Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun poikaystävän äiti ostaa kaikkea sisustuskrääsää meille
19.11.2017 |
Tykkään siis muuten poikaystävän äidistä.
Keväällä osti poikaystävälle maton synttärilahjaksi. Kysyi mun mielipidettä, ja sanoin sen olevan liian värikäs meille, mutta silti tyrkkäs sen poikaystävälle. Nyt meillä on makuuhuoneessa rumin matto ikinä. Nyt osti meille jonkun ihme lasipurkin missä on kaiken maailman röyhelöä ympärillä.
Pitääkö mun oikeasti alkaa kylmästi heittämään kaikki roskiin hänen nähdensä, kun ei mee ymmärrykseen, ettei me tarvita mitään sisustuskrääsää?
Esimerkiksi lyhty jonka häneltä sain joululahjaksi meni suoraan vanhempieni mökille, purkki jonka nyt toi meille meni heti anopin lähdettyä kaapin perälle ja tuon maton tilalle olen jo puoli vuotta etsinyt kohtuuhintaista ja nättiä mattoa, kun mulla ei opiskelijana ole varaa ostaa ja poikaystävää ei sisustus kiinnosta, eikä näin ollen suostu ostamaan uutta tilalle.
Mua suoraan sanottuna hävettää pyytää ketään ees kylään tuon maton takia, kun muuten sisustus on simppeliä ja värimaailma on mustaa, harmaata, valkoista ja kromia ja sitten makuuhuoneessa on saatanan iso matto missä on sinistä, pinkkiä, oranssia, ruskeaa vihreää ja keltaista.
Kommentit (474)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.
Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?
Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä vaan pintasi. Mulla kokemusta anopista jo lähes 20 vuoden ajalta ja on jo aika hyvin oppinut, ettei kannata meille kantaa roinaa. Hän nykyään kysyy, että otettaisko jotain ja aina vaan sanon, että ei kiitos, ei tarvita. Vakio on se, että ei meillä ole tilaa.
Ei tarvitse tosiaankaan suostua ottamaan omaan kotiin kaikenlaista anopin valitsemaa krääsää tai vaikka huonekaluja tai ihan mitä vaan, jos ei niistä itse tykkää! Varsinkin, jos se poikaystävälle on yhdentekevää. Voisit koittaa sanoa poikaystävälle, että hänkin voisi vähän alkaa laittaa vastaan, näin meillä on tehty ja hyvin toimii. Ymmärrän todella hyvin, että haluat laittaa sitä omaa kotia ihan itse ja valita sinne asioita, joista itse (ja poikaystäväsi) tykkäätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.
Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?
Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...
Miniäkandidaatin olisi nyt hyvä vain jättää tällainen surkea mies ja etsiä itselleen oikea mies, joka haluaa itselleen perheen. Tämä mies haluaa selvästikin asua yksin loppuelämänsä, ei sellaisten miesten kanssa kannata olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.
Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?
Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...
Ohis...tuo edellinen kirjoitti:
"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "
Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Pidä vaan pintasi. Mulla kokemusta anopista jo lähes 20 vuoden ajalta ja on jo aika hyvin oppinut, ettei kannata meille kantaa roinaa. Hän nykyään kysyy, että otettaisko jotain ja aina vaan sanon, että ei kiitos, ei tarvita. Vakio on se, että ei meillä ole tilaa.
Ei tarvitse tosiaankaan suostua ottamaan omaan kotiin kaikenlaista anopin valitsemaa krääsää tai vaikka huonekaluja tai ihan mitä vaan, jos ei niistä itse tykkää! Varsinkin, jos se poikaystävälle on yhdentekevää. Voisit koittaa sanoa poikaystävälle, että hänkin voisi vähän alkaa laittaa vastaan, näin meillä on tehty ja hyvin toimii. Ymmärrän todella hyvin, että haluat laittaa sitä omaa kotia ihan itse ja valita sinne asioita, joista itse (ja poikaystäväsi) tykkäätte.
