Lue keskustelun säännöt.
Grahn-Laasonen: Lasten kieltenopiskelun tulisi alkaa viimeistään ensimmäisellä luokalla
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712132200601200_u0.shtml
"- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella, Grahn-Laasonen kertoo tiedotteessa."
Toivottavasti tähän samaan syssyyn aloitetaan myös ruotsin kielen opiskelu jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Suomalaisten ruotsin kielen taidot ovat heikentyneet aivan hirvittävästi. Ylioppilaskirjoituksissa on ruotsin kielen kokeessa kaikkien arvosanojen pisterajat pudonneet aivan järkyttävän paljon. Siis niin laudaturin, keskitason arvosanojen kuin läpipääsyn pisterajatkin. Laudaturin saa nykyään usein jo samoilla pisteillä, mitä aikaisemmin sai E:n tai joskus jopa M:n.
Kaikki lapset on saatava opiskelemaan ruotsin kieltä jo varhaiskasvatuksesta ja esiopietuksesta lähtien, että suomalaisten ruotsin kielen taidot parantuvat!
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englantia on ihan turha varhentaa. Sen oppi hyvin vaikka alkaisi nelosella. Sen sijaan vaikeampia ja harvinaisempia kieliä pitäisi aloittaa ekalla.
Juuri näin! Esimerkiksi kiina. Miettikää mikä valtti työmarkkinoilla. Kuten aikaisemminkin on tässä ketjussa todettu, ääntämisen ym oppiminen on todella paljon helpompaa alle 10-vuotiaana. Aivojen kehitys menee sillä tavalla.
Siksi a-kiina alkaakin ekalla siellä missä sitä on tarjolla. Espoossa tosin taitaa olla sekä ekalla että tokalla alkavia ryhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kieliä ja mitä aikaisemmin, sen parempi. Lapset imevät tietoja ja taitoja kuin pesusieni ja oppivat oikean ääntämisen, se muuttuu vaikeammaksi omaksua, mitä vanhempana kielen opiskelun aloittaa.
Saadaan Suomi nousuun, kun ihmiset kansainvälistyvät. Tai ainakin annetaan lapsille mahdollisuus kansainvälisyyteen, maailma ja sen työpaikat aukenevat kielitaitoisille ihan eri tavalla kuin kaikilla kielillä vaikeneville hissukoille.Terv. Kolmikielisten lasten äiti.
Tämä on juuri näin. Pienet lapset omaksuvat kieliä aivan uskomattoman luonnollisella tavalla. Esim. ääntäminen sujuu helposti ja on ihan eri tasolla kuin myöhemmin aloittaneilla, vaikeakin kielet etenkin natiiviopettajien kanssa opitaan ääntämään oikein. Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompaa on oppia uusia. . Se , että ruotsi olisi ensimmäinen kieli, on mielipidekysymys, sen pitäisi olla valittavissa. Siihen en ota nyt kantaa.
Mahdollisimman pian lisää uusia kieliä, lapset oppivat mitä vaan kun on hyvät opettajat ja innostava ilmapiiri. Ja onhan kieltenopetus onneksi muuttunut, toivottavasti puhekeskeisemmäksi, niin että ne oman aikani yhdeksän pisteen virheet kokeissa olisivat mennyttä aikaa. Kielitaito avaa monia ovia maailmaan, yksityis- ja työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Niin. Minä esim olin kesän Ranskassa ja kolmessa päivässä se kieli palautui.
Niin jos minä menisin vaikka ruotsiin niin ei se kieli varmasti palautuisi ainakaan kolmessa päivässä kun nyt en osaa yhtään ja olen kuitenkin saanut ne kaikki pakolliset ruotsit kikkailtua läpi vuosien saatossa.
Puhuisin siellä vain englantia paikallisten kanssa joten siksikään ei tulisi harjoitusta.
