Lue keskustelun säännöt.
Grahn-Laasonen: Lasten kieltenopiskelun tulisi alkaa viimeistään ensimmäisellä luokalla
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712132200601200_u0.shtml
"- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella, Grahn-Laasonen kertoo tiedotteessa."
Toivottavasti tähän samaan syssyyn aloitetaan myös ruotsin kielen opiskelu jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Suomalaisten ruotsin kielen taidot ovat heikentyneet aivan hirvittävästi. Ylioppilaskirjoituksissa on ruotsin kielen kokeessa kaikkien arvosanojen pisterajat pudonneet aivan järkyttävän paljon. Siis niin laudaturin, keskitason arvosanojen kuin läpipääsyn pisterajatkin. Laudaturin saa nykyään usein jo samoilla pisteillä, mitä aikaisemmin sai E:n tai joskus jopa M:n.
Kaikki lapset on saatava opiskelemaan ruotsin kieltä jo varhaiskasvatuksesta ja esiopietuksesta lähtien, että suomalaisten ruotsin kielen taidot parantuvat!
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Molemmat ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja opiskelleet opettajiksi kotimaissaan ja täydentäneet sen suomessa vastaamaan virkaan vaadittavia vaatimuskia. Kummallakin on siis virka. Britti on luokanopettaja englanninkielisellä luokalla, eli opettaa kaikkia muitakin aineita suomalaisessa ala-koulussa ja lisäksi englantia alakoulussa ja yläkoulussa kaikilla luokka-asteilla.
Ranskanopettaja on ranskan lehtori, opettaa useammassa koulussa peruskoulussa ranskaa.
Kyllä tosta on hyötyä todella paljon. Vaatii englanninopetuksessa ihan eri tasoa. Tietty enkkuluokalla vaaditaan muutenkin, kun se on äidinkielen asemassa, mutta on opettanut poikaani (joka oli suomenkielisellä luokalla) englannissa 8. ja 9. luokilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmisen mieli toimii niin että mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän sinne mahtuu. Itse olen opiskellut kaksi kieltä vielä yli viisikymppisenä. Naapurin kasikymppinen opiskelee ranskaa ja pianonsoittoa.
Se että jotkut ihmiset varjelee aivojaan ylitäyttymiseltä jo alle kolmekymppisenä ei tarkoita, että koko Suomen kansa olisi perustyhmä.
En minä varjele aivoja ylitäyttymiseltä mutta ymmärrän faktan ettei siellä pysy esimerkiksi kieli, jota ei koskaan käytetä. Turha pistää helvetisti efforttia johonkin joka johtaa ei mihinkään, kaikki unohtunut sitten kun tarvitsisi ja jos sama energia olisi käytetty yhteen vieraaseen kieleen niin osaisi sen sitten tosi hyvin.
Jos voisikin kytkeä vain verkkokaapelin päähänsä ja ladata vaikka kaikkien maailman kielien sanastot, kieliopin ja rakenteet ja muistaisi ne lopun ikäänsä niin ei minulla olisi mitään sitä vastaan.
Joku muu ei ajattele samoin. Ja kieli palautuu äkkiä kun sitä taas alkaa käyttää.
Minä ainakin haluan kielen olevan käytössä heti kun sitä tarvitaan enkä odotella puolta vuotta kielikursseilla käyden sen "palautumista".
Niin. Minä esim olin kesän Ranskassa ja kolmessa päivässä se kieli palautui.
Niin jos minä menisin vaikka ruotsiin niin ei se kieli varmasti palautuisi ainakaan kolmessa päivässä kun nyt en osaa yhtään ja olen kuitenkin saanut ne kaikki pakolliset ruotsit kikkailtua läpi vuosien saatossa.
Puhuisin siellä vain englantia paikallisten kanssa joten siksikään ei tulisi harjoitusta.
