Lääkäri teki lasun
Kun olemme unohtaneet kaksi lääkärikäyntiä. Mitä ihmettä nyt tapahtuu? Olemme normaali perhe, molemmat olemme töissä ja lapset päiväkodissa. Pk on sujunut hyvin.
Ahdistaa. Sosiaalityöntekijää menemme tapaamaan....
Kommentit (195)
Paras täällä on tuo "sivusta seurannut" 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kaverilta huostaanotettiin kaksi nuorinta lasta kun olivat liian kipeitä käyttämään lapsiaan lääkärillä
No v...u niin varmaan. Mitään muutahan ei koskaan ollut. Eli juu, uskotaan, että tuosta tulisi huostaanotto. Not. Kauheeta wt porukkaa taas liikkeellä.
Että minulla käy hermoille tämmöiset jeesustelijat. Odotapa vaan kun tilanne sattuu omalle kohdallesi. Siinäpähän sitten näet olisiko kannattanut esittää tietävänsä asioita, joista ei tiedä yhtään mitään. Viranomaisten käytös voi olla täysin sattumanvaraista, mielivaltaista ja vaarallisen piittamatonta, mutta aina löytyy näitä ääliöitä, jotka eivät usko mitään ennen kuin sattuu omalle kohdalle.
t. Lastensuojelun harjoittamaa käsittämätöntä vainoamista sivusta seurannut
Nä on samaa luokkaa kun ne jutut "siis poliisi vaan pidätti mut, mä en tehnyt mitään!!" joo koska niillä ei ole parempaa tekemistä kun ottaa randomeita kadulta kyytiin ilman syytä.. Jep jep.
Minä olen menettänyt myös uskoni näihin lastensuojelun muka vainoamisiin. Tutusta tehtiin lasu, koska vanhemmat oli romahtamispisteessä ja kerta voimat eivät enää riittäneet lasten kasvatukseen, käytiin lapsiin käsiksi. Tämäkin oli heidän mielestään aiheetonta kiusaa, aiheeton ilmoitus ja heitä vaan piinataan. Silmät aukesi tuon tapauksen kohdalla.
Et nyt ap lietso itseäsi paniikkiin. Käyt haastattelussa ja that’s it. Niillä ei todellakaan ole resursseja alkaa kyttäämään ja viilaamaan pilkkua, jos kaikki on ihan hyvin.
Tosin ihmettelen, miksi ihmiset tekevät lapsia, jos kerta molemmilla vanhemmilla menee työt lasten edelle. Arvojärjestys on pahasti pielessä.
Minusta tuossa on järkyttävää lähinnä yhteiskunnan resurssien väärinkäyttö. Ap on mielestään työkiireineen niin tärkeä ihminen, että voi istuttaa lääkäriä vaikka kuinka monta kertaa vastaanotolla turhaan odottamassa, kun ap ei ehdi moisia muistella. Ihan käsittämättömän törkeää.
Peruuttamatta jäävä aika on suoraan joltakulta toiselta tarvitsijalta pois, ja lasku veronmaksajille on iso.
Katso, ap, peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että asioita unohtuu. Kun lapset olivat pienempiä, olin työpaikassa, missä oli älytön stressi koko ajan ja vuoroja vaihdettiin. Mutta pakko oli kulkea töissä, koska rahaakin oli saatava. Olin välillä niin väsynyt, että en muistanut kaikkia asioita. Onneksi pojalla on älyttömän hyvä muisti ja muisti kaikki hammaslääkärit yms. kun itse unohdin ne. Muuten olisi sinä syksynä lasuja paukkunut useampikin. Jälkeen päin tuntui, että se vuosi oli pitkää ja pimeää mustaa, kun olin niin väsynyt.
Onneksi sain vaihtaa työpaikkaa, niin elämä helpottui.
