Ärsyttää, kun poikaystävän äiti ostaa kaikkea sisustuskrääsää meille

Lain kirjaimen mukaan kirjoitti:

Jos lapsesi ovat naimisissa puolisoidensa kanssa, perintösi mennessä "lapsellesi" se menee automaattisesti myös miniälle/vävylle, ellei heillä ole keskinäistä avioehtoa. Siis tilanteessa, että heille tulee ero. Yhdessä ollessa se tietysti jakaantuu perheensisäisen rahankäytön mukaan miten kullakin. Siihen Sinä et pysty millään muotoa vaikuttamaan  omalla tekemiselläsi. Jos nyt jotenkin haluat sen puolisen ulossulkea, niin testamenttaa lapsenlapselle. Tosin silloinkin lapsesi voi halutessaan vaatia rintaperillisen lakiosaansa, joka taas jyvittyy myös puolisolle.

Huomioi myös, että jos on yhteisiä lapsia niin myös avoliitto voidaan erotilanteessa rinnastaa avioliittoon määrättävän osituksen suhteen. Kannattaa konsultoida juristia näissä jutuissa eikä kyräillä yksin kotona ruutupaperin kanssa.

Mutta mahtaa se olla kovin raskasta olla noin katkera?

Kyllä testamentilla voi määrätä että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittävään omaisuuteen. Kannatta tosiaan lukea lakia ennenkuin julistaa osaamistaan.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tuli mieleen. Anoppi on poikaystäväsi äiti ja käsitin, että kyse on aika nuoresta parista. Ehkäpä poikaystäväsi vielä on vähän henkisesti äidin helmassa kiinni (useimmat miehet ovat pitkään) ja se matto on "turvallinen" sitä kautta. 

Varsinkin, jos ei se valkoinen-harmaa-musta-kromi -perusmeno tunnu poikaystävästäsi kovin kodikkaalta. Tuosta voisi kuvitella, että kotona asuessa on ollut vähän ns. kodikkaammat värimaailmat kuin ne perus "skandinaaviset", jotka näyttää kivalta isossa modernissa omakotitalossa sisustuslehden sivuilla, mutta ei oikeassa elämässä sovi oikein edes sinnekään. Vielä vähemmän mihinkään arkkitehtuurisesti vaatimattomaan kerrostaloasuntoon.

Näinhän se usein menee. Meilläkin mies siin kohtaa havahtui, että tämä on meidän eikä anopin koti kun muutettiin opiskelijakämpästä ihan oikeaan pitempiaikaiseen kotiin, kun mies sai töitä vähän ennen valmistumistaan ja oli yhtäkkiä rahaakin sisustaa.

Siinä aiemmassa mies jotenkin meni sillä mitä hänen äitinsä tänne työnsi eikä sanonut vastaan kun kaapit pursusi parittomia kuppeja ja paikka näytti samalta kuin hänen lapsuudenkotinsa. Kun muutettiin hänellä meni hermo niihin romuihin ja kaikki ne kamat ja meille työnnetyt ikivanhat verhot yms. lensi punaisen ristin konttiin ja roskiin ja ostettiin tilalle meidän maun mukaiset. Anoppi jaksaa vieläkin murehtia kuinka meillä ei ole kodikasta. Me taas tykätään, on väriäkin mutta hillitysti ja paikat ei pursua turhia koriste-esineitä kirppikseltä eurolla.

Mun anoppi sanoo ihan samaa, että meillä ei ole kodikasta. Onhan se niin kauheaa, kun huonekalut ovat jotakuinkin samaa sarjaa ja lipaston ja telkkaritason päällä on vain pari koriste-esinettä, ei niin ettei koko lipaston pintaa näy erilaisten vaasien ja patsaiden alta. Eikä meillä roiku pölyisiä silkkikukkiakaan missään, puuttuu myös koirankarvalautat seilaamasta pitkin lattiaa. Toivottavasti mulla ei ikinä ome yhtä "kodikas" koti kuin anopilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.

Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?

Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...

Ohis...tuo edellinen kirjoitti:

"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "

Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta. 

Ja kuitenkin poika oli myös sanonut, että yhteenmuuttoasiaan voidaan palata sitten kun tyttöystävä pystyy maksamaan 50% asunnon hinnasta. Eli hän antaa hyvin ristiriitaisia viestejä tyttöystävälle ja jättää kokonaan kertomatta sen, että on jo päättänyt, ettei tyttöystävä ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tai edes kotinsa.

