Lue keskustelun säännöt.
Tyttären amisopinnot ovat ihan pelleilyä...
11.12.2017 |
Tekee siis merkonomin tutkintoa. Päivät ovat suunnilleen 10-13, tai 13-16. Viikossa on 1-2 vapaapäivää. Jonkinverran on jotain projekteja, joita tekevät esimerkiksi koulupäivän jälkeen, mutta aika vähän. En oikeasti tajua, miten näistä pitäisi näin kasvaa työelämään valmiita junioritason tekijöitä?
Työharjoittelussa ainoastaan on pidemmät päivät ja joka päivä. Työharjoittelujaksoilla tytär on aivan ihmeissään, kun pitää olla säännöllinen rytmi jne. On kyllä saanut jaksoilta hyvät palautteet, eli hoitaa ilmeisesti asiansa töissä ihan hyvin, vaikka kotona narisee ja tuskastelee, kuinka rankkaa on.
Olen yrittänyt patistaa häntä hakemaan kaupan alan keikkatyötä, kun viikossa on niin paljon vapaata. Saisi rahaakin, jaksaa jatkuvasti kitistä kuinka ei saa meiltä tarpeeksi... Mutta ei kuulemma halua kouluaikoina töihin, kesätöissä oli lyhyen jakson (oli kesällä vielä 17, syksyllä täytti 18).
Vertaistukea, muiden amisopiskelijoiden äidit tai isät? Onko teillä samanlaista? Oletteko huolissanne nuoren asenteista tms?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.
No tätä ehdotustasi toteutetaan jo ja juuri se on tähän tilanteesee najanut. Tosin vain sen verran toteutetaan että on heitettu pihalle iso määrä opettajia, ei palakata uusia vaan jäljelle jääneitten on opetettava tuplamäärät entiseen nähden. Johtanut juuri tähän että ei voi olla kahdessa luokassa samaan aikaan eli toinen kurssi saa itsenäistä työtä ja toinen opetusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tähän nykyajan tehostamiseen on opettajienkin herättävä. Enään ei riitä rahaa istuttaa opettajia siellä luokan edessä, niin silloin on pakko keksiä uusia tapoja hoitaa homma. Joo, siirtymä on aina vaikea, ja rapatessa roiskuu. Eli kyllä minä vaatisin opettajilta nyt peiliinkatsomista, ja oman tekemisensä kehittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän nykyajan tehostamiseen on opettajienkin herättävä. Enään ei riitä rahaa istuttaa opettajia siellä luokan edessä, niin silloin on pakko keksiä uusia tapoja hoitaa homma. Joo, siirtymä on aina vaikea, ja rapatessa roiskuu. Eli kyllä minä vaatisin opettajilta nyt peiliinkatsomista, ja oman tekemisensä kehittämistä.
Olen itse tällä hetkellä opintovapaalla ja opiskelen toista tutkintoa.
Kyllä opettajat siellä yrittävät parhaansa. Joutuvat kyllä jättämään paljon itsenäiseksi opiskeluksi ja antamaan verkkotehtäviä, koska heille on buukattu kolmekin opetusta päällekkäin.
Jatkuvasti meillä ainakin pitävät kokouksia miten opetusta saadaan järkeistettyä ja ovat ihan uupuneita, kun uusi malli on annettu missä pitäisi pystyä opettamaan sama määrä, mutta paljon pienemmillä resursseilla kuin ennen.
