Kaveri lyttää, loukkaantuisitteko te?
Viime vuodet ovat olleet aika rankkoja itselleni ja sitä myöden opiskelutkin ovat takkuilleet ja valmistuminen siirtynyt. Tässä jo jonkun aikaa olen kuitenkin saanut elämääni järjestykseen ja edennyt opiskeluissakin aika huimaa vauhtia. Valmistun maisteriksi näillä näkymin n. 31-32- vuotiaana, johon on vielä muutama vuosi aikaa. Tämä on toki valmistuneiden keskiarvoa korkeampi. Mutta itselläni sillä ei ole juurikaan merkitystä. Voi olla, että työnantaja ajattelee eri tavoin mutta sille en sitten mahda mitään.
Olen kuitenkin aloittanut opiskelutkin vasta 24-vuotiaana ettei nyt sentään mitään kymmeniä vuosia ole opinnot venyneet. Mikä on kuitenkin yllättänyt niin joidenkin läheisten asenne ja käyttäytyminen itseäni ja omia opiskelujani kohtaan nyt, kun itselläni sujuu paremmin.
Esim. juttelin tässä taannoin erään kaverini kanssa. Ei nyt hyvästä ystävästä voida puhua mutta kuitenkin kaverista, jonka kanssa juttelen aika usein henkilökohtaisistakin asioista.
Hän kyseli miten opinnot sujuvat ja vastasin, että todella hyvin ja kerroin parhaillaan lukevani seuraavien viikkojen tentteihin. Kaveri sitten vastasi naureskellen, että kuinka olen varmasti yli 40- vuotias ennen kuin viimein valmistun ja kuinka en varmasti ehdi työelämäänkään ennen kuin pitääkin jo ilmoittautua vanhainkotiin. Normaalisti tämän tyyppiset kommentit ohitan tai naureskelen mukana. Mutta mikä teki kommentin törkeäksi niin hän useasti ennenkin laukonut täysin saman kommentin, joten se tuntuu jo ivaamiselta. Ensimmäisellä kerralla ohitin kommentin, vaikka sisältä kiehuin mutta viime kerrallakin sanoin jo suoraan, että kyseinen kommentti tuntui aika pahalta. Mutta silti taas sama kommentti!
Mietin jo, että voiko jollakin oikeasti olla noin huono muisti vai ihan tahallaan haluaa provosoida ja ilkeillä? En yleensä monistikaan loukkaannu muiden sanomisista, ainakaan siis niin, että suoranaisesti pahoittaisin mieleni niistä. Johtuen ehkä siitä etten hirveästi kerro henkilökohtaisista asioistani muille kuin läheisilleni ja pinnallisista asioista vitsailu ei nyt niinkään loukkaa. Mutta mikä itseäni tässä loukkasi oli se, että olen tällä kyseiselle kaverille avautunut näistä vaikeuksistani, jotka ovat luonnollisesti vaikeuttaneet ja pitkittäneet opiskelujanikin, ja silti hänellä on pokkaa kommentoida noin.
Vieläpä kun en itse alkanut avautumaan nykykyisestä elämäntilanteestani, vaan hän ihan itse kyseli opinnoistani. Ja vieläpä kun vastaus oli, että hyvin menee niin alkoikin pilkka hänen puoleltaan.
Olen kyllä tyytyväinen nykytilanteeseeni ja siihen mihin suuntaan esim. opiskeluni ovat tällä hetkellä menossa mutta silti ehkä tietyllä tavalla poden jonkinlaista ikäkriisiä ja ehkä vähän suruakin siitä, että vuosia on mennyt ”hukkaan” vaikeuksieni takia. Sen takia tämän tyylinen kommentti tuntui aikamoiselta iskulta vyön alle ja loppupäivän nämä kaverini sanat olivatkin mielessä aiheuttaen huonon fiiliksen.