Pojan puheista tyttöystävälle saa sellaisen mielikuvan, että itse tässä tyttöystävässä ei ole mitään vikaa hänen mielestään, mutta hän vain ei halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja itseasiassa juuri tämän tyttiksenkin kanssa voisi sitäkin harkita jos vain taloudelliset asiat saadaan ratkaistua. Äidilleen hän on kuitenkin kertonut, että tyttöystävä on itsessään sellainen henkilö, jonka kanssa hän ei halua vakavissaan olla. Minusta tällainen kaksoisviestintä on kaikkea muuta kuin rehellistä ja selkeää.

Missä kohtaa viestiketjua hän on kertonut äidille, että tyttöystävä on pelkkä hetken hairahdus? Minusta se poika kertoi äidilleen vain sen, että ei aio asua kenenkään sellaisen kanssa, joka kantaa toisen tavaroita roskiin. Ja että se poika haluaa pitää oman kotinsa omana kotinaan eikä toisen sisustussuunnitelmien temmellyskenttänä.

Jos haluaa pitää kotinsa omanaan ja sanoo sen ääneen, niin mitä epäselvää siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin? 

Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.

Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.

Minua kiinnostaa mihin perustuu se ilmeisesti erittäin varma tieto että juuri tämä tyttöystävä on sitä tyyppiä joka heittää toisen tavaroita roskiin kun ei niistä itse pidä ja vaatii miestä maksamaan uudet tilalle?

Siihen että pojan kavereilla on tällaisia tyttöystäviä?

Jos tuo olisi se todellinen ongelma niin kunnon mies ottaisi asian puheeksi naisensa kanssa, ei äitinsä.

Hyväksikäyttäjä on todellakin äidin pikkupoika, ei ko tyttöystävä.

Josko tuo tyttöystävä olisi kantanut jo ennen yhteenmuuttoa poikakaverin tavaroita roskiin poikakaverin omasta kodista ja vedonnut siihen, että kun hän muuttaa sinne, niin loputkin typerät tavarat saavat luvan lähteä. Aika moni tyttis toimii noin eli tekee aika äkkiä selväksi, mitä aikoo tehdä yhteenmuuton jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin? 

Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.

Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.

Taivas, tollaset miehet pitää kiertää kaukaa. Tai ei niitä edes voi miehiksi sanoa. Äiti antanut luvan....

Vierailija kirjoitti:

No toisaalta niinkin mutta eihän lahjoista aina kysellä ja kyllä anopinkin tämä pitäisi ymmärtää sanomatta että kodin yleiseen sisustukseen vaikuttaa usein naisen mielipide. Miehen ei niin väliä.

Hän voi miettiä edelleen että jos hänen mies saa synttärilahjaksi 70 luvun kalustot ja koti on valkoista sisustusta niin eikö kimmastu kun mies sanoo että nämä tulivat lahjaksi.

Kimmastuu sitten lahjan antajalle tai miehelle.

Mitähän mä just luin? Eikö se olekaan myös miehen koti? Enpä yhtään ihmettele, jos tuollaisten naisten miehet viihtyvät pitkään töissä, iltaisin kavereiden kanssa tai harrastuksissa ja viikonloppuisin baareissa. Tai että miehet kaipaavat nk mancavea, jossa on heille mieluisa ympäristö. 

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin? 

Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.

Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.

Minua kiinnostaa mihin perustuu se ilmeisesti erittäin varma tieto että juuri tämä tyttöystävä on sitä tyyppiä joka heittää toisen tavaroita roskiin kun ei niistä itse pidä ja vaatii miestä maksamaan uudet tilalle?

Siihen että pojan kavereilla on tällaisia tyttöystäviä?

Jos tuo olisi se todellinen ongelma niin kunnon mies ottaisi asian puheeksi naisensa kanssa, ei äitinsä.

Hyväksikäyttäjä on todellakin äidin pikkupoika, ei ko tyttöystävä.

Josko tuo tyttöystävä olisi kantanut jo ennen yhteenmuuttoa poikakaverin tavaroita roskiin poikakaverin omasta kodista ja vedonnut siihen, että kun hän muuttaa sinne, niin loputkin typerät tavarat saavat luvan lähteä. Aika moni tyttis toimii noin eli tekee aika äkkiä selväksi, mitä aikoo tehdä yhteenmuuton jälkeen.

