Mitä luokkasi hikipingosta tuli isona?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. En ole tavannut häntä kertaakaan koulun jälkeen. Ihmeen hyvin täälä tuntuu kaikki tietävän vanhojen koulukavereidensa asiat.

Meillä oli vasta luokkakokous. 

Keinosiementäjä päivisin ja yöllä siementäjä.

Meidän luokalla oli monta hikaria. En tiedä kaikkien elämistä, mutta sen tiedän että yksi on muusikko, yksi eläinlääkäri ja yksi tohtori tekniikan alalta. 

Minusta ei luonnollisesti tullut yhtään mitään :/

Meillä oli noita useampiakin. Oltiin kieliin painottuneella luokalla, johon sitten hakeutui nämä oman elämänsä sankarit. Kilpailu oli yläasteella jo ihan järkyttävän voimakasta. Muistan itse, että osin varmaan tämän takia suoriuduin huonommin. Se vei motivaatiota alaspäin, kun "huonoille numeroille" (9 puolesta alaspäin) naureskeltiin. Kokeissa oli niin kamala stressi ettei niihin saanut mitään järkevää, aivot vaan menivät lukkoon.

Lukiossa sama meno jatkui. Hengailin vanhan luokkani parhaimmiston kanssa. Paras opiskelija jätti kaikki harrastuksensa yms vain opiskellakseen. Sai burnoutin juuri ennen kirjoituksia, nyt on työkyvytön. Toinen opiskeli yliopistoon asti, kirjoitti pelkkiä älliä mutta koki edelleen olevansa huono ja jätti kesken. Pää ei vaan kestänyt sitä painetta jonka he itselleen asettivat. Minä opin lopulta lukioaikana piiskaamaan itsestäni sen parhaan irti, pitäen kumminkin järjen päässä.

Pahin hikipinko on nykyään lääkäri, käsittääkseni hyvinkin arvostetussa asemassa. Oli aina älyttömän mukava tyyppi, oli fiksu ja erittäin suosittu, mutta jaksoi aina olla ystävällinen kaikille. Hän esimerkiksi oli aina puuttumassa jos näki että ketään kiusattiin, otti luokan hiljaisen ja ujon pojan aina porukkaansa mukaan, auttoi muita läksyissä jne. Ei voi olla muuta kuin iloinen tämän ihmisen puolesta, ansaitsee kyllä kaiken hyvän elämässä.

Toinen ajautui lukion jälkeen tuuliajolle kun ei päässytkään oikikseen ja kuulin vuosia myöhemmin että oli päätynyt huumeiden käyttöön. Nykyään on kai päässyt niistä eroon ja luki jonkin suunnittelualan tutkinnon, en tiedä yhtään minkä enkä tiedä onko työllistynyt.

Kolmas luki ulkomailla jotain liittyen fysiikkaan ja ilmeisesti julkaissutkin aiheesta jotain.

Neljäs on huonekaluliikkeessä myymäläpäällikkönä.

Top 3: Diplomi-insinööri, lakimies ja lääkäri. Näin se menee! 

terveydenhoitaja ja kotiäiti, toisesta tuli biokemisti tms. tutkija kuitenkin, kolmannesta lentoemäntä ja edustusvaimo. 

Yksi 9 kokeesta romahdutti heidät pitkäksi aikaa ja piiskasivat itseään entistä kovempaan pänttäämiseen. Toivottavasti osaavat nyt vuosikymmenien jälkeen suhtautua noinkin isoihin pettymyksiin vähän armeliaammin. 

Luulin yhden lähteneen lukemaan kieliä, mutta hän kuitenkin valmistui farmaseutiksi. 

Olin peruskoulussa luokkani paras, mutta koska siihen ei vaadittu juuri mitään, niin se hieman söi kunnianhimoani saavuttaa vieläkin parempia arvosanoja. Tyydyin siis noin ysin keskiarvoon, sillä sitä varten minun ei tarvinnut tehdä juuri mitään. Laiska mikä laiska.

