Nykyisten nuorten aikuisten sukupolvi ei halua lapsia. Onko tässä kyse pelosta vai rohkeudesta?

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Vanhempana tarvitsisi ottaa vastuuta ja olla välillä tylsä tiukkis.

On pelkästään järkevää ettei lisäänny jos kerran on varma ettei halua lasta elämäänsä. Nykyisin on paljon helpompi valita vapaaehtoinen lapsettomuus kuin ennen. Vielä muutama vuosikymmen sitten lapsettomuuden valinnutta ihmistä pidettiin kummajaisena, nykyisin se on täysin hyväksyttävä päätös ja jokaisen ihmisen oma asia joka ei muille kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempana tarvitsisi ottaa vastuuta ja olla välillä tylsä tiukkis.

Niinhän sitä tarvitsisi, mutta valitettavasti on olemassa liikaa hunsvottivanhempia, jotka eivät ota vastuuta mistään ja lapset sitten kärsivät plus terrorisoivat siihen vielä päälle muita kanssaihmisiä.

Minä en halua ottaa vastuuta mistään lapsista enkä olla tiukkis kenellekään, joten en tietenkään tee lapsia. Tiedän, että olen kaukaa viisas kun jätän lapset tekemättä.

Ei se minusta ole sen enempää pelkoa kuin rohkeuttakaan vaan ihan yksinkertaista järjenkäyttöä: miksi ihmeessä haluaisin nauttia elämästäni vähemmän?

Koska mukavuudenhalu ja se että ei ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Minkälainen ihminen luulee vielä 2019, että globaalit ongelmat kunnioittavat kansallisvaltioiden rajoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Liikakansoitus ja ilmastonmuutos ovat todellakin myös meidän suomalaisten ongelma tulevaisuudessa. Samalla planeetalla tässä kuitenkin eletään.

Pelkästään 30vuoden päästä on runsaasti ongelmia maailmassa johon en halua jälkeläiseni joutuvan kärsimään, joten jätän ne hyvillä mielin tekemättä

Vuoteen 2050 mennessä tutkijat ennustavat arktisten ja trooppisten ekosysteemien romahtamista, juomavesipulaa ja ruoantuotannon laskua, sään ääri-ilmiöiden yleistymistä, tautien leviämistä ja ilmastopakolaisten määrän moninkertaistumista.

Koko Afrikan väkiluvun odotetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä 1,1 miljardista 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ennusteen mukaan Afrikassa asuu jopa 4,2 miljardia ihmistä vuonna 2100. Suurin osa syntyy alueille joissa ei kunnollisia elämän edellytyksiä ole ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä vielä vähemmän tulevaisuudessa. On itsestään selvää ja ymmärrettävää, että sadat miljoonat ihmiset tulevat pyrkimään hakeutumaan parempiin elinolosuhteisiin tavalla tai toisella tulevaisuudessa, eli käytännössä Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen.

Kuka ajattelee mitenkin. Mulla ja mun kahdella sisaruksella ei ole lapsia ja vanhempani ovat ihmetelleet syitä. Yksi on naimisissa eikä halua lapsia, yksi haluaisi muttei ole miestä, minulla ei ole naista. Vanhemmistani toinen väitti lasten hankkimatta jättämisen olevan pelkoa, toiselle on asia aivan samantekevä. Itse voisin haluta hankkia lapsia, mutta kohtaamani naiset ovat olleet sen verran paskapäisiä, etten viitsinyt heidän kauttaan saattaa tähän maailmaan uusia ihmisiä. Lisäksi on kiva käyttää omat palkkarahat 100 % itselle eikä jakaa niitä muiden kanssa, en koe mielekkääksi myöskään kasvattaa ketään lapsia ja vailla kiitosta. Omasta elämästä voi tehdä mukavaa eikä elämän ilo ole lapsista kiinni! :D

... niin eipä kuitenkaan taida olla mitään pelkoa siitä, että maailma jatkossakaan jäisi ihmisittä...

(tai että Suomikaan jäisi.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Liikakansoitus ja ilmastonmuutos ovat todellakin myös meidän suomalaisten ongelma tulevaisuudessa. Samalla planeetalla tässä kuitenkin eletään.

Pelkästään 30vuoden päästä on runsaasti ongelmia maailmassa johon en halua jälkeläiseni joutuvan kärsimään, joten jätän ne hyvillä mielin tekemättä

Vuoteen 2050 mennessä tutkijat ennustavat arktisten ja trooppisten ekosysteemien romahtamista, juomavesipulaa ja ruoantuotannon laskua, sään ääri-ilmiöiden yleistymistä, tautien leviämistä ja ilmastopakolaisten määrän moninkertaistumista.