Tuollaiselle toiminnalle ei ole tullut vahvistusta, pelkkää oletusta.

Ja ihanko totta moni tyttöystävä tekee noin?

Näin naisena hyvin vieras ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.

Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?

Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...

Ohis...tuo edellinen kirjoitti:

"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "

Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta. 

Ja kuitenkin poika oli myös sanonut, että yhteenmuuttoasiaan voidaan palata sitten kun tyttöystävä pystyy maksamaan 50% asunnon hinnasta. Eli hän antaa hyvin ristiriitaisia viestejä tyttöystävälle ja jättää kokonaan kertomatta sen, että on jo päättänyt, ettei tyttöystävä ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tai edes kotinsa.

Pojan puheista tyttöystävälle saa sellaisen mielikuvan, että itse tässä tyttöystävässä ei ole mitään vikaa hänen mielestään, mutta hän vain ei halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja itseasiassa juuri tämän tyttiksenkin kanssa voisi sitäkin harkita jos vain taloudelliset asiat saadaan ratkaistua. Äidilleen hän on kuitenkin kertonut, että tyttöystävä on itsessään sellainen henkilö, jonka kanssa hän ei halua vakavissaan olla. Minusta tällainen kaksoisviestintä on kaikkea muuta kuin rehellistä ja selkeää.

Missä kohtaa viestiketjua hän on kertonut äidille, että tyttöystävä on pelkkä hetken hairahdus? Minusta se poika kertoi äidilleen vain sen, että ei aio asua kenenkään sellaisen kanssa, joka kantaa toisen tavaroita roskiin. Ja että se poika haluaa pitää oman kotinsa omana kotinaan eikä toisen sisustussuunnitelmien temmellyskenttänä.

Jos haluaa pitää kotinsa omanaan ja sanoo sen ääneen, niin mitä epäselvää siinä on?

No minä ymmärsin äidin viesteistä, että tämä tyttöystävä olisi kantanut poikaystävänsä tavaroita roskikseen ja että tämä on se pääasiallinen syy, miksi poika ei koe tytön olevan se henkilö, jonka kanssa haluaisi elämänsä ja kotinsa jakaa. Äiti on kahdessa eri viestissään tässä ketjussa korostanut, että tämä toisen tavaroiden roskiin kantaminen on syy siihen, ettei suhde ole vakava. Tuskin hän tällaista sanoisi, jollei tyttis olisi poikansa omaisuuteen jo ainakin yrittänyt kajota.

Eipä silti, en minä poikaa siitä moiti, ettei hän halua muuttaa saman katon alle tuollaisen tytön kanssa. En itsekään hyväksyisi sitä, että mieheni alkaisi raahata minun omaisuuttani roskikseen ilman minun suostumustani. Mutta en minä sellaisen miehen kanssa suhdettakaan jatkaisi, saati vihjailisi, että yhteenmuutto on mahdollista sitten, kun talousasiat ovat kunnossa. Ja kertoisin kyllä mielipiteeni tavaroideni roskiin kantamisesta sille miehelle ihan itselleen, sen sijaan että avautuisin äidilleni asiasta. Minusta tuntuu härskiltä sanoa äidilleen, ettei tyttöystävä ole se nainen, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa, mutta antaa tyttöystävän itsensä luulla, että kyse on vain asunnon rahoituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Mun äiti ei osta mitään sisustukseen liittyvää meille ilman, että olemme itse makutuomareina. Eikä anoppi kysynyt missään vaiheessa poikaystävältäni mitä hän haluaisi lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin? 

Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.

Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.

Minua kiinnostaa mihin perustuu se ilmeisesti erittäin varma tieto että juuri tämä tyttöystävä on sitä tyyppiä joka heittää toisen tavaroita roskiin kun ei niistä itse pidä ja vaatii miestä maksamaan uudet tilalle?

Siihen että pojan kavereilla on tällaisia tyttöystäviä?

Jos tuo olisi se todellinen ongelma niin kunnon mies ottaisi asian puheeksi naisensa kanssa, ei äitinsä.

Hyväksikäyttäjä on todellakin äidin pikkupoika, ei ko tyttöystävä.

Niin, näköjään perustuu tosiaan siihen, että pojan kaverien tyttöystävät ovat näin toimineet:

Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi.