Tämä kaveri ei varsinaisesti ole mikään vitsiniekka, joten tuntuu oudolta, että se vitsailun tarve olisi juuri itselleni ns. arasta aiheesta. Sikäli siis kommentti tuntuu enemmän ilkeilyltä. Paljastuuko kenties oman elämäntilanteen muuttuessa millaisia ihmisiä sitä lähellä on, vai olenko jotenkin liian herkkis itseni suhteen? Loukkaantuisitteko te?
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos valmistuu yli 30-vuotiaana, ilman oman alan vankkaa työkokemusta ovat työnäkymät oikeasti kehnot. Joten sinällään valmistuminen on ihan yksi ja sama, cv:n tekokursseilla ja muussa aikuisten te-päivätoiminnassa on ihan sama onko gradu vuodelta 1990, 2007 vai 2021. Poikkeuksena jos valmistut jostain todellisen työvoimapulan alalta, esimerkiksi lääkiksestä.
Kaverisi on mölli, kun sanoo ääneen ilkeyksiä. Ota häneen etäisyyyttä ja ota lungisti.
Toki tavoitteena on saada oman alan työpaikka ennen valmistumista.Ja jos valmistuminen yli 30-vuotiaana on aivan sama niin pitäisikö suosiolla sitten vain lopettaa opiskelut ja kirjautua työkkäriin ja olla siellä kirjoilla se 48 vuotta vai mikähän se eläikä siihen aikaan mahdollisesti on. Eli sikäli mielestäni kommenttisi on aika irrelevantti. Ap
Siis 38 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapa käyttää sanaa itselläni. Minulla/minulle olisi sopivampi. Mutta eihän sitä kannata pohtia, että loukkaantuisiko tästä nyt vai ei. Se on tunne, joka tulee, jos tulee ja jää tulematta, jos sille ei ole tarvetta.
Minulla kuulostaa liian viralliselta ja itseäni taas häiritsee, jos tekstissä on "mulla." Niin ei kannattaisi varmaan miettiä mutta enpä tällaisia fiiliksiä ole hirveästi ennen kokenut niin mietin olenko jotenkin liikaa omassa kuoressani loukkaantuen asioista, joita suurin osa pitäisi harmittomana. Vai pitääkö muutkin kyseistä käytöstä kenties jo ilkeilynä. Ap
Viralliselta :DDD
Loukkaantuisin, ihmettelisin ja jättäisin omaan arvoonsa. Valmistun maisteriksi noin 45-vuotiaana toiseen ammattiin. Kyllä on köyhää ivata sellaisesta. Sahanpurua päässä. Vai kustako.
Palstan mielenterveysongelmainen on saapunut tänne jankkaamaan aiheen vierestä, älä Ap välitä.
Mitä kaveriisi tulee, itselläni on vähän samankaltaisia ongelmia erään kaverin kanssa. Tämä on piikitellyt kiertoteitse niin elämänvalintojani, kuin ulkonäköänikin. Piikkejä tulee tosin harvoin, ja niiden välillä ehdin aina "laskea suojaukseni", joten aina ne satuttavat puun takaa. Olenkin kaikista hyvistä puolista huolimatta aikeissa ottaa reilun etäisyyden tähän ihmiseen, pitkästä yhteisestä historiasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Jos valmistuu yli 30-vuotiaana, ilman oman alan vankkaa työkokemusta ovat työnäkymät oikeasti kehnot. Joten sinällään valmistuminen on ihan yksi ja sama, cv:n tekokursseilla ja muussa aikuisten te-päivätoiminnassa on ihan sama onko gradu vuodelta 1990, 2007 vai 2021. Poikkeuksena jos valmistut jostain todellisen työvoimapulan alalta, esimerkiksi lääkiksestä.
Kaverisi on mölli, kun sanoo ääneen ilkeyksiä. Ota häneen etäisyyyttä ja ota lungisti.
