Tyttären amisopinnot ovat ihan pelleilyä...

Valitettavasti tämä on arkipäivää myös AMK:ssa. Säästöjä, säästöjä. Millainen keskiarvo tytölläsi on?

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tämä on arkipäivää myös AMK:ssa. Säästöjä, säästöjä. Millainen keskiarvo tytölläsi on?

Ei kyllä JAMKissa näkynyt inssiksi opiskellessa, kun kakkosvuonna piti helpottaa niin paskan vitut 47h/viikko ja illat jäit vääntämään jotain projektia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuules kun ammattikoulujen tarkoitus ei ole kouluttaa ammattilaisia vaan toimia nuorison säilytyspaikkana. Jotkut onnistuu hankkimaan sen työpaikan mutta suurin osa joutuu kortistoon.

AMK:ssa tilanne on hiukan parempi mutta vain yliopistossa tyttäresi pääsisi kunnolla opiskelemaan ammattiin.

Yliopistosta ei valmistu ammattiin.

Poikkeuksena ehkä lääkärit. Ja opettajat.

Ja farmaseutit, proviisori sekä juristit.

Omalla alallani (ei mikään edellä mainittu) on kyllä vaadittu sekä tietyt opinnot että valmis tutkinto, jotta saatoin edes hakea paikkaa, vaikkei yliopistosta sillä ammattinimikkeellä valmistutakaan. Sen sijaan oppialalta työllistyään moniin ammatteihin, mikä kyllä on tiedossa jo kun lähdetään opiskelemaan.

Tilintarkastajan työ on melko tylsää

Huh, onpas tullut kommentteja. Kiitos niistä.

Huomaan nyt, että ammatillisen koulutuksen tila tosiaan on Suomessa juuri niin kurja mitä ajattelinkin. Vielä ehkä 10 vuotta sitten amis on halutumpi koulutusmuoto kuin lukio. Mitä tapahtui?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Juu minullakin 4 lasta joista 3 käynyt lukion ja yksi amiksen. Tytär valmistuu lähihoitajaksi siis amiksesta ja se koulu on ollut ihan pelleilyä. Paljon vapaapäiviä,kokeet tehdään kirjojen kanssa ja pienellä panostuksella saa parhaan mahfollisen numeron. Kolme muuta lastani siis lukiossa ja siellä se meininki on kyllä ihan erilaista.

Kaikki lapsst silti yhtä rakkaita ja jokainen saa opiskella mitä haluaa. Silti äitinä myös ihmettelen tätä nykyajan amista.

No tämä minullakin. Opiskelee mitä vaan, kunhan opiskelee ja hankkii ammatin. Nuorempi sisko tosiaan nyt aloitti lukion ja pikkuveli vielä yläasteella (jossa muuten on huomattavasti pidemmät päivät kuin amiksessa).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Merkonomitutkinto on ehkä kaikista turhin tutkinto mitä voi olla. Nykyään ylijäämätradenomitkin ovat valmiita hoitamaan kaikki kaupanalan pikkuhommat ja heitä firmat mielummin palkkaakin. Toisaalta, todella moni merkonomi lähteekin sitten opiskelemaan AMK:hon tradenomiksi.

Merkonomi on tyttärelläni välivaihe kohti tradenomia. Ja on siinä se hyvä puoli, että on mahdollisuus hakea erilaisia kaupan töitä vaikkapa kesätöiksi ja opintojen aikanakin, jos vaan suostuisi. Tutkintojen haukkuminen turhiksi on mielestäni aika asiatonta, onhan yo-tutkintokim pelkästään ihan turha, kyllä se on vain kolmannen asteen opintojen esikoulu, jos ihan tarkkoja ollaan. Silti ihan hieno ja arvosteltava suoritus.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä olen ihmetellyt pojan päivien pituuksia ja toisinaan läksyjen puuttumattomuutta ja kokeitakin uusitaan sen seitsemän kertaa. Poikani on vielä luokkansa parhaita, että kolmosta tulee niistä harvoista kokeista yms. Arvostelu siis 1-3. Kaverit uusii ja uusii.

Poika käy töissä pari kertaa viikossa, lomilla täysiä päiviä. En ole omastani huolissani, mutta monesta muusta kylläkin.

