Lue keskustelun säännöt.
Grahn-Laasonen: Lasten kieltenopiskelun tulisi alkaa viimeistään ensimmäisellä luokalla
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712132200601200_u0.shtml
"- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella, Grahn-Laasonen kertoo tiedotteessa."
Toivottavasti tähän samaan syssyyn aloitetaan myös ruotsin kielen opiskelu jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Suomalaisten ruotsin kielen taidot ovat heikentyneet aivan hirvittävästi. Ylioppilaskirjoituksissa on ruotsin kielen kokeessa kaikkien arvosanojen pisterajat pudonneet aivan järkyttävän paljon. Siis niin laudaturin, keskitason arvosanojen kuin läpipääsyn pisterajatkin. Laudaturin saa nykyään usein jo samoilla pisteillä, mitä aikaisemmin sai E:n tai joskus jopa M:n.
Kaikki lapset on saatava opiskelemaan ruotsin kieltä jo varhaiskasvatuksesta ja esiopietuksesta lähtien, että suomalaisten ruotsin kielen taidot parantuvat!
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Outoa puhetta. Miksi pitäisi osata paljon kieliä? Siitä ei työelämässä edes makseta kuin harvoille.
Kielitaito on tapa erottua. Itse olen saanut monta työpaikkaa hyvän kielitaidon avulla ja esikoiseni sai ekan kesätyöpaikan samasta syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa puhetta. Miksi pitäisi osata paljon kieliä? Siitä ei työelämässä edes makseta kuin harvoille.
Kielitaito on tapa erottua. Itse olen saanut monta työpaikkaa hyvän kielitaidon avulla ja esikoiseni sai ekan kesätyöpaikan samasta syystä.
Minullakin on hyvä kielitaito ja kokemukseni ovat toisenlaiset. Ei siitä makseta eikä sitä kysytä haastattelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa puhetta. Miksi pitäisi osata paljon kieliä? Siitä ei työelämässä edes makseta kuin harvoille.
Kielitaito on tapa erottua. Itse olen saanut monta työpaikkaa hyvän kielitaidon avulla ja esikoiseni sai ekan kesätyöpaikan samasta syystä.
Minullakin on hyvä kielitaito ja kokemukseni ovat toisenlaiset. Ei siitä makseta eikä sitä kysytä haastattelussa.
Mikä se kielitaitosi sitten on?
Kielet joilla minä olen edennyt parhaitwn on olleet hyvä äidinkieli, hyvä englanti, erinomainen ruotsi ja kiina.
Saksan, ranskan tai venäjän perään ei ole kukaan koskaan huhuillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Niin. Minä esim olin kesän Ranskassa ja kolmessa päivässä se kieli palautui.
Niin jos minä menisin vaikka ruotsiin niin ei se kieli varmasti palautuisi ainakaan kolmessa päivässä kun nyt en osaa yhtään ja olen kuitenkin saanut ne kaikki pakolliset ruotsit kikkailtua läpi vuosien saatossa.
Puhuisin siellä vain englantia paikallisten kanssa joten siksikään ei tulisi harjoitusta.
Suomalaiset ovat totaalisen sokeita tässä asiassa, kun kuvittelevat, että englannilla pärjää joka paikassa. Joo kyllä varmaan korkeakoulutetun nuoren aikuisväestön kanssa voi puhua englantia myös Ruotsissa, mutta tavallinen arkiasuminen ja oleskelu maassa hoituu vain ruotsilla ihan niin kuin Suomessa suomella. Jos Suomessa menee kadulla yhtäkkiä solkkaamaan englantia jollekin vastaantulijalle, kestää tovin, ennen kuin aivot raksuttavat vieraan kielen puolelle ja sitten alkaa vaivalloinen sanojen muistelu ja miettiminen, miten asian nyt selittäisi jne. Ruotsissa on ihan sama juttu. Tavalliset ihmiset eivät ole siellä mitään kaksikielisiä ruotsin-englannin osaajia sen enempää kuin meillä joku Pihtiputaan mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras aika oppia kieliä on jo alle kouluiässä. Silloin lapsi oppii kielen helpoiten. Toki kieliä voi opiskella vaikka eläkeikäisenä, mutta oppiminen ei ole enää yhtä helppoa ja vaivatonta kuin pienellä lapsella. Suomessa kieliopinnot alkavat siinä mielessä liian myöhään nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä. Vahvimman kielen täytyy olla suomen kieli ja sen perusopit pitää saada takaraivoon ennen muita kieliä. Tässä ajetaan suomen kieltä alas. Suomalaiset katovat kielen myötä. Englanninkielinen lapsi ei ole suomalainen.
