Lue keskustelun säännöt.
Mikä on "vaikein" kirja jonka olet lukenut?
Kommentit (878)
Kaikki sellaiset kirjat, joissa ei oikein tapahdu mitään/ aihepiirinä ihmissuhdemärehdintä. Jaarittelu on raskasta luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kirjoittamat kirjat ovat yleensä sontaa ja solkkausta alusta loppuun. Anna karenina taitaa olla ainoa minkä olen jaksanut juuri ja juuri hädin tuskin kärsien lukea loppuun miehiltä. Harmittaa vieläkin miten tuhlasinkaan aikaani moiseen.
Punatukkaisten naisten kirjoittamat kirjat ne vasta hankalia luettavia ovatkin.
Joo, ja mä olin jo kirjastossa tarttumassa kiinnostavaan kirjaan, mutta muistin onneksi googlettaa tiedot kirjailijasta. Selvisi, että hän oli vasenkätinen, niin laitoin kirjan sitten takaisin hyllyyn.
Onneksi nykyään on netti, niin voi heti tarkistaa kirjailijan ulkonäön, iän, seksuaalisen suuntautumisen, millainen kirjailija on ihmisenä, mitä hän ajattelee ja mitä puoluetta äänestää. Voi sitten sen perusteella valkata sopivaa lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Foster-Wallacen 'Päättymätön riemu' en tiedä oliko jo mainittu enkä jaksa lukea 34 sivua
Kyseessähän on upea teos. Yksi parhaista.
Se on muuten ihan vaan Wallace, siis jos sukunimeä hänestä käytät.
Vierailija kirjoitti:
Ernest Hemingwayn jaarittelut.
Sinänsä kiinnostava kommentti, että Hemingway nimenomaan ei jaarittele. Kaikki ilmaistaan tapahtumia kuvaavilla, lyhyillä päälauseilla. Tai lyhyillä repliikeillä. Henkilöiden tunnetiloja ei kuvailla lainkaan, ne saa lukija päätellä tapahtumista ja repliikeistä. Ei ole kaikkitietävää kertojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ernest Hemingwayn jaarittelut.
Sinänsä kiinnostava kommentti, että Hemingway nimenomaan ei jaarittele. Kaikki ilmaistaan tapahtumia kuvaavilla, lyhyillä päälauseilla. Tai lyhyillä repliikeillä. Henkilöiden tunnetiloja ei kuvailla lainkaan, ne saa lukija päätellä tapahtumista ja repliikeistä. Ei ole kaikkitietävää kertojaa.
Kyllä näin, Hemingway on ns. minimalisti, joka sinänsä on huono kirjoittamisen tapa, mutta tietenkin mielipide kysymys.
Vilkaisin nuorena Sinuhe egyptiläinen kirjaa alusta ja totesin että antaa olla. Vaikutti jotenkin pitkäveteiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntematon sotilas. En yksinkertaisesti jaksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dostojevskin Rikos ja rangaistus 14-vuotiaana.
Taisin olla vähän liian nuori, mutta enpä ole edes yrittänyt lukea sitä aikuisena, kun muistissa on siitä pelkästään haukotuttavan tylsää tekstiä. Ehkä kuitenkin pitäisi kokeilla?
1200 sivuinen tenttikirja englanniksi organisaatiokäyttäytymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole loppuun päässyt (joka toinen ilta yritän jatkaa) Elena Ferranten Loistava ystäväni -kirjaa. SInänsä ihan mielenkiintoisesti kirjoitettu ja ymmärtääkseni paljon hehkutettu, mutta ihan hiton vaikea pysyä perässä hahmoissa. Ehkä moni muu on eri mieltä mutta paljon erilaisia italiankielisiä nimiä ja paikkoja, jotenkin en vaan yhtään pysy perässä kuka oli kukakin. Oli ajatuksena lukea koko sarja, mutta tosiaan tää ekakin jo tökkii.
Advanced Quantum Mechanics / J. J. Sakurai
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aapinen
Tavutettu! Hirveää lukuprosessin rai-ska-us-ta.
Et osaa tavata.
Osasin jo lukea mennessäni kouluun, tavaamisen opettelu oli siksi vaikeaa.
Minulla sama. En voinut käsittää, miksi piti tavata, kun suoraan lukeminen oli niin paljon helpompaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aapinen
Tavutettu! Hirveää lukuprosessin rai-ska-us-ta.
Et osaa tavata.
Osasin jo lukea mennessäni kouluun, tavaamisen opettelu oli siksi vaikeaa.
Minulla sama. En voinut käsittää, miksi piti tavata, kun suoraan lukeminen oli niin paljon helpompaa...
Täällä myös. Sama laskemisen kanssa. Pelattiin korttia varmaan pari-kolmevuotiaasta saakka, niin joku kymmenen kertotaulu oli jo muistissa. Sit piti aloittaa yhteenlaskusta...1+1...
Pyöröovi kirja
Se on mukaansatempaava ja jännittävä mutta loppua kohden se siirtyy huomaamatta takaisin alun tapahtumiin ja alkaa toistaa itseään. Jos lukija ei ole tarkkana eikä tajua hypätä pois oikeassa kohdassa, lukija jää kirjan kanssa ikuiseen silmukkaan.
Kaino Laaksosen Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi.
Virginia Woolfin Majakka kirjallisuuden tenttiin. Ei mitään järkeä muutenkaan yrittää lukea ja sisäistää 13 eri-ikäistä klassikkoa yhteen tenttiin. Don Quiotesta pidin sekä myös Hamletista. Anna Karenina jäi kesken puuduttavaan samettiverhojen kuvaukseen. Majakka oli se, mistä sitten kysyttiin. Mitään en teoksesta muistanut saati ymmärtänyt, ja tentistä napsahtikin yliopistourani ainoa ykkönen.
Tuskin pärjää Kalle Päätalon tuotoksille? Voe hyvänen aika! Ovelta kaivolle meno kesti 12 sivua. En kestänyt...Sofi Oksasen tuotokset eri sarjaa mutta ei kestänyt sitä 1950-luvun ryssävihaa serkun kaiman kokemana.