Ja kyllä, oli asiat seinäkalenterissa ja puhelimen kalenterissa. Mutta silti oli päiviä, että en muistanut kaikkia asioita, joita olisi pitänyt huolehtia.
Näin terveydenhuoltoalalla työskentelevänä olisin kyllä ollut huolissani perheesi tilanteesta jos olit noin rättiväsynyt. Tuollainen väsymys vaarantaa lasten turvallisuuden. Ei lasu olisi välttämättä ollut huono juttu.
Terveydenhuoltoalan työskentelijät eivät muutenkaan ymmärrä mitään siitä millaista on olla nykyään töissä yksityisellä sektorilla. Jos olet kotona ja työtön, olet lusmu. Jos teet töitä yksityisellä puolella niin työnantajan pitäisi aina taipua työntekijän vaateisiin (?). Ainoa keino naisille Suomessa on edelleen päästä kunnan suojatyöpaikkaan. Siellä saa huoletta saikuttaa myös muksujen takia. Olen ollut julkisella terveydenhuollossa töissä niin tiedän mistä puhun. Yksityisellä onkin eri meininki. Siinä on oikeasti tiukilla kun pitäisi pärjätä töissä ja hoitaa lapset.
Kuule AP! Minä olen sitä mieltä, että lasu oli täysin turha ja negatiivinen asia. Minun mielestä koko lastensuojelu voidaan aivan rauhassa ajaa alas. Se on vain merkki siitä, että kukaan ei halua välittää kenestäkään. Lähimmäisenrakkautta ei pysty ulkoistamaan, kysymys on pelkästään siitä, että joku toinen saakoon hoitaa. Voit minun mielestäni aivan hyvin sanoa, että ette mene juttelemaan, paitsi jos haluat mennä. Ei tuollaisten asioiden takia tarvitse saada keneltäkään mitään näpäytystä eikä mitään. Lasten kuolemista murhaajavanhempien käsiin ei estä kukaan eikä mikään, jos niikseen tulee. Muiden asioihin saa sekaantua minun mielestä niin paljon kuin kunnioittavasti ja samalta tasolta pystyy. On aivan absurdia, että nostetaan joku instanssi ja sen henkilöt yli muiden lasten kasvatuksessa ja määräilemään ja neuvomaan miten muut lapsiaan hoitavat. Neuvoja saa vaikka naapurilta, jos on niitä vailla. Tai itse voi etsiä asiantuntemusta, jos haluaa tutkimusten taakse piiloutua. Vanhemmat ovat yhä vain vastuuttomampia kun mitään vastuuta ei heille anneta. Aina tulee lasu ja pelastaa ja jos ei pelasta, niin kansa ei tuomitse vanhempia vaan sen lasun. Oi aikoja.
Meistä ei tehty, vaikka unodin 6-vuotisneuvolan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa on järkyttävää lähinnä yhteiskunnan resurssien väärinkäyttö. Ap on mielestään työkiireineen niin tärkeä ihminen, että voi istuttaa lääkäriä vaikka kuinka monta kertaa vastaanotolla turhaan odottamassa, kun ap ei ehdi moisia muistella. Ihan käsittämättömän törkeää.
Peruuttamatta jäävä aika on suoraan joltakulta toiselta tarvitsijalta pois, ja lasku veronmaksajille on iso.
Katso, ap, peiliin.