Kieliä pitää opettaa siinä vaiheessa kun niiden oppimiselle on herkkyyskausi eli englantia voi todellakin opiskella vaikka ensimmäiseltä luokalta lähtien kunhan pysytään puhumisessa, lauluissa ja leikeissä. Englantia ja muita vieraita kieliä voi opetella kirjoittamaan vasta sen jälkeen kun on opittu lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellä. Suurin osa ekaluokkalaisista oppii lukemaan jouluun mennessä eli vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen kolmosella ei ole mitenkään utopistista.
Muutenkin suomalaisten pitää nimenomaan rohkaistua ja puhua vieraita kieliä! Kielioppivirhe on huomattavasti pienempi ongelma kuin vaikeneminen.
Suomeen mahtuu äidinkieleltään monenkielisiä lapsia ja he ovat kaikki yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Kielitaitoa voi myös ylläpitää. Lukea sillä vieraalla kielellä, kuunnella sen kielistä radiolähetystä, katsoa elokuvia ja tv-sarjoja, kuunnella musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Kielitaitoa voi myös ylläpitää. Lukea sillä vieraalla kielellä, kuunnella sen kielistä radiolähetystä, katsoa elokuvia ja tv-sarjoja, kuunnella musiikkia.
Minä olen aina ihmetellyt sitä, miksi monet suomalaiset tavallaan vetoavat sen valvovan auktoriteetin puuttumiseen kun päästävät kielitaitonsa rapistumaan. Nyt nettiaikana voi lukea vieraalla kielellä kirjoitettuja juttuja ilmaiseksi netistä omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Voi vaikka mennä vieraskielisille nettifoorumeille keskustelemaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Kielitaitoa voi myös ylläpitää. Lukea sillä vieraalla kielellä, kuunnella sen kielistä radiolähetystä, katsoa elokuvia ja tv-sarjoja, kuunnella musiikkia.
Minä olen aina ihmetellyt sitä, miksi monet suomalaiset tavallaan vetoavat sen valvovan auktoriteetin puuttumiseen kun päästävät kielitaitonsa rapistumaan. Nyt nettiaikana voi lukea vieraalla kielellä kirjoitettuja juttuja ilmaiseksi netistä omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Voi vaikka mennä vieraskielisille nettifoorumeille keskustelemaan jne.
Niinpä. Mikä sen ihanampaa kuin kyetä katsomaan leffoja jne sillä kielellä. Tai että voi matkustaa aidosti johonkin maahan. Meillä kielet on minun ja tyttärien rakkain yhteinen harrastus.
Eikö sekin yleensä aiheuta kielitaidoissa heikentymistä, että kasvaa kaksikielisessä perheessä? Onko siitä edes etua, jos aloitetaan 1. luokalla kieli, mutta viimeistään 3. luokalla ei enää ole siinä vaiheessa, että voi oppia kielen tuosta vain toisin kuin alle kouluikäisenä? Jos halutaan parantaa ruotsia, niin siihen pitäisi laittaa lisää tunteja. Minulle paras tahti kielten opiskelun aloittamiseen olisi varmaan ollut englanti 2 lk, saksa 3 lk, ruotsi 4-5 lk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö sekin yleensä aiheuta kielitaidoissa heikentymistä, että kasvaa kaksikielisessä perheessä? Onko siitä edes etua, jos aloitetaan 1. luokalla kieli, mutta viimeistään 3. luokalla ei enää ole siinä vaiheessa, että voi oppia kielen tuosta vain toisin kuin alle kouluikäisenä? Jos halutaan parantaa ruotsia, niin siihen pitäisi laittaa lisää tunteja. Minulle paras tahti kielten opiskelun aloittamiseen olisi varmaan ollut englanti 2 lk, saksa 3 lk, ruotsi 4-5 lk.
No ei.
Tutkimusten mukaan kaksikielisyys vain lisää sitä aivokapasiteettia eli on hyväksi aivoille. Moni ns kaksikielinn on toki vahvempi jommassa kummassa kielessä, mutta tunnen esim kymmeniä kääntäjiä, jotka on briljantteja molemmissa.
Ylipäätään kielissä se kodin tuki on se ratkaiseva. Jos lapsen/lapset tutustuttaa kirjallisuuteen, vaalii hyvää kieltä, puhuu itse vivahteikasta kieltä jne lapsista vaan kasvaa kielitaitoisia monella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Niin. Minä esim olin kesän Ranskassa ja kolmessa päivässä se kieli palautui.
Niin jos minä menisin vaikka ruotsiin niin ei se kieli varmasti palautuisi ainakaan kolmessa päivässä kun nyt en osaa yhtään ja olen kuitenkin saanut ne kaikki pakolliset ruotsit kikkailtua läpi vuosien saatossa.
Puhuisin siellä vain englantia paikallisten kanssa joten siksikään ei tulisi harjoitusta.
