(
Mutta olen tyytyväinen, että se 10 vuoden työnhaku helvetti on ohi!
Normi hommaa raksalla. Jos et pääse suoraan isoon firmaan sisään tai perusta firmaa, niin sovellut orjatyöntekijäksi jollekkin sollille ja hommaa on kaks viikkoa ja kuukaus taas ilman ja taas pääset päiväksi pariksi. 5v aikana sain 9kk työkokemnuksen kun kaikki laski yhteen.
Haluan tehdä vain koulutustani vastaavia töitä, mutta oman alani työllisyystilanne on tällä hetkellä niin huono ettei töitä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen töitä hakenut. Se on nyt työnantajien vastuulla selittää miksi ei osaava työvoima kiinnosta.
Mutta kelpuutatko vain "hyvät" työt vai voisitko tehdä myös vaikkapa töitä joihin ei ole oman alan koulutusta?
Kaikkiin töihin tunnutaan vaativan koulutusta ja vuosien työkokemusta asiakaspalvelusta.
Sain pari vuotta sitten nollasopparin yhdestä firmasta, ja kokemuksesta viisastuneena en enää ota vastaan mitä työtä tahansa. Sovituista työvuoroista ei pidetty kiinni, työvaatteet oli niin ohuet että niissä tuli kylmä ja sormet oli välillä ihan kohmeessa, taukoja oli liian vähän, palkka maksettiin miten sattuu ja tulot oli pahimmillaan katkolla yli puoli vuotta, kun en saanut palkkaa tai tukien maksamiseksi tarvittavia papereita työnantajalta. Ja lopulta tuli vielä karenssi, kun irtisanouduin moisesta paskatyöpaikasta.
Ap:n iässä tein kahta työtä, aloitin myös vakituisen työn 18v. Sitä ennen 15v lähtien kesätöissä ja satunnaisesti kouluaikanakin. Tein työtä yhteensä 40 v, viimeisessä paikassa 35v. Sitten tuli fuusio ja yt:t ja sain fudut. Arvaa mikä on syy etten enää saa töitä vaikka olen työkykyinen ja -haluinen. Saat 10 pistettä ja papukaijamerkin.
Paras tapa saada töitä on mennä töihin. Ihan vaikka sillä 0-tuntisopimuksella tai 7 euron tuntipalkalla.
Itsellä on pelkkä peruskoulutus, olen tehnyt töitä aina, mitä nyt välissä yhteensä ehkä 3 kk työttömyyttä, olen nyt 35-vuotias.
Ollut siivoojana, puhelinmyyjänä, kaupankasalla, useassa eri tehtaassa jne. Jokaisen uuden työn olen löytänyt suhteilla joita olen saanut jostain työpaikasta. Nykyisen työnantajan palvelukseen siirryin vuonna 2012, pakkaamoon sillä kuuluisalla 0-sopimuksella ja alle 10 euron tuntipalkalla. Työajat oli ärsyttävät. Tällähetkellä olen päässyt talossa kovalla työnteolla eteenpäin, olen vuoroesimies, kokoaikainen työ ja kk-palkka melkein 3000+vuorolisät. Ikinä en olisi tässä asemassa ja tilanteessa jos en olisi ottanut aikoinaan vastaan tuota 0-sopimusta huonolla palkalla. Jos työt loppuisivat niin tekisin mitä vaan, menisin vaikka ilmaiseen harjoittelen jonnekin etsimään uusia suhteita ja uusia mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Niin, kyllä jollekin tuollaisenkin työn täytyy kelvata. Mutta menisitkö Sinä työskentelemään esimerkiksi paikkaan, jossa kaikista tekemistäsi työtunneista ei makseta eikä työturvallisuudesta huolehdita - tai että sinun täytyisi puolessatunnissa siivota kohde, jonka siivous vaatisi vähintään toisen mokoman, ja saat joko alituiset haukut tai tehdä säännöllisesti ihan omalla ajallasi sen lopun ajan ilman palkkaa?
Epäilenpä, että sinä olisit siihen aivan liian hyvä.
Öh. Olen ollut siivoojana. Lista tehtävistä oli toki mahdoton, mutta tein parhaani ja loput jätin tekemättä. Kotiin lähdin oikeaan aikaan ja palkan maksoivat oikein. Ihan tyytyväisiä olivat. Tosin Kiinasta yrittivät tuoda tekijöitä tilalle, mutta Kiinastahan ne köyhätkin nykyään kaiken ostaa eli pata kattilaa soimaa.