Tosiaan oudon kevytmielinen suhtautuminen näihin unohteluihin. Minulle on kerran käynyt niin, että miehen kanssa sovittiin että varaan hänelle ajan hammaslääkäriin (yksityinen) ja kyselin häneltä sopivia aikoja ja tein sitten sen varauksen. Mutta joku ajatuskatkos siinä tuli, etten sitten vielä erikseen sanonut miehelle minkä ajan olin varannut (olin kysynyt "käykö tämä?" ja mies sanoi "joo") ja huolehtinut, että mies merkkaa sen ylös. Niin siinä sitten kävi että se käynti unohtui kun en itsekään siitä muistanut erikseen muistuttaa. Kyllä häpesin silmät päästäni! Sieltä tuli sitten lasku, olikohan 40-50€ peruuttamatta jääneestä ajasta ja tuntui että olisivat saaneet laskuttaa enemmänkin. Ja pitkään tuntui että täytyy joku anteeksipyyntökirje sinne laittaa, mutta en saanut aikaiseksi. Niin paljon hävetti tuo ja kun mietin miltä siitä hammaslääkäristä tuntui kun odottaa siellä ja potilas ei ilmaannu. Vaikka se oli vahinko, niin tuollaisia vahinkoja ei kerta kaikkiaan saisi sattua. Se on todella epäkunnioittavaa käytöstä. Ja tässä ap:n tapauksessa todellakin järkyttävää yhteiskunnan resurssien haaskausta.
Ne jotka tekee sitä arvokasta hoitotyötä julkisella sektorilla tietävät miten niukat ne resurssit on. Varmasti heillä on työssä rankkaa jo ihan sen vuoksi etteivät pysty hoitamaan ihmisiä niin hyvin kuin haluaisivat. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät saa hoitoa ja jotkut joutuvat jonottamaan kohtuuttoman pitkään. Miettikää tätä taustaa vasten miltä se siitä lääkäristä tuntuu, kun joku tohelo ei saavu paikalle sovittuna aikana!
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että asioita unohtuu. Kun lapset olivat pienempiä, olin työpaikassa, missä oli älytön stressi koko ajan ja vuoroja vaihdettiin. Mutta pakko oli kulkea töissä, koska rahaakin oli saatava. Olin välillä niin väsynyt, että en muistanut kaikkia asioita. Onneksi pojalla on älyttömän hyvä muisti ja muisti kaikki hammaslääkärit yms. kun itse unohdin ne. Muuten olisi sinä syksynä lasuja paukkunut useampikin. Jälkeen päin tuntui, että se vuosi oli pitkää ja pimeää mustaa, kun olin niin väsynyt.
Onneksi sain vaihtaa työpaikkaa, niin elämä helpottui.
Ja kyllä, oli asiat seinäkalenterissa ja puhelimen kalenterissa. Mutta silti oli päiviä, että en muistanut kaikkia asioita, joita olisi pitänyt huolehtia.
Itse olen tyyppiä, joka aina unohtaa kaiken, mutta silti ei kirjoita mitään kalenteriin. Koska kyllähän minä nyt tällä kertaa muistan... nelivuotisneuvolan unohdin kaksi kertaa peräkkäin ja kolmannella olin laittanut ylös väärän päivän. Ei meistä lasua tehty. Kohteliaasti mutta tiukasti neuvolan täti vain muistutti, että se on aina hukkaan mennyttä aikaa, jos toinen jää tulematta ja joku muu olisi voinut sen ajan tarvita. Mutta kommentteja lukiessa on todettava, että harvinaisen täydellisiä äitejä näyttää meiltä löytyvän. Jää mietityttämään, että puuttuuko aloituksesta jotakin tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Paras täällä on tuo "sivusta seurannut" 😂
Minusta se ei ollut elämäni parasta aikaa kun ystäväni elämässä oli rankkaa.
Mutta ei sinun -tai muiden- tarvitse uskoa että ei ollut itsestäni kyse.
Kyllä tuollaista tapahtuu jonkin verran, ikävää osallisille ja vie voimavaroja sosiaalityöntekijöiltä ja aikaa niiltä lapsilta jotka oikeasti tarvitsisivat apua.
Vierailija kirjoitti:
Meistä ei tehty, vaikka unodin 6-vuotisneuvolan.