Esim kaverinsa on sähkölinjalla ja aivan käsittämättömiä vapaita kesken viikon. Nuoret puhuukin toisinaan krapulavapaista, kun opella oli taas maisti päällä. Nämäkö tekee sähkötöitä tulevaisuudessa, kun oppia eivät ole saaneet, vaikka halukkuutta olisi?

Oma poikani opiskeli metallipuolella ja kavereineen valittivat koko opiskelun ajan sitä että kukaan ei opeta mitään kunnolla. Opettaja oli täysi tunari, joka keskittyi enemmän nuorten haukkumiseen ja hutilointiin kuin todelliseen opettamiseen. Sääliksi kävi poikia, kaikki energisiä tekijöitä mutta ketään ei kiinnostanut opettaa. Lintsaamiseksihan se sitten meni ja siitä kyllä opettaja sitten kotiin soitti. Kysyin että kiusataanko poikaa koulussa, tuumasi että ei kiusata ja naurahti päälle. En kehdannut kysyä suoraan että kiusaatko itse oppilaitasi, vaikka totuuden tiesinkin. Keskustelut rehtorin kanssa ei tuottaneet tulosta. Omasta kouluaikaisista kokemuksista muistan miten jotkut työnantajat kieltäytyi ottamasta tietyn koulun oppilaita enää harjoitteluun koska oppilaille ei enää opetettu ihan perusasioita. Joillakin kouluilla on jo niin huono maine että sen käyneillä on vaikeuksia työllistyä. Tämä siis jo 90-luvulla mutta tiedän että tilanne on vain huonontunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko heillä sitten enemmän kotitehtäviä? En ole ainakaan kuullut että opintojen sisältö olisi merkonomiopinnoissa tai muissakaan vähentynyt, päinvastoin. Nykyäänhän suositaan sitä opiskelutekniikkaa että opiskelija opiskelee itse, opettaja ei enää työnnä asiaa tikulla päähän. Se on todettu tehokkaimmaksi tavaksi oppia.

Mutta kun opiskelijat eivät saa aikaiseksi tehdä sitä itseopiskelua! Jos on kahden kuukauden mittainen kurssi niin opiskelu oikeasti aloitetaan kaksi päivää ennen koepäivää ja sitten yritetään muistaa jumalaton määrä tietoa koetta varten.

Jotain ehkä tarttuu mieleen ja muistetaan mutta nekin sitten unohtuu yhtä nopeasti kun kertausta ei enää tule yhtään. Tämä ei vaan toimi, ei varmasti amiksessa, ei myöskään AMKissa, en tiedä yliopistosta.

Kyllä. Itsenäinen tiedonhaku ja tiedonrakentelu, mielellään vielä osittain ryhmässä, olisi tosiaan tehokkainta. Mutta oikeasti, ei keskiverto 16-18veellä ole aidosti osaamista sellaiseen oppimiseen, kun ei mikään aste opeta kunnollisia opiskelutekniikoita. Ja muutenkin mielenkiinto tuossa iässä voi hieman koulun suhteen harhailla.

Lukiossa jonkin verran opetetaan näitä erilaisia opiskelutekniikoita, mutta ei tuolla merkonomipuolella ainakaan sellaisia tehdä. Lukkarissa on tyhjää, mutta mitään tehtäviä tai edes materiaalivinkkejä tutkittavaksi ei koulun puolelta tule. Olisi edes jotain materiaalipankkeja, linkkisivustoja tms.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä olen ihmetellyt pojan päivien pituuksia ja toisinaan läksyjen puuttumattomuutta ja kokeitakin uusitaan sen seitsemän kertaa. Poikani on vielä luokkansa parhaita, että kolmosta tulee niistä harvoista kokeista yms. Arvostelu siis 1-3. Kaverit uusii ja uusii.

Poika käy töissä pari kertaa viikossa, lomilla täysiä päiviä. En ole omastani huolissani, mutta monesta muusta kylläkin.

Esim kaverinsa on sähkölinjalla ja aivan käsittämättömiä vapaita kesken viikon. Nuoret puhuukin toisinaan krapulavapaista, kun opella oli taas maisti päällä. Nämäkö tekee sähkötöitä tulevaisuudessa, kun oppia eivät ole saaneet, vaikka halukkuutta olisi?