Suomalaiset ovat totaalisen sokeita tässä asiassa, kun kuvittelevat, että englannilla pärjää joka paikassa. Joo kyllä varmaan korkeakoulutetun nuoren aikuisväestön kanssa voi puhua englantia myös Ruotsissa, mutta tavallinen arkiasuminen ja oleskelu maassa hoituu vain ruotsilla ihan niin kuin Suomessa suomella. Jos Suomessa menee kadulla yhtäkkiä solkkaamaan englantia jollekin vastaantulijalle, kestää tovin, ennen kuin aivot raksuttavat vieraan kielen puolelle ja sitten alkaa vaivalloinen sanojen muistelu ja miettiminen, miten asian nyt selittäisi jne. Ruotsissa on ihan sama juttu. Tavalliset ihmiset eivät ole siellä mitään kaksikielisiä ruotsin-englannin osaajia sen enempää kuin meillä joku Pihtiputaan mummo.
No millä ihmeen perusteella sitten voit olettaa suomalaisten osaavan ruotsia jos kerran suurin osa "tavallisista ihmisistä" ruotsissa ei puhu edes englantia eikä suomessakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Niin. Minä esim olin kesän Ranskassa ja kolmessa päivässä se kieli palautui.
Niin jos minä menisin vaikka ruotsiin niin ei se kieli varmasti palautuisi ainakaan kolmessa päivässä kun nyt en osaa yhtään ja olen kuitenkin saanut ne kaikki pakolliset ruotsit kikkailtua läpi vuosien saatossa.
Puhuisin siellä vain englantia paikallisten kanssa joten siksikään ei tulisi harjoitusta.
Suomalaiset ovat totaalisen sokeita tässä asiassa, kun kuvittelevat, että englannilla pärjää joka paikassa. Joo kyllä varmaan korkeakoulutetun nuoren aikuisväestön kanssa voi puhua englantia myös Ruotsissa, mutta tavallinen arkiasuminen ja oleskelu maassa hoituu vain ruotsilla ihan niin kuin Suomessa suomella. Jos Suomessa menee kadulla yhtäkkiä solkkaamaan englantia jollekin vastaantulijalle, kestää tovin, ennen kuin aivot raksuttavat vieraan kielen puolelle ja sitten alkaa vaivalloinen sanojen muistelu ja miettiminen, miten asian nyt selittäisi jne. Ruotsissa on ihan sama juttu. Tavalliset ihmiset eivät ole siellä mitään kaksikielisiä ruotsin-englannin osaajia sen enempää kuin meillä joku Pihtiputaan mummo.
No millä ihmeen perusteella sitten voit olettaa suomalaisten osaavan ruotsia jos kerran suurin osa "tavallisista ihmisistä" ruotsissa ei puhu edes englantia eikä suomessakaan?
Ja tääkö on sitten just se tas mihin Suomessa pitää tulevatkin polvet kasvattaa?
Kaikki kielitaito on kotiinpäin. Aina on hyötyä. Maailma avartuu valtavasti.
Meidän lapsi joutui sairaalaan Kiinassa. Osaan keskipitkän ranskan ja kiinan alkeet. Niillä pärjäsin jo. Osasin pyytää yhtä ihmistä kirjoittamaan kiinaksi lapulle mitä lapselle oli tapahtunut. Hän osasi englantia, ainoa joka osasi.
Tajusin että lapsi ei pääse hoitoon ellemme malsa ensin. Tää osatton meille kertoa vain kiinaksi. Juuri sen verran ymmärsin, että tajusin sieltä sen verbin maksaa ja summan. Kirurgi ei osannut englantia mutta oli opiskellut Ranskassa.
En voi tajuta ihmisiä jotka haluaa koko ikänsä istua kielitaidottomina kuin pussi päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä. Vahvimman kielen täytyy olla suomen kieli ja sen perusopit pitää saada takaraivoon ennen muita kieliä. Tässä ajetaan suomen kieltä alas. Suomalaiset katovat kielen myötä. Englanninkielinen lapsi ei ole suomalainen.
Kieliä pitää opettaa siinä vaiheessa kun niiden oppimiselle on herkkyyskausi eli englantia voi todellakin opiskella vaikka ensimmäiseltä luokalta lähtien kunhan pysytään puhumisessa, lauluissa ja leikeissä. Englantia ja muita vieraita kieliä voi opetella kirjoittamaan vasta sen jälkeen kun on opittu lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellä. Suurin osa ekaluokkalaisista oppii lukemaan jouluun mennessä eli vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen kolmosella ei ole mitenkään utopistista.
Muutenkin suomalaisten pitää nimenomaan rohkaistua ja puhua vieraita kieliä! Kielioppivirhe on huomattavasti pienempi ongelma kuin vaikeneminen.
Suomeen mahtuu äidinkieleltään monenkielisiä lapsia ja he ovat kaikki yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin.