Suomalaiset ovat totaalisen sokeita tässä asiassa, kun kuvittelevat, että englannilla pärjää joka paikassa. Joo kyllä varmaan korkeakoulutetun nuoren aikuisväestön kanssa voi puhua englantia myös Ruotsissa, mutta tavallinen arkiasuminen ja oleskelu maassa hoituu vain ruotsilla ihan niin kuin Suomessa suomella. Jos Suomessa menee kadulla yhtäkkiä solkkaamaan englantia jollekin vastaantulijalle, kestää tovin, ennen kuin aivot raksuttavat vieraan kielen puolelle ja sitten alkaa vaivalloinen sanojen muistelu ja miettiminen, miten asian nyt selittäisi jne. Ruotsissa on ihan sama juttu. Tavalliset ihmiset eivät ole siellä mitään kaksikielisiä ruotsin-englannin osaajia sen enempää kuin meillä joku Pihtiputaan mummo.
No millä ihmeen perusteella sitten voit olettaa suomalaisten osaavan ruotsia jos kerran suurin osa "tavallisista ihmisistä" ruotsissa ei puhu edes englantia eikä suomessakaan?
Ja tääkö on sitten just se tas mihin Suomessa pitää tulevatkin polvet kasvattaa?
Väitätkö että suomalaisille on tärkeämpää osata ruotsia kuin englantia? Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuolla uutisessa luki että vieraan kielen opiskelu voitaisiin aloittaa ensmmäisellä luokalla ja valinnaisen vieraan kielen opiskelu alkaisi kolmannella ja se olisi pääsääntöisesti englanti. voitaanko tuosta päätellä että ensimmäisellä luokalla alkava kieli olisi ruotsi, vaikkei koko uutisessa mainita ruotsia ollenkaan?
Voi hyvät hyssykät kun ruotsi ei edes ole vieras kieli.
Nythän Helsingissä on jo tarjolla noita varhennettuja kieliä. Ne alkaa ekalla, kolmosella enkku ja nelosella saa ottaa vielä kolmannen a-kielen.
Ruotsi on toinen kotimainen kieli ja alkaa kutosella (jos ei sitä ole valinnut a-kieleksi nelosella).
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)Kun nyt ei puhuta tuosta ruotsista, vaan vieraiden kielten opiskelun lisäämisestä - minkä pitäisi olla ilouutinen kaikille!
"vieras kieli" mainitaan ainaostaan linkitetyn jutun ingressissä ja on siis toimittajan oma juttu.
Grahn-Laasosen tiedotteessa puhutaan kieltenopetuksen varhaistamisesta
"- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella, Grahn-Laasonen kertoo tiedotteessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuolla uutisessa luki että vieraan kielen opiskelu voitaisiin aloittaa ensmmäisellä luokalla ja valinnaisen vieraan kielen opiskelu alkaisi kolmannella ja se olisi pääsääntöisesti englanti. voitaanko tuosta päätellä että ensimmäisellä luokalla alkava kieli olisi ruotsi, vaikkei koko uutisessa mainita ruotsia ollenkaan?
Voi hyvät hyssykät kun ruotsi ei edes ole vieras kieli.
Nythän Helsingissä on jo tarjolla noita varhennettuja kieliä. Ne alkaa ekalla, kolmosella enkku ja nelosella saa ottaa vielä kolmannen a-kielen.
Ruotsi on toinen kotimainen kieli ja alkaa kutosella (jos ei sitä ole valinnut a-kieleksi nelosella).
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)Kun nyt ei puhuta tuosta ruotsista, vaan vieraiden kielten opiskelun lisäämisestä - minkä pitäisi olla ilouutinen kaikille!
"vieras kieli" mainitaan ainaostaan linkitetyn jutun ingressissä ja on siis toimittajan oma juttu.
Grahn-Laasosen tiedotteessa puhutaan kieltenopetuksen varhaistamisesta
"- Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kuten selvityshenkilö esittää. On hienoa, että monet kunnat ovat jo tehneet pysyvän päätöksen kieltenopetuksen varhaistamisesta tällä hallituskaudella käynnistettyjen valtakunnallisten kokeilujen tuella, Grahn-Laasonen kertoo tiedotteessa."
