Anoppi kantaa meille miehen lapsuuden tavaroita
Siis tilanne on se, että anoppi joka kyläilyllä tuo jotain miehen lapsena askartelemia juttuja tai kehystettyjä lapsuuskuvia miehestä. Ollaan sanottu ettei haluta mitään ylimääräistä roinaa kaappeihin, mutta "pitäähän sitä muistoja olla." on anopin vastaus.
Heitänkö vaan suoraan roskiin?
Omienkin lasten askartelut täyttää jo kaapit! Mitä sinä tekisit?
Kommentit (126)
Eikö se ole miehesi asia heittää omat askartelunsa roskiin?
Sanoisin uudestaan, että ÄLÄ TUO meille mitään tavaraa, ei vanhaa eikä uutta. Jos tuot, heitän roskiin. Ja sitten oikeasti heittäisin. En mitään inhoa niin paljon kuin rojua.
Vierailija kirjoitti:
Teille ne tavarat tulevat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, viimeistään kuolinpesää siivotessa. Siitähän tuossa anopin kannalta on kysymys. Ei ole mitään järkeä hänen säilyttää vuosikymmenestä toiseen niitä. Heittäkää pois jos ette halua säilyttää. Meillä on miehen suvun perintötavaraa valtavasta kirkkoraamatusta asti - valtaosa on tietysti heitetty pois, mutta kaikkea ei vaan voi.
Ei ole järkeä säilyttää, mutta miksi olettaa että me haluaisimme niitä säilyttää?? Jotain lapsen tekemiä piirustuksia tai joulukoristeita. Ymmärrän omat lapset ja tunnearvon, eli luulisi että hän haluaisi niitä pitää muistona!
Pitikö tätäkin sinun kysellä täällä palstalla asti????? Jos anoppi ei kerta puhetta ymmärrä -> kamat roskiin sitä mukaa kun kantaa, jos kerran ette niillä mitään tee, eikö!!!!!!!
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Meillä anoppi on säästänyt kamalasti miehen vanhoja leluja, vaatteita ja tavaroita ja jakelee lapsemme kautta niitä meille. Markkinoi 3-vuotiaalle jotain neonkeltaista vyölaukkua, että ”eiks tää oiski kiva”. Lapsi sitten tietty haluaa sen kaiken rojun meille kotiin. Mutta omassa kodissani mä saan lopulta päättää että mikä jää ja mikä menee roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi on säästänyt kamalasti miehen vanhoja leluja, vaatteita ja tavaroita ja jakelee lapsemme kautta niitä meille. Markkinoi 3-vuotiaalle jotain neonkeltaista vyölaukkua, että ”eiks tää oiski kiva”. Lapsi sitten tietty haluaa sen kaiken rojun meille kotiin. Mutta omassa kodissani mä saan lopulta päättää että mikä jää ja mikä menee roskiin.
Ai, miehellä ei ole mitään sananvaltaa tavaroihinsa?
Siis mies on jättänyt tavaroitaan anopille säilytykseen, ja nyt anoppi kehtaa tuoda niitä miehelle takaisin? Eiköhän se ole miehen oma asia joko säilyttää tai hävittää tavaransa, ei anopilla ole niitä velvollisuus säilöä!
Ne on miehen tavaroita, ei sinun. Sinulla ei ole mitään oikeutta viedä niitä roskiin, vaikka et niistä pidä. Veljeni vaimo kantoi roskiin ison osan miehensä lapsuudenaikaisista leluista ja veli vastaavasti hävitti vaimonsa merkkilaukut ja korut. Hänelläkin kun oli lupa päättää, mitä roinaa kotonaan säilytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Se lienee kastelahja, joten se kuuluu miehellesi. Mitä hän haluaa sen kanssa tehdä? Se ei oikeastaan ole lainkaan sinun asiasi.
Vierailija kirjoitti:
Siis mies on jättänyt tavaroitaan anopille säilytykseen, ja nyt anoppi kehtaa tuoda niitä miehelle takaisin? Eiköhän se ole miehen oma asia joko säilyttää tai hävittää tavaransa, ei anopilla ole niitä velvollisuus säilöä!