Eli vastaus jatkuu:
En menisi. Hankkisin muuta työtä. En rupeaisi toisten rahoilla elelemään. Olen hyvä kuin muutkin, enkä mikään uhri.
... Mutta jonkun, esimerkiksi opiskelijan, pitäisi mielestäsi kuitenkin ottaa vastaan työ, jota sinä et tekisi mistään hinnasta? Ja tässä yhteydessä siis puhuttiin myös työpaikoista, joissa esimerkiksi työturvallisuudesta ja palkanmaksusta ei huolehdita.
Minä olen kanssasi eri mieltä tästä. Jokainen "on yhtä hyvä kuin muukin" saamaan asiallisen korvauksen työpanoksestaan, eikä kenenkään tarvitse tehdä työtä, joka ajaa ansion sijaan ahdinkoon. Ei edes opiskelijan.
Sekoitat mut johonkin toiseen, en minä ole ketään pakottamassa työhön. Minä olen se, joka vaan poistaisi kaikki tuet.
Voi olla, että itsekin tungin väärään kommenttiin, koska puhuit siivoamisesta ja minä olen sitä tehnyt, siksi satuin kommentoimaan viestiäsi.
Minulla on se käsitys, että lain mukaan tuntipalkka on maksettava teetetyiltä tunneilta, jos joku ei niin tekisi se varmaan olisi siis rike. Urakkapalkka on asia erikseen.
Ja palkka pitää kyllä itse arvioida joka tapauksessa, että riittääkö vai eikö riitä. Ja joskushan on vaan pakko pistää riittämään.
Älä jankuta.
Olen hakenut kahviloihin, kaupankassalle ja ties minne. Joku kaupankassa olisi aivan unelmaduuni minulle!
Vaatimuksia työpaikalle on vain se, että palkka maksetaan, työilmapiiri on ok, eikä minua esimerkiksi haukuta saikusta (jonka lääkäri määräri minulle fyysisen, työssä tulleen vamman takia) ja työolot ovat turvalliset.
Olen esimerkiksi ollut siivoustyössä ja vaikka työ oli rankkaa fyysisesti niin se oli paras kesä. Työyhteisö oli kannustava ja esimies rento ja reilu. Palkat maksettiin milloin pitikin ja välineet olivat hyvät, samoin kuin suojavarusteet.
7 euron tuntipalkalla en kuuntele työkaverien tai pomojen haukkumista. Asiakkaiden haukut menevät.
Minä olen tehnyt vain kuukauden verran oman alani töitä, kaikki muut työpaikkani ovat olleet kokonaan eri alaa. Tälläkään hetkellä työni ei liippaa läheltäkään sitä alkuperäistä koulutustani. Eli ei se joku tietty ammatti aina takaa töitä.
Ymmärrän olevani onnekas että juuri minä sain töitä, halukkaita olisi paljon. Yhtä hyvin voisin olla se joka jäi haastattelussa kolmanneksi tai jota ei kutsuttu ollenkaan. Aloitin siis kiireapulaisena ja nyt olen määräaikaisessa työsuhteessa, sopimusta on jatkettu jo monta kertaa.
Niitä 9€ orjuuksia olen myös tehnyt aikanaan paljon (ja saattaa ne ajat vielä olla edessäkin) ja olen itse näissäkin tapauksissa ollut aktiivinen, soitellut paikkoihin jne. Tunnen monia jotka ovat aktiivisia hakemaan VAIKKA ovat työttömänä. Ymmärrän todellakin että töitä eikä työllistämispalveluja, siis edes niitä 9€ paikkoja, vaan ole lähellekään kaikille.
Sitä taas en ymmärrä kuinka joku ei voi tätä yksinkertaista faktaa ymmärtää. Ajatellaanpa asiaa helppojen lukujen kautta. Esim jos työpaikkoja on 4, niin työttömiä on n. 20. Mutta onhan se ruoskiminen nyt paljon mukavampaa, toivottavasti vaan pilkka ei osu omaan nilkkaan.
Toki olen ollut työttömänä muutaman jakson ja ihan kylmää se ajatus jos (ja kun) satun jäämään työttömäksi uudelleen. Aivan kamalaa työttömien riepottelua tulee olemaan tämä uusi laki. Sitäpaitsi nämä sanktiot ja leikkaukset eivät edes tule kohdistumaan niihin paljon parjattuihin ei-aktiivisiin, sillä he todennäköisesti ovat pudonneet jo ajat sitten toimeentulotuelle.