Silti kyse on vieraista kielistä. Sanni nyt on vaan sekava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Molemmat ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja opiskelleet opettajiksi kotimaissaan ja täydentäneet sen suomessa vastaamaan virkaan vaadittavia vaatimuskia. Kummallakin on siis virka. Britti on luokanopettaja englanninkielisellä luokalla, eli opettaa kaikkia muitakin aineita suomalaisessa ala-koulussa ja lisäksi englantia alakoulussa ja yläkoulussa kaikilla luokka-asteilla.
Ranskanopettaja on ranskan lehtori, opettaa useammassa koulussa peruskoulussa ranskaa.
Kyllä tosta on hyötyä todella paljon. Vaatii englanninopetuksessa ihan eri tasoa. Tietty enkkuluokalla vaaditaan muutenkin, kun se on äidinkielen asemassa, mutta on opettanut poikaani (joka oli suomenkielisellä luokalla) englannissa 8. ja 9. luokilla
Ja miksi kuka tahansa pätevä opettaja oli natiivi tai ei ei voisi vaatia? Kyllä lapselle pitää uskaltaa sanoa jos ei osaa eikä vaan aina hakea kaikesta sitä positiivista näkökulmaa ja kehuja. Jos aina vaan kehutaan ja kehutaan ja kehutaan joka pikku jutusta niin lapsi tuudittautuu siihen uskoon vaikka ei oikeasti osaa mitään.
Vähän vanhemmille opiskelijoille voi sitten jo ihan suoraan sanoa miltä tuntuu, esim. minulle AMKissa yksi opettaja kerran tokaisi harjoitustyöstä suurin piirtein tyyliin että "kato nyt, mitä helvettiä tuokin oikein meinaa, miksi ihmeessä olet tehnyt noin, tämä on ihan perseellään koko homma, ei tätä voi hyväksyä" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Molemmat ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja opiskelleet opettajiksi kotimaissaan ja täydentäneet sen suomessa vastaamaan virkaan vaadittavia vaatimuskia. Kummallakin on siis virka. Britti on luokanopettaja englanninkielisellä luokalla, eli opettaa kaikkia muitakin aineita suomalaisessa ala-koulussa ja lisäksi englantia alakoulussa ja yläkoulussa kaikilla luokka-asteilla.
Ranskanopettaja on ranskan lehtori, opettaa useammassa koulussa peruskoulussa ranskaa.
Kyllä tosta on hyötyä todella paljon. Vaatii englanninopetuksessa ihan eri tasoa. Tietty enkkuluokalla vaaditaan muutenkin, kun se on äidinkielen asemassa, mutta on opettanut poikaani (joka oli suomenkielisellä luokalla) englannissa 8. ja 9. luokilla
Ja miksi kuka tahansa pätevä opettaja oli natiivi tai ei ei voisi vaatia? Kyllä lapselle pitää uskaltaa sanoa jos ei osaa eikä vaan aina hakea kaikesta sitä positiivista näkökulmaa ja kehuja. Jos aina vaan kehutaan ja kehutaan ja kehutaan joka pikku jutusta niin lapsi tuudittautuu siihen uskoon vaikka ei oikeasti osaa mitään.
Vähän vanhemmille opiskelijoille voi sitten jo ihan suoraan sanoa miltä tuntuu, esim. minulle AMKissa yksi opettaja kerran tokaisi harjoitustyöstä suurin piirtein tyyliin että "kato nyt, mitä helvettiä tuokin oikein meinaa, miksi ihmeessä olet tehnyt noin, tämä on ihan perseellään koko homma, ei tätä voi hyväksyä" .
Suomessa ei kyllä juuri ole tuo liiallinen positiivinen kannustaminen ongelma...
