Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
vuonna -57 syntynyt äitini kertoo kuinka sotavuosien jälkeen hänen lapsuudessaan oli pula kaikesta
27.11.2017 |
Mikähän juttu tuo on kun tarkemmin ajattelee; hän syntyi yli 10 vuotta sodan loppumisen jälkeen ja ollut teini ikäinen -70 luvulla, oliko silloin muka jokin pula-aika?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Isäni on -56 syntynyt työväenluokkaisen evakkoperheen lapsi. Materiaa oli vähän, töitä tehtiin paljon, mutta pulaa ei ollut mistään tärkeästä.
Yleisesti ottaen pula-aika oli jo päättynyt tuolloin. Tietysti oli peräkorpien perheitä joissa kymmenen lasta ja isä alkoholisti, jolloin köyhyys oli ihan uskomatonta, mutta ei se pula-aikaa ollut yleisesti. Töitä oli varmasti kaikille jotka töitä pystyivät tekemään ja säännöstely loppui.
Ei niitä töitä ollut niin -60 luvulla. Siksihän Suomesta lähdettiin sinne Ruotsiin. Omat veljeni olivat -60 luvun lopulla ’hätäaputöissä’ toisella paikkakunnalla parakkimajoituksessa. Valtio teetti työttömillä jotain tienpätkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen erityisesti pimeällä oli kyllä pelottavaa, kun koskaan ei tiennyt näkeekö jonkun puunoksalta hirttäytyneenä.
Ja sitten puhuttiin vielä venäläisistä vakoojista
Tämä nyt on aivan täyttä paskaa! Suomessa tehtiin sotien jälkeen vähemmän itsemurhia, kuin nykyään. Esimerkiksi vuonna 1950 tehtiin noin 500 itsemurhaa, kun vuonna 1990 tehtiin yli 1500 itsemurhaa. Minä olen syntynyt vuonna 1952, enkä ole nähnyt koskaan kenenkään roikkuvan missään puunoksassa, vaikka olen liikkunut yöpimeällä ja päiväsaikaan vaikka missä! Ja vielä vakoojiakin, joopa joo :)
Osaksi paskaa osaksi ei. Ehkä kaikkia kuolemia ei diagnosoitu itsemurhiksi siihen aikaan. Mielenterveyshäiriöt ja itsemurhat olivat vielä tabuja. Esim oman sukulaismiehen hukkumiskuoleman ympärillä oli epäilys tahallisuudesta, mutta tapaturmakuolemana on virallisesti.
Kyllä minäkin muistan itsemurhat. Kylän kauppiaan löysi hirttäytyneenä oma tytär (lapsi siis). Oma sotalapsena traumatisoitunut enoni tappoi itsensä. Sota jätti jälkeensä paljon psyykkisiä ongelmia, joihin ei todellakaan saanut hoitoa.
Tiina-kirjoista ja sen filmatisoinnista näkee hyvin 50-60-luvun maailman.
Meillä oli ulkohuussi, vaatteet ja tavarat kierrätettiin. Oppikouluun pääsin, mutta esim maksulliset harrastukset oli täyttä utopiaa.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on huono muisti ja projisoivat vaikka mitä (lähi)menneisyyteen, lähinnä kaikkea huonoa. Jotkut haluavat vain trollailla ja valehdella. 70-luvulla ja myöhemmin asiat olivat hyvin lähes kaikilla Suomessa. Ihan mitätön vähemmistö kärsi jonkinasteista puutetta. Onneksi ei sentään ihan kaikki mene tälläkään palstalla läpi. Joo, 80-luvun alussa Espoossa ei ollut joillain jääkaappeja. Hyvin uskottavaa. Lainataanpa.
http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2008/art_2008-06-09_003.html?s=0
Maaseudulla jääkaappi oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ainoastaan kolmella prosentilla kotitalouksista, mutta vuoteen 1966 mennessä jääkaappeja oli jo runsaalla 40 prosentilla. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli jo lähes kaikissa kodeissa.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa "lähes"?
t. Se espoolaisen jääkaapittoman lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.Näin ehkä jossain Kainuun korven perimmäisessä kolkassa, vaan ei enää valtaosassa Suomea.
Minä synnyin vuonna 1959 tavalliseen duunariperheeseen pieneen teollisuuskaupunkiin. Alussa asuttiin vuokralla omakotitalon yläkerrassa, mutta muutettiin omaan uuteen omakotitaloon 1964. Ihan varma en ole siitä, oliko tuossa vuokra-asunnossa jääkaappia, mutta muuttaessamme omaan omakotitaloon, oli meillä jo kaikki mukavuudet ja siis totta kai myös jääkaappi. Ruoka oli mielestäni ihan riittävän monipuolista, enkä ainakaan itse osannut kaivata mitään. Karamelliäkin saatiin ihan riittävästi, samoin kun jätskiä, jota myytiin ihan ympäri vuoden. Homeista leipää ei meillä todellakaan syöty, mutta mehuista kyllä otettiin se hometatti pois päältä. Siihen aikaan ei hometta pidetty vaarallisena.