Suomalaiset ovat totaalisen sokeita tässä asiassa, kun kuvittelevat, että englannilla pärjää joka paikassa. Joo kyllä varmaan korkeakoulutetun nuoren aikuisväestön kanssa voi puhua englantia myös Ruotsissa, mutta tavallinen arkiasuminen ja oleskelu maassa hoituu vain ruotsilla ihan niin kuin Suomessa suomella. Jos Suomessa menee kadulla yhtäkkiä solkkaamaan englantia jollekin vastaantulijalle, kestää tovin, ennen kuin aivot raksuttavat vieraan kielen puolelle ja sitten alkaa vaivalloinen sanojen muistelu ja miettiminen, miten asian nyt selittäisi jne. Ruotsissa on ihan sama juttu. Tavalliset ihmiset eivät ole siellä mitään kaksikielisiä ruotsin-englannin osaajia sen enempää kuin meillä joku Pihtiputaan mummo.
Tätä kommenttia kyllä ihmettelen todella paljon. Aviomieheni on ulkomaalainen, ja alkoi puhua Suomea vasta kolme vuotta suomessa asuttuaan. Hän reissasi 10,000 ihmisen pikkukylään, asioi englanniksi autokaupoissa, kahviloissa, kaupoissa, pankissa.. Kyllä suomessa ja ruotsissa elää helposti puhumatta sanaakaan paikallista kieltä! Ruotsissa todella monet viralliset lomakkeet saa käännöksillä aina puolasta arabiaan, ja palvelut englanniksi toimii.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan nykyisen A2-kielen eli ns. harvinaisemman ja vaikeamman kielen opiskelun aloittamista jo ekaluokalla. Englanti on helppo kieli ja koska sitä kuulee jatkuvasti kaikkialla, se on myös todella helppo oppia vaikka aloittaisi vähän myöhemminkin.
Tämä Grahn-Laasosen ehdotus ei tule merkittävästi parantamaan eikä laajentamaan suomalaisten kielitaitoa. Koska kolme vierasta kieltä on monille liikaa, ei valinnaisia harvinaisempien (venäjä, saksa, ranska, espanja jne eivät toki ole harvinaisia maailman mittakaavassa!) kielten ryhmiä synny aina edes suurissa kaupungeissa. Kielitaidon laajennus edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Kannatettava kieliohjelma olisi ekaluokalla alkava kaikille pakollinen vieras kieli, jonka saisi valita koulun kielivalikoimasta ja 3-luokalla alkava englannin kieli. Näiden lisäksi voisivat koulut tarjota myös muita valinnaisia kieliä. Tämä ei tule näin toteutumaan jo siitäkin syystä, ettei päteviä kieltenopettajia ole riittävästi. Alkuopetuksessa toimivien luokanopettajien kielitaito riittää enintään englannin opettamiseen joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Surullista.
Päteviä ranskan, saksan, venäjän ja espanjan osaajia on Suomessa vaikka millä mitalla. Heitä ei vain saa ottaa avuksi esi- ja alakoulupuolelle, koska Suomen laki vaatii sinne luokanopettajanpaperit.
Fiksuinta olisi, jos laki sallisi pätevien kielitaitoisten maistereiden palkkaamisen esi- ja alakouluihin, vaikkapa tekemään yhteistyötä lk:n kanssa, tai sallimalla heille hyvät mahdollisuudet opiskella lk-tutkinnon. Pelkkä FM ei nimittäin ole lk-kelpoinen.
Minusta tärkeintä on, että lapsi oppii äidinkielensä kunnolla. Nythän on uutisoitu kuinka ylioppilaat eivät ymmärrä normaalia suomenkieltä, koska heidän sanavarastonsa on niin surkea. Mielestäni koulussa pitäisi kannustaa suomenkielen osaamiseen, panostaa lukemiseen ja hyvään kirjoitustaitoon.
Haluasin kysyä teiltä muilta palstalaisilta, että onko Suomessa koulutuksen taso kielten osalta niin heikkoa, että sen vuoksi kielten opiskelu pitäisi aloittaa varhaisemmin? Eikö lukion, yliopiston ja amk:n tarjoamalla kielitaidolla pärjää työelämässä? Mielestäni näin ei ole. Miksi sitten päiväkoti-ikäisten taaperoiden pitäisi puhua vieraita kieliä?
