Jonnet ei muista -ketju: JOULU edition
Jonnet ei muista sellaisia monivärisiä jouluvaloja, joissa jokaiseen valoon laitettiin päälle läpinäkyvä, piikikäs muovipallo. (Eivätkä sitäkään, kuinka pirusti sattui astua tuollaisen muoviosan päälle!)
Kommentit (794)
Ennen joulua siivottiin joka nurkka ja sänkyihin laitettiin puhtaat petivaatteet, lattioille kannettiin ulkona pakkasessa tuulettuneet ja tampatut matot. Joskus jopa vähän paremmat matot. Ikkunoihin oli vaihdettu jouluverhot. Pöydille joululiinat, ruokapöydässä iso valkoinen liina. Kuusi koristeltiin valmiiksi, ooh se hetki kun valot syttyivät. Koristeet oli muuten laitettu jo pari viikkoa aiemmin. Illalla ei meinannut uni tulla. Äiti laittoi kinkun uuniin ja nousi yöllä pari kerta lappaamaan rasvaa pois pelliltä. Ihana tuoksu täytti talon.
Aamulla oli kahvia ja pullaa, sitten riisipuuroa. Telkkarista tuli piirrettyjä ja kuumaalinjaa. Aamupäivällä käytiin saunassa ja puettiin juhlavaatteet päälle. Joulukirkko oli täynnä väkeä. Mummo ja pappa tulivat kylään, syötiin kinkkua, laatikoita, lipeäkalaa, kaikenlaista herkkua. Kun ilta lähestyi, viiden kuuden aikaan joulupukki tuli kylään ja toi valtavasti lahjoja. Niitä availtiin, ihasteltiin, syötiin suklaata ja karkkia, katsottiin elokuvaa yhdessä. Jossain vaiheessa vaihdettiin pyjamat ylle. Isä laittoi takkaan tulet ja pidettiin ruokalepoa. Kynttilät paloivat, ilta pimeni, luettiin uusia kirjoja ja leikittiin. Uni alkoi painaa silmiä. Olohuoneen lattia oli täynnä lahjapapereita.
Minulle tulee aina haikea olo joulutauluista, nykyään ehkä sanottaisiin julisteista. Mentiin aina paperikauppa Elbeen Hämeenlinnassa ostamaan näitä. Siellä oli iso kasa, mistä valittiin. Myös pääsiäiseksi niitä hankittiin. Varmaan kun ei muuta taidetta ollut, niitä sitten haluttiin seinille. Ostin niitä omaankin kotiini ja nekin on tallessa. Minulla taitaa olla ihan joulukoristeiden museo...kun en vaan voi heittää mitään pois!
Pakko guuglata; ja nettikauppa Susannesshop myy juuri näitä ihanan nostalgisia tauluja! Paperista valmistettiin myös värikkäitä kaitaliinoja joulukuvioituina.
Jouluksi saatiin hedelmiä! Muu aika syötiin marjoja pakastimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa perheissä oli oranssi paperinen tähti ikkunassa aikana ennen noita piikkimuovivärivaloja.
Meillä ei ollut kumpaakaan, enkä muista mummoloissakaan olleen. Parhaalla kaverilla oli noita piikkivaloja, muttei paperitähtiä heilläkään.
T. 40 v
Meillä oli sekä mummoloissa että serkuilla että naapureilla. Pk-seudulta kotoisin 45 v.
Heh, pk-seudulta minäkin, tosin mummolat kaukana :) Onkohan pk-seudulla ollut siis alueellisia eroja noissa ikkunakoristeissa? Toinen ero omassa tuttavapiirissä: melkein kaikilla ruotsinkielisillä tutuilla on ne usko-toivo-rakkaus-valot, suomenkielisistä taas tosi harvalla.
T. se 40 v
Meidänkin taloyhtiössä usko-toivo-rakkaus-valot oli vain suomenruotsalaisilla naapureilla, tosin 10-20 vuotta tuota 70-luvun paperitähteä myöhemmin.
Piti oikein googlettaa millaiset valot on kyseessä. Olen nelikymppinen suomenruotsalainen, enkä muista koskaan nähneeni moisia.
Meilläkin oli nuo paperiset joulutaulut! Taidan käydä kurkkaamassa..
80-luvun puolivälissä kierrettiin kaupat ja pankit kinuamassa joulukalentereita. Muistan etenkin (säästö?)-pankin avaruusaiheisen kalenterin josta raaputettin kuva esiin, ihan kuin raha-arvasta! Se oli hieno. Myös pehmotarrakalenterit ja tavarakalenterit olivat ihan parhaita!