Koko Afrikan väkiluvun odotetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä 1,1 miljardista 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ennusteen mukaan Afrikassa asuu jopa 4,2 miljardia ihmistä vuonna 2100. Suurin osa syntyy alueille joissa ei kunnollisia elämän edellytyksiä ole ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä vielä vähemmän tulevaisuudessa. On itsestään selvää ja ymmärrettävää, että sadat miljoonat ihmiset tulevat pyrkimään hakeutumaan parempiin elinolosuhteisiin tavalla tai toisella tulevaisuudessa, eli käytännössä Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen.

Mitä luulet Afikkalaisten ja muiden hyvin lisääntyvien kansojen tekevän meille, sitten kun täällä on vain vähäinen heikko kansa vastassa? Hei hei hyvinvointivaltio, Tasa-arvo, Naisten oikeudet, Valinnanvapaus. Tulevien sukupolvien tyttäret kiroaa meidät kivenrakoon kaapunsa alta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Liikakansoitus ja ilmastonmuutos ovat todellakin myös meidän suomalaisten ongelma tulevaisuudessa. Samalla planeetalla tässä kuitenkin eletään.

Pelkästään 30vuoden päästä on runsaasti ongelmia maailmassa johon en halua jälkeläiseni joutuvan kärsimään, joten jätän ne hyvillä mielin tekemättä

Vuoteen 2050 mennessä tutkijat ennustavat arktisten ja trooppisten ekosysteemien romahtamista, juomavesipulaa ja ruoantuotannon laskua, sään ääri-ilmiöiden yleistymistä, tautien leviämistä ja ilmastopakolaisten määrän moninkertaistumista.

Koko Afrikan väkiluvun odotetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä 1,1 miljardista 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ennusteen mukaan Afrikassa asuu jopa 4,2 miljardia ihmistä vuonna 2100. Suurin osa syntyy alueille joissa ei kunnollisia elämän edellytyksiä ole ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä vielä vähemmän tulevaisuudessa. On itsestään selvää ja ymmärrettävää, että sadat miljoonat ihmiset tulevat pyrkimään hakeutumaan parempiin elinolosuhteisiin tavalla tai toisella tulevaisuudessa, eli käytännössä Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen.

Eli pointtina on, ettei tehdä tänne lapsia niin on heille enemmän tilaa? Vai se, ettei tänne kannata tulla, kun ei ole enää ketään pitämässä yhteiskuntaa pystyssä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä, että haluaisivat omien geeniensä jatkuvan hinnalla millä hyvänsä, vaan näkevät laajemmin: ihmisiä on jo liikaa. Nuoret osaavat luopua henkilökohtaisista vauvahaaveista ympäristökatastrofin ja liikakansoituksen aiheuttamien katastrofien äärellä, he näkevät kauaskantoisesti ja ovat aidosti huolissaan maailman tilasta.

Yksikään ei jätä lapsia hankkimatta tuollaisen syyn takia. Liikakansoitus ei ole ongelma Suomessa, päin vastoin. Mitä maapallolle loppupeleissä tekee se, että fiksut jättävät lisääntymättä, ja ainoastaan sellaiset, joita ei maapallo kiinnosta pätkääkään ovat ainoat lisääntyjät?

Minkälainen ihminen luulee vielä 2019, että globaalit ongelmat kunnioittavat kansallisvaltioiden rajoja?

En tiedä, kyllä tässäkin maassa toki muualta tulevat hankkivat edelleen lapsia. Kohta jäävät länsiarvot alakynteen.

Vierailija kirjoitti:

Ei se minusta ole sen enempää pelkoa kuin rohkeuttakaan vaan ihan yksinkertaista järjenkäyttöä: miksi ihmeessä haluaisin nauttia elämästäni vähemmän?

Monelle lapsenlapset ovat suunnilleen tärkein syy elää, kun jäädään eläkkeelle.

Miten jotkut parit voivat saada lapsia TOSI HARVOIN, kun heillä silti 'tapahtuu' joka päivä? Eikö ehkäisy ikinä petä vai missä on vika? On epänormaalia saada lapsia harvoin...

Suurin syy koko asiaan on yksinkertaisesti se että opiskelu ajat jne ovat pidentyneet huomattavasti, ennen suomessa oli tilanne jossa ihmiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä jos heillä oli peruskoulun jälkeen työpaikka. Rahaa tuli suhteessa perusduunareille enemmän kun tänä päivänä.

Nyt jos 20v mimmi sanoo että nauttii olostaan vaikkapa perusvaatekaupan myyjänä ja on valmis rakentamaan perheen, on hänen tulevaisuuden elintaso odotettavasti aika huono, tai sellainen viesti on yleisesti havaittavissa. Ihmiset alkavat heti kysellä että minne kouluun haet ja milloin jne jne. 

Itse olen alle 30v mies ja haluan lapsia mutta en vielä, haluan että minulla on taloudellisesti vakaa tilanne ja omaisuutta ennenkuin alan tekemään lapsia. 

Aika vaikeaa on löytää miestä joka oikeasti haluaisi sitoutua perhe-elämään.