Oma poikani opiskeli metallipuolella ja kavereineen valittivat koko opiskelun ajan sitä että kukaan ei opeta mitään kunnolla. Opettaja oli täysi tunari, joka keskittyi enemmän nuorten haukkumiseen ja hutilointiin kuin todelliseen opettamiseen. Sääliksi kävi poikia, kaikki energisiä tekijöitä mutta ketään ei kiinnostanut opettaa. Lintsaamiseksihan se sitten meni ja siitä kyllä opettaja sitten kotiin soitti. Kysyin että kiusataanko poikaa koulussa, tuumasi että ei kiusata ja naurahti päälle. En kehdannut kysyä suoraan että kiusaatko itse oppilaitasi, vaikka totuuden tiesinkin. Keskustelut rehtorin kanssa ei tuottaneet tulosta. Omasta kouluaikaisista kokemuksista muistan miten jotkut työnantajat kieltäytyi ottamasta tietyn koulun oppilaita enää harjoitteluun koska oppilaille ei enää opetettu ihan perusasioita. Joillakin kouluilla on jo niin huono maine että sen käyneillä on vaikeuksia työllistyä. Tämä siis jo 90-luvulla mutta tiedän että tilanne on vain huonontunut.

Niin, ikäviä ja asiattomia opettajia on aina ollut. Amiksessa se varmasti korostuu suhteessa lukioon, koska yksi opettaja on vastuussa isommasta osasta tunteja vs aineenopettajat lukiossa.

Mielestäni tyttäreni pääosin kehuu kyllä opettajiaan, heitä vain näkee aivan liian vähän...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.

Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.

Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.

Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...

T. Amiksen opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.

Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.

Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.

Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...

T. Amiksen opettaja

Mielenkiintoisia lukuja. Kuulostaa siltä, että ei ole ihan balanssissa opetuksen ja muun toiminnan suhde. Tottakai koulut tarvitsevat kehitystoimintaa ja vastaavaa, mutta tuo kuulostaa aika hurjalta jakosuhteelta.

Osaatko sanoa paljonko rahaa tulee koululle per opiskelija?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.

Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.

Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.

Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...

T. Amiksen opettaja

Mielenkiintoisia lukuja. Kuulostaa siltä, että ei ole ihan balanssissa opetuksen ja muun toiminnan suhde. Tottakai koulut tarvitsevat kehitystoimintaa ja vastaavaa, mutta tuo kuulostaa aika hurjalta jakosuhteelta.

Osaatko sanoa paljonko rahaa tulee koululle per opiskelija?

Ap

Rahoitusmalli muuttuu vahvasti vuoden vaihteessa, mutta meidän alalla se on ollut noin 8500e/opiskelija tähän saakka. Eri aloilla summat ovat eri suuruisia, käsittääkseni niitäkin nyt yhtenäistetään.

T. Amisope

Ammattikoulusta voisi poistaa kaikki ei käsityöammatit. Datanomeja, merkonomit kilpailevat amk ja yliopistoista valmistuvien kanssa samoista työpaikoista. Nytkin on yli tarjontaa tradenomeista.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulusta voisi poistaa kaikki ei käsityöammatit. Datanomeja, merkonomit kilpailevat amk ja yliopistoista valmistuvien kanssa samoista työpaikoista. Nytkin on yli tarjontaa tradenomeista.

Minusta on ihan hyvä, että amispuolella on tällaisiakin. Ne ovat selkeä vaihtoehto lukiolle kuitenkin sellaiselle, jota kiinnostaa enemmän vaikka kaupan tai it-puoli. Se pitää vaan opintoja valitessa ja aikana tehdä selkeäksi, että nämä ovat periaatteessa vain väyliä jatko-opiskeluun.

Kerrankin asiaa vauvapalstalla! Tämä ammattiopistojen alasajo ja laadun heikkeneminen on todellista kautta Suomen. On aivan pöyristyttävää, miten oppilaitoksista on väkeä vähennetty, opettajakuntaa etenkin. Eräässä oppilaitoksessa oli tarkoitus korvata opettajat ohjaajilla. Opettajat ulosmarssivat.

