Mitä luokkasi hikipingosta tuli isona?
Kovistyttökeskustelun innoittamana.
Minä aloitan:
toinen (poika) joutui parikymppisenä huumerikoksesta vankilaan, ja toinen (tyttö) lähti miehen perässä ulkomaille yläasteen jälkeen, sai teini-iässä 2 lasta ja ilmeisesti on vieläkin kotiäitinä vaikka lapset on jo teinejä.
Kommentit (322)
Siitä tuli vielä entistäkin isompi. Ammattia en tiedä, olisiko joku leipuri tai syöttöporsas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokallamme ei mielestäni ollut hikipinkoa eli ylisuorittajaa. Älykkäin taisi olla se tyttö, jolle arvosanat tulivat helposti ja josta tuli sitten isona geenitutkija.
Ei ne ole älykkäämpiä kuin muut, hyvä muisti vaan.
Muisti sijaitsee aivoissa, jotkut osaavat aivojaan käyttää.
Itselläni on törkeän huono muisti ja pärjäsin aina hyvin koulussa paitsi kielissä. Käytin kokeissa maalaisjärkeä ja kirjoitin jotain diipadaapaa. Työelämässä huono muisti tosin on aiheuttanut erittäin paljon ongelmia.
Jokainen normaaliälyinen pärjää peruskoulutasolla tuolla taktiikalla, koska ei varsinaisesti tarvitse tietää mitään erikoisempaa. Mutta lukiossa jo tulee ongelmia, jos ei tiedä teoriaa lainkaan. Korkeakoulussa tie sitten katkeaakin.
Ei meillä ollut mitään hikipinkoja mutta muutama tosi hyvistä tai varakkaista perheistä tullut. Ainakin kolmesta hyvän perheen lapsista tuli tohtoreita ja ovat tiettävästi hyvin varakkaita. Ei tietoa ovatko perheellisiä, pitävät yksityisyydestään hyvin tarkasti huolta edelleen vaikka ovatkin julkisuudessa jossain määrin.
Meillä oli muutenkin keskimääräistä parempi luokka sen ajan opettajien mukaan ja tietääkseni moni on menestynyt tosi hyvin lähtökohtiin nähden. Yrittäjiä luokasta on 4 ja tiettävästi menee hyvin. Heikoimmistakin tuli työssäkäyviä eikä tullut alkoholisteja tai rikollisia kuten monilla muilla luokilla olleille kävi. Itse olin huonosta perheestä mutta nykyään muka ylempää keskiluokkaa jonkun mittarin mukaan.
Pingosta tuli luokanopettaja.
Itse luistelin opinnot melko vähäisellä panostuksella, kirjoitin siis vain pari ällää ja sitten tsemppasin vasta yliopiston pääsykokeeseen. Asiantuntija-ammatissa työskentelen. Paremmat tulot nykyään kuin pingolla.
lääkäri, kaksi DI, ei mun mutta poikani luokasta, poika yksi noista
Tiedän että.yksi hikke toimii konsertti pianistina Yhdysvalloissa. Toisista en ole kuullut mitään.
Itse olin koulussa huono ala-ja yläasteella. Ylipäänsä koulu ei kiinnostanut, keskiarvo jotain 6-7 välillä. Menin amikseen. Siellä ryhdistäydyin. Kävin ensin AMK, sen jälkeen 6v yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokallamme ei mielestäni ollut hikipinkoa eli ylisuorittajaa. Älykkäin taisi olla se tyttö, jolle arvosanat tulivat helposti ja josta tuli sitten isona geenitutkija.
Ei ne ole älykkäämpiä kuin muut, hyvä muisti vaan.
Muisti sijaitsee aivoissa, jotkut osaavat aivojaan käyttää.
Itselläni on törkeän huono muisti ja pärjäsin aina hyvin koulussa paitsi kielissä. Käytin kokeissa maalaisjärkeä ja kirjoitin jotain diipadaapaa. Työelämässä huono muisti tosin on aiheuttanut erittäin paljon ongelmia.