Juuri näin. Miniäni sisustusmaku on aivan erilainen kuin minulla, joten kun poikani kertoi asiasta, en ole tarjonnut omia tavaroitani heille. Tyttärenikin sisustusmaku on erilainen kuin omani, mutta hän myy eteenpäin kaikki sellaiset tavarat, joista ei itse välitä. Välillä tyttäreni kysyykin, olisiko mulla mitään itselleni tarpeetonta, jonka hän voisi laittaa myyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliskin anoppi, mutta entäs kun niitä v*tun sisustuspurkkeja ja mauttomia Carpe Diem -tauluja kantaa kotiin vaimo? Mitä mä sille sanon?
Sano että teidän täytyy sopia sisustussäännöt, koska sisustusmakunne ovat niin erilaisia. Meillä on miehen kanssa sovittu, että mitään huonekaluja, tauluja, mattoja, ikkunaverhoja yms sellaista, mikä vaikuttaa selvästi kodin yleisilmeeseen, ei saa kumpikaan mennä ostamaan omin päin, vaan näistä ostopäätökset tehdään yhdessä. Sisustuskrääsän kanssa hänen toiveestaan oleskelutilat pidetään pelkistettyinä, mutta makuuhuonetta minä saan koristella aika lailla mieleni mukaan. Sisustustyynyjä ja torkkuhuopia on sekä hänen että minun makuuni sopivia ja niitä vaihdellaan aika usein. Tosi monissa asioissa makumme on vuosien varrella lähentynyt toisiaan, joten enää näistä ei tarvitse vääntää ja toisaalta kumpikin on halukas joustamaan. Esimerkiksi minä halusin tuikkukippoja olohuoneeseen, koska haluan polttaa kynttilöitä pimeänä vuodenaikana. Mies sai valita mieleisensä tuikkukipot (osti neljä Iittalan Kivi-lyhtyä harmaana, koska pitää niiden eleettömästä muotokielestä). Ja näin molemmat saimme mitä halusimme. Minä niitä tuikkuja ja mies oman makunsa mukaiset kipot niille.
Eli suosittelen lämpimästi keskustelua asiasta myös sinulle ja vaimollesi. Ehdota alkajaisiksi vaikka, että hän ripustaa sen Carpe Diem-taulunsa vaikka eteiseen tms ja sitten menette yhdessä ostamaan taulun olkkariin. Ja katselette monenlaisia tauluja, veikkaan että kun tarpeeksi erilaisia tauluja katsotte, niin löytyy se yksi, joka molempia miellyttää. Näin meillä ainakin on aina käynyt, mutta kiertelyä ja harkintaahan se on vaatinut tietysti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä matosta jumalaton ulina. Ap vähän elämänhallintaa, pliis.
Kyllä ymmärrän hyvin jos haluaa että on oma tyyli niin joku tuo kyselemättä vielä jonkun ison hankinnan ja sitä ei saa mihinkääm edes piiloon.
Ei siinä kyse ole elämänhallinnasta vaan toisen kunnioittamisesta.
Miksi ei voinut kysyä että näyttää siltä että tarvitsette uuden maton, hän voi ostaa jos kerrot millaisen. Ja jos liian kallis niin sitten pitää ostaa itse.
Kuitenkin on tosi arveluttavaa tuoda joku iso juttu toisen kotiin joka hallitsee tilaa.
Vähän tilannetajua. Ilahtuisiko anoppi jos tuotaisii ruskea matto hänen pastillinväriseen makkariin kun se oli ylimääräine ja anopin makkarissa tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.
Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?
Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...
Ohis...tuo edellinen kirjoitti:
"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "
Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta.
Ja kuitenkin poika oli myös sanonut, että yhteenmuuttoasiaan voidaan palata sitten kun tyttöystävä pystyy maksamaan 50% asunnon hinnasta. Eli hän antaa hyvin ristiriitaisia viestejä tyttöystävälle ja jättää kokonaan kertomatta sen, että on jo päättänyt, ettei tyttöystävä ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tai edes kotinsa.