Ei, vaan mies on lapsena askarrellut vanhemmilleen esim joulukoristeita joita anoppi nyt kantaa meille, ovat itse teettäneet miehestä tauluja ja kaiverrettuja lautasia joita kantaa nyt meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Se lienee kastelahja, joten se kuuluu miehellesi. Mitä hän haluaa sen kanssa tehdä? Se ei oikeastaan ole lainkaan sinun asiasi.
Sanoo ettei halua tänne mitään roinaa ja häntä vituttaa että anoppi sitä tänne kantaa.
Meillä miniä on kuin ap eli mitään pojan vanhaa tavaraa ei saa heille tuoda. Tytär taas toimii päinvastoin eli on ottanut lelunsa jne. eikä niitä ole kannettu roskiin. Nyt pojan lapset ihmettelevät, miksi serkuilla on kaikenlaista ikivanhaa tavaraa, retroleluja jne. Miniä kertoo lapsilleen, että kun mummi hävitti kaikki isin lelut, mutta säästi Lauran tavarat, niin siksi meillä ei ole samanlaisia ihaniaautoja ja pelejä. Tosikiva!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies on jättänyt tavaroitaan anopille säilytykseen, ja nyt anoppi kehtaa tuoda niitä miehelle takaisin? Eiköhän se ole miehen oma asia joko säilyttää tai hävittää tavaransa, ei anopilla ole niitä velvollisuus säilöä!
Ei, vaan mies on lapsena askarrellut vanhemmilleen esim joulukoristeita joita anoppi nyt kantaa meille, ovat itse teettäneet miehestä tauluja ja kaiverrettuja lautasia joita kantaa nyt meille.
Kyllä ne silti on tavaroita, joiden kohtalosta päättää mies. Sitten kun sun äiti antaa teille kaikki sun aapiset ja vanhat askartelut niin sinä saat päättää onko ne sinulle säästämisen arvoisia.
T. Meille anoppi antoi vuosien mittaan niin vanhoja Aku Ankkoja, lautapelejä, askarteluja, puolikuntoisina leluja, isomummon kutomia sukkia, perintöaarteita kuten isopapan MitäMissäMilloin -kirjoja jne jne Minä laitoin ukon käymään ne läpi ja pakkaamaan laatikoihin. Monta vuotta sitten laatikot kököttivät varastossa, kunnes hän hermostui siihen että kaikki paikat on täynnä tavaraa ja oli hyvin hämmästynyt siitä, miksi kaikki tuo turha tavara oli yhä meillä 🙄. No sitten me vietiin viimein kaatikselle ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Miksei niitä kehyksiä voisi säästää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Se lienee kastelahja, joten se kuuluu miehellesi. Mitä hän haluaa sen kanssa tehdä? Se ei oikeastaan ole lainkaan sinun asiasi.
Sanoo ettei halua tänne mitään roinaa ja häntä vituttaa että anoppi sitä tänne kantaa.
Niin eli hänen mielestään äidin kuuluu säästää kaikki hänen muistonsa. Ei sillä niin väliä miten ahdasta äidillä on.
Jos anoppi jaksaa kantaa tavarat teille niin kyllä nyt yksi mies ne jaksaa kantaa takaisin ovesta ulos ja roskikseen. Tai sitten mies voi olla toiminnan ihminen ja tarjoutua sinne äitinsä luo käymään siellä ne tavarat läpi suoraan, mitä tulee teille ja mitä mies itse vie roskiin. Vaihtoehtoa ”jätetään nämä nyt äiti vaan tänne sun kaappiin” EI ole.
Heitätkö sä ap roskiin sitten kaikki omat lapsuusmuistosi kastelahjoja myöten?
Teille ne tavarat tulevat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, viimeistään kuolinpesää siivotessa. Siitähän tuossa anopin kannalta on kysymys. Ei ole mitään järkeä hänen säilyttää vuosikymmenestä toiseen niitä. Heittäkää pois jos ette halua säilyttää. Meillä on miehen suvun perintötavaraa valtavasta kirkkoraamatusta asti - valtaosa on tietysti heitetty pois, mutta kaikkea ei vaan voi.