Suomalaiset valmistuvat yliopistosta keskimäärin 29-vuotiaana. Ilmeisesti Suomessa ei sitten juurikaan tarvita korkeakoulutettuja, kun niistä hyvin suuri osa on varaa pitää työttöminä liian korkean iän takia...
Katkaisisin suhteet kaveriin. Olet hienosti edennyt opinnoissa ja toinen vittuilee. Taitaa olla kateellinen, kun sinulla menee hyvin. Mieti, tekeekö tuollaisella "kaverilla" mitään. Aina kun sinulla menee hyvin, hän takuulla yrittää kateellisuuttaan lytätä.
Itse muuten valmistuin maisteriksi vasta 20 vuotta yliopistolle kirjoittautumisen jälkeen, syynä katko opinnoissa, koska työelämään meno ja ulkomaankomennukset. Ikinä en kuullut muuta kuin kannustusta kavereiltani, kun vielä keski-ikäisenä jaksoin tehdä gradun loppuun.
Kuulostaapa kaverisi kateelliselta. Ehkä sitä korpeaa ettei itse ole kouluttautunut? Ottaisin etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapa käyttää sanaa itselläni. Minulla/minulle olisi sopivampi. Mutta eihän sitä kannata pohtia, että loukkaantuisiko tästä nyt vai ei. Se on tunne, joka tulee, jos tulee ja jää tulematta, jos sille ei ole tarvetta.
Sinä taidat olla näitä energiasyöppöjä, kuten Ap:n kaverikin. Onneksi monet osaa ottaa etäisyyttä teistä nykyään. P.S. Äidinkilen opinnoissa on kehoitettu välttämään käyttämästä ilmaisua minulla/minulle turhaan. Mielipiede on omani, eikä minun tarvitse painottaa minun mielipiteeni.
Höpö höpö, nyt olet kyllä käsittänyt väärin. Nimenomaan tuota "itseä" on käsketty välttämään, kun tarkoitetaan "minä". Ei "minä" ole mikään kirosana, jota pitäisi vältellä erilaisin kiertoilmauksin.
- Anna kirja itselleni!
- Ostin omalle paidan.
Juu...
Vierailija kirjoitti:
Katkaisisin suhteet kaveriin. Olet hienosti edennyt opinnoissa ja toinen vittuilee. Taitaa olla kateellinen, kun sinulla menee hyvin. Mieti, tekeekö tuollaisella "kaverilla" mitään. Aina kun sinulla menee hyvin, hän takuulla yrittää kateellisuuttaan lytätä.
Itse muuten valmistuin maisteriksi vasta 20 vuotta yliopistolle kirjoittautumisen jälkeen, syynä katko opinnoissa, koska työelämään meno ja ulkomaankomennukset. Ikinä en kuullut muuta kuin kannustusta kavereiltani, kun vielä keski-ikäisenä jaksoin tehdä gradun loppuun.
Kateus on ihan normaali inhimillinen tunne. Miksi sen vuoksi pitäisi katkaista suhteet? Asiasta voi puhua ja sen voi selvittää ilman dramaattisia suhteiden katkomisia. Etkö sinä ole koskaan ollut kateellinen?
Muistaakseni keskimääräinen opiskeluaika on nykyään 7 vuotta, eikä 10 vuotta yliopistolla ole mitään ihmeellistä edes rajattujen opinto-oikeuksien aikaan. Voisi sanoa, että viidessä vuodessa valmistuva on suorastaan typerä, kun ei ymmärrä käyttää hyväkseen mahdollisuutta opiskella ja käyttää YTHS:n palveluita mahdollisimman pitkään.
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi tuollaista kaveria. Sinuna en ottaisi enää yhteyttä, enkä vastaisi sen yhteydenottoihin. Minun elämäni helpottui, kun tajusin, että piikittelijöistä pääsee eroonkin. Suosittelen.
No, ajattelematon ja kateellinen on. Ehkä tahallista tai ei, mutta joka tapauksessa se loukkaa sinua.
