Uusi mies (dippainssi) ei ymmärrä "nouseeko lentokone ilmaan liukuhihnalta?" -pulmaa

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin koska tehtävanto on usein väärin annettu ja havaintojen mukaan korkeakoulutetut erityisesti haksahtavat siihen. Tehtävänannossa puhutaan liikkuvasta liukuhihnalta mutta ei mainita että kone yrittää nousta => kone ei nouse ilmaan koska kone ei liiku eteenpäin ja maanopeus ei ole merkitsevä tekijä koneen nousemisessa.

Jos tehtävä annetaan siten että voiko kone nousta ilmaan liukuhihnalta, niin saa eri vastauksia.

Hahah, siitähän tässä nyt on kyse, että voiko vai eikö voi :D

Vierailija kirjoitti:

vai vetääkö se itseään vaikka kuuhun sidotulla vinssillä.

Tämä viritys olisi hieno nähdä Myytinmurtajissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan miten se Apollo muka pystyi nousemaan kuun pinnalta, kun ei ole ilmakehää mitä vastaan raketin työntövoima kohdistuisi.

Ei rakettimoottori tarvitse ilmakehää. Sen voima kohdistuu siihen kappaleeseen mitä se kuljettaa.

Johonkin sen vastavoiman pitää kohdistua. Muutenhan se on kuin työntäisi autoa öljytyllä jäällä, vaikka miten kohdistaisi voimaa siihen autoon niin jalat vain lipsuvat kun ei ole mitään mitä vastaan ponnistaa.

Olisi ehkä kannattanut keskittyä opetukseen yläasteella. 

Ei se mihinkään nouse vaan se päättyy katsastrofiin,renkaat ja pyörän laakerit ei kestä tuplanopeuksia.

Lentokoneen renkaathan ei sitä lentokonetta kiihdytä vauhtiin vaan suihkumoottori tai potkurit. lentokone (tai siis sen renkaat) v.tut viheltävät siitä onko liikkuva hihna alla vaiko ei tai mihin suuntaan se hihna liikkuu, jos ei koneen renkaiden laakerit ole sittuneet kiinni. Vesitason kohdalla käytännössä  sama asia, onko virtaavassa vedessä vaiko ei, niin kovassa virrassa se ei ole nousemassa että asialla olisi merkitystä.

Että oikein myytinmurtajissa asiaa testataan. Sama kuin testaisi palaako kertaalleen palanut vety eli vesi.

Se kone nousee ilmaan jos/kun sen siipien yli ja ali virtaa riittävällä nopeudella ilmaa, siiven muoto on tehty siten että ilma virtaa eri nopeudella sen ali ja yli, jolloin toiselle puolelle tulee suuremmasta määrästä ilmaa paine joka suuntautuu sitä suuntaa vastakkaiseen suuntaan jolla on tiheämmässä ilman kaasumolekyylejä. Molekyylit hylkivät toisiaan, mikä aiheuttaa voiman joka suuntautuu pois päin tiheämmässä olevista molekyyleistä kuin harvemmassa olevista molekyyleistä. Sähkömagneettinen vuorovaikutus siis kyseessä on, molekyylien atomien negatiivisesti varautuneet elektronit molekyylien ympärillä hylkivät toisiaan. Samasta syystä istuessasi lentokoneen sisällä sen penkillä et holahda läpi sen lentokoneen aineesta, tiheä aine hylkii toista tiheää ainetta. Ilma on sen verran harvaa ainetta että tiheästä aineesta oleva ihminen menee sen läpi vaan ei esim. metallin tai esimerkiksi kankaan tai puun. Sähkömagneettinen vuorovaikutus kyseessä siis on jos puretaan asia fysiikan perusvuorovaikutuksiin, eli pohditaan miksi lentokone nousee ilmaan jos siipi on sopivan muotoinen ja kun nopeutta on riittävästi. Voidaan se siipi laittaa esim. autossa niinkin päin että se ilmanpaine-ero painaa autoa maata kohden tiukemmin. 

Se lentokone ei nouse mihinkään jos ei ilmaa ole, eikä se kykene lentämään avaruudessa kuten ei helikopterikaan voi lentää sen korkeammalle kuin ilmakehä riittää.

Nämä asiat pitäisi ymmärtää jo esim. lääkiksen pääsykokeissa, jos haluaa päästä sisään. Eli jo ennen yliopistoa pitäisi monilla aloilla tajuta edellä mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan miten se Apollo muka pystyi nousemaan kuun pinnalta, kun ei ole ilmakehää mitä vastaan raketin työntövoima kohdistuisi.

