Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tahdon antaa vauvan pois
16.12.2017 |
Tulin vahingossa raskaaksi, kun ehkäisy petti. Mies oli onnensa kukkuloilla, kun meille on vihdoin tulossa perheenlisäystä. Itse mietin vielä pitään aborttia, mutta tuntui, että joka puolelta tuli painostusta. Lähipiiri oli tuntunut kovasti odottaneen, että meille tulisi lapsi ja moni ystävä ja sukulainen kuittasi ajatukseni äitiydestä höpöhöpönä ja sanoivat, että oma lapsi on eri juttu, siihen kiintyy eri tavalla, äidinrakkaus on suurinta maailmassa ja kaikki asiat järjestyvät sitten. Raskauden aikana oli ylämäkeä ja alamäkeä, mutta elin siinä uskossa, että kontakti omaan lapseen syveni sitten. Raskaus ällötti, kun ei hallinnut omaa kroppaansa.
Synnytys oli helvettiä enkä halua kokea sitä enää ikinä uudestaan. Tuntui, ettei keho olisi ollut omani. Nyt parin kuukauden perusteella on pakko sanoa, että lapsi ei kiinnosta sitten pätkääkään, enkä halua olla sen lähellä. Tuntuu, että se on vain tiellä elämässäni ja estää minua pyrkimästä todellisia päämääriä kohti. Aioin perustaa yrityksen, mutta kasvava lapsi tulee syömään säästöt ja kaiken ajan. Mieheni on jo pienyrittäjä. Minusta tuntuu, etten kykene asettamaan 18 vuodeksi etusijalle olentoa, joka ei kiinnostanut alkuunkaan. Lapsen myötä, olen ajatellut, että tällaistako paskaa se loppuelämä tulee olemaan: sitä, että joku on sinusta riippuvainen ja jolle pitää kaikki tehdä valmiiksi. Tiesin kyllä, että vastuuta tulee olemaan, mutta kuvittelin pystyväni siihen, mihin miljoonat muutkin naiset ovat pystyneet ennen minua.
Mies on helvetin loukkaantunut, kun kuvitteli raskausajan muuttaneen mieltäni. Mies on nyt pohtinut, että mikä vika hänessä ja parisuhteessamme on. Hän on myös sanonut, että jos annan lapsen pois, ei halua olla enää tekemisissä kanssani. Toisaalta hän joutuisi jättämään yritystoimintansa kokonaan tauolle, jos haluasi lapsen huoltajuuden, enkä usko, että on valmis tekemäänkään niin. Yritys ei ole vielä varmalla pohjalla.
Kauanko tässä kannattaa enää kokeilla äitileikkiä? Miten adoptio hoidetaan, jos toinen vanhemmista vastustaa sitä? Kuinka kerrotaan isovanhemmille, että ei tästä tullutkaan mitään ja tämä on varmaan ensimmäinen ja viimeinen joulu lapsen kanssa? Tällaisia kevyitä joulumietintöjä.
Kommentit (211)
Ei lapsia anneta adoptioon, jos äitiä ei kiinnosta, mies yleensä on lapsen vanhempi siinä tapauksessa. Tuskin mies lopettaa yrittämistä kokonaan. Toivotaan, että lapsella on aina positiivisia tukijoita, aikuisenakin, eikä kärsi hätää elämässään. Ihmisiä jotka välittävät aidosti. Voit aloittaa yrittämisen milloin tahansa, olisit voinut saada myös lastenhoitajia avuksi, varsinkin jos miehellä rahaa tai isovanhemmilla. Mutta se siitä sitten. Muista jättää edes perintö vanhana lapselle, jos yrittämällä rikastut. Hyviä sinkkupäiviä ja matkakohteita. Joskus mies on väärä, ei lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha täällä on ap. syyllistää, vastaavia tapauksia on ollut kautta maailman sivun - äiti ei koe rakkautta lastensa kohtaan. Syytä ei tiedetä.
Usein isä on ottanut päävastuun lapsesta tai lapsi on joutunut viettämään lapsuutensa oman onnensa nojassa, mutta vastuullisena ihmisenä ap. ei tätä halua ja kokee omat ja miehensä voimavarat riittämättömäksi, antaakseen lapselle onnellisen lapsuuden. Ilahduttavaa tässä on, että ap. laittaa lapsen edun edelle ja etsii ongelmaan ratkaisua.