Ei teistä olisi voitu tehdäkkään. Vain siitä lapsesta olisi voitu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että asioita unohtuu. Kun lapset olivat pienempiä, olin työpaikassa, missä oli älytön stressi koko ajan ja vuoroja vaihdettiin. Mutta pakko oli kulkea töissä, koska rahaakin oli saatava. Olin välillä niin väsynyt, että en muistanut kaikkia asioita. Onneksi pojalla on älyttömän hyvä muisti ja muisti kaikki hammaslääkärit yms. kun itse unohdin ne. Muuten olisi sinä syksynä lasuja paukkunut useampikin. Jälkeen päin tuntui, että se vuosi oli pitkää ja pimeää mustaa, kun olin niin väsynyt.
Onneksi sain vaihtaa työpaikkaa, niin elämä helpottui.
Ja kyllä, oli asiat seinäkalenterissa ja puhelimen kalenterissa. Mutta silti oli päiviä, että en muistanut kaikkia asioita, joita olisi pitänyt huolehtia.
Itse olen tyyppiä, joka aina unohtaa kaiken, mutta silti ei kirjoita mitään kalenteriin. Koska kyllähän minä nyt tällä kertaa muistan... nelivuotisneuvolan unohdin kaksi kertaa peräkkäin ja kolmannella olin laittanut ylös väärän päivän. Ei meistä lasua tehty. Kohteliaasti mutta tiukasti neuvolan täti vain muistutti, että se on aina hukkaan mennyttä aikaa, jos toinen jää tulematta ja joku muu olisi voinut sen ajan tarvita. Mutta kommentteja lukiessa on todettava, että harvinaisen täydellisiä äitejä näyttää meiltä löytyvän. Jää mietityttämään, että puuttuuko aloituksesta jotakin tietoa.
Ei teistä olis voitu tehdä lasu ilmoitusta mikäli ette kaikki ole alaikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on jo toinen tarina tänään kun kuulen, että normaalista perheestä tehdään lasu.
Eli onko perheiltä jo kadonnut käsitys normaalista perheestä?
Normaali perhe ei unohda kahta kertaa lapsen lääkäriaikaa!
Stressaava työ ja kiire kiire kiire.. hyvä, että lääkäri teki lasun! Jos on noin stressi ja kiire niin lapsihan siinä kärsii.
Perheestä ei tehdä lasu ilmoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että asioita unohtuu. Kun lapset olivat pienempiä, olin työpaikassa, missä oli älytön stressi koko ajan ja vuoroja vaihdettiin. Mutta pakko oli kulkea töissä, koska rahaakin oli saatava. Olin välillä niin väsynyt, että en muistanut kaikkia asioita. Onneksi pojalla on älyttömän hyvä muisti ja muisti kaikki hammaslääkärit yms. kun itse unohdin ne. Muuten olisi sinä syksynä lasuja paukkunut useampikin. Jälkeen päin tuntui, että se vuosi oli pitkää ja pimeää mustaa, kun olin niin väsynyt.
Onneksi sain vaihtaa työpaikkaa, niin elämä helpottui.
Ja kyllä, oli asiat seinäkalenterissa ja puhelimen kalenterissa. Mutta silti oli päiviä, että en muistanut kaikkia asioita, joita olisi pitänyt huolehtia.
Näin terveydenhuoltoalalla työskentelevänä olisin kyllä ollut huolissani perheesi tilanteesta jos olit noin rättiväsynyt. Tuollainen väsymys vaarantaa lasten turvallisuuden. Ei lasu olisi välttämättä ollut huono juttu.
Lastensuojeluviranomaiset varmaan pystyykin siihen jotain, että sijaisena teet ensin yövuoron, sitten aamun ja perään kaksi yövuoroa. Jos sanot, ettet jaksa, niin uutta työsuhdetta ei tule.
Enemmän lapsi on vaarassa, jos äiti makaa kotona työttömänä ja ei viitsi ottaa sijaisuuksia vastaan siinä toivossa, että saa joskus vakituisen paikan.