Vierailija kirjoitti:
Ennen joulua siivottiin joka nurkka ja sänkyihin laitettiin puhtaat petivaatteet, lattioille kannettiin ulkona pakkasessa tuulettuneet ja tampatut matot. Joskus jopa vähän paremmat matot. Ikkunoihin oli vaihdettu jouluverhot. Pöydille joululiinat, ruokapöydässä iso valkoinen liina. Kuusi koristeltiin valmiiksi, ooh se hetki kun valot syttyivät. Koristeet oli muuten laitettu jo pari viikkoa aiemmin. Illalla ei meinannut uni tulla. Äiti laittoi kinkun uuniin ja nousi yöllä pari kerta lappaamaan rasvaa pois pelliltä. Ihana tuoksu täytti talon.
Aamulla oli kahvia ja pullaa, sitten riisipuuroa. Telkkarista tuli piirrettyjä ja kuumaalinjaa. Aamupäivällä käytiin saunassa ja puettiin juhlavaatteet päälle. Joulukirkko oli täynnä väkeä. Mummo ja pappa tulivat kylään, syötiin kinkkua, laatikoita, lipeäkalaa, kaikenlaista herkkua. Kun ilta lähestyi, viiden kuuden aikaan joulupukki tuli kylään ja toi valtavasti lahjoja. Niitä availtiin, ihasteltiin, syötiin suklaata ja karkkia, katsottiin elokuvaa yhdessä. Jossain vaiheessa vaihdettiin pyjamat ylle. Isä laittoi takkaan tulet ja pidettiin ruokalepoa. Kynttilät paloivat, ilta pimeni, luettiin uusia kirjoja ja leikittiin. Uni alkoi painaa silmiä. Olohuoneen lattia oli täynnä lahjapapereita.
Houkutteleva joulu ja viehättävä kirjoitus. :)
Meidänkin taloyhtiössä usko-toivo-rakkaus-valot oli vain suomenruotsalaisilla naapureilla, tosin 10-20 vuotta tuota 70-luvun paperitähteä myöhemmin. [/quote]
Kauniaisten kaupungin jouluvaloissa nuo usko-toivo-rakkaus, jos oikein muistan junan ikkunasta nähneeni, useana vuonna. -Oliko sen aattoaamuna telkusta tulevan lapsille suunnatun ohjelman nimi Joulupaketti? Oli piirrettyjä ajanvietteeksi lapsille ennen Joulupukin kuumaa linjaa?
Alatoopin (kuten täällä Savossa sanotaan). Oksettava haju ja valmis tavara oli betonin nänöistä ja väristä. Ja se tehttin harmaisiin naarmuuntuneisiin vuokiin ja leikattiin voiveitsellä.
Ja sellaiset jättikokoiset kynttilät; lumiukkoja tai pukkeja, ainakin maitopurkin kokoisia. Mutta ihan paskaa laatua, paloivat hetkeaaä liejuksi eikä painaneet juuru mitään. Joskusn
80 tai 81 äiti sai lumiukon. Se tippui lattialle ja mustasta hatusta lohkesi pala. Mutsi oli repiä pelihousut. Oli niin onnellinen, kun vel "korjasi" sen taputtelemalla sinitarraa ja maalaamalla mustalla kiiltelevällä pieneoismallimaalilla. Taitaa olla tämä harvinaisuus edelleen vanhemmillani. Äidillä oli vaatekauppa 60-80-luvuilla ja sieltä on tallessa edelleen ihan sikamakeita isoja koristeita. Jättiläispalloja ja kultaisia tähtisateita. Ennakkoperintöä olen koettanut kinuta, mutta ei luovu äiskä.
Kauniaisten kaupungin jouluvaloissa nuo usko-toivo-rakkaus, jos oikein muistan junan ikkunasta nähneeni, useana vuonna. -Oliko sen aattoaamuna telkusta tulevan lapsille suunnatun ohjelman nimi Joulupaketti? Oli piirrettyjä ajanvietteeksi lapsille ennen Joulupukin kuumaa linjaa?[/quote]
Siis ennen kuin kuuma linja alkoi ohjelmana, piirrettyjähän siinäkin kai näytetään.