Sano, että loukkaa ja tuntuu pahalta. Jos ei ymmärrä niin ei ja jos ymmärtää, niin voi muuttaa käytöstään.
Mitä sitä salailekaan ja pakoilemaan. Ihan hyv8n voi olla selkä suorana ylpeä omasta opiskelustaan ja 9masta tekemisestään ja 9masta elämästään. Miksi mennä piiloon?
Sano oma mielesi. Tule esi8n sieltä. Hienoa, että opiskelet! Kaikessa iässä opiskelu kannattaa.
Se eläkejuttu on ihan klisee,,,ihan kunhan sanoo...aika moni sanoo noin. Toisaalta Moni opiskelee nykyään vielä viisikymppisenä uuteen ammattiin.
Ruoto suoraksi nyt vaan...et kai sinä itse sitä opiskeluasi häpeä?
Kysy siltä kaveriltasi että mikä häntä oikeasti vaivaa? Olisiko itse halunnut opiskella enemmän muttei uskaltanut? Vai tykkääkö hän vain yleisesti ottaen latistaa ihmisiä? Vai onko omassa elämässä jotain niin vialla että muiden piikittelyllä saa oman olon paremmaksi? Hänellähän tässä ongelma on eikä sinulla.
Huvittaa nämä "ystäväsi on varmaan kateellinen" kommentit. Melkein jokainen joka jaksaa vähän lukea pääsee johonkin yliopistoon sisälle ainakin muutaman yrittämän jälkeen. Mielestäni enemmän kadehdittavaa on vaikka ammattikoulun suorittamisesta tai vaikka vakituisesta työpaikasta siivoojana kun että roikutaan 10 vuotta (tai parhaat enemmänkin) yliopisto opiskelijana ikinä valmistumatta...
Eihän tuollaisilla opiskeluajoilla ja muilla ole enää mitään tekemistä nykymaailman kanssa. Olen itse suorittamassa 35-vuotiaana korkeakoulututkintoa, enkä ole edes vanhimmasta päästä. Alan vaihtajia ja muita riittää jokapaikassa. Ja eivät ole työnantajat ihmetelleet. Nykyinen työnantaja opiskelee itsekkin toista tutkintoa töidensä ohella.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä "ystäväsi on varmaan kateellinen" kommentit. Melkein jokainen joka jaksaa vähän lukea pääsee johonkin yliopistoon sisälle ainakin muutaman yrittämän jälkeen. Mielestäni enemmän kadehdittavaa on vaikka ammattikoulun suorittamisesta tai vaikka vakituisesta työpaikasta siivoojana kun että roikutaan 10 vuotta (tai parhaat enemmänkin) yliopisto opiskelijana ikinä valmistumatta...
"Melkein jokainen, joka jaksaa vain vähän lukea" ei kyllä pääse yliopistoon sisälle. Ei silti tarkoita, että yliopistossa opiskelussa olisi jotakin kadehdittavaa mutta kyllä sitä nyt silti saa ylpeä olla, että on haluamalleen alalle päässyt opiskelemaan. Ihan yleisesti. Ei ole mitenkään itsestäänselvyys, vaikka jostakin tällaisen käsityksen oletkin saanut. En kyllä itsekään usko kaverin olevan kateellinen. Hänellä kuitenkin parempi tilanne niin tutkinnon kuin taloudellisen tilanteenkin kannalta. Mutta jostain se tarve ilkkumiseen kuitenkin tulee. Enkä kuitenkaan usko, että kateuden tunne ihan noin loogisesti on selitettävissä. Jollakin voi ulkoisesti olla paljon paremmin asiat kuin itsellä mutta silti se toisen tyytyväisyys omaan elämään voi nostaa kateuden pintaan, oli toinen sitten siivoja tai ikiopiskelija. Ap
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä "ystäväsi on varmaan kateellinen" kommentit. Melkein jokainen joka jaksaa vähän lukea pääsee johonkin yliopistoon sisälle ainakin muutaman yrittämän jälkeen. Mielestäni enemmän kadehdittavaa on vaikka ammattikoulun suorittamisesta tai vaikka vakituisesta työpaikasta siivoojana kun että roikutaan 10 vuotta (tai parhaat enemmänkin) yliopisto opiskelijana ikinä valmistumatta...