Aktiiviset ja tunnolliset hankkivat tietysti tietoa itse ja suorittavat itsenäisesti opintoja eteenpäin. Muille nykyinen malli antaa mahdollisuuden lusmuiluun
Tiedän harjoittavani nyt hieman rumaa yleistystä, mutta kyllä tuo amis tuntuu olevan aikamoista leikkikoulua nykyisin ja jos yhtään päätä tai motivaatiota riittää, suosittelen kaikille nuorille lukiota. Itse lukioikäisenä seurasin amiksessa juurikin merkonomilinjalla olevien opiskelua. Koulupäivien kesto oli juurikin jotain neljän tunnin luokkaa, jos oli koulua ollenkaan. Aikamoisia lintsareita oli moni kauppislainen, amista käytiin neljättä ja jopa viidettä vuotta (vaikka olisi pitänyt valmistua vuodessa), kaikki läksyt skipattiin mitä mahdollista ja pakollisista kokeista ja tehtävistä päästiin rimaa hipoen läpi. Kyllä siellä varmasti motivoituneitakin opiskelijoita oli mukana, mutta 90% tuo merkonomilinja oli niille, jotka halusivat päästä mahdollisimman vähällä. Kysynpä vaan, että mitä helkutin tason ammattilaisia tuollaisesta opinahjosta valmistuu? Varmaan niitä työpaikan vakiolorvailijoita ja saikuttajia. Amikseen pitäisi kaikille linjoille laittaa ihan yhtälainen työmäärä kuin lukioonkin. Pidempiä päiviä ja kunnolla kotitehtäviä. Vaikka amis opettaa ammatin, pitäisi sen opettaa nuorille myöskin kunnon työmoraalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten merkonomin tutkinto on romutettu tuolla tavalla?
Itse olen yo-merkonomi vuodelta 1986. Kyllä silloin oli täydet päivät ja paljon läksyjä päälle. Aineina oli:, kauppamatematiikka, kirjanpito, englanti, ruotsi, saksa, kauppakirjeenvaihto, toimistotekniikka, konekirjoitus, markkinointi, oikeusoppi, terveystieto ym. Kyllä siinä oli täysi työ suorittaa tuo tutkinto. Kaverini ei päässyt lopputwntwistä läpi ja ei sitten valmistunut ollenkaan. (kerran sai yrittää uusia, mutta häntä ei onnannut)
Diplomi-insinööriksi luin myöhemmin.
Sinun aikasi merkonomitutkinto vastaa tän päivän tradenomin (eli amk tason) tutkintoa.
Sehän katsos muuttui tossa reilu kymmenkunta(?) vuotta sitten. Nykyinen merkonomi vastaa enemmänkin antisajan merkanttia, joskin koulutus on muokattu pitemmäksi kuin merkantin koulutus aikanaan oli.
Juuri näin. Ja vanha suomalainen merkonomitutkinto vastasi aika tarkkaan ruotsalaista ”ekonomia”. Ne Uppsalan ekonomit, you know. Ruotsissa oli/on kaupallisen alan ylemmälle korkeakoulututkinnolle sitten joku muu nimitys...
Osittain tasoja meillä on muutettu, jotta olisi kansainvälisiä vastaavuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapseni jakoivat yläastevaiheessa mainoksia. Rikastumaan sillä ei päässyt, mutta avautui työelämän reaalitodellisuus: kouluttamaton saa raataa hirmuisesti sen hikipenninsä ansaitakseen :)
Naapurina on ammattikoulun opettaja ja tuskaili minulle kun päättivät vähentää opetustunteja 25% mutta sama määrä oppilaita edelleen opetettavana. Oppilaat on kuulemma enimmäkseen ihan keskenään tekemässä ja oppimassa.
Toinen tapaus lähipiiristä on aikuiskoulutuksessa oleva joka on ollut käytännössä 2v enimmäkseen kotona etäoppimassa + pakolliset työharjottelut jotka myös koki äärimmäisen rankaksi kun aamusta iltaan piti töitä paiskia käytännössä ilmatteeks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
What? :D
Mä alotin syksyllä amiksessa ja uudistuksen myötä siinä samassa päiväopintoryhmässä on sekä aikuisia että nuoria. Meillä on kyllä koulua joka päivä yleensä 8 tai 9 alkaen ja päättyen iltapäivällä.
Päivät ovat yhtä pitkiä kuin koulussa aina ennenkin - joskus päästään kahdelta, joskus kolmelta joskus neljältä. Toki sitten myös joillain aloilla päästään aikaisemmin jos työ on sen luonteista että tauot voi jättää välistä jos yhdessä niin sovitaan.
