Lue keskustelun säännöt.
Tyttären amisopinnot ovat ihan pelleilyä...
11.12.2017 |
Tekee siis merkonomin tutkintoa. Päivät ovat suunnilleen 10-13, tai 13-16. Viikossa on 1-2 vapaapäivää. Jonkinverran on jotain projekteja, joita tekevät esimerkiksi koulupäivän jälkeen, mutta aika vähän. En oikeasti tajua, miten näistä pitäisi näin kasvaa työelämään valmiita junioritason tekijöitä?
Työharjoittelussa ainoastaan on pidemmät päivät ja joka päivä. Työharjoittelujaksoilla tytär on aivan ihmeissään, kun pitää olla säännöllinen rytmi jne. On kyllä saanut jaksoilta hyvät palautteet, eli hoitaa ilmeisesti asiansa töissä ihan hyvin, vaikka kotona narisee ja tuskastelee, kuinka rankkaa on.
Olen yrittänyt patistaa häntä hakemaan kaupan alan keikkatyötä, kun viikossa on niin paljon vapaata. Saisi rahaakin, jaksaa jatkuvasti kitistä kuinka ei saa meiltä tarpeeksi... Mutta ei kuulemma halua kouluaikoina töihin, kesätöissä oli lyhyen jakson (oli kesällä vielä 17, syksyllä täytti 18).
Vertaistukea, muiden amisopiskelijoiden äidit tai isät? Onko teillä samanlaista? Oletteko huolissanne nuoren asenteista tms?
Kommentit (171)
Jokainen oppija on vastuussa omista opinnoistaan. Valmentava opettajuus on päivän sana. Opiskelijat opiskelevat tiimeissä, etsivät itse tietoa. Osalle tämä sopii, ei suinkaan kaikille. Onko tytölläsi oppikirjoja, niistä kannattaa itsenäisesti opiskellen edetä, kirjoissa on yleensä tehtäviäkin.
Opettajana olen sitä mieltä, ettei suurella osalla ammattiopistoihin tulevista ole valmiuksia itsenäiseen ohjautumiseen, ovat ainakin ensimmäisenä vuotenaan ihan lapsia. Kymppiluokka olisi suurelle osalle tarpeen ja sen aikana ehtisi hieman aikuistumaan. Sen jälkeen ehkä opinnot sujuisi paremmin.
Ammattiopistossa parhaat opetettavat ryhmät ovat lukion käyneet/tai jo aiemman tutkinnon suorittaneet nuoret motivoituneet aikuiset. Heillä on aito opiskelumotivaatio. Kaikki lukion käyneet eivät halua korkeakouluihin vaan käytännön aloille joita ammattiopistoissa opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko heillä sitten enemmän kotitehtäviä? En ole ainakaan kuullut että opintojen sisältö olisi merkonomiopinnoissa tai muissakaan vähentynyt, päinvastoin. Nykyäänhän suositaan sitä opiskelutekniikkaa että opiskelija opiskelee itse, opettaja ei enää työnnä asiaa tikulla päähän. Se on todettu tehokkaimmaksi tavaksi oppia.
Mutta kun opiskelijat eivät saa aikaiseksi tehdä sitä itseopiskelua! Jos on kahden kuukauden mittainen kurssi niin opiskelu oikeasti aloitetaan kaksi päivää ennen koepäivää ja sitten yritetään muistaa jumalaton määrä tietoa koetta varten.
Jotain ehkä tarttuu mieleen ja muistetaan mutta nekin sitten unohtuu yhtä nopeasti kun kertausta ei enää tule yhtään. Tämä ei vaan toimi, ei varmasti amiksessa, ei myöskään AMKissa, en tiedä yliopistosta.
Kyllä. Itsenäinen tiedonhaku ja tiedonrakentelu, mielellään vielä osittain ryhmässä, olisi tosiaan tehokkainta. Mutta oikeasti, ei keskiverto 16-18veellä ole aidosti osaamista sellaiseen oppimiseen, kun ei mikään aste opeta kunnollisia opiskelutekniikoita. Ja muutenkin mielenkiinto tuossa iässä voi hieman koulun suhteen harhailla.