Luokaltani (yläaste) ei yksikään ole tietääkseni tehnyt yliopistotutkintoa. Kaksi poikaa ja yksi tyttö on valmistunut AMK:sta kuten myös minä. Jatkoin siis alisuorittamista myös peruskoulun jälkeen. Edes lukiossa en päätynyt ns. hikariluokalle, joten mikään ei motivoinut minua kilpailemaan kympeistä. Ajattelin, että ysi on ihan Ok. Valmistuin sitten ysin keskiarvolla ja todistus vilisi pelkkää eximiaa.

Hieman harmittaa, etten ikinä jaksanut opiskella täysillä, vaikka rahkeita olisi ollut vaikka oikikseen tms.

Minusta vai? Maisteri, sen jälkeen toimittaja-kirjailija, ja nyt olen esimies. Kaksi lasta ja puoliso.

Hän lähti vaihto-opiskelijaksi ulkomaille, löysi sieltä miehen ja tuli pian raskaaksi. Taisi jäädä opiskelut kesken, asuu nykyäänkin ulkomailla ja on kahden lapsen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Kovistyttökeskustelun innoittamana.

Minä aloitan:

toinen (poika) joutui parikymppisenä huumerikoksesta vankilaan, ja toinen (tyttö) lähti miehen perässä ulkomaille yläasteen jälkeen, sai teini-iässä 2 lasta ja ilmeisesti on vieläkin kotiäitinä vaikka lapset on jo teinejä.

   Sä siis sekoitit tuon kovijutun ja hikipingon.......

DI

Taloustieteilijä, näkyi kerran tv:ssäkin. Virkistävän itsenäiset mielipiteet.

Hammaslääkäri

Pamahti 16-vuotiaana paksuksi, keskeytti koulun ja meni naimisiin lapsen isän kanssa. Siitä lähtien (12 vuotta) on ollut mammalomilla, lapsia heillä on kohta kahdeksan. Arvaatte varmaan, minkä nimiseen uskonlahkoon kuuluvat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla ainoa tohtori meidän luokalta. Viiletin poikien perässä, kun muut pänttäs kokeeseen. Ikinä en tehny läksyjä tai lukenu kotona mitään. Hikipingot ihan tavis opettajia ja insinöörejä. Ei mitään huippumenestyjiä.

Jaahas, tässä ketjun ainoa tohtori on kerännyt alapeukut. Alapeukkujen syynä ainoastaan tuon oman arvon esille tuominen. Sitähän ei palstailija yleensä siedä, jos joku on oikeasti jotakin.

No tässä toinen tohtori. Ja kyllä, olin se hikipinko.

Minäkin olen tohtori. Kerroin alempana mitä minusta on tullut, mutta jätin tohtoriuden mainitsematta, koska se ärsyttää yhtä paljon kuin "hikipinkous". En kovin paljon lukenut läksyjä, mutta hikipingoksi minua numeroiden perusteella nimiteltiin.

lypsylehmätilan emäntä

Yksi on raksalla töissä, yksi yliopistolla tohtorina, ja yksi fysioterapeuttina.

Meillä oli 3 tytön ryhmä. Paras kävi kauppakorkean ja oli pari v ulkomailla, perusti kokous ja conferenssi keskuksen, ihan vailla kokemusta ja siinä kävi huonosti. Teki konkan ja jäi törkeet velat.

Toinen rakastui luuseriin lukiossa. Pääsi just ja just kirjoituksista läpi, kävi kauppiksen ja on palkanlaskijana kaupungilla. Asuu miehensä ja lasten kanssa pienessä asunnossa, kaupungin työsuhdeasunnossa.

Kolmas myös rakastui luuseriin lukiossa, ei suorittanut loppuun, kun tuli raskaaksi . Tuli keskenmeno ja oli siinä vaiheessa töissä tehtaassa.

Sille tielle jäi.

Kaikki olivat oikeesti tosi fiksuja ja näin kävi.