Totta on myös ruohonjuuritason kokemukset: vanhemmat, sukulaiset, nuoret itse ja nuorten esim. lukiota käyvät kaverit ihmettelevät avoimesti, miten löysää eli vapaata ammattiopistoissa opiskeleminen on. Päivät päättyvät 12-13. Loppupäivä menee hengaillessa kaupungilla niillä, jotka eivät ole syystä tai toisesta hankkineet työtä opintojen ohelle. Aika (liian) kova vaatimus monelle. Useita vapaapäiviä viikossa.

Työharjoittelussa monelle voi tulla yllätyksenä, että päivät ovat oikeasti pidempiä - ja töitä on töissä tehtävä.

Ymmärrän toki, että työharjoittelu on nimensä mukaisesti harjoittelua. Mutta syytä olisi koulussakin pitää toisinaan 8-16 päiviä, että syntyisi kokemus sinnikkyydestä, jaksamisesta ja pitkäjänteisyydestä.

Kuitenkin suurin osa amisopiskelijoista on motivoitunutta, energista porukkaa. He haluavat oppia! Ei ehkä akateemisia taitoja, mutta oman alansa käytännön ammattia. Tekemällä oppimista.

Minua harmittaa myös se, että valmistuttuaan ammattiinsa nuoret vasta työpaikoillaan "oppivat talon tavoille", eli perinteisen duunariasenteen. Mahdolliset koulun opit otetaan vastaan naureskellen vanhempien ja toki kokeneiden ammattilaisten taholla. Ja nuori opetetaan tekemään esim. rakennustekniikkaa "niinkuin meillä on aina tehty". Samoin nopeasti nuori omaksuu velton meiningin, mihin olennaisena kuuluu tupakkatauot, ja iltapäivisin töiden lopettaminen viimeistään kolmen aikoihin. Etenkin kesäkausina ja juhlapyhien aatonaattoina, jne. duunit loppuvat viimeistään kahdelta.

Edellä mainittu kuvaus ei ole tosin ammattiopistojen vika. Palatakseni ammattiopistojen alennustilaan: on uskomatonta, että maassa, missä on jonkinlainen nousukausi käsillä, on varaa kouluttaa tulevaa ammattiväkeä näin epämääräisesti, vapaa-aikaorientoidusti! Löysät edellä, niin sanoakseni.

Itseopiskeluvaatimus on kaikille tosi vaikea ja hankala. Etenkin niille nuorille, jotka ovat saaneet tarpeekseen peruskoulusta ja opiskelusta yleensä. En minäkään tykkää aikaihmisenä opiskella kovin itsenäisesti. Lähiopetus ja ryhmässä opiskeleminen moderneja, nykyaikaisia menetelmiä soveltaen - etenkin opiskelijan osallistaminen - on huomattavasti tehokkaampi tapa kuin vaatia, että "tutustu kotona itse opiskelumateriaaliin". Usein se materiaali saattaa löytyä powerpoint-versiona verkosta. Vaatii keskittymistä ja lukemista - ja just monelle lukeminen/keskittyminen on myrkkyä.

Ihan perusopetusta koulussa olisi paras malli. Mitä tekee valtiovalta: ammattiopistojen kuluja leikataan. Tarkoittaa opetuksen vähentämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.

Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.

Heh. Meillä kuudennet yt:t viiden vuoden sisään juuri menossa. Opettajia pistetään pihalle, hallinnon tyyppejä ei niinkään. Katsoin juuri päättäneen ryhmän talousluvut. Varsinaiseen opetukseen ja opetuksen tukipalveluihin (opo, opintosihteeri, it-palvelut yms) oli mennyt vajaa 20% valtiolta tulleesta rahoituksesta. Jonkinverran kuluja tulee tilavuokrista ja opetuslaitteista tietty laskennallinen osuus. Siltikin koulutusprojektin kateprosentti oli yli 70%. Kuitenkin tämän jälkeen rahoituksesta vähennetään "hallinnon jako-osuus", joka vetää projektin miinukselle. Olen talon johdolta yrittänyt monet kerrat kysyä, mikä se on. Ei kuulu opettajille, tehkää työnne vaan tehokkaammin.