Lukiossa jonkin verran opetetaan näitä erilaisia opiskelutekniikoita, mutta ei tuolla merkonomipuolella ainakaan sellaisia tehdä. Lukkarissa on tyhjää, mutta mitään tehtäviä tai edes materiaalivinkkejä tutkittavaksi ei koulun puolelta tule. Olisi edes jotain materiaalipankkeja, linkkisivustoja tms.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjännee elämässä, jos nyt on jo rankkaa kun joutuu olemaan säännöllisessä rytmissä... Haluaisi varmaan mieluummin hillua vapaana kuin alkuasukkaat.
Työelämässä on paljon töitä, missä EI ole säännöllistä rytmiä. Hyvä että tottuvat. Kaikille ei tosiaankaan nykyään riitä 9-17 -suojatyöpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja samalla yritetään puuhata systeemiä, jossa ammatillinen tutkinto rinnastettaisiin yo tutkintoon jatko-opintoihin haettaessa. Ihan pimeää.
Se on jo näin. Hakukelpoisuus amk ja yliopistoon on ammattiopiston suorittaneilla.
Niin, tarkoitin että pelkässä paperivalinnassa yo-todistus ja amiksen todistus olisivat samalla viivalla. En tarkoittanut kelpoisuutta.
Opiskelijoiden jaksaminen ja keskittymiskyky on heikkoa. Opetan käsityövaltaista alaa ammattiopistossa.
Työsalityöskentely menee paremmin mutta teoriatunnit ovat monille tervanjuontia.
Oppilasaines on heikentynyt. Aiemmin ehdittiin tehdä ja opettaa alaa syvemmin, nyt vain pintaraapaisu. Työelämä kiittää.
Opiskelijoilla on monenlaisia oppimisen ongelmia, mielenterveyden ongelmia yllättävän paljon.
Poissaolojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Osa opettajista on nostanut kätensä pystyyn, koemme voimattomuutta.
Samaan aikaan on niitä jotka kokevat kontaktiopetusta olevan liian vähän ja niillä vähilläkään tunneilla ei jakseta käydä.
Opettajan näkökulmaa vielä.
Käytäntöön integroidaan muita oppiaineita. Aina niissä ei ole järkeä.
Osa toki perusteltua.
Käytännön oppitunneille työsaliin tulee vaikka liikunnan opettaja, kemian tai matematiikan tai kielten opettaja. Pahimmillaan näissä on päällekkäisyyksiä.
Oma opetettava aihekokonaisuus saattaa kärsiä tästä muusta, jokaisella opettajalla kuitenkin tavoitteellista työtä mitä opetetaan ja mitä pitäisi oppia.
Meidän oppilaitoksessa tuntien sijoittelu ole parasta mahdollista.
amisope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni lapsi on myös kauppakoulussa, ja valittelee kun opettaja ei aina ilmesty edes paikalle. Eikä vastaa sähköposteihin. Olen todennut myös, että nuo ovat lähinnä nuorten säilytyspaikkoja.
Koulua näyttää lapsella olevan sellanen ehkä rapiat viisi tuntia viikossa. Muun ajan pelaa pleikkaria kaiket yöt, hengailee kavereiden kanssa ja käy kahvilla kauppakeskuksissa. Rahaa menee. Töitä ei ole hakenut, vaikka olemme kehottaneet. Nyt koulu junnaa paikallaan kun pitäisi tehdä harjoittelu, mutta harjoittelupaikkoja ei kuulemma ole. Opettajan piti niistä ilmoittaa, mutta opettaja on kadonnut kuin pieru saharaan. Eikä näytä itse opiskelijaakaan paljon asia haittaavan, ikään kuin homma olisi kokonaan opettajan tai koulun vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni lapsi on myös kauppakoulussa, ja valittelee kun opettaja ei aina ilmesty edes paikalle. Eikä vastaa sähköposteihin. Olen todennut myös, että nuo ovat lähinnä nuorten säilytyspaikkoja.