Minusta ap. kannattaisi tehdä lapsestaan lastensuojeluilmoitus, josta saisit keskustelu- ja käytännön apua ratkaisuun, mikä olisi paras ratkaisu tässä tilanteessa, kun lasussa on eri asiantuntijoita.
minua kiinnostaa tietää, onko tämän viestin lähettänyt ihminen tosissaan vai keksinyt koko tarinan? Suomessa riittää adoption haluajia. Tulihan tästä intohimoinen keskustalu.
Jos olet todellinen, mene juttelemaan heti psykologin kanssa tai sitten luovutat hioltajuuden.
Vierailija kirjoitti:
On se kun itse mietin aborttia ekan kolmanneksen. Sitten synnytin ja olo oli kuin lottovoittajalla.
Juuri uinutin aarteeni uneen. Niin suloinen pieni ja paljon rakkautta pyörii pienen ympärillä. Eikö kaikilla ole näin? Synnyttää maailmaan jälkeläinen ja haistattaa paskat lapsen onnelle.
Pitäisi olla raskaus luvanvaraista. Jättäis tuommoiset sikiämättä.
Ei tosiaan ole kaikilla noin. Jostakin syystä äidillä ei synny kiintymys suhdetta lapseen ja sen syytä ei vain tiedetä. Näin on ollut kautta historian.
Tuolla toisessa ketjussa 70-luvun äitien lapset kertovat omia tarinoitaan, lapsen näkökulmasta, mutta vuosikymmen voisi olla mikä tahansa tai vaikkapa 1800-luku, jos vielä olisivat kirjoittamassa.
Sinullekin kiintymyssuhde syntyi vasta ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, kun mietit abortoida lapsesi, mutta monelle äidille kiintymyssuhde ja rakkaus syntyy jo hedelmöitymisen ja raskauden alku vaiheessa, ja abortin mahdollisuus on poissuljettu vaihtoehto, syntyi lapsi millaiseen ympäristöön tahansa. Näin me naiset ollaan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
On se kun itse mietin aborttia ekan kolmanneksen. Sitten synnytin ja olo oli kuin lottovoittajalla.
Juuri uinutin aarteeni uneen. Niin suloinen pieni ja paljon rakkautta pyörii pienen ympärillä. Eikö kaikilla ole näin? Synnyttää maailmaan jälkeläinen ja haistattaa paskat lapsen onnelle.
Pitäisi olla raskaus luvanvaraista. Jättäis tuommoiset sikiämättä.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
"raskaus pitäisi olla luvanvaraista. Jättäis tuommoiset sikiämättä"
Sanoo nainen joka mietti raskauden ensimmäisen kolmanneksen abortoida lapsensa. Ristiriitaista.
Ja osoittaa syyttävän sormensa ap:n. Onko siihen varaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei tämäkin vaan olisi yksi lastenvihaajatrollin "nerokkaista" provoista?
Jos ei ole, niin suosittelen AP:lle terapiaa. Hoida nuppisi kuntoon, sillä ilmiselvästi jotakin on vialla.