Kuulostat kateelliselta. :) Et taida itse koskaan olla suorittanut korkeamman asteen opintoja. Ja usein opintojen venyminen johtuu juurikin siitä, että ollaan samalla töissä, hankitaan sitä tärkeää työkokemusta, mikä syö tietysti opiskeluun käytettyä aikaa. Yliopiston opisikelijana roikkuminen ei muuten syö yhtään enemmän yhteiskunnan resursseja kuin valmistuminen työttömäksi, itse asiassa paljon vähemmän, sillä opiskelija ei juuri saa yhteiskunnan tukia.
Varsinkin ulkonäöstä piikitteleminen kertoo niin suuresta tyhmyydestä ja moukkamaisuudesta, että sellaisten ihmisten kanssa en halua olla tekemisissä tai olla ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Palstan mielenterveysongelmainen on saapunut tänne jankkaamaan aiheen vierestä, älä Ap välitä.
Mitä kaveriisi tulee, itselläni on vähän samankaltaisia ongelmia erään kaverin kanssa. Tämä on piikitellyt kiertoteitse niin elämänvalintojani, kuin ulkonäköänikin. Piikkejä tulee tosin harvoin, ja niiden välillä ehdin aina "laskea suojaukseni", joten aina ne satuttavat puun takaa. Olenkin kaikista hyvistä puolista huolimatta aikeissa ottaa reilun etäisyyden tähän ihmiseen, pitkästä yhteisestä historiasta huolimatta.
Lyttäävä kaveri = entinen kaveri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä "ystäväsi on varmaan kateellinen" kommentit. Melkein jokainen joka jaksaa vähän lukea pääsee johonkin yliopistoon sisälle ainakin muutaman yrittämän jälkeen. Mielestäni enemmän kadehdittavaa on vaikka ammattikoulun suorittamisesta tai vaikka vakituisesta työpaikasta siivoojana kun että roikutaan 10 vuotta (tai parhaat enemmänkin) yliopisto opiskelijana ikinä valmistumatta...
Kuulostat kateelliselta. :) Et taida itse koskaan olla suorittanut korkeamman asteen opintoja. Ja usein opintojen venyminen johtuu juurikin siitä, että ollaan samalla töissä, hankitaan sitä tärkeää työkokemusta, mikä syö tietysti opiskeluun käytettyä aikaa. Yliopiston opisikelijana roikkuminen ei muuten syö yhtään enemmän yhteiskunnan resursseja kuin valmistuminen työttömäksi, itse asiassa paljon vähemmän, sillä opiskelija ei juuri saa yhteiskunnan tukia.
Ihan 4vuodessa amk:n käynyt sairaanhoitaja olen, tuskin siis tarpeeksi korkeakoulutettu eli siis kateellinen öö mistä... ai niin näistä vuosia kesken olleista opinnoista.. ja ap ei tainnut mainita että opiskelut viivästysttneet töiden tähden (pahoittelut jos näin oli ja ohi meni minuta).
Pahoittelen kirjoitus virheitäni :/
Toki tavoitteena on saada oman alan työpaikka ennen valmistumista.Ja jos valmistuminen yli 30-vuotiaana on aivan sama niin pitäisikö suosiolla sitten vain lopettaa opiskelut ja kirjautua työkkäriin ja olla siellä kirjoilla se 48 vuotta vai mikähän se eläikä siihen aikaan mahdollisesti on. Eli sikäli mielestäni kommenttisi on aika irrelevantti. Ap