Ei tarvinnut asua Kainuun korvessa. Itse asuin Keski-Suomessa suurehkon pitäjän keskustan läheisyydessä( n 5 km keskustaan).
Ei meidän kylällä ollut taloissa mukavuuksia vielä -60 luvun alussa. Kylmä vesi tuli useille navettaan omasta kaivosta pumpulla. Tietysti, jos joku rakensi uuden talon, siihen varmaan laitettiin vesi ja vessa sisälle. Mutta meille esim laitettiin taloon vesijohto -70 luvun alussa ja jääkaappi joskus-60-70 luvun taitteessa. Näin uskon suuressa osaa maaseutua kehityksen menneen.
Olen syntynyt 1967. Meillä kotona oli jääkaappi ja pesukone, mutta vaatteet äiti teki itse tai sain käytettynä. Muistan kun minulle ostettiin ensimmäiset ihan uudet vaatteet 7-vuotiaana. Pyörät ja luistimet myös käytettyinä. Kirjoja ei ollut, talossa oli yksi tv, yksi puhelin ja yksi radio.
Kotona syötiin kaurapuuroa, perunaa ja kastiketta, ruisleipää, lauantaimakkaraa.
Jäätelöä, limsaa, jogurttia tms. meillä ei ollut.
Matkalla kävimme autolla Suomessa sukulaisissa. Vanhemmat kävivät kerran laivalla Ruotsissa tutuilla ilman lapsia.
Se ei ollut pula-aikaa emmekä olleet köyhiä. Maailma vain oli sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.
Olen syntynyt -63. Kyllä meillä oli jääkaappi 60-luvulla, oli myös telkkari ja auto. Pakastin tuli syksyllä -70 kun muutimme isompaan kotiin. Muistan myös että Valion jugurttia ostettiin, ja että tuore kurkku oli kallista, tomaatteja sai tosiaan vain kesäisin ja melko pitkälle syksyyn ja olivat niin hyviä ja makeita.
Kyljyksiä, lihapullia, spagettia & jauhelihakastiketta, makaroonilaatikkoa, kuoriperunoita, maustekurkkuja ja punajuuria,. Pullaa, pipareita, pannukakkua ja lettuja. Kauden vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Ruokaa kyllä riitti, mutta valikoima ei aina ollut kovin suuri.
Sen kateellisempaa väkeä ei olekaan kuin pikkukaupunkilaiset. Paitsi ehkä vauraat talolliset.
Terv pikkukaupunkilainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen erityisesti pimeällä oli kyllä pelottavaa, kun koskaan ei tiennyt näkeekö jonkun puunoksalta hirttäytyneenä.
Ja sitten puhuttiin vielä venäläisistä vakoojista
Tämä nyt on aivan täyttä paskaa! Suomessa tehtiin sotien jälkeen vähemmän itsemurhia, kuin nykyään. Esimerkiksi vuonna 1950 tehtiin noin 500 itsemurhaa, kun vuonna 1990 tehtiin yli 1500 itsemurhaa. Minä olen syntynyt vuonna 1952, enkä ole nähnyt koskaan kenenkään roikkuvan missään puunoksassa, vaikka olen liikkunut yöpimeällä ja päiväsaikaan vaikka missä! Ja vielä vakoojiakin, joopa joo :)
Esimerkiksi ei vielä kerro mitään, vaan itsemurhien määrät pitää suhteuttaa väkilukuun ja esim. 50-luvulla Suomen väkiluku oli 4 milj. ja vastaavasti 90-luvulla se oli 5 miljoonaa. Siitä voit laskea, kuinka monta itsemurhaa tehtiin 1000 kohti. Ja noissshan on huomattava ero.
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.
Höpön höpön, vai ei muka 60-luvulla ollut jääkaappeja. Kyllähän niitä oli jo 50-luvulla ja aiemminkin varakkaammissa huusholleissa. Meille ostettiin jääkaappi tuossa 60-luvun alussa. Muistan asian, vaikka olin tuolloin pikkulikka. Olen syntynyt vuoden 57 alussa. Elintaso alkoi ainakin kaupungeissa nousta kovalla vauhdilla 60-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen, että sodan jälkeen ensimmäiset 10-vuotta maksettiin sotavelkoja, jonka jälkeen alkoi sodan runteleman Suomen jälleen rakentaminen - rakennukset, tiet, rataverkosto, sillat jne. ja vasta sen jälkeen huoimio kiintyi kansalaisten elintasoon, joskus 60-luvun alussa ja elintason nousu oli kiivaimmillaan 60-luvun lopun ja 70-luvun alussa. Ja kaupoissa oli melko hyvä tarjonta jo v. 68-69.