tuoha kuulostaa iha samalle vähä kuin minulla, itellä fitness-firma ollut pitkään, sitten vaimo pasahti paksuksi, mutta rkasuven aikana alkoi merkkejä jo siitä että vaimo alkoi lihoa iikaa ja oli samassa firmassa ffitness-ohjaajana Lapsi syntyi ja olikin tytt vaikka odotimme poikaa. Ja vaimo alkoi sitten lihomaan eikä pitänyt enää kunnostaan huolta, aluksi se oli pientä rasvamakkaraa vatsassa ja hieman selluliittiä, sanoin tästä heti että firma pitää pitää pystyssä ja imago korkealla, mutta ei niin ei- Kaveritkin alkoi huomauttelamaan salilla että tuo sun muijas on alkanut pyöristyä. No sitten kun tuli Dubaista ja olin juuuri ostanut 3000 euron läppärin nahkalaukun, päätin että kun lapsikin on tyttö ja 3 kk vanha ja nainen ei laihdu, nii pitäähän se firma olla ensi sijalla ja lihakset ja maine niin annoin vaimon ja lapsen pois, ja aikaa jäi sitten lihasmassan kasvatukseen sekä rahaa ja kavereiden kanssa treenaamiseen, nyt on uusi fitness-kissa vaimona, nuorempi ja paremmassa kunnossa. Että pää pystyn vaan, ja treeniä sekä kunto kohilleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raskauven eli raskauden korjaan
Oli tämä totta tai ei niin ota yhteys sosiaalitoimistoon tai lastensuojeluun. Jos et oikeasti halua lasta niin anna mielummin pois. Itse olen vuoden ikäisen tytön äiti (lapsi oli vahinko ja täysi yllätys) ensimmäiset puoli vuotta kierin siinä ajatuksessa ettei minusta ole äidiksi ja lapsi estää minua elämästä. Kielsin kärsiväni synnytyksenjälkeisestä masennuksesta vaikka tajusin itsekin että se on mahdollista. Mutta nyt on helpottanut paljon ja rakastan lastani kovasti. En tosin halua työelämään takaisin pariin vuoteen tai ikinä yrittäjäksi. On lapselle parempi päästä rakastavien ihmisten luo. Älä anna miehen pitkittää asiaa ellei itse halua lapsen yksinhuoltajuutta. Äläkä tee enää ikinä yhtäkään lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi estää ihmistä elämästä? voi vittu mitä paskasakkia nykyihmiset on, itse 45 vuotias sinkku mies ja ois kiva sellainen pikkupperhe jossa vaimo ja pari skidiä, pistäisin lapset tosin jo 3 vuotiaana soittamaan jotain instrumenttia ja harrastamaan jotain liikuntaa, ois joku hyödyke tässä elämässä kuin yksin mmasentua kotona
kuulla, että asiat ovat lapsesi takia noin hankalia. Tavallaan tiedän kyllä tunteesi, että lapsi vie mahdollisuutesi toteuttaa itseäsi. Itse olen myös kuluttanut elämäni parhaat vuodet lapsia hoitaen ja vihdoin, kun kaksi vanhempaa lasta tulivat siihen ikään, että nyt olisi minun vuoroni, niin tulinki taas yllättäen raskaaksi. Harkitsin myös aborttia, koska en olisi jaksanut aloittaa kaikkea samaa rumbaa taas alusta.
En kuitenkaan tehnyt aborttia ja taas olen hoitanut lasta vaan kotona ja elämä on toisinaan tuntunut todella raskaalta ja tyhjältä. Kuitenki rakastan lastani ja yritän tehdä asiat häntä ajatellen. Tietysti oma tulevaisuus pelottaa ja se, että joudun viettämään köyhän vanhuuden, koska en kerkiä ansaita eläkettä tarpeeksi.
Sinulla on tietysti vähän eri asia, jos et kykene tuntemaan rakkautta lastasi kohtaan, joten on kyllä parempi luopua hänestä, että lapsi ei joudu viettämään koko lapsuuttaan tunnekylmässä ympäristössä jossa kumpikaan vanhempi ei piittaa hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota ja kärvistele edes siihen asti, että lapsi on 6 tai 9 kk? Vie lapsi päivähoitoon ja ala toteuttaa ammatillisia haaveitasi. Jos vielä senkin jälkeen tuntuu, että haluat oikeasti tehdä peruuttamattoman päätöksen ja antaa lapsen kokonaan pois, niin sitten teet.
Onko päivähoito nykyään lasten kaatopaikka? Ei ihme, että Suomen nuoriso on ihan kujalla, mikäli suurin osa ajattelee näin. Eikö parempi vaihtoehto ole, että lapsi saisi rakastavat vanhemmat, jotka oikeasti välittää? Minä en sitä rakkautta pysty antamaan. Ap
Tämä!
Mielestäni ap perustelee hyvin kantansa. Ja ei, kaikista ei ole vanhemmiksi ja jokainen lapsi ansaitsee rakastavan kodin.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ymmärrä minun tulokulmaa tähän tilanteeseen ollenkaan, eikä tajua miksi haluan lapsesta eroon. Syyllistämisen jälkeen hän sanoi, että odotetaan joulupyhien yli ja "mietitään sitten, mitä oikeasti haluan". Suunnitteilla olisi mennä anoppilaan isovanhempien luokse. Siellä ainakin on "apua". Ap
On tosi hieno juttu jos saat siellä anoppilassa oikeasti apua ja tukea ja pääsisit hengähtämään. Voisiko lapsi olla joulupyhät vaikka sukulaiden hoidossa niin että hoitaisit lähinnä vain imetyksen? Saisit taukoa vauvasta ja pystyisit ajattelemaan ilman että seinät kaatuu päälle.