Pojan puheista tyttöystävälle saa sellaisen mielikuvan, että itse tässä tyttöystävässä ei ole mitään vikaa hänen mielestään, mutta hän vain ei halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja itseasiassa juuri tämän tyttiksenkin kanssa voisi sitäkin harkita jos vain taloudelliset asiat saadaan ratkaistua. Äidilleen hän on kuitenkin kertonut, että tyttöystävä on itsessään sellainen henkilö, jonka kanssa hän ei halua vakavissaan olla. Minusta tällainen kaksoisviestintä on kaikkea muuta kuin rehellistä ja selkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä matosta jumalaton ulina. Ap vähän elämänhallintaa, pliis.
Kyllä ymmärrän hyvin jos haluaa että on oma tyyli niin joku tuo kyselemättä vielä jonkun ison hankinnan ja sitä ei saa mihinkääm edes piiloon.
Ei siinä kyse ole elämänhallinnasta vaan toisen kunnioittamisesta.Miksi ei voinut kysyä että näyttää siltä että tarvitsette uuden maton, hän voi ostaa jos kerrot millaisen. Ja jos liian kallis niin sitten pitää ostaa itse.
Kuitenkin on tosi arveluttavaa tuoda joku iso juttu toisen kotiin joka hallitsee tilaa.
Vähän tilannetajua. Ilahtuisiko anoppi jos tuotaisii ruskea matto hänen pastillinväriseen makkariin kun se oli ylimääräine ja anopin makkarissa tilaa.
Tarinahan ei kerro, mitä ap:n poikaystävä oli sanonut äidilleen matosta ja maton tarpeesta. Mattohan oli synttärilahja pojalle eikä suinkaan miniälle. Jos ap:n poikaystävä on sanonut äidilleen, että ko matto on ihan ok, turha ap:n on alkaa poikaystävänsä äitiä mollaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä matosta jumalaton ulina. Ap vähän elämänhallintaa, pliis.
Kyllä ymmärrän hyvin jos haluaa että on oma tyyli niin joku tuo kyselemättä vielä jonkun ison hankinnan ja sitä ei saa mihinkääm edes piiloon.
Ei siinä kyse ole elämänhallinnasta vaan toisen kunnioittamisesta.Miksi ei voinut kysyä että näyttää siltä että tarvitsette uuden maton, hän voi ostaa jos kerrot millaisen. Ja jos liian kallis niin sitten pitää ostaa itse.
Kuitenkin on tosi arveluttavaa tuoda joku iso juttu toisen kotiin joka hallitsee tilaa.
Vähän tilannetajua. Ilahtuisiko anoppi jos tuotaisii ruskea matto hänen pastillinväriseen makkariin kun se oli ylimääräine ja anopin makkarissa tilaa.
Entäpä, jos hän kysyikin pojaltaan ja poikansa sanoi, että ei ole väliä millaisen maton hän saa äidiltään synttärilahjaksi?
No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.
Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.
Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.
Häälahja onkin molemmille yhteinen, synttärilahja taas on henkilökohtainen. Koska emme tiedä tästä ap:n tarinasta poikaystävän osuutta asiaan, voidaan vain spekuloida. Ja yhteisen kodin sisustaminen on asia, josta pitää puhua puolison kanssa, ei anopin kanssa. Poikaystävän olisi siis pitänyt sanoa äidilleen, millaisen maton oikeasti haluaa (jotta tyttöystävä ei saa itkupotkuraivareita makuuhuoneessa) eikä esim sanoa, että monivärinen matto on ihan ok.
Vie sä sille anopille lahjaks makaaberi kylpymatto kiitokseksi upeasta lahjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No toisaalta niinkin mutta eihän lahjoista aina kysellä ja kyllä anopinkin tämä pitäisi ymmärtää sanomatta että kodin yleiseen sisustukseen vaikuttaa usein naisen mielipide. Miehen ei niin väliä.