En ole pahemmin ruotsia tarvinnut, miksi mun pitäis sitä opetella vaan miellyttääkseni suomenruotsalaisia? Teininä olis pitänyt kassalla sitä suomenruotsalaisten mummojen kanssa vääntää, mutta ihan hyvinhän ne suomeakin ymmärsivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Molemmat ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja opiskelleet opettajiksi kotimaissaan ja täydentäneet sen suomessa vastaamaan virkaan vaadittavia vaatimuskia. Kummallakin on siis virka. Britti on luokanopettaja englanninkielisellä luokalla, eli opettaa kaikkia muitakin aineita suomalaisessa ala-koulussa ja lisäksi englantia alakoulussa ja yläkoulussa kaikilla luokka-asteilla.
Ranskanopettaja on ranskan lehtori, opettaa useammassa koulussa peruskoulussa ranskaa.
Kyllä tosta on hyötyä todella paljon. Vaatii englanninopetuksessa ihan eri tasoa. Tietty enkkuluokalla vaaditaan muutenkin, kun se on äidinkielen asemassa, mutta on opettanut poikaani (joka oli suomenkielisellä luokalla) englannissa 8. ja 9. luokilla
Ja miksi kuka tahansa pätevä opettaja oli natiivi tai ei ei voisi vaatia? Kyllä lapselle pitää uskaltaa sanoa jos ei osaa eikä vaan aina hakea kaikesta sitä positiivista näkökulmaa ja kehuja. Jos aina vaan kehutaan ja kehutaan ja kehutaan joka pikku jutusta niin lapsi tuudittautuu siihen uskoon vaikka ei oikeasti osaa mitään.
Vähän vanhemmille opiskelijoille voi sitten jo ihan suoraan sanoa miltä tuntuu, esim. minulle AMKissa yksi opettaja kerran tokaisi harjoitustyöstä suurin piirtein tyyliin että "kato nyt, mitä helvettiä tuokin oikein meinaa, miksi ihmeessä olet tehnyt noin, tämä on ihan perseellään koko homma, ei tätä voi hyväksyä" .
Suomessa ei kyllä juuri ole tuo liiallinen positiivinen kannustaminen ongelma...
Ei ehkä positiivinen kannustaminen mutta vaatimustason puute on hirveän suuri ongelma.
Heti koulun alusta lähtien lapset pitäisi totuttaa siihen että kaikki tehdään niin hyvin kuin vain ikinä on mahdollista, mitään laiskottelua ja alisuoriutumista ei katseltaisi päivääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.
No kuka on puhunutkaan mistään kenen tahansa kadun tallaajan palkkaamisesta opettajaksi vaan nimenomaan pätevän natiivin opettajan!
Kuinkahan monta pätevää natiivia kielen opettajaa luulet Suomessa olevan?😂😂😂
Mun lapsella on natiivi englanninopettaja (samalla luokanopettaja) ja natiivi ranskanope. Eikä tää ole edes Helsingissä.
On kyllä tosi hyvä juttu.
Missä he on pätevöityneet?
Mun lapset oli 8 vuotta kielikoulussa ja siellä opettajat oli kaikki tyyliä ”senjasen ulkomaalainen mies” tai journalistiikkaa Texasin yliopistossa opiskellut tms. Natiiveja englannissa kyllä. Paikallisen englanninkielisen päiväkodin ohjaajat oli ”ulkomaalaisia”, yksikään ei natiivi.
Molemmat ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja opiskelleet opettajiksi kotimaissaan ja täydentäneet sen suomessa vastaamaan virkaan vaadittavia vaatimuskia. Kummallakin on siis virka. Britti on luokanopettaja englanninkielisellä luokalla, eli opettaa kaikkia muitakin aineita suomalaisessa ala-koulussa ja lisäksi englantia alakoulussa ja yläkoulussa kaikilla luokka-asteilla.
Ranskanopettaja on ranskan lehtori, opettaa useammassa koulussa peruskoulussa ranskaa.