Heh, tässä alkaa muistot virrata mieleen ja ihan tässä herkistyy :') niisk, lapsuuden joulut <3
Toisaalta se siivoaminen oli tympeää, mutta toisaalta jollei sitä olisi tehty ei se edes lapsen mielestä olisi ollut "oikein" - ei olisi tullut sitä samaa jouluntulofiilistä, kuin kaiken sen maton tamppauksen, lattian moppaamisen, pölyjen pyyhkimisen ja imuroinnin jälkeen tuli :D ja äidillä oli periaate, että siivoamattomaan asuntoon ei koristeita aleta laittaa! Ensin siivotaan, sitten vasta joulukoristeet!
Saisivat ottaa ne piikikkäät monivärivalot uudelleen tuotantoon.
Meillä oli maatila, ja meijeriltä tilattiin jouluksi jäätelöä. Maitoauton matkassa tuli pieni styroksilaatikko, johon mahtui muutama litran vaniljajäätelöpaketti. Voin vieläkin muistaa, kun viimeiseksi aattoiltana keitettiin kahvit ja syötiin jäätelöä. Mummi ja ukkikin eli vielä silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa perheissä oli oranssi paperinen tähti ikkunassa aikana ennen noita piikkimuovivärivaloja.
Meillä ei ollut kumpaakaan, enkä muista mummoloissakaan olleen. Parhaalla kaverilla oli noita piikkivaloja, muttei paperitähtiä heilläkään.
T. 40 v
Meillä oli sekä mummoloissa että serkuilla että naapureilla. Pk-seudulta kotoisin 45 v.
Heh, pk-seudulta minäkin, tosin mummolat kaukana :) Onkohan pk-seudulla ollut siis alueellisia eroja noissa ikkunakoristeissa? Toinen ero omassa tuttavapiirissä: melkein kaikilla ruotsinkielisillä tutuilla on ne usko-toivo-rakkaus-valot, suomenkielisistä taas tosi harvalla.
Olen asunut lapsena ruotsinkielisellä Uudellamaalla ja nuo usko-toivo-rakkaus- valot olivat kauneinta mitä tiesin! Meillä ei niitä ollut, olen haaveillut niistä, mutta en ole saanut hankituksi. Mistähän tuollaiset saisi?
http://kimtuote.fi/index.php?route=common/home
Ole hyvä :)
Kiitokset!
Mulla löytyy yhä nuo piikkiväripallot. Ostin muistaakseni ekaan omaan kämppään ne aikanaan. Nyt en ole enää käyttänyt vuosiin, mutten raaski heittää pois kun toimivat. Osa piikkipalloista on kyllä jo hävinny. Taidanpa laittaa ne jonnekin lyhdyn tms sisään nostalgian vuoksi... :)
Tämä nyt ei liity pelkkään jouluun, mutta winter edition -kategoriaan menee ainakin. Meidän naapurustossa oli aina talvisin napakelkka ja pitkä jäinen pulkkamäki. Läheisessä puistossa oli myös toisinaan jääveistoksia, muun muassa labyrinttejä ja liukumäkiä. Nykyään nuo eivät taida olla mahdollisia kelienkään puolesta, mutta mahtaakohan missään olla napakelkkoja säiden salliessa? Muistan, että aikuiset saivat siinä useammat tällit, kun kelkan vauhti kiihtyi ja pyörittäjän piti päästä puikkelehtimaan alta pois.
Vierailija kirjoitti:
voipaperista leikeltiin lumihiutaleita ikkunaan.
Oli muuten vitun siistii tehdä koulussa joskus -80 tai -81...mahtavat visiot!
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei liity pelkkään jouluun, mutta winter edition -kategoriaan menee ainakin. Meidän naapurustossa oli aina talvisin napakelkka ja pitkä jäinen pulkkamäki. Läheisessä puistossa oli myös toisinaan jääveistoksia, muun muassa labyrinttejä ja liukumäkiä. Nykyään nuo eivät taida olla mahdollisia kelienkään puolesta, mutta mahtaakohan missään olla napakelkkoja säiden salliessa? Muistan, että aikuiset saivat siinä useammat tällit, kun kelkan vauhti kiihtyi ja pyörittäjän piti päästä puikkelehtimaan alta pois.
Meidän naapuri rakentaa vieläkin tuollaisen napakelkan alueen lapsille. On kyllä ihan superhauska!
Oii ihanaa, mulla oli tämmöset mutta hempeässä pastellivärissä. Jokainen lamppu oli erivärinen, hellästi hypistelin jokaisen läpi ja valitsin lempparivärin. Ja eikun teipillä ikkunaan 🙂