Meillä asui naapurissa kaksikielinen perhe, ja välillä tuntui, että lapset eivät oikeasti ymmärtäneet, kun heille puhui ihan selvää suomea. Ja lapset olivat siis kouluikäisiä. En usko, että kieltenopetuksen varhaistamisella saataisiin parannettua lasten kielitaitoa. Ennemminkin peräänkuuluttaisin opiskeluun ja koulutyöhön sitoutumista ja kielten opiskeluun kannustamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tärkeintä on, että lapsi oppii äidinkielensä kunnolla. Nythän on uutisoitu kuinka ylioppilaat eivät ymmärrä normaalia suomenkieltä, koska heidän sanavarastonsa on niin surkea. Mielestäni koulussa pitäisi kannustaa suomenkielen osaamiseen, panostaa lukemiseen ja hyvään kirjoitustaitoon.
Haluasin kysyä teiltä muilta palstalaisilta, että onko Suomessa koulutuksen taso kielten osalta niin heikkoa, että sen vuoksi kielten opiskelu pitäisi aloittaa varhaisemmin? Eikö lukion, yliopiston ja amk:n tarjoamalla kielitaidolla pärjää työelämässä? Mielestäni näin ei ole. Miksi sitten päiväkoti-ikäisten taaperoiden pitäisi puhua vieraita kieliä?
Meillä asui naapurissa kaksikielinen perhe, ja välillä tuntui, että lapset eivät oikeasti ymmärtäneet, kun heille puhui ihan selvää suomea. Ja lapset olivat siis kouluikäisiä. En usko, että kieltenopetuksen varhaistamisella saataisiin parannettua lasten kielitaitoa. Ennemminkin peräänkuuluttaisin opiskeluun ja koulutyöhön sitoutumista ja kielten opiskeluun kannustamista.
Ne vieraat kielet jo pienestä lähtien ei heikennä sen lapsen äidinkielen oppimista kyllä mitenkään. Jos lapset eivät lue millään kielellä eikä oikein ole vuorovaikutuksessakaan kuin puhelimen kanssa niin sanavarasto jää heikoksi, mutta ei se siitä heikkene yhtään enempää vaikka rinnalla opiskeltaisiin muitakin kieliä.
Sanoja oppii lisää helposti myöhemminkin, ne ei useinkaan ole yhtä suuri ongelma kuin huono ääntäminen jonka oppiminen on todella paljon hankalampaa parikymppisenä jossain yliopistossa tai AMKssa kuin 6 vuotiaana esikoulussa, joten ei ole mitään syytä jättää kielen opiskelun aloittamista yhtään myöhemmäksi kuin tarpeen tai ajatella, "että kyllä sitten korkeakoulussa se hoidetaan".
AMK:ssa esimerkiksi pakollinen englannin opintojakso on 5 opintopisteen mittainen eli käytännössä kaksoistunti kaksi kertaa viikossa yhden lukukauden ajan. Tällaisen tuntimäärän puitteissa ei oikeasti ole mahdollisuuksia alkaa opettamaan ääntämistä tai yhtään mitään sen syvällisempää, painopiste on oman ammattialan sanastossa ja työelämän viestintätilanteista selviämisessä.
Opiskelijat ovat vielä niin eri tasoisia opintoihin tullessaan, toinen ei osaa edes tavallisimpia lauserakenteita ja toinen on ollut vaihdossa ulkomailla ja puhuu englantia ystävien kanssa lähes päivittäin. Jos englannin lähtötasotestin perusteella opiskelijalla on peruskielitaidossa puutteita, niin opiskelija ohjataan valmentaville opintojaksoille, joita on yhteensä toisen 5 opintopisteen verran ammattialan kurssia edeltävänä lukuvuonna.
Myöskään tämä tuntimäärä ei riitä kuin hädin tuskin kielitaidon kohentamiseen sen verran että ammattienglannin opintojaksolla on mahdollista jollain keinoin selvitä, ja näille kursseille ei edes oteta sellaisia, joilla on kirjallinen peruskielitaito kunnossa.
Eli käytännössä välillä tulee opiskelijoita joilla kirjallinen kielitaito on jopa todella hyvä tai he saavuttavat sen opintojen aikana mutta ääntäminen on ihan hukassa ja sille ei voida tehdä mitään muuta, kuin kehottaa opiskelijaa harjoittelemaan itsenäisesti ja esimerkiksi kuuntelemaan natiivisti puhuttua englantia.
Tämän takia olisi erittäin hyvä että ainakin englannin opiskelu aloitettaisiin mahdollisimman nuorena niin saataisiin sitä ääntämystäkin paremmaksi, kun sitä nyt kuitenkin käytännössä kaikki opiskelevat, tarvitsevat ja monelle se on vahvin vieras kieli.