Ja äiti peesaa tätä ajatusta, että totta kai tämäkin tyttö siis on pelkkä lompakkoloinen, kun kavereidenkin tyttöystävät ovat:

Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä?

Ilmeisesti siis poika ja äiti haukkuvat tyttöä tämän selän takana, väittäen tämän vain haluavan hyötyä pojasta taloudellisesti. Pojalla ole aikomustakaan kertoa tytölle, että tämä on pelkkä hätävara eikä hän oikeasti halua lainkaan tulevaisuutta tytön kanssa. Ja äiti ei näe tällaisessa harhaan johtamisessa mitään ongelmaa. Lompakkoloiseksi tuomittu tyttöystävä ansaitsee huonon kohtelun äidinkin mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.

Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?

Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...

Ohis...tuo edellinen kirjoitti:

"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "

Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta. 

Ja kuitenkin poika oli myös sanonut, että yhteenmuuttoasiaan voidaan palata sitten kun tyttöystävä pystyy maksamaan 50% asunnon hinnasta. Eli hän antaa hyvin ristiriitaisia viestejä tyttöystävälle ja jättää kokonaan kertomatta sen, että on jo päättänyt, ettei tyttöystävä ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tai edes kotinsa.

Pojan puheista tyttöystävälle saa sellaisen mielikuvan, että itse tässä tyttöystävässä ei ole mitään vikaa hänen mielestään, mutta hän vain ei halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja itseasiassa juuri tämän tyttiksenkin kanssa voisi sitäkin harkita jos vain taloudelliset asiat saadaan ratkaistua. Äidilleen hän on kuitenkin kertonut, että tyttöystävä on itsessään sellainen henkilö, jonka kanssa hän ei halua vakavissaan olla. Minusta tällainen kaksoisviestintä on kaikkea muuta kuin rehellistä ja selkeää.

Missä kohtaa viestiketjua hän on kertonut äidille, että tyttöystävä on pelkkä hetken hairahdus? Minusta se poika kertoi äidilleen vain sen, että ei aio asua kenenkään sellaisen kanssa, joka kantaa toisen tavaroita roskiin. Ja että se poika haluaa pitää oman kotinsa omana kotinaan eikä toisen sisustussuunnitelmien temmellyskenttänä.

Jos haluaa pitää kotinsa omanaan ja sanoo sen ääneen, niin mitä epäselvää siinä on?

No minä ymmärsin äidin viesteistä, että tämä tyttöystävä olisi kantanut poikaystävänsä tavaroita roskikseen ja että tämä on se pääasiallinen syy, miksi poika ei koe tytön olevan se henkilö, jonka kanssa haluaisi elämänsä ja kotinsa jakaa. Äiti on kahdessa eri viestissään tässä ketjussa korostanut, että tämä toisen tavaroiden roskiin kantaminen on syy siihen, ettei suhde ole vakava. Tuskin hän tällaista sanoisi, jollei tyttis olisi poikansa omaisuuteen jo ainakin yrittänyt kajota.

Eipä silti, en minä poikaa siitä moiti, ettei hän halua muuttaa saman katon alle tuollaisen tytön kanssa. En itsekään hyväksyisi sitä, että mieheni alkaisi raahata minun omaisuuttani roskikseen ilman minun suostumustani. Mutta en minä sellaisen miehen kanssa suhdettakaan jatkaisi, saati vihjailisi, että yhteenmuutto on mahdollista sitten, kun talousasiat ovat kunnossa. Ja kertoisin kyllä mielipiteeni tavaroideni roskiin kantamisesta sille miehelle ihan itselleen, sen sijaan että avautuisin äidilleni asiasta. Minusta tuntuu härskiltä sanoa äidilleen, ettei tyttöystävä ole se nainen, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa, mutta antaa tyttöystävän itsensä luulla, että kyse on vain asunnon rahoituksesta.

En jaksa lukea ketjua uudestaan tarkistaakseni asian mutta muistaakseni poika on argumentoinut asian sillä että on nähnyt tarpeeksi lähipiirissään tyttöystäviä jotka ovat heittäneet miestensä tavaroita roskiin ja vaatineet että sama mies ostaa uudet mieluisammat tavarat tilalle, ei että tämä oma tyttöystävä olisi tehnyt sellaista.

Ja jos olisi niin miksi poika ei voi puhua asiasta tyttöystävänsä kanssa vaan huijaa tuolla talousasialla?