Ei rakettimoottori tarvitse ilmakehää. Sen voima kohdistuu siihen kappaleeseen mitä se kuljettaa.

Johonkin sen vastavoiman pitää kohdistua. Muutenhan se on kuin työntäisi autoa öljytyllä jäällä, vaikka miten kohdistaisi voimaa siihen autoon niin jalat vain lipsuvat kun ei ole mitään mitä vastaan ponnistaa.

Olisi ehkä kannattanut keskittyä opetukseen yläasteella. 

Ehkä kaikki ei ole 100% totta, mitä koulussa kerrotaan. Vrt uskonnontunnit, pakkoruotsin perustelut ja Neuvostoliiton rannattomat viljapellot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan miten se Apollo muka pystyi nousemaan kuun pinnalta, kun ei ole ilmakehää mitä vastaan raketin työntövoima kohdistuisi.

Ei rakettimoottori tarvitse ilmakehää. Sen voima kohdistuu siihen kappaleeseen mitä se kuljettaa.

Johonkin sen vastavoiman pitää kohdistua. Muutenhan se on kuin työntäisi autoa öljytyllä jäällä, vaikka miten kohdistaisi voimaa siihen autoon niin jalat vain lipsuvat kun ei ole mitään mitä vastaan ponnistaa.

Olisi ehkä kannattanut keskittyä opetukseen yläasteella. 

Ehkä kaikki ei ole 100% totta, mitä koulussa kerrotaan. Vrt uskonnontunnit, pakkoruotsin perustelut ja Neuvostoliiton rannattomat viljapellot.

Meinaat, että fysiikan kohdalla keksitään omiaan?

Ja uskonnossahan opetettiin, että uskonnot perustuvat erilaisiis satuihin, joihin osa uskoo ja osa ei. Mielestäni se pitää ihan paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos liukuhihna olisi lentokentän levyinen ja liukuhihnan ilmaa taaksepäin siirtävä tekijä olisi saatu eliminoitua niin lentokone ei voisi nousta ilmaan koska kone pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan.

Kerrotko vielä että miksi se pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan?

Moottorien kaikki energia menee pyörien pyörittämiseen. Siipien ilmanopeus on kokeen alussa 0 ja lopussa 0. Lentoonlähtö vaatii siipien suhteellisen nopeuseron maahan nähden. Koska maa liikkuu siipien nopeudella ei tätä tapahdu.

Liukuhihna ei vedä ilmakehää taaksepäin mukanaan. Jos liukuhihna saisi ilmankin liikkumaan, niin silloin ei konekaan nousisi. :)

Jos liukuhihna vetäisi ilmaa perässään ei koneen tarvitsisi edes liikkua noustakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos liukuhihna olisi lentokentän levyinen ja liukuhihnan ilmaa taaksepäin siirtävä tekijä olisi saatu eliminoitua niin lentokone ei voisi nousta ilmaan koska kone pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan.

Kerrotko vielä että miksi se pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan?

Moottorien kaikki energia menee pyörien pyörittämiseen. Siipien ilmanopeus on kokeen alussa 0 ja lopussa 0. Lentoonlähtö vaatii siipien suhteellisen nopeuseron maahan nähden. Koska maa liikkuu siipien nopeudella ei tätä tapahdu.

Lentokoneen moottori ei pyöritä pyöriä.

Kyllähän ne pyörät pyörivät, ja kone liikkuu niiden pyörivien pyörien päällä. Paitsi että ei liiku, jos kenttä rullaa koko ajan pois alta.

Ei esim. suksilla varustetussa koneessa tai vesitasossa ole pyöriä ja siltikin ne voivat nousta juoksumaton päältä.

Se lumikenttä tai vesi on paikallaan. Enpä ole koskaan nähnyt vesitasolla yritettävän nousta koskea ylös.

Minä olen, mm. Kanadassa. Hyvin nousee.

Kysymys tosiaan tämän suhteen virheellinen/harhaanjohtava:

"....joka pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan. Eli kun kone kiihdyttää, liukuhihna kiihdyttää."

Se liukuhina kun ei todellisuudessa pysty kiihdyttämään samaan nopeuteen kuin renkaat, jos pystyisi, niin se tarkottaisi että renkaat ja lentokone ei liikuisi, tällöin se ei myöskään nousisi.