Vieraiden kielten opiskelu nojaa vahvaan äidinkieleen. Siksi lukeminen, laulaminen ja leikkiminen pitää tapahtua lapsen omalla äidinkielellä. Pitää oppia puhumaan ja ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu. Pitää ymmärtää ja olla jotain järkevää sanottavaa! Jos ihmisellä ei ole mitään järkevää sanottavaa, ei kielitaidostakaan ole paljoa hyötyä. Mielestäni päiväkoti ei ratkaise ääntämisongelmaa. Kieltenopiskelu vaatii aina kovaa työtä ja avainasemassa on työntekoon sitoutuminen. Suomessa peruskoulun kieltenopetus on pitkälti kirjalliseen taitoon painottuvaa, siksi ääntäminen on heikommalla tasolla. Mielestäni ratkaisu ongelmaan ei tällöin ole kielten opettamisen varhaistaminen, vaan ääntämisen opettamisen lisääminen. Päiväkodin henkilöstöllä ei myöskään ole riittävää koulutustasoa oikean äänneasun opettamiseen, joten seurauksena saattaa ennemminkin olla vääränlaisen äänneasun oppiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieraiden kielten opiskelu nojaa vahvaan äidinkieleen. Siksi lukeminen, laulaminen ja leikkiminen pitää tapahtua lapsen omalla äidinkielellä. Pitää oppia puhumaan ja ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu. Pitää ymmärtää ja olla jotain järkevää sanottavaa! Jos ihmisellä ei ole mitään järkevää sanottavaa, ei kielitaidostakaan ole paljoa hyötyä. Mielestäni päiväkoti ei ratkaise ääntämisongelmaa. Kieltenopiskelu vaatii aina kovaa työtä ja avainasemassa on työntekoon sitoutuminen. Suomessa peruskoulun kieltenopetus on pitkälti kirjalliseen taitoon painottuvaa, siksi ääntäminen on heikommalla tasolla. Mielestäni ratkaisu ongelmaan ei tällöin ole kielten opettamisen varhaistaminen, vaan ääntämisen opettamisen lisääminen. Päiväkodin henkilöstöllä ei myöskään ole riittävää koulutustasoa oikean äänneasun opettamiseen, joten seurauksena saattaa ennemminkin olla vääränlaisen äänneasun oppiminen.
Lapsen voi laittaa esim. englanninkieliseen päiväkotiin jossa on natiivit hoitajat. Pieni lapsi pystyy oppimaan useamman kielen samanaikaisesti oman äidinkielensä rinnalla nimenomaan ilman sitä kovaa työtä kielenopiskelun eteen.
Täällä tuntuu olevan "asiantuntijoita" pilvin pimein, mutta harva tuntuu ymmärtävän, että kielitaidossakin on monia tasoja. Monille riittää ns. arkikielen hallinta, jolla selviää kaupassakäynnistä ja hiekkalaatikon reunalla muiden mammojen kanssa keskustelusta, mutta sellainen kielitaito ei vielä takaa, että kirjallinen ilmaisu olisi moitteetonta ja vivahteikasta. Jotta oppisi hallitsemaan vieraan kielen monipuolisesti ja syvällisesti, vaatii se pitkällisen oppimisprosessin, joka sisältää myös teoreettista opiskelua. Kovin nuori lapsi tai nuori ei kykene syvälliseen teoreettiseen opiskeluun, jota myös tarvitaan. Heillä on etuna se, että lapsen korvaan tarttuu helposti puhuttu arkikieli. Tosin ääntämys voi sitten olla kaikkea täydellisen ja tankeron väliltä. Virheellistä ääntämystä on muuten yllättävän vaikea juuria pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo tätsy on väärässä. Kielten opiskelu pitää aloittaa, kun lapsi on 2-3 -vuotias. Siis silloin kuin herkkyyskausi on otollisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
pääkaupunkiseudulla on naivia kieltenopeja, totta
Juuri näin! Esimerkiksi kiina. Miettikää mikä valtti työmarkkinoilla. Kuten aikaisemminkin on tässä ketjussa todettu, ääntämisen ym oppiminen on todella paljon helpompaa alle 10-vuotiaana. Aivojen kehitys menee sillä tavalla.