Näin itsekin ajattelen. Viimeiset sotakorvauksethan maksettiin 1952 ja nykyrahassa sotakorvaukset olivat n. 5 miljardia euroa.
Kuvitelkaa miten tuo on kurittanut sodasta selviytyvää yhteiskuntaa ja sen resursseja!
Ja ajatelkaa, Suomi on ainoa maa joka on maksanut sotakorvaukset täysimääräisesti. Se on sitä selkärankaa ja sisua!
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.
Ei muka jääkaappeja 1960-luvulla? Kyllä meillä ainakin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen, että sodan jälkeen ensimmäiset 10-vuotta maksettiin sotavelkoja, jonka jälkeen alkoi sodan runteleman Suomen jälleen rakentaminen - rakennukset, tiet, rataverkosto, sillat jne. ja vasta sen jälkeen huoimio kiintyi kansalaisten elintasoon, joskus 60-luvun alussa ja elintason nousu oli kiivaimmillaan 60-luvun lopun ja 70-luvun alussa. Ja kaupoissa oli melko hyvä tarjonta jo v. 68-69.
Näin itsekin ajattelen. Viimeiset sotakorvauksethan maksettiin 1952 ja nykyrahassa sotakorvaukset olivat n. 5 miljardia euroa.
Kuvitelkaa miten tuo on kurittanut sodasta selviytyvää yhteiskuntaa ja sen resursseja!
Ja ajatelkaa, Suomi on ainoa maa joka on maksanut sotakorvaukset täysimääräisesti. Se on sitä selkärankaa ja sisua!
Se oli sitä Porkkalan tukikohtaa. Puna-armeija oli tykinkantaman päässä eduskuntatalosta. Pistooli ohimolla maksettiin.
Ap:n äiti tarkoitti varmaan, että hänen vanhempansa olivat sotavuodet kokeneina ja niistä traumatisoituneina tarpeettoman säästäväisiä eivätkä antaneet perheen varoja lapsen ja nuoren kulutukseen. Olen syntynyt 1959, ja koin lapsuudessani puutetta. Eniten puutetta oli vanhempien ajasta ja huomiosta, mutta myös nälkä oli, eikä kasvaessa aina saanut sopivan kokoisia vaatteita tarpeen mukaan - olin perheen ensimmäinen tyttö kahden pojan jälkeen, eikä pojilta säilynyt käytännössä mitään minulle ehjänä. Jääkaappi meillä oli, pyykki pestiin pulsaattoripesukoneella, puhelin ja televisio hankittiin vasta, kun olin muuttanut pois kotoa. Käyttövaroja oli tosi vähän, muistan, että tamponeja varten piti säästää. Ei ollut mahdollista lähteä kotoa minnekään, koska ei ollut rahaa eikä ilmaista kulkuneuvoa. Nuoruuteni alkoi, kun pääsin opiskelemaan, sain opintolainaa ja pystyin sillä elättämään itseni.
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.
Ai jaa, kyllä meillä oli jääkaappi. Ja minä olin jo lapsuudessani 60-luvulla lihava. Ei syöty puuroa vaan kaupan aamiaismuroja. Jäätelöä sai kaupungissa talvellakin, tosin se taisi olla kallista eikä sitä usein syöty. omatekemiä leivonnaisia, kiisseleitä ym. sitä useammin. Kasviksilla oli satokautensa joo ja niiden mukaan mentiin, talvella se tarkoitti porkkanaa, kaalia ja lanttua kun ei ollut kurkkua eikä tomaatteja. Mutta niilläkin pärjäsi, en muista että pulaa olisi valiteltu. Ja sitten toisaalta sai esim. kanaa, joka on parempaa kuin broileri. Ihan vuosikymmenen lopussa tuli kauppoihin sellainen herkku kuin jogurtti. Ja ihan tavallisia duunareita vanhemmat oli. En muista että homeista leipää olisi syötetty, kaiken kaikkiaan ruoka oli hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n äiti tarkoitti varmaan, että hänen vanhempansa olivat sotavuodet kokeneina ja niistä traumatisoituneina tarpeettoman säästäväisiä eivätkä antaneet perheen varoja lapsen ja nuoren kulutukseen. Olen syntynyt 1959, ja koin lapsuudessani puutetta. Eniten puutetta oli vanhempien ajasta ja huomiosta, mutta myös nälkä oli, eikä kasvaessa aina saanut sopivan kokoisia vaatteita tarpeen mukaan - olin perheen ensimmäinen tyttö kahden pojan jälkeen, eikä pojilta säilynyt käytännössä mitään minulle ehjänä. Jääkaappi meillä oli, pyykki pestiin pulsaattoripesukoneella, puhelin ja televisio hankittiin vasta, kun olin muuttanut pois kotoa. Käyttövaroja oli tosi vähän, muistan, että tamponeja varten piti säästää. Ei ollut mahdollista lähteä kotoa minnekään, koska ei ollut rahaa eikä ilmaista kulkuneuvoa. Nuoruuteni alkoi, kun pääsin opiskelemaan, sain opintolainaa ja pystyin sillä elättämään itseni.