Hieno äiti, hieno poika. Tyttöystävä parka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

No ei tuo minusta kovin selkeältä tunnu, että poikasi lupaa tyttöystävälleen, että yhteenmuuttoa voidaan harkita sitten, kun tytöllä on varaa maksaa puolet asunnosta. Tuohan on valhe, jolla poikasi pitää yllä tyttöystävän toivoa vakiintumisesta vailla aikeita koskaan tämän kanssa kuitenkaan vakiintua.

Miksi poikasi ei voisi olla rehellinen ja sanoa tyttöystävälleen suoraan mitä ajattelee tästä? Miksi hän lupaa harkita yhteenmuuttoa kunhan taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistua, vaikka oikeasti ajattelee että tämä "roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa"?

Ah niin, mutta jos poikasi olisi yhtä rehellinen tyttöystävälleen kuin on sinulle ollut, niin se tyttishän saattaisi vaikka erota pojastasi kokonaan. Ja silloin poikasi menettäisi sen hyödyn, mitä tytöstä nyt kokee saavansa, kun epärehellisin keinoin ja tyhjin lupauksin pyrkii pitämään tämän kuvioissa mukana...

Ohis...tuo edellinen kirjoitti:

"Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. "

Minusta tuo on harvinaisen selvästi sanottu ja sanottu vielä tyttöystävän kuullen, joten normaalijärkisellä tyttöystävällä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä asiasta. 

Ja kuitenkin poika oli myös sanonut, että yhteenmuuttoasiaan voidaan palata sitten kun tyttöystävä pystyy maksamaan 50% asunnon hinnasta. Eli hän antaa hyvin ristiriitaisia viestejä tyttöystävälle ja jättää kokonaan kertomatta sen, että on jo päättänyt, ettei tyttöystävä ole se henkilö, jonka kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tai edes kotinsa.

Pojan puheista tyttöystävälle saa sellaisen mielikuvan, että itse tässä tyttöystävässä ei ole mitään vikaa hänen mielestään, mutta hän vain ei halua muuttaa yhteen kenenkään kanssa, ja itseasiassa juuri tämän tyttiksenkin kanssa voisi sitäkin harkita jos vain taloudelliset asiat saadaan ratkaistua. Äidilleen hän on kuitenkin kertonut, että tyttöystävä on itsessään sellainen henkilö, jonka kanssa hän ei halua vakavissaan olla. Minusta tällainen kaksoisviestintä on kaikkea muuta kuin rehellistä ja selkeää.

Missä kohtaa viestiketjua hän on kertonut äidille, että tyttöystävä on pelkkä hetken hairahdus? Minusta se poika kertoi äidilleen vain sen, että ei aio asua kenenkään sellaisen kanssa, joka kantaa toisen tavaroita roskiin. Ja että se poika haluaa pitää oman kotinsa omana kotinaan eikä toisen sisustussuunnitelmien temmellyskenttänä.

Jos haluaa pitää kotinsa omanaan ja sanoo sen ääneen, niin mitä epäselvää siinä on?

No minä ymmärsin äidin viesteistä, että tämä tyttöystävä olisi kantanut poikaystävänsä tavaroita roskikseen ja että tämä on se pääasiallinen syy, miksi poika ei koe tytön olevan se henkilö, jonka kanssa haluaisi elämänsä ja kotinsa jakaa. Äiti on kahdessa eri viestissään tässä ketjussa korostanut, että tämä toisen tavaroiden roskiin kantaminen on syy siihen, ettei suhde ole vakava. Tuskin hän tällaista sanoisi, jollei tyttis olisi poikansa omaisuuteen jo ainakin yrittänyt kajota.

Eipä silti, en minä poikaa siitä moiti, ettei hän halua muuttaa saman katon alle tuollaisen tytön kanssa. En itsekään hyväksyisi sitä, että mieheni alkaisi raahata minun omaisuuttani roskikseen ilman minun suostumustani. Mutta en minä sellaisen miehen kanssa suhdettakaan jatkaisi, saati vihjailisi, että yhteenmuutto on mahdollista sitten, kun talousasiat ovat kunnossa. Ja kertoisin kyllä mielipiteeni tavaroideni roskiin kantamisesta sille miehelle ihan itselleen, sen sijaan että avautuisin äidilleni asiasta. Minusta tuntuu härskiltä sanoa äidilleen, ettei tyttöystävä ole se nainen, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa, mutta antaa tyttöystävän itsensä luulla, että kyse on vain asunnon rahoituksesta.