Jokainen normaaliälyinen pärjää peruskoulutasolla tuolla taktiikalla, koska ei varsinaisesti tarvitse tietää mitään erikoisempaa. Mutta lukiossa jo tulee ongelmia, jos ei
Hyvin meni lukio ja kasvatustieteellisen opinnot maalaisjärkitaktiilla ja huonolla muistilla.
-eri
Hikipingosta en tiedä, siis siitä joka pänttäsi raivolla. Muuten oltiin aika rentoja mutta hyviä koko luokka, hyvässä koulussa kun oltiin. Silloin ei ollut niin maanista tämä numeroiden metsästys kuin nykyään.
Ihan normi akateemista porukkaa, useita DI:tä, ekonomeja, lääkäreitä. Yksi kuollut, ehkä toinenkin, moni asuu ulkomailla.
Ite kallu koulus ja nyt kallu elämäs. Näin on hyvä.
Hyvä koulussa tai luokan paras ei mielestäni ole välttämättä synonyymi termille hikipinko. Paras voi olla myös hikoilematta opiskelujen eteen sen kummemmin. Tyttäreni opiskeli varsin rennolla otteella itselleen peruskoulusta paperit keskiarvolla 10 ja kirjoitti sen jälkeen oman lukionsa parhaat paperit edelleen pingottamatta tai hikoilematta mitenkään erityisesti. Hänestä tulee lääkäri.
Oman luokkani parhaat kouluajoilta 90-luvulta ovat nykyään töissä tutkijana ja matematiikan opettajana. Minä olin hikipinko sanan varsinaisessa merkityksessä, minulla on alempi AMK-tutkinto ja olen ihan tavallinen duunari, työskentelen ohjaajana.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä koulussa tai luokan paras ei mielestäni ole välttämättä synonyymi termille hikipinko. Paras voi olla myös hikoilematta opiskelujen eteen sen kummemmin. Tyttäreni opiskeli varsin rennolla otteella itselleen peruskoulusta paperit keskiarvolla 10 ja kirjoitti sen jälkeen oman lukionsa parhaat paperit edelleen pingottamatta tai hikoilematta mitenkään erityisesti. Hänestä tulee lääkäri.
Oman luokkani parhaat kouluajoilta 90-luvulta ovat nykyään töissä tutkijana ja matematiikan opettajana. Minä olin hikipinko sanan varsinaisessa merkityksessä, minulla on alempi AMK-tutkinto ja olen ihan tavallinen duunari, työskentelen ohjaajana.
Mulla ihanat koulukaverit (parin opettajan epäsuoralla avustuksella) varmistivat, että opin vihaamaan koulua. Niin paljon, että oksensin joka hiton perjantai-ilta, kun viikon aikana kertynyt stressi alkoi menemään yli. Koulunkäynnistä tuli lähinnä selviytymistaistelua. Kunnes tuli burnout. Jo lukiossa.
Ei se joulu ikinä vaikeaa mulle ollut. En kylläkään ollut "hikipinko". Ehkä ei vaan haastanut tarpeeksi ja sit tympääntyi. Lukiokin meni lähinnä ajatuksella "äkkiä pois täältä". Kirjoitukset meni miten meni. Aika helposti niistä kyllä läpi pääsin. Sitten olikin melkeinpä valmis lataamoon.
Hammaslääkäri, metsänhoitaja, kieltenopettaja, diplomi-insinööri. Eli ei mitään järisyttävää, mutta ehkäpä pääsivät toiveammatteihinsa.
Mielenterveysongelmainen. Lääkäri.
Sihteeri, vaikka suoritti erinomaisilla arvosanoilla tutkinnon Hkin yliopistosta. Otti alistavan ulkomaisen miehen, joka vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen hänen elämässään.
Meillä ei ehkä ollut hikkejä, mutta moni menestyi hyvin koulussa ja moni olikin kiinnostunut koulusta. Monista koulumenestyjistä tuli opettajia.
Itselläni on törkeän huono muisti ja pärjäsin aina hyvin koulussa paitsi kielissä. Käytin kokeissa maalaisjärkeä ja kirjoitin jotain diipadaapaa. Työelämässä huono muisti tosin on aiheuttanut erittäin paljon ongelmia.