Vapaapäiviä on vain meillä joilla ei ole perusopintoja koska ollaan ne jo käyty eri linjalla tai lukiossa aikanamme. Niinä päivinä sitten nuorilla on äikkää, englantia yms.
Tervetuloa ammatillisen koulutuksen alasajoon. Hallitus säästää erityisesti ammaillisesta koulutuksesta (290 milj.euroa) ja tulos on ettei ole resursseja opettaa. Siksi lähiopetus on viimevuosina vähentynyt niin rajusti. Ammattiopistot erottavat opettajia ja palkkaavat halvempia ohjaajia tilalle.
Opettajille ei ole tunteja ja opiskelijat makaavat kotona. Näinkö Suomeen koulutetaan uusi sukupolvi ammattilaisia? Tästä voidaan kiittää Sipilän hallitusta. Sama hallitus on saanut läpi ammatillisen koulutuksen reformin. Nuoret kuulemma koulutetaan työpaikoilla. Taitaa taustalla olla Sipilällä vain saada yrityksille ilmaista työvoimaa. Koulutussopimuksen voimassa ollessa ei saa maksaa palkkaa.
Älkää syyllistäkö ammattiopistoja. Syyttäkää hallitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tyhjä siellä lukujärjestyksessä ei ole vapaa-aikaa, vaan se on tarkoitettu omatoimiseen oppimiseen. Kouluilla ei ole rahoitusta järjestää opetusta samoissa määrin kuin ennenwanhaan. Sekin tietysti vaikutta, että esim amisopinnot on keinotekoisesti venytetty 3vuotisiksi ja amk 4 vuoteen. Porukka ei näin ole rumentamassa työttömyystilastoja kun "opiskelevat"
Ymmärtäisin tuon, jos heillä olisikin jotain laajoja projekteja, joita tekisivät itseopiskelupäivinä. Tai jotain verkkokursseja/verkkomateriaaleja/... Ja opettajat olisivat ohjeistaneet mitä pitää tehdä.
* Ennen a-ryhmällä oli 40 lähituntia. Nyt ryhmällä on 20 lähituntia ja toinen 20 tuntia "opiskellaan itsenäisesti ". Opettaja joka ennen opetti a-ryhmää 40 tuntia, opettaa a-ryhmää 20 tuntia ja b-ryhmää 20 tuntia. Hänen pitää tehdä, ohjeistaa ja arvioida myös verkkokurssit molempien ryhmien itsenäiseen opiskeluun. Opettaja joka ennen opetti b-ryhmää 40 tuntia on irtisanottu. Opettaja a palaa loppuun ja opettaja b ei enää palaa.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa ammatillisen koulutuksen alasajoon. Hallitus säästää erityisesti ammaillisesta koulutuksesta (290 milj.euroa) ja tulos on ettei ole resursseja opettaa. Siksi lähiopetus on viimevuosina vähentynyt niin rajusti. Ammattiopistot erottavat opettajia ja palkkaavat halvempia ohjaajia tilalle.
Opettajille ei ole tunteja ja opiskelijat makaavat kotona. Näinkö Suomeen koulutetaan uusi sukupolvi ammattilaisia? Tästä voidaan kiittää Sipilän hallitusta. Sama hallitus on saanut läpi ammatillisen koulutuksen reformin. Nuoret kuulemma koulutetaan työpaikoilla. Taitaa taustalla olla Sipilällä vain saada yrityksille ilmaista työvoimaa. Koulutussopimuksen voimassa ollessa ei saa maksaa palkkaa.
Älkää syyllistäkö ammattiopistoja. Syyttäkää hallitusta.
.
Kyllä hallitus on syyllinen ja myös edellinen hallitus, joka massiiviset koulutussäästöt aloitti, vaikka se olikin sitä "parempaa" ja välttämätöntä säästämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten merkonomin tutkinto on romutettu tuolla tavalla?