Ei, vaan äiti selitti myöhemmin, että poika on nähnyt kavereiden tyttöystävien tekevän niin ja siksi uskoo, että omakin tyttöystävä tekisi niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Mun äiti ei osta mitään sisustukseen liittyvää meille ilman, että olemme itse makutuomareina. Eikä anoppi kysynyt missään vaiheessa poikaystävältäni mitä hän haluaisi lahjaksi.

Eikä edes sitä, kelpaako hänen ostamansa matto poikaystävällesi?

Kannattaa nyt puhua poikaystävän kanssa, jotta hän puhuu äidilleen. On ihan tavallista, että ihmiset ostavat läheisilleen sellaisia asioita, joita ovat tottuneet ostamaan. Jos poikaystäväsi äiti on ennenkin ostanut pojalleen sisustukseen liittyviä juttuja, hän tekee sitä nytkin. Sen vuoksi poikaystävisi pitää ihan itse sanoa äidilleen, ettei enää halua äidiltään mitään sisustusjuttuja. Ei riitä, että sinä sanot vaan sen pitää tulla poikaystäväsi suusta. 

Olen anoppi ja poikani ollessa vielä poikamies saatoin ostaa hänelle kaikenlaista kotiinsa. Kun hän meni parisuhteeseen ja sanoi, että tyttöystävän sisustusmaku on hyvin erilainen, lakkasin ostamasta. Nykyisin ostan pojalleni lahjaksi jotain henkilökohtaista kuten kausikortin lätkämatseihin, lahjakortin vaateliikkeeseen tms. Tyttärelleni ostan sisustusjuttujakin, mutta hän osaa ihan itse kertoa, jos jokin sisustusjuttu ei ole vävyni mieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Jos lahja on sisustus-elementti, niin silloin olisi suotavaa kysyä mielipidettä. Jos kyseessä on kirja tai paita, tai muu lähinnä henkilökohtaiseen käyttöön tuleva asia, niin silloinkin kannattaisi miettiä mistä se lahjan saaja tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Mun äiti ei osta mitään sisustukseen liittyvää meille ilman, että olemme itse makutuomareina. Eikä anoppi kysynyt missään vaiheessa poikaystävältäni mitä hän haluaisi lahjaksi.

Eikä edes sitä, kelpaako hänen ostamansa matto poikaystävällesi?

Kannattaa nyt puhua poikaystävän kanssa, jotta hän puhuu äidilleen. On ihan tavallista, että ihmiset ostavat läheisilleen sellaisia asioita, joita ovat tottuneet ostamaan. Jos poikaystäväsi äiti on ennenkin ostanut pojalleen sisustukseen liittyviä juttuja, hän tekee sitä nytkin. Sen vuoksi poikaystävisi pitää ihan itse sanoa äidilleen, ettei enää halua äidiltään mitään sisustusjuttuja. Ei riitä, että sinä sanot vaan sen pitää tulla poikaystäväsi suusta. 

Olen anoppi ja poikani ollessa vielä poikamies saatoin ostaa hänelle kaikenlaista kotiinsa. Kun hän meni parisuhteeseen ja sanoi, että tyttöystävän sisustusmaku on hyvin erilainen, lakkasin ostamasta. Nykyisin ostan pojalleni lahjaksi jotain henkilökohtaista kuten kausikortin lätkämatseihin, lahjakortin vaateliikkeeseen tms. Tyttärelleni ostan sisustusjuttujakin, mutta hän osaa ihan itse kertoa, jos jokin sisustusjuttu ei ole vävyni mieleen. 

Ei ole sisustusjuttuja hirveämmin ostellut ennen. Nyt yhteenmuuton jälkeen on alkanut ostelemaan. Ei mua haittaisi lakanat ja pyyhkeet, koska ovat käyttötavaroita ja niitä eivät ulkopuoliset näe, kun taas iso matto näkyy. Samoin viime visiitin aikana oli tuonut jonkun pitsisomisteisen purkin meille. Jos mä tykkäisin romanttisesta tyylistä, niin varmasti se meillä näkyisi, mutta kun mä suoraan sanottuna inhoan romanttista tyyliä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Tyttöystävä on väärässä. Opiskelijat siirtyivät tänä syksynä yleisen asumistuen piiriin ja nyt siis puolison tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Millä hän ajatteli maksaa Töölössä sijaitsevasta asunnossa puolet asumiskuluista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Mun äiti ei osta mitään sisustukseen liittyvää meille ilman, että olemme itse makutuomareina. Eikä anoppi kysynyt missään vaiheessa poikaystävältäni mitä hän haluaisi lahjaksi.