Eli käytännössä valtiolta tulevaa rahaa käytetään opetukseen ja siihen liittyviin tukipalveluihin varsin niukasti. Silti budjetti on miinuksella. Mietityttää...

T. Amiksen opettaja

Jos tämä on totta, niin aivan järkyttävää.

Siis merkonomiopinnot on kyllä ihan pelleilyä, varsinkin aspa-puolella, taloushallinnossa edes tehtiin vähän jotain aivoja kehittävää ja ajattelua vaativaa. Tosin itselläni kyllä oli myös koulupäivät ihan kunnon pituisia eli suurinpiirtein 8-15, mutta eipä niihin erityisemmin sisältöä mahtunut, kaikki oppiaineet tuntui tosi turhauttavilta, eikä mikään niistä kyllä ihan oikeasti valmistellut kaupan alan työtehtäviin laisinkaan. Onneksi oli kuitenkin ne työharkat, joissa tehtiin ihan se 37,5h/vko hommia ja jos valitsit hyvän paikan, niin opitkin jotain. Lisäksi ainakin meidän koululla oli valittavissa myös sellainen luokka, jossa 3pv viikossa oltiin töissä ja 2pv koululla, olisi itsekin pitänyt valita tuo näin jälkeen päin ajateltuna, mutta alunperin suuntauduin taloushallintoon, jossa tätä vaihtoehtoa ei ollut ja tein vaan viimeisen vuoden aspaopintoja markkinoinnin puolella.

Ja vielä kaiken kukkuraksi suurin osa varsinkin perusaineiden opettajista oli kyllä todella osaamattomia ja kyllästyneitä hommiinsa, vaikka muutamia hyviäkin ja innostavia opeja toki löytyi. Näistä huonoista vaikkapa esimerkkinä kemian/fysiikan opettaja, joka oli varmasti jo eläkeikäinen ja hänen tunneillaan asiat opeteltiin kopioimalla vaan vihkoon ylös sivutolkulla varmaan jotain 80-luvulta hänen käytössään olleita piirtoheitinkalvosulkeisia ja kun osasit kokeessa nuo jutut ulkoa, ei tarvinnut edes oikeasti sisäistää ja ymmärtää niitä niin sait kympin. Toinen oli yksi englannin opettaja, joka tarkasti vähän väliä sanoja Googlen kääntäjästä ja tuntui, että osasin itse kieltä paljon paremmin kuin tuo opettaja.

Ja samalla yritetään puuhata systeemiä, jossa ammatillinen tutkinto rinnastettaisiin yo tutkintoon jatko-opintoihin haettaessa. Ihan pimeää.

Kontaktiopetusta on vähennetty ammattiopistoissa ja syy ei ole opettajien vaan niiden jotka päätöksiä tekevät. Opetan ammattiopistossa, tosin eri alaa.

Olen huolissani nuorista, liian suuri osa on laiskoja ja eivät tee mitään opintojensa eteen kouluajan ulkopuolella tai se ei ainakaan näy osaamisena. Vaikka antaisi tehtäviä niin yli puolet ei niitä tee. Osa väittää tehneensä mutta jäi kotiin tms. Kysyttäessä tarkentavia kysymyksiä huomaa ettei tehtäviä ole kuitenkaan tehnyt. Osan muisti on niin lyhyt, etteivät muista mitä tekivät ennen lounastaukoa kun sen jälkeen pitäisi jatkaa tekemistä.

Hyviä kelpo nuoria on toki olemassa mutta nämä heikot ja alaan motivoitumattomat vie energiaa koko ryhmältä ja myös opettajalta.

Ihmettelen syvästi kuten monet kollegat sitä, että erityisopiskelijoiden määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Isoja oppimisen ongelmia, käyttäytymisen säätelyn ongelmia yms. Tulevaisuus huolettaa jos näiden varassa maa makaa tulevaisuudessa.

Kotikasvatuksen puutteet tulee näkyväksi luokkatilanteissa niin opettajalle kuin toisille opiskelijoillekin.

Vaatikaa lapsilta jo kotona pienestä alkaen osallistumista kotitöihin. Pitäkää huoli että lapset ja nuoret saavat riittävästi uniaikaa. On opiskelijoita jotka valvoo yöt, pelaaminen on iso ongelma ja sitten nukahtelevat teoriatunneilla.