Itse olen yo-merkonomi vuodelta 1986. Kyllä silloin oli täydet päivät ja paljon läksyjä päälle. Aineina oli:, kauppamatematiikka, kirjanpito, englanti, ruotsi, saksa, kauppakirjeenvaihto, toimistotekniikka, konekirjoitus, markkinointi, oikeusoppi, terveystieto ym. Kyllä siinä oli täysi työ suorittaa tuo tutkinto. Kaverini ei päässyt lopputwntwistä läpi ja ei sitten valmistunut ollenkaan. (kerran sai yrittää uusia, mutta häntä ei onnannut)
Diplomi-insinööriksi luin myöhemmin.
Täyttä työtä oli vielä -90-luvun alkupuolellakin. Ainakin yo-iltalinjalla, vielä perheelliselle ja työssäkäyvälle. Koulutus oli rankka, mutta perinpohjainen. Sain esim. tosi hyvän pohjan kielitaidolle, samoin sille opiskelun mallille, että töitä on tehtävä hyvien arvosanojen eteen. Niillä eväillä jatkoin myöhemmin yliopistoon. Maisteriopinnot valmistuivat aikanaan, samoilla edellytyksillä (paitsi että lapset jo alkoivat aikuistua :) ja menetelmillä.
Löytääkö merkonomin tutkinnolla nykypäivänä töitä hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko heillä sitten enemmän kotitehtäviä? En ole ainakaan kuullut että opintojen sisältö olisi merkonomiopinnoissa tai muissakaan vähentynyt, päinvastoin. Nykyäänhän suositaan sitä opiskelutekniikkaa että opiskelija opiskelee itse, opettaja ei enää työnnä asiaa tikulla päähän. Se on todettu tehokkaimmaksi tavaksi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Olisko heillä sitten enemmän kotitehtäviä? En ole ainakaan kuullut että opintojen sisältö olisi merkonomiopinnoissa tai muissakaan vähentynyt, päinvastoin. Nykyäänhän suositaan sitä opiskelutekniikkaa että opiskelija opiskelee itse, opettaja ei enää työnnä asiaa tikulla päähän. Se on todettu tehokkaimmaksi tavaksi oppia.
Mutta kun opiskelijat eivät saa aikaiseksi tehdä sitä itseopiskelua! Jos on kahden kuukauden mittainen kurssi niin opiskelu oikeasti aloitetaan kaksi päivää ennen koepäivää ja sitten yritetään muistaa jumalaton määrä tietoa koetta varten.
Jotain ehkä tarttuu mieleen ja muistetaan mutta nekin sitten unohtuu yhtä nopeasti kun kertausta ei enää tule yhtään. Tämä ei vaan toimi, ei varmasti amiksessa, ei myöskään AMKissa, en tiedä yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa se täällä oikiksen puolella on, vaikka kovaa tasoa muka vaaditaankin. 2 2h luentoa viikossa plus 4h kieliä eikä tenttimateriaalitkaan ole mitenkään kovin laajat. 5v valmistumissuunnitelma tätä tahtia.
Kyllä on vähän ollut outo olo pääsykoeurakan jälkeen, että niin mihinkäs sitä opiskelua treenattiin? Toki monelle tulee vapaapäivät käyttöön kännäämisen takia, mutta itseä lähinnä tylsistyttää. Lisää kursseja en saa, kun oikiskurssit on joku velho järjestänyt niin, että varmasti menee päällekkäin jos yrittää poiketa yleisestä opsista.
Eikö ole pakollisia sivuaineita enää nykyisin?
Minä opiskelin kahdessa yliopistossa samaan aikaan, kun tarvitsin ammatilliseen pätevöitymiseen aineopinnot toisaalta. Verkko-opiskelua oli paljon. Pääaineen ohella minulla on kahden aineen perusopinnot sivuaineina sekä kahden aineen aineopinnot. - Suurin osa silta ajalta, kun perusopinnotkin olivat laajempaa mallia (20 silloisia opintoviikkoja). Lisäksi ylimääräisiä kieliopintoja ja vähän muitakin kiinnostavia juttuja, joista sai myös opintosuorituksen, vaikka luen harrastuksen piikkiin.