Kyllä tosta on hyötyä todella paljon. Vaatii englanninopetuksessa ihan eri tasoa. Tietty enkkuluokalla vaaditaan muutenkin, kun se on äidinkielen asemassa, mutta on opettanut poikaani (joka oli suomenkielisellä luokalla) englannissa 8. ja 9. luokilla
Ja miksi kuka tahansa pätevä opettaja oli natiivi tai ei ei voisi vaatia? Kyllä lapselle pitää uskaltaa sanoa jos ei osaa eikä vaan aina hakea kaikesta sitä positiivista näkökulmaa ja kehuja. Jos aina vaan kehutaan ja kehutaan ja kehutaan joka pikku jutusta niin lapsi tuudittautuu siihen uskoon vaikka ei oikeasti osaa mitään.
Vähän vanhemmille opiskelijoille voi sitten jo ihan suoraan sanoa miltä tuntuu, esim. minulle AMKissa yksi opettaja kerran tokaisi harjoitustyöstä suurin piirtein tyyliin että "kato nyt, mitä helvettiä tuokin oikein meinaa, miksi ihmeessä olet tehnyt noin, tämä on ihan perseellään koko homma, ei tätä voi hyväksyä" .
Suomessa ei kyllä juuri ole tuo liiallinen positiivinen kannustaminen ongelma...
Ei ehkä positiivinen kannustaminen mutta vaatimustason puute on hirveän suuri ongelma.
Heti koulun alusta lähtien lapset pitäisi totuttaa siihen että kaikki tehdään niin hyvin kuin vain ikinä on mahdollista, mitään laiskottelua ja alisuoriutumista ei katseltaisi päivääkään.
Suomessa on opetussuunnitelma. Sen mukaan mennään. Pakkohiostaminen on huono keino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ihmetellään kun lasten lukutaito heikkenee entisestään. Ala-asteella tulisi keskittyä siihen, että kaikki osaavat kunnolla lukea ja kirjoittaa suomen kieltä ja vasta sitten ottaa mukaan vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten ihmetellään kun lasten lukutaito heikkenee entisestään. Ala-asteella tulisi keskittyä siihen, että kaikki osaavat kunnolla lukea ja kirjoittaa suomen kieltä ja vasta sitten ottaa mukaan vieraita kieliä.
No ei se heikkenevä suomen kielen taito siitä johdu, vaan laiskoista vanhemmista.
Onko Grahn-Laasonen muistanut kertoa, joko hänen oma tenavansa puhuu ja kirjoittaa kuinkakin sujuvasti ensimmäistä vierasta kieltään? Rouvanhan pitää toki toimia hyvänä esimerkkinä muille suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Sitten ihmetellään kun lasten lukutaito heikkenee entisestään. Ala-asteella tulisi keskittyä siihen, että kaikki osaavat kunnolla lukea ja kirjoittaa suomen kieltä ja vasta sitten ottaa mukaan vieraita kieliä.
Lapsen oppimiskyky ei todellakaan ole 100% käytettynä siinä vaiheessa kun yritetään opetella yhtä kieltä kirjoittamaan, kyllä siihen rinnalle mahtuu helposti toinenkin kieli ja lapsi oppii ne molemmat vain hieman suuremmalla vaivalla kuin yhden, ei missään tapauksessa vaadi kaksinkertaista työtä.
Lapsi oppii ihan eri tavalla kuin parikymppinen erityisesti kieliä, joten on todellakin järkevää että kielen opetus aloitetaan mielummin ekaluokalla kuin korkeakoulussa.
Kielten osaamisesta ei ole mitään hyötyä, jos ei ole mitään ilmaistavaa.
Lapseni koulussa alkaa englanti kaikilla oppilailla 1. luokalla (A1-kieli). Sitä opetellaan nimenomaan leikkien ja laulaen. Harmi vain, että tunteja on tähän vähän. Kolmannella sitä aletaan sitten varsinaisesti lukemaan/opiskelemaan.
Neljännellä alkaa A2-kieli ja kuudennella ruotsi. En tiedä johtuuko tuosta englannin aloittamisesta aikaisemmin se, että neljännellä 2/3 koko luokka-asteesta valitsee toisen A2-kielen.
Ei se natiivipuhuja todellakaan ole sama kuin pätevä kielen opettaja. Kielikouluissa opettajaki pääsee helposti kuka vaan natiivi ja se on sitten mitä on.