Ja kyllä, lapsi selvisi oikein hyvin tämän hullun vuoden. Kävi hammaslääkärinsä ja oppi hoitamaan asiansa itse ja on tällä hetkellä reipas lukiolainen, joka saa kiitettäviä melkein kaikista aineista. Ja samalla oppi sen, että töitä on vain joskus tehtävä,jos meinaa jotain itselleen ja lapsilleen saada, eikä vain maata sohvalla ja valittaa, kun yhteiskunta ei anna rahaa tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän naisen, joka antoi lapselle pääkipuun panacodin, kun ei ollut muuta kotona --> lääkäri teki lasun siitä, että äiti oli oli antanut lapselle huumetta!
Kodeiinia ei saa käyttää alle 12-vuotiaille lapsille kodeiinin vaihtelevan ja ennalta arvaamattoman morfiiniksi muuttumisen aiheuttaman opioidimyrkytyksen riskin vuoksi.
Reseptilääkkeet on aina vain sen henkilön käyttöön, kenelle ne määrätty. Itsekin tekisin välittömästi lastensuojeluilmoituksen, jos tietäisin jonkun antavan lapselleen Panacodia.
Itse olen juuri tuollainen unohtelija,ollut lapsesta asti. Välillä meinaa yöunet mennä,kun tuntuu että onko nyt muistanut kaiken ja pelottaa että joku tekee lasun. En uskalla kyllä enempää lapsia hankkia mm.tuon syyn vuoksi. Ei ne unohtelevat vanhemmat aina ole välinpitämättömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että asioita unohtuu. Kun lapset olivat pienempiä, olin työpaikassa, missä oli älytön stressi koko ajan ja vuoroja vaihdettiin. Mutta pakko oli kulkea töissä, koska rahaakin oli saatava. Olin välillä niin väsynyt, että en muistanut kaikkia asioita. Onneksi pojalla on älyttömän hyvä muisti ja muisti kaikki hammaslääkärit yms. kun itse unohdin ne. Muuten olisi sinä syksynä lasuja paukkunut useampikin. Jälkeen päin tuntui, että se vuosi oli pitkää ja pimeää mustaa, kun olin niin väsynyt.
Onneksi sain vaihtaa työpaikkaa, niin elämä helpottui.
Ja kyllä, oli asiat seinäkalenterissa ja puhelimen kalenterissa. Mutta silti oli päiviä, että en muistanut kaikkia asioita, joita olisi pitänyt huolehtia.
Itse olen tyyppiä, joka aina unohtaa kaiken, mutta silti ei kirjoita mitään kalenteriin. Koska kyllähän minä nyt tällä kertaa muistan... nelivuotisneuvolan unohdin kaksi kertaa peräkkäin ja kolmannella olin laittanut ylös väärän päivän. Ei meistä lasua tehty. Kohteliaasti mutta tiukasti neuvolan täti vain muistutti, että se on aina hukkaan mennyttä aikaa, jos toinen jää tulematta ja joku muu olisi voinut sen ajan tarvita. Mutta kommentteja lukiessa on todettava, että harvinaisen täydellisiä äitejä näyttää meiltä löytyvän. Jää mietityttämään, että puuttuuko aloituksesta jotakin tietoa.
Ei teistä olis voitu tehdä lasu ilmoitusta mikäli ette kaikki ole alaikäisiä.
Ei ole kokemusta, mutta voisin kuvitella että lasu kyllä koskettaa ja vaikuttaa perheeseen, vaikka olisikin vain lapsesta tehty. Mutta kiutos kun oikaisit asian, koska tuohan näkökulma tässä olikin se ydin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tuollainen unohtelija,ollut lapsesta asti. Välillä meinaa yöunet mennä,kun tuntuu että onko nyt muistanut kaiken ja pelottaa että joku tekee lasun. En uskalla kyllä enempää lapsia hankkia mm.tuon syyn vuoksi. Ei ne unohtelevat vanhemmat aina ole välinpitämättömiä.