Koulua näyttää lapsella olevan sellanen ehkä rapiat viisi tuntia viikossa. Muun ajan pelaa pleikkaria kaiket yöt, hengailee kavereiden kanssa ja käy kahvilla kauppakeskuksissa. Rahaa menee. Töitä ei ole hakenut, vaikka olemme kehottaneet. Nyt koulu junnaa paikallaan kun pitäisi tehdä harjoittelu, mutta harjoittelupaikkoja ei kuulemma ole. Opettajan piti niistä ilmoittaa, mutta opettaja on kadonnut kuin pieru saharaan. Eikä näytä itse opiskelijaakaan paljon asia haittaavan, ikään kuin homma olisi kokonaan opettajan tai koulun vastuulla.
Tuon ikäiset ovat monesti juuri sellaisia, että jos koulusta ei anneta selkeitä raameja, todetaan ettei tarvitse tehdä mitään. Ihan luonnollista kehitystä, etteivät kaikki nuoret ole 16-vuotiaina kypsiä itsenäiseen vastuuseen, etenkin kun amispuolella harvemmin on ne taidollisesti parhaat ja kypsät nuoret.
Siellä tarvittaisiin nimenomaan tiukkaa ohjausta, läsnäolopakkoa, toisaalta vahvaa motivointia. Ei mitään itsenäistä sähläämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.
Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.
Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...
T. Amiksen opettaja
Juuri tästä puhuin, kun sanoin, ettei valtion rahoittamia toimintoja valvota kunnolla. Se raha käytetään nyt turhaan hallintoon, eikä opetukseen. Tässä iloisesti yksityinen(?) toimija kuppaa valtion rahoja ja häviäjinä ovat opiskelijat. Ja vika on hallituksen?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekee valtiovalta: ammattiopistojen kuluja leikataan. Tarkoittaa opetuksen vähentämistä.
Eikö tuossa juuri aiemmin ollut esimerkki, että vähät varat on ohjattu hallintoon ja suojatyöpaikkoihin? Kun yhteiskunnalla on rahat vähissä, niin silloin pitäisi kaikkien tajuta, ettei tähän organisaatioon kaivata enään yhtään velttoja paperinsiirtelijöitä? Tuollaiset toimijat pitäisi joutua johonkin valtion rahojen kavallus tutkimukseen. Jos ei kyetä annetulla eurolla tuottamaan laadukasta tuotetta (eli osaava valmistunut), niin tilalle pitää ottaa toinen kouluttaja/firma. Nyt nämä velttoperse koulutuslaitokset on saaneet mandaatin tuhlata valtion rahoja ilman kunnollista tulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne kuulemma nykyään on. Toista se on lukiossa. Päivät kahdeksasta neljään ja sen jälkeen ilta menee läksyihin.
Jep. Nuorempi siskonsa meni juuri lukioon ja todellakin on pitkät päivät ja tekemistä. Minusta se on hyvä, oppii oikean rytmin ja sen että elämässä pitää tehdä asioita.
Ap
Muistetaan kuitenkin, että ihmiset ovat erilaisia. Toiset menevät lukioon ja toiset taas käyvät ammattikoulun. Molemmat ovat ihan hyviä, riippuen mihin tähtää elämässään.
Tradenomin koulutus on ihan hyvä moneenkin erilaiseen paikkaan, olen itse tradenomi ja töissä isossa valtion virastossa hyvällä palkalla.
itse olin joskus vuoden amiksessa merkonomilinjalla kunnes vaihdoin sieltä lukioon. Aluksi olin huolissaan että saanko hyviä arvosanoja mutta aika nopeasti tajusin että koko opisto oli pelkkää leikkikoulua. Amikset tuli ja meni miten sattui, jotkut pelasivat omilla läppäreillään pelejä kaiket tunnit ja opettajia ei ihan liikaa kiinnostanut asiat. Joskus saatettiin tehdä kuukausi jotain samaa projektia jonka tekemiseen kului itseltäni tunti tai kaks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä johtuu yhteiskunnan määrärahojen ohjauksesta, koulutuksesta on leikattu, ja se näkyy koulutuksen tasossa.
Itse valmistuin Jyväskylän kauppaopistosta 80-luvun lopulla. Kouluviikot olivat 35 tuntia, eli 7-tuntisia päiviä, sen lisäksi läksyjä tuli pariksi tunniksi päivittäin. Koulusta sai olla poissa 20 tuntia lukukaudessa, enemmästä tuli potkut. Sairaslomia hyväksyttiin enemmän, mutta jos niitä tuli paljon, joutui tekemään korvaavia opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.
Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.
Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...
T. Amiksen opettaja
Juuri tästä puhuin, kun sanoin, ettei valtion rahoittamia toimintoja valvota kunnolla. Se raha käytetään nyt turhaan hallintoon, eikä opetukseen. Tässä iloisesti yksityinen(?) toimija kuppaa valtion rahoja ja häviäjinä ovat opiskelijat. Ja vika on hallituksen?
Mutta puhut myös, että opettajat eivät osaa työtään. Väitän, että valtaosa opettajista on erittäin päteviä ja haluaisi tehdä laadukasta opetustyötä. Toki muutamia vatipäitä aina joukkoon mahtuu.
Ne yt:t pitäisi käydä niin, että karsitaan kaikkea turhaa oheistoimintaa kouluista, ei opetushenkilöstöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän ne kuulemma nykyään on. Toista se on lukiossa. Päivät kahdeksasta neljään ja sen jälkeen ilta menee läksyihin.
Jep. Nuorempi siskonsa meni juuri lukioon ja todellakin on pitkät päivät ja tekemistä. Minusta se on hyvä, oppii oikean rytmin ja sen että elämässä pitää tehdä asioita.
Ap
Muistetaan kuitenkin, että ihmiset ovat erilaisia. Toiset menevät lukioon ja toiset taas käyvät ammattikoulun. Molemmat ovat ihan hyviä, riippuen mihin tähtää elämässään.
Tradenomin koulutus on ihan hyvä moneenkin erilaiseen paikkaan, olen itse tradenomi ja töissä isossa valtion virastossa hyvällä palkalla.
Kyllä. Kuten moneen otteeseen olen sanonut, haluan että lapseni opiskelevat. Arvostan amisaloja siinä missä lukiotakin. Mutta haluaisin, että amiksessakin pidettäisiin napakkaa opetustahtia kuten lukiossa, jotta nuori ei tässä tavallaan vaan vietä kolmea välivuotta.
Ap
Onko lähihoitajakoulutus samanlaista itsekseen opiskelua nykyisin kanssa kuten kauppis?
Siis 2000-2003 kun itse opiskelin. Niin kyllä siellä koululla oltiin joka päivä 8-16. + Ryhmätyöt jne siihen päälle.
Sääli jos ammattikoulu on ajettu näin alas. Eli jos valitset ammattikoulun nykyisin niin koulutusjärjestelmä pitää huolen, että duunarista et muuksi muutu.
Tyttäreni teki juuri verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon. Hän oli yläasteella aivan toivoton, murrosikä oli todella paha ja kuvittelimme, että hän ei ikinä kiinnostu mistään. No pääsi kuitenkin tuota opiskelemaan ja yllättäen innostui opinnoista tosi paljon.
Ongelma vaan oli, että ihan alussa heillä oli suht järkevä lukujärjestys, mutta heti ekan vuoden keväällä alkoi olla vapaata ja tosi lyhyitä päiviä. Meno vaan paheni opintojen edetessä, viimeisenä keväänä tytöllä ei ollut yhtään lähituntia, mutta valmistuakaan ei voinut kuin tiettyinä ajankohtina. Teki jotain hanttihommia vapaa-ajallaan, mutta alaan liittyvää työtä ei saanut, joten motivaatio oli todella koetuksella.
Lopulta 20 opiskelijan ryhmästä valmistui 2. Kummallakaan ei ole alan työtä. Oma tyttöni lukee juuri ammattikorkean pääsykokeisiin nyt.
Olen kiitollinen, että tytär palasi tuon koulun kautta takaisin ihmisten tavoille... Mutta ihan objektiivisesti katsottuna olihan se aivan ala-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.
Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.
Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...
T. Amiksen opettaja
Juuri tästä puhuin, kun sanoin, ettei valtion rahoittamia toimintoja valvota kunnolla. Se raha käytetään nyt turhaan hallintoon, eikä opetukseen. Tässä iloisesti yksityinen(?) toimija kuppaa valtion rahoja ja häviäjinä ovat opiskelijat. Ja vika on hallituksen?