Eikä edes sitä, kelpaako hänen ostamansa matto poikaystävällesi?

Kannattaa nyt puhua poikaystävän kanssa, jotta hän puhuu äidilleen. On ihan tavallista, että ihmiset ostavat läheisilleen sellaisia asioita, joita ovat tottuneet ostamaan. Jos poikaystäväsi äiti on ennenkin ostanut pojalleen sisustukseen liittyviä juttuja, hän tekee sitä nytkin. Sen vuoksi poikaystävisi pitää ihan itse sanoa äidilleen, ettei enää halua äidiltään mitään sisustusjuttuja. Ei riitä, että sinä sanot vaan sen pitää tulla poikaystäväsi suusta. 

Olen anoppi ja poikani ollessa vielä poikamies saatoin ostaa hänelle kaikenlaista kotiinsa. Kun hän meni parisuhteeseen ja sanoi, että tyttöystävän sisustusmaku on hyvin erilainen, lakkasin ostamasta. Nykyisin ostan pojalleni lahjaksi jotain henkilökohtaista kuten kausikortin lätkämatseihin, lahjakortin vaateliikkeeseen tms. Tyttärelleni ostan sisustusjuttujakin, mutta hän osaa ihan itse kertoa, jos jokin sisustusjuttu ei ole vävyni mieleen. 

Ei ole sisustusjuttuja hirveämmin ostellut ennen. Nyt yhteenmuuton jälkeen on alkanut ostelemaan. Ei mua haittaisi lakanat ja pyyhkeet, koska ovat käyttötavaroita ja niitä eivät ulkopuoliset näe, kun taas iso matto näkyy. Samoin viime visiitin aikana oli tuonut jonkun pitsisomisteisen purkin meille. Jos mä tykkäisin romanttisesta tyylistä, niin varmasti se meillä näkyisi, mutta kun mä suoraan sanottuna inhoan romanttista tyyliä.

Edelleen: laitat poikaystäväsi sanomaan äidilleen, että EI YHTÄÄN MITÄÄN sisustusjuttuja enää teille. Jos poikaystäväsi äiti edelleen niitä senkin jälkeen tuo, heitätte roskikseen. Minä ainakin haluan kuulla omilta lapsiltani enkä heidän puolisoiltaan, miten lapseni haluavat minun toimivan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä.  Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.

Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.

Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!

Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.

Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.

Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.

Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.

Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.

Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.

Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.

Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.

Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin? 

Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.

Tietäähän. Poika on jo äidille kertonut, että tyttö ei ole sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Tytölle kuitenkin poika antaa ymmärtää, että yhteinen tulevaisuus on mahdollinen, kunhan talousasiat saadaan kohdilleen. Ja äiti on antanut siunauksensa poikansa valehtelulle ja tytön käyttämiselle hätävarana.

Minua kiinnostaa mihin perustuu se ilmeisesti erittäin varma tieto että juuri tämä tyttöystävä on sitä tyyppiä joka heittää toisen tavaroita roskiin kun ei niistä itse pidä ja vaatii miestä maksamaan uudet tilalle?

Siihen että pojan kavereilla on tällaisia tyttöystäviä?

Jos tuo olisi se todellinen ongelma niin kunnon mies ottaisi asian puheeksi naisensa kanssa, ei äitinsä.

Hyväksikäyttäjä on todellakin äidin pikkupoika, ei ko tyttöystävä.

Josko tuo tyttöystävä olisi kantanut jo ennen yhteenmuuttoa poikakaverin tavaroita roskiin poikakaverin omasta kodista ja vedonnut siihen, että kun hän muuttaa sinne, niin loputkin typerät tavarat saavat luvan lähteä. Aika moni tyttis toimii noin eli tekee aika äkkiä selväksi, mitä aikoo tehdä yhteenmuuton jälkeen.

Jos tyttöystävä noin on toiminut, niin silloin poikaystävä ihan selvästi pelaa kahdella pakalla: kertoo äidilleen ettei tämän vuoksi pidä tyttöä sinä ihmisenä, jonka kanssa yhteinen tulevaisuus olisi mahdollista, mutta antaa tyttiksen itsensä kuitenkin uskoa toisin.

