Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin paljon työttömiä? Miksi ei saa töitä? En veetuile, haluan että selitätte!
19.12.2017 |
Itse aloitin työt 18-vuotiaana, nyt ikää 27 ja töitä olen saanut aina kun olen hakenut. Olen ollut kahviloissa, kaupassa ja tarjoilijana sekä pienen hetken puhelinmyyjänä (oli paskaa). Samalla kun olin kaupassa, opiskelin itseni sh amk ja työllistyin heti valmistumisen jälkeen ja niissä hommissa olen ollut nyt kaksi vuotta kahdessa eri paikassa. Jokaiseen paikkaan mihin olen hakenut olen myös päässyt. Ei se kahvilatyö tai kauppa ehkä mukavinta mahdollista ole, mutta jos ongelma on työttömyys niin miksi ei vaikkapa kaupan kassalle pääse? Vai onko vaatimukset sitten niin korkealla? Missä vika? Myöskään tutuistani kukaan ei ole jäänyt työttömäksi, jokaiselle löytynyt jotain.
Selittäkää siis tyhmälle, miksi työtä ei löydy, vai ollaanko vaan nirsoja.
Kommentit (519)
Nykysin tarvitaan osaamista oli se ala mikä tahansa. Et pääse sinne kauppaan töihin, jos et ole päiväkään tehnyt niitä ja kyllä se rekrytoija kattoo sua vähän pitkään, jos meet sinne haastatteluun DI.n papereissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää nyt olla sen verran pelisilmää, että jos hakee ns. koulutustaan alempitasoista työtä, niin siivoaa sen ansioluettelonsa siihen sopivaksi.
Eli kun mä nyt 5-kymppisenä haen koulutustasoani alempia töitä, laitan cv:hen, että olen viimeksi ollut töissä 22-vuotiaana. Mainio idea, varmasti pääsen heti.
Sillä sen näkee kellä on oikea syy, että otetaan kaikilta tuet pois.
Kyllä ne sitten menee töihin, jotka pystyy ja jos ajattelette, että loput jätetään heitteille, niin ehkä sellaisen ihmiskuvan kanssa eläminen on asia, johon ei mikään auta. Sori vaan.
Minä ainakin osaan tehdä hyvää ilman, että teidän täytyy väkisin ottaa minulta mitään.
Mutta ehkä se on vähän vaikeaa teille käsittää, kun ette pysty edes omaa osuuttaanne hoitamaan ja sanotte, että työnteko on rangaistus. Tai, että se on rangaistus teille, että minä saan pitää enemmän sitä mitä ansaitsen.
Koska töitä ei vaan riitä kaikille. Mol näyttää pursuavan työpaikkoja, koska ne on 80% ihan kusetusduuneja, esim. puhelinmyyntiä. Sellaseen ei kukaan itseään kunnioittava mene.
Itse siis olen työttömänä, koska opiskelen, enkä hae töitä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää nyt olla sen verran pelisilmää, että jos hakee ns. koulutustaan alempitasoista työtä, niin siivoaa sen ansioluettelonsa siihen sopivaksi.
Tarkoitatko, että koulutus-kohdassa ei mainita maisterintutkintoa, vaan ainoastaan "ylioppilas 1998"? Sepä vasta hyvältä näyttäisikin :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Huonoiho, liian vanha 40v lihava ja rupinen eli vaaleaihoinen ihmisongelmajäte jolle on vaikeaa löytää loppusijoituspaikkaa.
oon kauhee mut tää sai mut nauramaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.
Työ jonka palkalla elää, ja josta jää voitolle. :-)
Toisaalta, paskaakos tätä selittelemään? Onko joku työtön aloittajalle tai vastaaville jotain velkaa selityksineen? Pitäisikö työttömän potea jotain huonoa omatuntoa? Mistä? Onko työ jokin elämän keskeisin juttu, ihmisarvon mittari, alfa & omega?