Mutta puhut myös, että opettajat eivät osaa työtään. Väitän, että valtaosa opettajista on erittäin päteviä ja haluaisi tehdä laadukasta opetustyötä. Toki muutamia vatipäitä aina joukkoon mahtuu.
Ne yt:t pitäisi käydä niin, että karsitaan kaikkea turhaa oheistoimintaa kouluista, ei opetushenkilöstöä.
Kyllähän sen yt:n pitäisi osua siihen tuottamattomaan ja turhaan osaan henkilöstöä. Valitettavasti yrityksissä hyväveli-verkosto pitää huolen omistaan, ja lusmuista ei päästä helposti eroon. Jos ei ole opettajia, niin mihin siellä sitä hallintoakaan tarvitaan? Primääri homma taitaa kuitenkin olla saada osaavia ihmisiä koulutusputkesta ulos, joten siihen tähtäävät toiminnot pitäisi olla yt:n henkenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.
Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.
Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...
T. Amiksen opettaja
Juuri tästä puhuin, kun sanoin, ettei valtion rahoittamia toimintoja valvota kunnolla. Se raha käytetään nyt turhaan hallintoon, eikä opetukseen. Tässä iloisesti yksityinen(?) toimija kuppaa valtion rahoja ja häviäjinä ovat opiskelijat. Ja vika on hallituksen?
Mutta puhut myös, että opettajat eivät osaa työtään. Väitän, että valtaosa opettajista on erittäin päteviä ja haluaisi tehdä laadukasta opetustyötä. Toki muutamia vatipäitä aina joukkoon mahtuu.
Ne yt:t pitäisi käydä niin, että karsitaan kaikkea turhaa oheistoimintaa kouluista, ei opetushenkilöstöä.
Kyllähän sen yt:n pitäisi osua siihen tuottamattomaan ja turhaan osaan henkilöstöä. Valitettavasti yrityksissä hyväveli-verkosto pitää huolen omistaan, ja lusmuista ei päästä helposti eroon. Jos ei ole opettajia, niin mihin siellä sitä hallintoakaan tarvitaan? Primääri homma taitaa kuitenkin olla saada osaavia ihmisiä koulutusputkesta ulos, joten siihen tähtäävät toiminnot pitäisi olla yt:n henkenä?
Niin no, valitettavasti puheet ihan opetus- ja kulttuuriministeriön tasolta ovat sitä tasoa, että koulut hoitavat opetustehtävänsä tehottomasti. Koulun johto ajaa samaa linjaa. Kuitenkin ihan jo organisaatiorakennetta tarkastelemalla minullakin on 5 pomoa (tiiminvetäjä, yksikön päällikkö, toimialajohtaja, hallintojohtaja ja rehtori). Organisaatio on suuruusluokkaa parisataa henkeä.
Sen lisäksi on älyttömän suuri kehitysyksikkö (kyllä, kehitystyötä tarvitaan, mutta on hyvä säilyttää jonkinlainen järki hommissa). Kaikkea muutakin mielenkiintoista löytyy, mutta ainoastaan opettajat ovat virallisissa puheissa tehottomia.
Ammatilliselta keskiasteelta on leikattu resursseja moneen otteeseen. Tällä hetkellä ei ole mahdollisuuksia ns. lähiopetukseen kuin joku reilu 20 viikkotuntia. Muu aika on tarkoitus työskennellä itsenäisesti, tehdä tutkielmia ja olla työharjoittelussa jne. Jos opiskelija on todella kiinnostunut alastaan, osaa hän käyttää aikansa hyödyllisesti perehtymällä omaan alaansa ja sen teoriaan. Mutta valitettavan usein nämä ammatillisen puolen opiskelijat ovat kuin isoja päiväkotilapsia, joilla ei ole juurikaan oma-aloitteisuutta muuhun kuin autoilla rälläämiseen, tupakointiin ja viikonloppuisin ryypiskelyyn. Huumeetkin ovat monelle huolestuttavan tuttuja.
Se on jo näin. Hakukelpoisuus amk ja yliopistoon on ammattiopiston suorittaneilla.