Jos taas tyttöystävä ei ole osoittanut merkkejä tällaisesta käytöksestä, poika demonisoi häntä aiheettomasti äidilleen vihjailemalla, että uskoo tyttöystävänsä alkavan kantamaan hänen tavaroitaan roskikseen yhteenmuuton jälkeen. Tämän äiti kuitenkin kertoi olevan suurin syy siihen, ettei poika halua muuttaa yhteen, joten selvää lienee ainakin se, että tyttis joko jo on jotain pojan omaisuutta luvatta roskiin vienyt, tai poika ainakin on äidilleen kertonut uskovansa tämän niin tekevän mikäli he yhteen muuttaisivat.

Oli miten oli, niin voisi se poika ihan sille tyttöystävällekin kertoa rehellisesti tämän asian, jotta tyttöystävä voisi tehdä omat ratkaisunsa. En minä ainakaan haluaisi jatkaa seurustelua miehen kanssa, joka ei minuun sen vertaa luota, ettei uskoisi minun kykenevän kunnioittamaan toisen omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No silti mielestäni pitäisi anopin ajatella että jos asunnossa asuu joku muukin , on hänelläkin valta päättää sisustamisesta. Eli olisiko kannattanut ostas jotain muut lahjaksi eikä noin massiivista.

Eihän häälahjaksikaan yleensä.osteta toisten kotiin huonekaluja tai muuta tekvisiittaa kysymättä hääparilta millaista.

Mahtaakohan aloittajan äiti kysyä tyttärelleen syntymäpäivälahjaa ostaessaan tyttärensä poikaystävältä, mitä hän saa ostaa ja mitä ei?

Mun äiti ei osta mitään sisustukseen liittyvää meille ilman, että olemme itse makutuomareina. Eikä anoppi kysynyt missään vaiheessa poikaystävältäni mitä hän haluaisi lahjaksi.

Eikä edes sitä, kelpaako hänen ostamansa matto poikaystävällesi?

Kannattaa nyt puhua poikaystävän kanssa, jotta hän puhuu äidilleen. On ihan tavallista, että ihmiset ostavat läheisilleen sellaisia asioita, joita ovat tottuneet ostamaan. Jos poikaystäväsi äiti on ennenkin ostanut pojalleen sisustukseen liittyviä juttuja, hän tekee sitä nytkin. Sen vuoksi poikaystävisi pitää ihan itse sanoa äidilleen, ettei enää halua äidiltään mitään sisustusjuttuja. Ei riitä, että sinä sanot vaan sen pitää tulla poikaystäväsi suusta. 

Olen anoppi ja poikani ollessa vielä poikamies saatoin ostaa hänelle kaikenlaista kotiinsa. Kun hän meni parisuhteeseen ja sanoi, että tyttöystävän sisustusmaku on hyvin erilainen, lakkasin ostamasta. Nykyisin ostan pojalleni lahjaksi jotain henkilökohtaista kuten kausikortin lätkämatseihin, lahjakortin vaateliikkeeseen tms. Tyttärelleni ostan sisustusjuttujakin, mutta hän osaa ihan itse kertoa, jos jokin sisustusjuttu ei ole vävyni mieleen. 

Ei ole sisustusjuttuja hirveämmin ostellut ennen. Nyt yhteenmuuton jälkeen on alkanut ostelemaan. Ei mua haittaisi lakanat ja pyyhkeet, koska ovat käyttötavaroita ja niitä eivät ulkopuoliset näe, kun taas iso matto näkyy. Samoin viime visiitin aikana oli tuonut jonkun pitsisomisteisen purkin meille. Jos mä tykkäisin romanttisesta tyylistä, niin varmasti se meillä näkyisi, mutta kun mä suoraan sanottuna inhoan romanttista tyyliä.

Edelleen: laitat poikaystäväsi sanomaan äidilleen, että EI YHTÄÄN MITÄÄN sisustusjuttuja enää teille. Jos poikaystäväsi äiti edelleen niitä senkin jälkeen tuo, heitätte roskikseen. Minä ainakin haluan kuulla omilta lapsiltani enkä heidän puolisoiltaan, miten lapseni haluavat minun toimivan. 

Montakohan kertaa olen tässä ketjussa jo sanonut, että poikaystäväni lupautui jo sanomaan äidilleen.