Ja ota yhteyttä lastensuojeluun tai perheneuvolaan jotta saat ulkopuoliselta apua joka on neutraalia eikä tuomitsevaa.
Sellainen vinkki vielä että lapseen ei välttämättä saa oikein yhteyttä ensimmäisten kuukausien aikana mutta tilanne muuttuu vuoden aikana. Tunteesi saattavat herätä hieman myöhemmin. Nämä asiat ovat tabu yhteiskunnassamme joten tunnet varmaan olevasi aivan yksin kokemustesi ja tunteidesi kanssa. Kaltaisiasi äitejä on kuitenkin paljon, heitä ei vaan huomaa kun pitävät kulisseja niin tiukasti pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota ja kärvistele edes siihen asti, että lapsi on 6 tai 9 kk? Vie lapsi päivähoitoon ja ala toteuttaa ammatillisia haaveitasi. Jos vielä senkin jälkeen tuntuu, että haluat oikeasti tehdä peruuttamattoman päätöksen ja antaa lapsen kokonaan pois, niin sitten teet.
Onko päivähoito nykyään lasten kaatopaikka? Ei ihme, että Suomen nuoriso on ihan kujalla, mikäli suurin osa ajattelee näin. Eikö parempi vaihtoehto ole, että lapsi saisi rakastavat vanhemmat, jotka oikeasti välittää? Minä en sitä rakkautta pysty antamaan. Ap
Meinaatko ihan oikeasti, että lapsi ei millään lailla kärsi elämässään siitä tiedosta, että äidillensä ( ja isällensäkin) yritystoiminnan aloittaminen juuri hänen vauva-aikanaan oli tärkeämpää kuin oman lapsen pitäminen?
Ihan oikeasti?
Että se olisi jotenkin pienempi paha kuin päivähoitoon meneminen vauvana, jota kuitekin suuri osa maailman lapsista tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota ja kärvistele edes siihen asti, että lapsi on 6 tai 9 kk? Vie lapsi päivähoitoon ja ala toteuttaa ammatillisia haaveitasi. Jos vielä senkin jälkeen tuntuu, että haluat oikeasti tehdä peruuttamattoman päätöksen ja antaa lapsen kokonaan pois, niin sitten teet.
Onko päivähoito nykyään lasten kaatopaikka? Ei ihme, että Suomen nuoriso on ihan kujalla, mikäli suurin osa ajattelee näin. Eikö parempi vaihtoehto ole, että lapsi saisi rakastavat vanhemmat, jotka oikeasti välittää? Minä en sitä rakkautta pysty antamaan. Ap
Tämä!
Mielestäni ap perustelee hyvin kantansa. Ja ei, kaikista ei ole vanhemmiksi ja jokainen lapsi ansaitsee rakastavan kodin.
Eikös se isä sitä lasta rakasta kuitenkin? Kyllä sekin riittää, eikä oikeasti ole mitään takuita, että adoptoitu lapsi pääsisi kokemaan jotain ylimaallista rakkautta. Ihan samanlaisia kiintymyssuhdeongelmia voi olla adoptioperheessäkin. Se vaan on sitten lapsellekin jo moninkertaisesti vaikeampi juttu, kun ensin biologiset vanhemmat hylkää, ja sitten uudetkaan ei rakasta.
TodellaSurullista kirjoitti:
kuulla, että asiat ovat lapsesi takia noin hankalia. Tavallaan tiedän kyllä tunteesi, että lapsi vie mahdollisuutesi toteuttaa itseäsi. Itse olen myös kuluttanut elämäni parhaat vuodet lapsia hoitaen ja vihdoin, kun kaksi vanhempaa lasta tulivat siihen ikään, että nyt olisi minun vuoroni, niin tulinki taas yllättäen raskaaksi. Harkitsin myös aborttia, koska en olisi jaksanut aloittaa kaikkea samaa rumbaa taas alusta.
