Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun poikaystävän äiti ostaa kaikkea sisustuskrääsää meille
19.11.2017 |
Tykkään siis muuten poikaystävän äidistä.
Keväällä osti poikaystävälle maton synttärilahjaksi. Kysyi mun mielipidettä, ja sanoin sen olevan liian värikäs meille, mutta silti tyrkkäs sen poikaystävälle. Nyt meillä on makuuhuoneessa rumin matto ikinä. Nyt osti meille jonkun ihme lasipurkin missä on kaiken maailman röyhelöä ympärillä.
Pitääkö mun oikeasti alkaa kylmästi heittämään kaikki roskiin hänen nähdensä, kun ei mee ymmärrykseen, ettei me tarvita mitään sisustuskrääsää?
Esimerkiksi lyhty jonka häneltä sain joululahjaksi meni suoraan vanhempieni mökille, purkki jonka nyt toi meille meni heti anopin lähdettyä kaapin perälle ja tuon maton tilalle olen jo puoli vuotta etsinyt kohtuuhintaista ja nättiä mattoa, kun mulla ei opiskelijana ole varaa ostaa ja poikaystävää ei sisustus kiinnosta, eikä näin ollen suostu ostamaan uutta tilalle.
Mua suoraan sanottuna hävettää pyytää ketään ees kylään tuon maton takia, kun muuten sisustus on simppeliä ja värimaailma on mustaa, harmaata, valkoista ja kromia ja sitten makuuhuoneessa on saatanan iso matto missä on sinistä, pinkkiä, oranssia, ruskeaa vihreää ja keltaista.
Kommentit (474)
Sinua hävettää anoppisi ostama matto, etkä siksi voi pyytää vieraita kotiisi? Eikö tässä ole ongelmana sinun ja sukusi köyhyys, ei anoppi, muuten ostaisit suit sait sisustukseen sopivan maton. Nyt odotat lahjojenkin tuovan taloudellista hyötyä, kun rahaa ei sinulla ole. Onko sekin anopin aiheuttama ongelma?
Kaikkea ei nyt vain voi saada, vaan on ymmärrettävä elämän realiteetit tai turha syyttää muita, sillä useat haluaisivat kotiinsa kymppitonnin sohvan ja merinäköalat, mutta on iloittava niihin, mihin on varaa, eikä käydä toisen lompakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ulise vasta sitten kun selkä vääränä säkkikaupalla kannat kämäistä tavaraa roskikseen. 😬
Vierailija kirjoitti:
Sinua hävettää anoppisi ostama matto, etkä siksi voi pyytää vieraita kotiisi? Eikö tässä ole ongelmana sinun ja sukusi köyhyys, ei anoppi, muuten ostaisit suit sait sisustukseen sopivan maton. Nyt odotat lahjojenkin tuovan taloudellista hyötyä, kun rahaa ei sinulla ole. Onko sekin anopin aiheuttama ongelma?
Kaikkea ei nyt vain voi saada, vaan on ymmärrettävä elämän realiteetit tai turha syyttää muita, sillä useat haluaisivat kotiinsa kymppitonnin sohvan ja merinäköalat, mutta on iloittava niihin, mihin on varaa, eikä käydä toisen lompakolla.
Mä en ole mattoa pyytänyt, eikä sukuni ole köyhä. Minä sen sijaan olen köyhä ja hyvin harvoin pyydän yhtään mitään. Anopin ei todellakaan tarvi ostaa oman makuisia sisustusjuttuja meidän asuntoon. Jos tahtoo auttaa, niin voi pyytää meitä valitsemaan.
Jos maton hinta on 30€, niin tuskin anoppisi on ajatellut sille pitempi aikaista käyttöä, vaan ajatteli sinun itse ostavan sisustukseen sopivan maton, kun sinulla on siihen aikaa ja vievän maton suoraan roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos maton hinta on 30€, niin tuskin anoppisi on ajatellut sille pitempi aikaista käyttöä, vaan ajatteli sinun itse ostavan sisustukseen sopivan maton, kun sinulla on siihen aikaa ja vievän maton suoraan roskikseen.
Saatesanat olivat että meidän asunto tarvitsee väriä ja tää niin sopis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et ap.avaa suutasi ja kerro anopille, ettet halua anopilta mitään lahjoja?
Meillä anoppi ei edes kanna minulle mitään lahjoja, kuin harvoin, mutta sydämensä kyllyydestä lahjoi miestäni ja lapsia. Sellaisia ne äidit tahtovat olla.
Vierailija kirjoitti:
Annettiin kerran pojalle ja miniälle lahjaksi pari noin 1500 euron käsinsolmittua mattoa, kun muuttivat yhteen. Meni varmaan puoli vuotta, kun miniä oli vienyt ne kirpputorille ja myynyt tyylin 20e/kpl :(. Tilalle joku valkoinen akryylirätti Ellokselta. Sellainen miniä meillä. Hyvä asia, ettei kuitenkaan pilalle passattu.
t. laatua arvostava anoppi
Anteeksi nyt vain, mutta kuka hullu ostaa tuon hintaluokan lahjoja kysymättä lahjansaajalta!? Hirvittävää tuhlausta laittaa tuhansia euroja lahjoihin, jotka eivät ole toivottuja. Voin uskoa, että ovat laadukkaita, mutta jos poika ja miniä haluavat sisustaa kodin oman makunsa mukaan, niin hukkaan menivät rahasi - ja voit ihan katsoa peiliin että oliko viisaasti tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää kun olen etuoikeutettu prinsessa. Isi osti väärän värisen Ferrarin ja anoppi maton.