Syf kirjoitti:

Kysymys tosiaan tämän suhteen virheellinen/harhaanjohtava:

"....joka pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan. Eli kun kone kiihdyttää, liukuhihna kiihdyttää."

Se liukuhina kun ei todellisuudessa pysty kiihdyttämään samaan nopeuteen kuin renkaat, jos pystyisi, niin se tarkottaisi että renkaat ja lentokone ei liikuisi, tällöin se ei myöskään nousisi.

Miksei muka liikkuisi? Se lentokone ei vieläkään saa liikettään renkaiden välityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Syf kirjoitti:

Kysymys tosiaan tämän suhteen virheellinen/harhaanjohtava:

"....joka pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan. Eli kun kone kiihdyttää, liukuhihna kiihdyttää."

Se liukuhina kun ei todellisuudessa pysty kiihdyttämään samaan nopeuteen kuin renkaat, jos pystyisi, niin se tarkottaisi että renkaat ja lentokone ei liikuisi, tällöin se ei myöskään nousisi.

Miksei muka liikkuisi? Se lentokone ei vieläkään saa liikettään renkaiden välityksellä.

Koska jos renkaat ja liukuhihna pyörivät samaa vauhtia tarkoittaa se että lentokone on paikallaan. Tehtävänannon mukaan toki tilanne on niin että liukuhihna pyörii lentokoneen nopeutta toiseen suuntaan, jolloin renkaat pyörivät tuplasti liukuhihnaa nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Syf kirjoitti:

Kysymys tosiaan tämän suhteen virheellinen/harhaanjohtava:

"....joka pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan. Eli kun kone kiihdyttää, liukuhihna kiihdyttää."

Se liukuhina kun ei todellisuudessa pysty kiihdyttämään samaan nopeuteen kuin renkaat, jos pystyisi, niin se tarkottaisi että renkaat ja lentokone ei liikuisi, tällöin se ei myöskään nousisi.

Miksei muka liikkuisi? Se lentokone ei vieläkään saa liikettään renkaiden välityksellä.

Sillä ei ole mitään merkitystä mistä se lentokone saa voimansa, jos rengas pyörii samaa nopeutta kun alla oleva maa, ni sillon lentokone ei liiku, vaikka se sais voimansa ufoilta. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä pulma esitetään yleensä väärin.

Tässä yleensä mainitaan se ehto, että liukuhihna liikkuu vastakkaiseen suuntaan tarkalleen samalla nopeudella kuin lentokoneen pyörien kehänopeus. Se luonnollisesti vaatii sen, että lentokoneen on pysyttävä paikoillaan ympäristöön nähden.

Jos lentokone liikkuu eteenpäin hihnalla suhteessa ympäristöön, pyörät pyörivät nopeammin kuin hihna. Jos se liikkuu taaksepäin, pyörät pyörivät hihnaa hitaammin.

Tämä siis on puhtaasti teoriaa ja se on fakta, että mikäli lentokoneen pyörien ja hihnan nopeus on sama, lentokone pysyy paikallaan.

Käytännössähän kuitenkin on niin, että hihnan nopeudella ei voida puuttua mitenkään lentokoneen liikkumiseen sen päällä, ellei hihnaa pyöritetä tyyliin äänennopeudella ja jokin kysymyksen asettelun kannalta epäolennainen syy, esim. tekninen ongelma alkaa jarruttaa lentokoneen pyörää jne..

M40

juuri nain jos alkuehdot taytetaan kone ei saa nostetta ja ei nouse.

Usein matemaattisia ongelmia pitaa lahestya realimailmasta irrallaan. 

Tassa tietenkin on huono esimerkki moisesta mutta esim tykistokeskitys taulukko alkoi vasta 70 luvulla ottaa huomioon murkulan ilmanvastuksen. Virhe on pieni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä pulma esitetään yleensä väärin.

Tässä yleensä mainitaan se ehto, että liukuhihna liikkuu vastakkaiseen suuntaan tarkalleen samalla nopeudella kuin lentokoneen pyörien kehänopeus. Se luonnollisesti vaatii sen, että lentokoneen on pysyttävä paikoillaan ympäristöön nähden.

Jos lentokone liikkuu eteenpäin hihnalla suhteessa ympäristöön, pyörät pyörivät nopeammin kuin hihna. Jos se liikkuu taaksepäin, pyörät pyörivät hihnaa hitaammin.

Tämä siis on puhtaasti teoriaa ja se on fakta, että mikäli lentokoneen pyörien ja hihnan nopeus on sama, lentokone pysyy paikallaan.