En kuitenkaan tehnyt aborttia ja taas olen hoitanut lasta vaan kotona ja elämä on toisinaan tuntunut todella raskaalta ja tyhjältä. Kuitenki rakastan lastani ja yritän tehdä asiat häntä ajatellen. Tietysti oma tulevaisuus pelottaa ja se, että joudun viettämään köyhän vanhuuden, koska en kerkiä ansaita eläkettä tarpeeksi.
Sinulla on tietysti vähän eri asia, jos et kykene tuntemaan rakkautta lastasi kohtaan, joten on kyllä parempi luopua hänestä, että lapsi ei joudu viettämään koko lapsuuttaan tunnekylmässä ympäristössä jossa kumpikaan vanhempi ei piittaa hänestä.
Lapsia ei ole mikään pakko hoitaa loputtomasti kotona. Se on loppujen lopuksi täysin pohjoismaista hapatusta, ja joidenkin äitien tarvetta kiillotella sädekehäänsä.
Töihin vaan! Et sinä pysty koululuokan lapsista esim. sanomaan kuka on mennyt minkäkin ikäisenä päivähoitoon, saati aikuisista. IHmisen tasapainoiseen kehitykseen kun vaikuttaa niin monet tekijät yhdessä, että varsinkin suomalainen laadukas päivähoito on hyvin harvoin ainakaan haitaksi kenellekään.
Miksi VITUSSA sitä vielä Herran vuonna 2017 tullaan vahingossa raskaaksi? On jälkiehkäisyt ja todellakin vielä abortit ja adoptiot, tosin edes aborttiin asti ei kenenkään täysjärkisen pitäisi itseään päästää. Jos ei ehkäisy kertakaikkiaan onnistu oman vajauden tai laiskuuden takia, se on sitten jalat ristiin ja selibaatti. Vittu kun vituttaa tuollaiset marttyyri-inisijät, jotka omaa typeryyttään pamahtavat paksuksi ja sitten alkaa se parkuminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota ja kärvistele edes siihen asti, että lapsi on 6 tai 9 kk? Vie lapsi päivähoitoon ja ala toteuttaa ammatillisia haaveitasi. Jos vielä senkin jälkeen tuntuu, että haluat oikeasti tehdä peruuttamattoman päätöksen ja antaa lapsen kokonaan pois, niin sitten teet.
Onko päivähoito nykyään lasten kaatopaikka? Ei ihme, että Suomen nuoriso on ihan kujalla, mikäli suurin osa ajattelee näin. Eikö parempi vaihtoehto ole, että lapsi saisi rakastavat vanhemmat, jotka oikeasti välittää? Minä en sitä rakkautta pysty antamaan. Ap
Tämä!
Mielestäni ap perustelee hyvin kantansa. Ja ei, kaikista ei ole vanhemmiksi ja jokainen lapsi ansaitsee rakastavan kodin.
Ja riittävällä älykkyydellä varustettu ihminen käyttää varmaa ehkäisyä ja hankkiutuu ei-toivotusta raskaudesta eroon. Ap sen sijaan on idiootti joka ei ole osannut ajatella omilla aivoillaan. Vihaa miestään mutta ei voinut kuitenkaan tehdä aborttia koska mies jättäisi. Vihaa lastaan mutta ei silti tehnyt aborttia. Ap on debiili, joka ei ikinä tule menestymään yritystoiminnassa ja tuskin edes sillä kykenee itsensä elättämään kun elämänhallinta on tuota luokkaa.
Lapselle tietenkin paras päästä pois, ympäristö voi hieman korjata esimerkiksi ap:n periyttämää alhaista älykkyyttä jos ollaan riittävän nopeita.
Alue: Aihe vapaa
On se kun itse mietin aborttia ekan kolmanneksen. Sitten synnytin ja olo oli kuin lottovoittajalla.
Juuri uinutin aarteeni uneen. Niin suloinen pieni ja paljon rakkautta pyörii pienen ympärillä. Eikö kaikilla ole näin? Synnyttää maailmaan jälkeläinen ja haistattaa paskat lapsen onnelle.
Pitäisi olla raskaus luvanvaraista. Jättäis tuommoiset sikiämättä.