Ei silloin välttämättä ollut mitään varoja mitä antaa.
Viisseiska kirjoitti:
Höpö höpö. Todellakin oli 60-luvulla jääkaapit. Monissa taloissa oli ns. kylmäkaapit, tavalliset kaapit joihin tuli ulkoilmaa. Muistan hyvin, synnyin -57.
Miltei kaikilla oli jääkaapit 60-luvulla.
Itse otin takaisin käyttöön kylmäkaapin keittiössäni. Yli satavuotiaassa talossa asutaan kaupungissa. Jääkaapissa pidän lihat, kalat, maitotuotteet jne. Kylmäkaapissa esim vihannekset.
Nykyinen jääkaapin paikka riittää pienehkölle kaapille, eikä ole muuta syytä tehdä remonttia nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla ei ollut jääkaappeja. Maitoa ym säilytettiin kerrostaloissa ikkunoiden välissä ja ok-taloissa vintillä ja kesällä kellarissa.
Usein oli kova nälkä! Katsokaa sen aikuisia elokuvia ym. Suomessa ei ollut pulleita ihmisiä!
Ruoka oli hyvin yksipuolista!
Kesällä sai tuorekurkkua ja joskus tomaattia. Jätskiä sai vain kesällä.
Mitään ruokaa ei mennyt roskiin-ei koskaan. Homeisesta leivästä leikattiin home pois, homeisesta mehusta ja hillosta kuorittiin vihreä home pois.Näin ehkä jossain Kainuun korven perimmäisessä kolkassa, vaan ei enää valtaosassa Suomea.
Minä synnyin vuonna 1959 tavalliseen duunariperheeseen pieneen teollisuuskaupunkiin. Alussa asuttiin vuokralla omakotitalon yläkerrassa, mutta muutettiin omaan uuteen omakotitaloon 1964. Ihan varma en ole siitä, oliko tuossa vuokra-asunnossa jääkaappia, mutta muuttaessamme omaan omakotitaloon, oli meillä jo kaikki mukavuudet ja siis totta kai myös jääkaappi. Ruoka oli mielestäni ihan riittävän monipuolista, enkä ainakaan itse osannut kaivata mitään. Karamelliäkin saatiin ihan riittävästi, samoin kun jätskiä, jota myytiin ihan ympäri vuoden. Homeista leipää ei meillä todellakaan syöty, mutta mehuista kyllä otettiin se hometatti pois päältä. Siihen aikaan ei hometta pidetty vaarallisena.
Ei tarvinnut asua Kainuun korvessa. Itse asuin Keski-Suomessa suurehkon pitäjän keskustan läheisyydessä( n 5 km keskustaan).
Ei meidän kylällä ollut taloissa mukavuuksia vielä -60 luvun alussa. Kylmä vesi tuli useille navettaan omasta kaivosta pumpulla. Tietysti, jos joku rakensi uuden talon, siihen varmaan laitettiin vesi ja vessa sisälle. Mutta meille esim laitettiin taloon vesijohto -70 luvun alussa ja jääkaappi joskus-60-70 luvun taitteessa. Näin uskon suuressa osaa maaseutua kehityksen menneen.
60-luku oli aikaa, jolloin asuntokanta uudistui voimakkaasti, ja se, mitä mukavuuksia oli, riippui ihan siitä missä sattui asumaan. Omakotiasumista ei pidetty mitenkään hienona vaan pikemminkin puutteellisena asumismuotona, sillä omakotitaloissa sekä maalla että taajamissakin oli vielä paljon asuntoja ilman vesijohtoa ja jopa ilman sähköä (näin esim. tädilläni; sähköt tulivat joskus 60-luvun jälkipuolella). Meillä kaupungissa uudessa kerrostaossa oli kyllä kaikki mukavuudet valmiina.
Alue: Aihe vapaa
Riippuu varmaan tulotasosta, mutta en voi kyllä kehua ainakaan oman isäni lapsuutta ruusuilla tanssimiseksi, kun köyhä kolmilapsinen perhe ei kovin leveästi elellyt yhden ihmisen palkalla. Varsinkin sitten kun isöisäni sota-aikana saamat selkävaivat pahentuivat. Ja ei kyllä heillä ainakaan ollut varaa moniin mukavuuksiin, mitä joillain oli.