Käytännössähän kuitenkin on niin, että hihnan nopeudella ei voida puuttua mitenkään lentokoneen liikkumiseen sen päällä, ellei hihnaa pyöritetä tyyliin äänennopeudella ja jokin kysymyksen asettelun kannalta epäolennainen syy, esim. tekninen ongelma alkaa jarruttaa lentokoneen pyörää jne..

M40

juuri nain jos alkuehdot taytetaan kone ei saa nostetta ja ei nouse.

Usein matemaattisia ongelmia pitaa lahestya realimailmasta irrallaan. 

Tassa tietenkin on huono esimerkki moisesta mutta esim tykistokeskitys taulukko alkoi vasta 70 luvulla ottaa huomioon murkulan ilmanvastuksen. Virhe on pieni

Kone kiihdyttää normaalisti ja saa nosteen normaalisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos liukuhihna olisi lentokentän levyinen ja liukuhihnan ilmaa taaksepäin siirtävä tekijä olisi saatu eliminoitua niin lentokone ei voisi nousta ilmaan koska kone pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan.

Kerrotko vielä että miksi se pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan?

Moottorien kaikki energia menee pyörien pyörittämiseen. Siipien ilmanopeus on kokeen alussa 0 ja lopussa 0. Lentoonlähtö vaatii siipien suhteellisen nopeuseron maahan nähden. Koska maa liikkuu siipien nopeudella ei tätä tapahdu.

No nyt on jo korkeampaa logiikkaa. Lentokoneen moottori pyörittää sen renkaita? :D

Eikös se nyt niin mene että tuossa vierimiskitka kasvaa tuplaksi eikä koneen tehot riitä muuhun kun korkeintaan pitämään kone paikoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos liukuhihna olisi lentokentän levyinen ja liukuhihnan ilmaa taaksepäin siirtävä tekijä olisi saatu eliminoitua niin lentokone ei voisi nousta ilmaan koska kone pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan.

Kerrotko vielä että miksi se pysyisi paikallaan suhteessa ilmaan?

Moottorien kaikki energia menee pyörien pyörittämiseen. Siipien ilmanopeus on kokeen alussa 0 ja lopussa 0. Lentoonlähtö vaatii siipien suhteellisen nopeuseron maahan nähden. Koska maa liikkuu siipien nopeudella ei tätä tapahdu.

No nyt on jo korkeampaa logiikkaa. Lentokoneen moottori pyörittää sen renkaita? :D

Eikös se nyt niin mene että tuossa vierimiskitka kasvaa tuplaksi eikä koneen tehot riitä muuhun kun korkeintaan pitämään kone paikoillaan.

Ei.

Nyt menee ap:lla pulma sekaisin. Tämän ap:n esittämän tilanteen kohdalla lentokone pysyisi paikoillaan eikä siten nousisi ilmaan. Alkuperäisessä pulmassa liukuhihna ei liiku koneen pyörien kanssa samaa vauhtia, vaan liukuhihnan nopeus on sama kuin koneen nopeus. Siis pyörät pääsevät pyörimään nopeammin kuin liukuhihna ja niinpä kone pääsee etenemään ja saa siipien alle nostetta ja nousee ilmaan. On ihan oleellista miten pulma esitetään. Tämä kohta ap:n tekstissä on siis väärin ja pilaa koko jutun: "pyörii renkaiden pyörimissuunnan nopeuden huomioiden vastakkaiseen suuntaan".

Koneen moottorit eivät pyöritä pyöriä, oikein. Mutta jos se kone on pyörillä kosketuksissa kiitorataan/liukuhihnaan, on pyörien pakko pyöriä nopeammin kuin liukuhihnan, jotta kone liikkuu ympäröimään ilmaan nähden.

Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että koneen pitää turbiinien avulla liikkua ilmaan nähden. Mutta jos näin tapahtuu ja pyörät ovat kiinni maassa, seuraa se, että pyörät liikkuvat nopeammin kuin alla oleva kiitorata/liukuhihna.

Tätä esim. M40 yrittää selvittää, mutta monet ohittavat perustelut täysin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://murobbs.muropaketti.com/threads/niille-jotka-eivaet-tajunneet-l…

https://www.tiede.fi/keskustelu/56047/ketju/auto_ja_liukuhihna

Tossa pari linkkiä

Tiede-lehden keskustelun aiheena on auto ja liukuhihna, ei lentokone ja liukuhihna. Merkittävä ero.

Luepa ketjua pidemmälle... osaat kai lukea?