Mikä on "vaikein" kirja jonka olet lukenut?
Kommentit (720)
Hassua, että Anna Kareninaa pidettiin sovinistisena. Mielestäni kirja on aikaansa nähden feministinen, ja ottaa kantaa siihen, ettei nainen koskaan ollut vapaa vaan sivilisäätynsä vanki. Anna kärsi kohtuuttomasti valinnoistaan, kun Vytosvki ei menettänyt asemaansa. Hän ei voinut ymmärtää miltä se tuntui Annasta, joka oli valintansa vuoksi menettänyt lapsensa ja asemansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa elämässä. Tämä ajoi Annan äärimmäiseen ratkaisuun.
Muutenkin kirja otti kantaa sen aikaiseen yhteiskuntajärjestykseen.
Opiskeluun liittyvät kirjat, varsinkin jos ei niin kovasti kiinnosta. Harvoin onkin mielenkiintoisesti kirjoitettu. Muista kirjoista sanoisin, että jos ei ole tunnu kiinnostavalta ja viihdyttävältä, jätän kesken, enkä tuhlaa niihin energiaa. Muutoin luen paljon. Lukeminen on yksi elämän suurimmista nautinnoista.
Taru sormusten herrasta. Ei menny tajuntaan.
Heidi Jaatine: Kaksi viatonta päivää.. Oli ihan järkyttävän vaikealukuinen ja varmasti sen takia pääsi jopa Finlandia palkinto ehdokkaaksi ja siihen ovat tämän kirjailijan meriitit loppuneet, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että Anna Kareninaa pidettiin sovinistisena. Mielestäni kirja on aikaansa nähden feministinen, ja ottaa kantaa siihen, ettei nainen koskaan ollut vapaa vaan sivilisäätynsä vanki. Anna kärsi kohtuuttomasti valinnoistaan, kun Vytosvki ei menettänyt asemaansa. Hän ei voinut ymmärtää miltä se tuntui Annasta, joka oli valintansa vuoksi menettänyt lapsensa ja asemansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa elämässä. Tämä ajoi Annan äärimmäiseen ratkaisuun.
Muutenkin kirja otti kantaa sen aikaiseen yhteiskuntajärjestykseen.
Kuka Vytosvki??
Vierailija kirjoitti:
Foucaultin heiluri
Kafkan metamorfoosi
Kummatkin kaksi ehdotonta top 10 -menijää mulle
Vartiainen: Hänen olivat linnut
Olen aloittanut sen lukuisia kertoja, en koskaan pääse piippuhyllyä pitemmälle.
Sonderkommando – tarinani Auschwitzista
Todella ahdistavaa luettavaa, ja kun vielä ymmärtää asioiden realismin niin kyllä joutui ajoittain kirjan laskemaan kädestä pois.
William Faulknerin Ääni ja Vimma. Kirjassa oli kiinnostavia kohtia, mutta en tajunnut kyllä mistään mitään.
Kalevala. Mielenkiintoinen tarina mutta teksti niin vaikea ymmärtää. Luin ensimmäisen kerran yläasteella jolloin puursin sen sisulla läpi. N. 20 v myöhemmin luin uudestaan lyhennetyn version, se meni jo paremmin ja juoneen pääsi paremmin sisälle mutta silti haastavaa.
Saarikosken tuotanto tullut luettua. Koko ajan ajatus ja lukeminen pysähteli, kun piti miettiä, oliko jossain juuri lukemassani lauseessa jotain piilosyvää hienoa sisältöä, mitä en vaan tajunnut. Runot meni vähän helpommin ja niin myös Matteuksen evankeliumin käännös.
Fysiikan kirja ja eri metallien leikkuumenetelmistä kertovat kirjat vieraalla kielellä
Markiisi de Saden "Justine".
Inhotti, ahdisti ja v*tutti. Ei tarvii lukea ikinä uudestaan....
Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Ei pahalla kirjoittajaa kohtaan, jos sattuu lukemaan tämän. Kirja on työläs lukea kuin mikä!
Sadan vuoden yksinäisyys. Oli kyllä aika kokemus, jotenkin odotin loppuhuipennusta joten vähän piti väkisin lukea kolme neljäsosaa kirjasta. Ei vaan tyylilaji koskettanut.
Vierailija kirjoitti:
Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Ei pahalla kirjoittajaa kohtaan, jos sattuu lukemaan tämän. Kirja on työläs lukea kuin mikä!
Meillähän on tämä kirjahyllyssä, miehen opiskeluaikojen peruja. Täytyypä huvikseni selata, olen aiheesta lukenut vain helposti lähestyttävää materiaalia ja siksi kiinnostaa, miten asiasta voi kirjoittaa toisin. Taidan olla masokisti.
Vaikeimpia on olleet Stephen Hawkingin ja Esko Valtaojan kirjat. Minä yritän todella hahmottaa päässäni kaiken näiden kirjojen sisällöstä. En ole ihan täysin onnistunut. Hyvää aivojumppaa!
Haudatkaa sydämeni wounded kneehen
En tosin ole lukenut sitä vieläkään loppuun asti, koska itken vaan koko ajan :/
Mutta se on vaikein kirja lukea.