En tiedä, mutta tehkää te muut mitä teette, tämä poika pelaa nyt pleikkaa. Kippis täältä sohvalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastaat kyselijöille? Kampaajasta lähtien ihmiset kyselevät missä olen töissä.
Kampaaja tietää kyllä. Mutta sukulaiset ei kysele, ne joita harvemmin näen. Ne joita näen useammin, tietävät, ja ovat oppineet olemaan kysymättä. Olettavat varmaan, että kuulutan kaikille jos pääsen töihin. Tässä toimii ilmeisesti sama kuvio kuin lapsiluvussa tai imetyksessä. Pari kolme vuotta jaksoivat kysellä "Vieläkö imetät?" tai "Aiotteko hankkia toisen lapsen?" mutta luovuttivat sitten.
Tuollaiset tutut, jotka ovat vanhoja opiskelu- tai koulukavereita ja joihin tulee pidettyä yhteyttä lähinnä FB:n kautta, eivät kysele. Ja juuri tässä joukossa arvelin sillä alkuperäiselläkin kirjoittajalla (joka julisti, ettei tutuissa ole yhtään työtöntä) olevan tuttuja, joiden vain ei tiedä olevan työtön.
Koen hieman kiusallisena sellaiset tilanteet, kun joku uusi tuttavuus kysyy työstä ja kerron olevani työtön ja sitten alkaa se kauhea voivottelu ja pahoittelu minun puolestani. Joudun sitten melkeinpä lohduttelemaan tätä kyselijää, ettei tämä nyt niin kauheaa ole ja alan olla jo tottunut. Ei minulla kuitenkaan mitään syöpää ole. Elämä on muuten aika lailla kivalla mallilla, vain työpaikka puuttuu. (Ja ehkä tämäkin osaltaan on työllistymisen esteenä. Ehkä ponnistelisin enemmän työpaikan saamiseksi, jos elämäni olisi kovin kurjaa?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn teettäminen on niin kallista korkeiden palkkojen ja sivukulujen takia, että yrittäjät ja kotitaloudet tekevät mieluummin itse tai jättävät työn tekemättä.
Siksi kaikki tuet pitäisikin ajaa minimiin. Syntyisi uusi matalapalkkasektori ja ihmiset pääsisivät töihin. Kotitalouksien rahavarat saataisiin tileiltä ja rahastoista liikkeelle, kun olisi mahdollista palkata joku hoitamaan vaikka nurmikkoa kolmen euron tuntipalkalla.
Juuri näin.
Meillekin soittelevat työnhakijat, jotka eivät edes käsitä pyytävänsä minua käytännössä kustantamaan osaksi omista rahoistani heidän työntekoaan. Ihan maksaisin sitä palkkaa mitä olen itsekin toisen palveluksessa vuosia saanut ja taulukon mukaan, mutta hyppäys työllistäjäksi on silti valtava loikka, koska työntekijän edut ovat kuin vastasyntyneellä, (Ai, sulla on flunssaa, no tottahan minä maksan, vaikka kellepä minä tyhjän työpanoksen myyn. Asiakashan tietysti maksaa tyhjästä.)
Mutta senpä takia tässä nyt säästelläänkin, että voi sen työntekijän sitten joskus ottaa.
Vaikka vähän skeptiseksi noitten hakijoiden kanssa on tullut. Osa on tehnyt selväksi jo puhelussa, etteivät tarvitse minua. Ja ihan pyytämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, paskaakos tätä selittelemään? Onko joku työtön aloittajalle tai vastaaville jotain velkaa selityksineen? Pitäisikö työttömän potea jotain huonoa omatuntoa? Mistä? Onko työ jokin elämän keskeisin juttu, ihmisarvon mittari, alfa & omega?
En tiedä, mutta tehkää te muut mitä teette, tämä poika pelaa nyt pleikkaa. Kippis täältä sohvalta.