Yhteiskunta ei todellakaan kannusta asettumaan aloilleen. Moni ihminen ei edes tunne itseään tai niitä omia sisäisia arvojaan. Itsetuntemusta ei tietääkseni kauheasti opeteta kouluissa.

Itse ajattelin että en ikinä halua lapsia. Olen todella introvertti, en ole koskaan oikeasti seurustellut tykkään olla yksin jne. Olen kuitenkin nyt vähitellen oppinut tuntemaan itseäni paremmin ja tajunnut että haaveilen omasta perheestä. Käytännössä minulla ei ole tähän mahdollisuutta. Ei ole rahaa, uraa eikä puolisoa. En halua lasta epävakaaseen tilanteeseen. Yksinkin on ihan kiva olla.

Tutustuin vähän aikaa sitten mieheen joka elää "joka miehen unelmaa" eli hän on komea, menestynyt, varakas ja naisia riittää. Luulisi että tuollainen mies olisi onnensa kukkuloilla kun voi viettää sellaista elämää mihin harva kykenee. Hän ei ole kuitenkaan tyytyväinen tilanteeseensa. Hän sanoi haaveilevansa asettuvansa aloilleen yhden naisen ja perustavansa perheen. Hän haluaa myös muuttaa maalle ja hankkia koiran.

Hän on elänyt tähän asti sellaista kosmopoliitti naistenmies elämää ja hänen kaveripiirinsä muodostuu samanhenkisistä ikuisista poikamiehistä. Hän ei ole ikinä ennen tajunnut että oikeasti hän haluaisi perheen koska yhteiskunnan ja muiden miesten silmissä hän on jo huipulla, eikä hänellä ole tullut mieleenkään kyseenalaistaa omia arvojaan tai elämäntapaansa koska hänellähän menee niin "loistavasti" muiden mielestä.

N24

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kyse on siitä, että yhteiskunnassa löytyy niin paljon erilaisia koukuttavia virikkeitä, että lapsien mukana tuoma taakka saa ihmiset jättämään lapsien tekemisen väliin.

Mä luulen, että tässä on asian ydin.  Lapsia ei enää "kuulu" tehdä.  No ei kuulunut ennenkään, mutta se vaan jotenkin tuntui normaalilta elämältä.   Vahinkoraskauksiakin tapahtui enemmän, kun ei oltu yhtä valistuneita kuin nuoret on nykyään.  Usein tää vahinko sitten vaan ajautti vanhemmat avioliittoon ja itse asiassa ei ne niin huonoja liittoja olleet, enemmänhän ne kestivät kuin nykyliitot.  Ihmiset jotenkin tyytyivätkin tilanteisiinsa paremmin, kun ei ollut niitä muita koukuttavia virikkeitä eikä samaa vapautta kuin nykyään.

Ja yksi syy on varmasti myös yleinen epävarmuus toimeentulosta.  Ei ole enää niitä varman varmoja työpaikkoja.  Niin sitä aina ennenkin sanottiin, että lapset pitää hankkia vasta sitten, kun on ensin opiskellut ammatin ja saanut työpaikan.  No, ei se kaikilla aina ihan niin mennyt, mutta työpaikkoja oli kuitenkin paremmin saatavissa ja siihen uskalsi luottaa.  Nyt ei ole enää ollenkaan yhtä varmaa, saako oikeata työpaikkaa ikinä.  

Vanha juttu, 2017, mutta sanon etei ole kyse rohkeudesta tai pelkäämisestä vaan siitä että nuoria ei vaan kiinnosta hoitaa lapsia.

Haluaisin lapsia, mutta ongelmani ovat:

- Kuulemma mun on vaikeampi niitä saada ku muitten (en muista miksi)

- Kypsyn henkisesti muita hitaammin. Oon 26v ja en koe että olisin valmis kymmeneen vuoteen vielä perustamaan perhettä.

- Pelkään neuloja, kipua, lääkäreitä, sairaaloita. Uskon että olisin koko raskauden ihan itkun partaalla kun miettisin vaan tulevaa koitosta. Ja kun saan paniikkikohtauksen ihan vain näkemällä hammaslääkärin penkin niin mitenkäs ajattelin selvitä siitä? Ei hirveesti mitään rauhoittaviakaan voi popsia lapsi mahassa.

- Potisin huonoa omatuntoa siitä, että tein lapsen tänne. Koska tein heidät vaan tähän pallolle näkemään kun se paskotaan ja lopulta ne joutuu sotimaan vedestä ja elintilasta. Vain koska mä halusin nähdä minkä näköisiä heistä tulisi ja miten he kehittyivät.

Adoptiota olen miettinyt kovasti ja varmaan pistetäänkin paperit tulille kuhan jossain vaiheessa saatais miehen kanssa aikaiseksi mennä naimisiin. En epäile sekuntiakaan, ettenkö rakastaisi adoptoitua lasta yhtä paljon ku omatekemää, mutta hieman surettaa kyllä, etten koskaan tule kokemaan raskautta ja imetystä.