Kannattaisi sivuaineita tehdä alta pois, siltä vaaralta, että jossain vaiheessa aukeaa pääaineen rajattomat mahdollisuudet - ja vaatimukset. - Vilkaise avoimen tarjontaa, saattaa löytyä jotain hyödyllistä.
Tuon ikäisenä ei itseänikään kiinnostanut mikään. Sainkin ekan ammattini vasta 25 vuotiaana. Toisen 32 vuotiaana. Työelämässä silti ollut vuodesta 2002. Kyllä se asenne siitä paranee kun ikää tulee. Silti toki kannattaa valistaa ja painostaa, ettei ala perseilemään.
Vierailija kirjoitti:
Älkää syyllistäkö ammattiopistoja. Syyttäkää hallitusta.
Kun yhteiskunnalla ei enään ole varoja ylläpitää entisen tasoisia palveluita, kun lisäksi on tullut elätettäviä pakolaisia jne. muita yllättäviä lisäkuluja, niin jostain on pakko säästää. Niin joutuu säästöjen kohteeksi koulutus ja terveydenhoito ja moni muukin asia, joka ennen oli niin hyvin hoidettu. Ei tämä tilanne ole pakolaisten vika, älkää niin tulkitko asiaa. Rahat on vaan loppu, kun veronmaksajia on liian vähän. Aivan kaikkea ei voi ylläpitää yllä autoilijan kustannuksella, vaikka siinä on kyllä ollut kova yritys.
Kuten yksityisessäkin yrityksessä, joskus joutuu tekemään kovia päätöksiä, ja vetämään vyötä tiukemmalle. Silloin turhat roikkuvat läskit sulavat (tai saavat yt:ssä kenkää), ja yritys kehittää toimintaansa, tai kilpailijat talloo sen jalkoihinsa. Aivan sama juttu on nyt menossa valtionkin tasolla.
Ei se hallituksen syyttäminen mitään auta, aivan sama syöksykierre tässä on ollut menossa jo useamman hallituksen ajan. Nykyisessä tilanteessa pitää vaan jokaisen kyetä parantamaan omaan tuotosten yhteiskunnan hyväksi. Ja näistä loiseläjistä, jotka eivät tuota yhteiskunnalle kuin kuluja, pitäisi päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin datanomin opinnot syksyllä. Alkuun oli opetusta useimpina viikonpäivinä. Koulupäivät klo 9-14. Parissa kuukaudessa tilanne on muuttunut, kun uusi ryhmä aloitti opiskelut. Ensin opetus väheni 2-3 päivään viikossa. Päivät supistuivat aamu- tai iltapäiviksi. Nyt opetusta ollut kerran viikossa, välillä koko viikko "itseopiskelua". Tehtäviä ei enää ole, ja vanhoissakaan ei ollut deadlinejä. Heräämme kaverin kanssa kouluun pitääksemme vuorokausirytmin kunnossa. Syömme ilmaisen lounaan, luemme uutisia. Odotamme opetusta. Palautetta on annettu, mutta vastaus on sama: ei ole resursseja järjestää opetusta.
Tunnen tämmöisen datanomin. Jostain syystä valmistui vuotta aiemmin kuin muu kurssi. Jatkoi saman tien korkeampiin opintoihin.
Näyttäisi siltä, ettei opettajat ole tehtäviensä tasalla, eikä koulutuksen tasoa valvota mitenkään. Muutama yt-kierros vois tehdä hyvää tuollaiseen organisaatioon. Paskimmat pihalle, ja uusia innokkaita tilalle. Laiskuus ja löysäily on nyt piilotettu rahan puutteen taakse. Selitykset pois ja on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jos ei ole enää varaa istua oppilaiden kanssa 40 tuntia viikossa luokassa, niin pitää vaan keksiä toiset tavat tiedon oppilaisiin syöttäminen.
Lähes kaikessa valtion rahalla tehtävässä touhussa on nykyään sama juttu, ettei kukaan kunnolla valvo, että sille rahalle saadaan kunnon vastine.