Ei työ ole ihmisarvon mittari, mutta omalla rahalla sitä pleikkaria pelataan, jos kivekset on jo laskeutunut. Työ on pelkkä elämisen ja syömisen edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Koitappa siinä sitten napata työtä mitä olet hakenut kun hylky vastauksen saatuaan kuulee hakijoita olleen 312 josta 1 valittiin. Kyllähän sitä helposti työllistyisi kaupan kassalle, siivoojaks, kahvilaan, tms. räkälään plokkariksi mut eivät ota kun kuulevat että on opiskeltu ammatti johon tähtää päästä jonain päivänä töihin.....
Kyllä ottavat ylikoulutettuja kassoille ja siivoojiksi. Tekijöistä ei ole pulaa, vaikka he pääsevätkin myöhemmin oman alansa töihin. Ja moni palkkaaja laskee ansioksi sen, että hakijalle on kelvannut omaa ammattia vähemmän vaativa työ. Itse ainakin kun nuoria palkkasin töihin, otin huomioon sen, mitä olivat tehneet aiemmin,vaikkei siitä mitään hyötyä olisi uudessa paikassa ollut. Se ensimmöinen työpaikkahan hankalinta on saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää nyt olla sen verran pelisilmää, että jos hakee ns. koulutustaan alempitasoista työtä, niin siivoaa sen ansioluettelonsa siihen sopivaksi.
Muttajoo välillä ihmetellyt samaa kuin ap. Omassa tuttavapiirissä ne työttömät ovat pitkälti mt-ongelmaisia. Ei ole tarvinnut minunkaan olla työttömänä koskaan, vaikka lähtöpassit on YTeissä pari kertaa tullutkin.
Eli sen verran pelisilmää, että valehtelee.
Milläs selität pois ne parikymmentä vuotta, jotka olet tehnyt koulutustasi vastaavaa työtä? Väität olleesi kotona hoitamassa lapsia, joita ei ole? Väärennät itsellesi jonkun siivousfirman työtodistuksen?
Ja eikös tämä nyt ole ihan hemmetin kornia, että pitäisi kätkeä kaikki koulutuksensa, osaamisensa ja asiantuntijuutensa voidakseen ottaa vastaan... osa-aikaisen matalapalkkatyön?
Olen muuten täysin eri mieltä siitä, että "tyvestä puuhun noustaan", ja että mikä tahansa työ auttaisi nousemaan parempiin töihin. Ehkä ennen, mutta tänä päivänä CV:hen kertyvä kokemus määrittää suunnan. Ei hyvin palkattuun asiantuntijatyöhön rekrytoiva katso ihaillen CV:tä täynnä esson kassan, siivoojan ja parin puhelinmyyntipätkän jonoa, vaan etsii sieltä sen, onko kokemusta ja koulutusta juuri tähän työhön. Jos sattuu olemaan paljon kokemusta hanttihommista, kohoaminen toki on mahdollista nimenomaan näillä aloilla, ja sekin todennäköisesti vaatii uudelleenkouluttautumista juuri tälle alalle. Eli jos jonkun kuvitelma vielä on se, että vain hihat käärimällä ja kädet rapaan työntämällä löytäisi itsensä vielä jonakin päivänä "paremmilta oksilta", vaatii päivitystä: todennäköisesti löydät itsesi vain syvältä sieltä rapakuopasta ihan hihoja myöten.
Olen ehdottomasti sitä mieltä - ja sanon tämän juurikin kouluttautuneena ja hanttihommia "kaikki käy" periaatteella tehneenä - että oman uransa suhteen kannattaa olla valikoiva. Sitä elämänsä parasta pestiä tuskin kannattaa istuallaan odotella, mutta kannattaa valikoida hakemansa paikat edes suuntaa-antavasti alalle, jolle on koulutus, tai jolle on mielenkiintoa joskus kouluttautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, paskaakos tätä selittelemään? Onko joku työtön aloittajalle tai vastaaville jotain velkaa selityksineen? Pitäisikö työttömän potea jotain huonoa omatuntoa? Mistä? Onko työ jokin elämän keskeisin juttu, ihmisarvon mittari, alfa & omega?