Englantia olisikin parempi opetella ihan vaan puhumisen kautta jo ennenkuin edes osaa lukea ja kirjoittaa niin tulisi se ääntäminen siinä samalla opeteltua mikä on kuitenkin aika tärkeä juttu englannin puhumisessa. Ja mielellään olisi hyvä olla natiivi opettaja joka oikeasti ääntää ne sanat oikein eikä suomalainen luokanopettaja jonka englanti on mallia ralli.
Se menee ihan hukkaan vaikka osaisit sisällöltään täydellistä englantia jos ääntäminen on sitä luokkaa että lausut sanat suomalaisittain miten ne kirjoitetaan, on varma että esim. kukaan natiivi enkun puhuja ei saa selvää mitä puhut ja esim. työhaastattelussa se työpaikka menee toiselle joka osaa ääntämyksen vaikka hänellä olisi esim. enemmän kielioppivirheitä ja sanastopuutteita.
Englannin oppimisesta ei kannata olla huolissaan. Sitä tulee ihan joka tuutista.
Sen sijaan jokin vaikeampi kieli kannattaisi aloittaa nykyistä aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuolla uutisessa luki että vieraan kielen opiskelu voitaisiin aloittaa ensmmäisellä luokalla ja valinnaisen vieraan kielen opiskelu alkaisi kolmannella ja se olisi pääsääntöisesti englanti. voitaanko tuosta päätellä että ensimmäisellä luokalla alkava kieli olisi ruotsi, vaikkei koko uutisessa mainita ruotsia ollenkaan?
Voi hyvät hyssykät kun ruotsi ei edes ole vieras kieli.
Nythän Helsingissä on jo tarjolla noita varhennettuja kieliä. Ne alkaa ekalla, kolmosella enkku ja nelosella saa ottaa vielä kolmannen a-kielen.
Ruotsi on toinen kotimainen kieli ja alkaa kutosella (jos ei sitä ole valinnut a-kieleksi nelosella).
Mutta a-kielihän alkaa yleensä kolmosella? Voiko toisen a-kielen valita heti perään nelosella? Miksi tästä ei kerrottu? Sehän olisi ainoa järkevä tapa edetä.
Riippuu ihan koulusta. Joissakin A2-kieli alkaa vasta vitosella, joissakin sitä ei ole ollenkaan. Meidän lapsi luki A1-ranskan, A2-englannin (neloselta), sitten ruotsi ja kasilla saksa, lukiossa vielä espanja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä. Vahvimman kielen täytyy olla suomen kieli ja sen perusopit pitää saada takaraivoon ennen muita kieliä. Tässä ajetaan suomen kieltä alas. Suomalaiset katovat kielen myötä. Englanninkielinen lapsi ei ole suomalainen.
Kieliä pitää opettaa siinä vaiheessa kun niiden oppimiselle on herkkyyskausi eli englantia voi todellakin opiskella vaikka ensimmäiseltä luokalta lähtien kunhan pysytään puhumisessa, lauluissa ja leikeissä. Englantia ja muita vieraita kieliä voi opetella kirjoittamaan vasta sen jälkeen kun on opittu lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellä. Suurin osa ekaluokkalaisista oppii lukemaan jouluun mennessä eli vieraan kielen lukeminen ja kirjoittaminen kolmosella ei ole mitenkään utopistista.
Muutenkin suomalaisten pitää nimenomaan rohkaistua ja puhua vieraita kieliä! Kielioppivirhe on huomattavasti pienempi ongelma kuin vaikeneminen.
Suomeen mahtuu äidinkieleltään monenkielisiä lapsia ja he ovat kaikki yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin.
Englantia olisikin parempi opetella ihan vaan puhumisen kautta jo ennenkuin edes osaa lukea ja kirjoittaa niin tulisi se ääntäminen siinä samalla opeteltua mikä on kuitenkin aika tärkeä juttu englannin puhumisessa. Ja mielellään olisi hyvä olla natiivi opettaja joka oikeasti ääntää ne sanat oikein eikä suomalainen luokanopettaja jonka englanti on mallia ralli.
Se menee ihan hukkaan vaikka osaisit sisällöltään täydellistä englantia jos ääntäminen on sitä luokkaa että lausut sanat suomalaisittain miten ne kirjoitetaan, on varma että esim. kukaan natiivi enkun puhuja ei saa selvää mitä puhut ja esim. työhaastattelussa se työpaikka menee toiselle joka osaa ääntämyksen vaikka hänellä olisi esim. enemmän kielioppivirheitä ja sanastopuutteita.
Meidän lapset kävivät englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja kyllä sillä oli valtava merkitys sille miten nykyään kieltä käyttävät ja ääntävät. Kieltenopettajien pitäisi olla koulussakin natiivipuhujia.
Outoa puhetta. Miksi pitäisi osata paljon kieliä? Siitä ei työelämässä edes makseta kuin harvoille.