Hän voi miettiä edelleen että jos hänen mies saa synttärilahjaksi 70 luvun kalustot ja koti on valkoista sisustusta niin eikö kimmastu kun mies sanoo että nämä tulivat lahjaksi.
Kimmastuu sitten lahjan antajalle tai miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vie sä sille anopille lahjaks makaaberi kylpymatto kiitokseksi upeasta lahjasta.
Taidan antaa ton pitsihörhelökipon joululahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin?
Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.
Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.
Vierailija kirjoitti:
Sama tuli mieleen. Anoppi on poikaystäväsi äiti ja käsitin, että kyse on aika nuoresta parista. Ehkäpä poikaystäväsi vielä on vähän henkisesti äidin helmassa kiinni (useimmat miehet ovat pitkään) ja se matto on "turvallinen" sitä kautta.
Varsinkin, jos ei se valkoinen-harmaa-musta-kromi -perusmeno tunnu poikaystävästäsi kovin kodikkaalta. Tuosta voisi kuvitella, että kotona asuessa on ollut vähän ns. kodikkaammat värimaailmat kuin ne perus "skandinaaviset", jotka näyttää kivalta isossa modernissa omakotitalossa sisustuslehden sivuilla, mutta ei oikeassa elämässä sovi oikein edes sinnekään. Vielä vähemmän mihinkään arkkitehtuurisesti vaatimattomaan kerrostaloasuntoon.
Näinhän se usein menee. Meilläkin mies siin kohtaa havahtui, että tämä on meidän eikä anopin koti kun muutettiin opiskelijakämpästä ihan oikeaan pitempiaikaiseen kotiin, kun mies sai töitä vähän ennen valmistumistaan ja oli yhtäkkiä rahaakin sisustaa.
Siinä aiemmassa mies jotenkin meni sillä mitä hänen äitinsä tänne työnsi eikä sanonut vastaan kun kaapit pursusi parittomia kuppeja ja paikka näytti samalta kuin hänen lapsuudenkotinsa. Kun muutettiin hänellä meni hermo niihin romuihin ja kaikki ne kamat ja meille työnnetyt ikivanhat verhot yms. lensi punaisen ristin konttiin ja roskiin ja ostettiin tilalle meidän maun mukaiset. Anoppi jaksaa vieläkin murehtia kuinka meillä ei ole kodikasta. Me taas tykätään, on väriäkin mutta hillitysti ja paikat ei pursua turhia koriste-esineitä kirppikseltä eurolla.
Eikö sille poikaystävälle voi sanoa että kertoo mitä kohteliaimmin äidillensä että teillä on erillainen maku, ajatus on hieno mutta jättää sisustustavarat ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin?
Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.
Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.
Minua kiinnostaa mihin perustuu se ilmeisesti erittäin varma tieto että juuri tämä tyttöystävä on sitä tyyppiä joka heittää toisen tavaroita roskiin kun ei niistä itse pidä ja vaatii miestä maksamaan uudet tilalle?
Siihen että pojan kavereilla on tällaisia tyttöystäviä?
Jos tuo olisi se todellinen ongelma niin kunnon mies ottaisi asian puheeksi naisensa kanssa, ei äitinsä.
Hyväksikäyttäjä on todellakin äidin pikkupoika, ei ko tyttöystävä.
Minä olen hankkinut kaikki huonekaluni käytettyinä. Kahta rakkaampia ovat ne omasta tai miehen suvusta tulleet.
Olen vähän kunnostellutkin huonekaluja, mutta pääsääntöisesti kavahdan "tuunaamista" ainakin jos se tarkoittaa halpaa valkomaalia. Verhoomon palveluksia käytän, olen valmis maksamaan esim. hyvän sohvan verhoilusta enemmän kuin halpissohvasta.