En tiedä, mutta tehkää te muut mitä teette, tämä poika pelaa nyt pleikkaa. Kippis täältä sohvalta.
Ei työ ole ihmisarvon mittari, mutta omalla rahalla sitä pleikkaria pelataan, jos kivekset on jo laskeutunut. Työ on pelkkä elämisen ja syömisen edellytys.
Tulis sota ja tappas tommoset niin ehkä sitä työtäkin sitten olisi useammalle.
Vierailija kirjoitti:
Meillekin soittelevat työnhakijat, jotka eivät edes käsitä pyytävänsä minua käytännössä kustantamaan osaksi omista rahoistani heidän työntekoaan.
Mitäs tykkäät kun työnhakijat soittelee? Olisiko kiva, että vielä enemmän soittoja saisit? Sitä kun kehotetaan työttömiä olemaan aktiivisia ja ottamaan itse yhteyttä työnantajiin!
Odotappa kun jäät työttömäksi ja ikäsi alkaa kolmosella. Pääset haastatteluun, mutta et saa paikkaa. Kun ikäsi alkaa nelosella, et pääse edes haastatteluun. Työttömyyden jatkuessa n. vuoden et saa edes niitä nollatuntihommia. Tässä vaiheessa Suomessa ei löydy töitä kuin 65%:lle aikuisväestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Työ jonka palkalla elää, ja josta jää voitolle. :-)
Niin?
Olen kyllä ollut siivoojana ja minusta palkka ei ollut hyvä. Piti ottaa toinenkin työ ja sitten alkoi jo riittää minun makuuni, koska en halunnut tinkiä esim. omasta (vuokra-)asunnosta.
Mutta, että jonkun muun pitäisi kustantaa toisille kämpät ja muut? Ja jotkut vielä kauhisteli, jokin aika sitten, että Saksassa moni tekee kahta työtä. (35-38h/vko). Se on ihan Ok. Se on ihan inhimillistä. Mummoni teki aikanaan kolmea työtä ja hän oli vielä viiden alaikäisen leskiäiti.
Ei se ole mikään kauhukertomus se on elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.
Niin, kyllä jollekin tuollaisenkin työn täytyy kelvata. Mutta menisitkö Sinä työskentelemään esimerkiksi paikkaan, jossa kaikista tekemistäsi työtunneista ei makseta eikä työturvallisuudesta huolehdita - tai että sinun täytyisi puolessatunnissa siivota kohde, jonka siivous vaatisi vähintään toisen mokoman, ja saat joko alituiset haukut tai tehdä säännöllisesti ihan omalla ajallasi sen lopun ajan ilman palkkaa?
Epäilenpä, että sinä olisit siihen aivan liian hyvä.
Mulla meinasi valmistuminen tyssätä näihin harjoitteluihin. Lopulta sain toisen harjoittelun kuitattua aiempiin opintoihin kuuluvalla harjoittelulla ja toinen harjoittelujakso kuitattiin sellaisella työllä, jota olin opintojen aikana tehnyt itsekseni kotona. Ne harjoitteluun tarvittavat tunnit oli kertyny useamman vuoden ajalta ja lopuksi joiduin tekemään vielä neljä tuntia ilman palkkaa, että sain sen harjoittelun kasaan. Tuo kotona tehtävä työ oli ihan oman alan työtä ja tietenkin palkallista, mutta eipä siinä päässyt verkostoitumaan. Työnantaja oli yhden hengen yritys ja se yrittäjäkin oli oikeissa päivätöissä, tuo firma oli hänen vapaa-ajan harrastuksensa.
Kyllä se sitten opintojen jälkeen selvisi, että niillä hyvillä arvosanoilla, stipendillä ja tutkintotodistuksella voi pyyhkiä takapuolta, kun työkokemus puuttuu.