Samaa ajattelen. Että vaikka olenkin sellainen "kymmenellä pennillä siirappia"-ihminen niin varmasti lapsia rakastetaan ja heistä pidetään huolta ja henki ja terveys sekä psyykkinen tai emotionaalinen kehitys ja tasapaino ei vaarannu ja sen soisi muidenkin ymmärtävän.
On kuitenkin lapsia jotka oikeasti tarvitsevat väliintuloa ja apua, toisin kuin hajamielisten prosfessoreiden perheessä.
Mitä tapahtuisi, jos tällaisen hajamielisen vanhemman lapsi tarvitsisi hoitoa säännöllisesti? Pitäisi antaa lääkettä tietyin väliajoin. Pitäisi kenties antaa pistoksia tiettyinä päivinä. Ehkä pitäisi mitata verensokeri montaa kertaa päivässä ja laskea hiilihydraatit seuraavasta ateriasta ja muistaa antaa oikea määrä insuliinia? Jos ei muista edes lääkärikäyntiä, niin kauhistuttaa ajatus kroonisesti sairaan lapsen hoidosta tällaisella vanhemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Kuule AP! Minä olen sitä mieltä, että lasu oli täysin turha ja negatiivinen asia. Minun mielestä koko lastensuojelu voidaan aivan rauhassa ajaa alas. Se on vain merkki siitä, että kukaan ei halua välittää kenestäkään. Lähimmäisenrakkautta ei pysty ulkoistamaan, kysymys on pelkästään siitä, että joku toinen saakoon hoitaa. Voit minun mielestäni aivan hyvin sanoa, että ette mene juttelemaan, paitsi jos haluat mennä. Ei tuollaisten asioiden takia tarvitse saada keneltäkään mitään näpäytystä eikä mitään. Lasten kuolemista murhaajavanhempien käsiin ei estä kukaan eikä mikään, jos niikseen tulee. Muiden asioihin saa sekaantua minun mielestä niin paljon kuin kunnioittavasti ja samalta tasolta pystyy. On aivan absurdia, että nostetaan joku instanssi ja sen henkilöt yli muiden lasten kasvatuksessa ja määräilemään ja neuvomaan miten muut lapsiaan hoitavat. Neuvoja saa vaikka naapurilta, jos on niitä vailla. Tai itse voi etsiä asiantuntemusta, jos haluaa tutkimusten taakse piiloutua. Vanhemmat ovat yhä vain vastuuttomampia kun mitään vastuuta ei heille anneta. Aina tulee lasu ja pelastaa ja jos ei pelasta, niin kansa ei tuomitse vanhempia vaan sen lasun. Oi aikoja.
Kyllä. Juuri näin. Yhteiskunta puuttuu liikaa ja opettaa että kuka vaan voi lisääntyä eikä vanhempien tarvitse huolehtia tai kantaa vastuuta. Eli lopetetaan sosiaalihuolto ja muut yhteiskunnan tarjoamat palvelut (neuvolat, synnäri, vanhempainvapaat, lapsilisät ja asumistuet, päivähoitomaksut) ja kaikki maksulliseksi. Lapsia tekemään vain ne, jotka niistä osaa ja pystyy huolehtimaan. Pakkosteriloinnit niille, jotka synnyttää vaikka ei pysty huolehtimaan, tai muuten vaan murhaavat jälkeläisiään. Alaikäiset pois ihmisoikeuksien piiristä, sillä vanhempiensa omaisuutta ovat ja vanhemmat tekevät niin kuin parhaaksi näkevät. Saadaan yhteiskunta nousuun.
Sinunlaistesi ongelmatapausten ymmärtämisessä onkin menty liian pitkälle. Eli 😁 itsellesi, vaikka ei kai tuollaiselle tapaukselle edes saisi nauraa. No, mulle riitti tän illan wt-ongelmat.