Jokainen sisustaa kotinsa itse. Ongelma ratkaistu. 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdestä matosta jumalaton ulina. Ap vähän elämänhallintaa, pliis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Onpa sun poika urvelo. EI ole yhtään kasvatettu tavoille ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Kannattaisiko hänen vihdoin vain lopettaa kyseinen suhde, jos kerran ei pidä sitä kovinkaan kummoisena, kun taas tyttö luulee heidän olevan vakavissaan ja suunnittelee jopa jo yhteen muuttoa? Sun poikahan käyttää tuota tyttöä törkeästi hyväkseen! Säännöllisen seksin perässähän hän vain on, vaikka tyttö toivoo vakavaa parisuhdetta. Mitäpä jos opettaisit pojallesi vähän kunnioitusta naisia kohtaan? Jos nainen toivoo parisuhdetta, joka on pysyvä ja etenee johonkin, niin sellaista naista ei todellakaan roikoteta mukana väärin odotuksin vain kassien tyhjentämiseksi!
Miksi pitäisi muuttaa yhteen, jos siitä seuraa toisen osapuolen elämisen laadun selkeä heikkeneminen? Tietenkin melkein jokainen asuisi mieluummin ilmaiseksi kaksiossa kuin maksaisi vuokraa opiskelijasolusta, mutta eikö se ole kuitenkin vähän hatara pohja ihmissuhteelle, että toinen haluaa pelkkää hyötyä? Vakavassa parisuhteessa ei kanneta toisen tavaroita roskiin siksi, että ne eivät viehätä silmää.
Älähän yritä. Itse ilmoitit, että poikasi tietää jo nyt, ettei halua olla tytön kanssa pitemmällä tähtäimellä. Yhteen muuttoa suunnitteleva tyttö taas selvästi olettaa näin olevan. Poikasi käyttää tyttöä hyväkseen ja vanhempi kihertelee tyytyväisenä vieressä. Hyi teidän molempien, sekä vanhemman että pojan käytöstä.
Miten niin käyttää hyväkseen? Jos on selkeästi sanonut, että ei, me emme muuta yhteen asumaan, niin missä ihmeessä on se hyväksikäyttö? Jos ei täysi-ikäinen nainen usko puhetta, niin vikako on puhujassa eikä vastaanottajassa.
Poika pitää tyttöä varalla, vaikka on ilmeisesti puhunut äitinsä kanssa, ettei aio tämän kanssa olla tulevaisuudessa. Poika ei kuitenkaan ole kertonut tätä tytölle, vaan antaa tytön edelleen luulla, että heillä on yhteinen tulevaisuus. Sen vuoksi tyttö elättelee ilmeisesti toivoa yhteisestä kodista ja ehdottelee pojalle yhteen muuttoa. Taloudellinen syy on tytön yksi rationaalisuuteen vetoava perustelu yhteen muutolle, mutta jos tyttö tietäisi, että poika on jo päättänyt, ettei poika halua olla tämän kanssa, niin luuletko tytön edelleen haluavan muuttaa yhteen? Eli siten niin käyttää poika tyttöä hyväkseen. Poika pitää tyttöä vakituisena seksikumppanina, kunnes löytyy toisen, johon sitoutuu tosissaan. Jonkun, jonka kanssa oikeasti haluaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, eikä vain pidä toista siinä uskossa, että heillä muka on yhteinen tulevaisuus.
Jos poika ei ole tosissaan tytön suhteen, niin miksi hän ei kerro sitä tytölle, kun tietää tytön kuitenkin olevan tosissaan pojan suhteen? Nythän olisi hyvä aika kertoa asiasta. "En halua muuttaa kanssasi yhteen, koska en näe tämän suhteen jatkuvan." Tyttö voisi sitten tehdä omat suunnitelmansa ja etsiä toisen kumppanin, joka haluaa sitoutua häneen.
Ja juu, yhteen muuton kanssa ei tarvitse hoppuilla, mutta tässä tapauksessahan äiti ilmoitti, että poika ei muuttaa tytön kanssa yhteen, koska ei ota suhdetta vakavissaan. Puhuu tästä vanhemmilleen, mutta ei tytölle itselleen. Ja vanhemmat ilmeisesti antavat siunauksensa tällaiselle käytökselle. Tuollainen nallittaminen suhteessa, joka ei johda mihinkään on epärehellistä.
Miniäkandidaatti on valittanut asiaa minulle käydessämme kahvilla. Poikani sanoi siinä meidän molempien kuullen, että hän ei aio muuttaa kenenkään kanssa asumaan, koska haluaa pitää kotinsa omanaan. Hän on kaveripiirissä nähnyt ihan riittävän monta tapausta, joissa tyttöystävä päättää kantaa tavara ulos ja uutta sisään ja mies joutuu maksajaksi. Asiaan voidaan palata siinä vaiheessa, kun kumppanilla on varaa maksaa 50% kolmion hinnasta.
Jos miniäkandidaatti ei usko selkeää puhetta, niin se ei ole minun ongelmani.
Niin ja edelleenkään poikasi ei maininnut tytölle, että tietää jo, ettei halua olla hänen kanssaan jatkossa ja se on se perimmäinen syy, miksi ei halua muuttaa yhteen nyt eikä tulevaisuudessa. Mikä tässä on sinun niin vaikea ymmärtää, että poikasi pitää tyttöä väärin odotuksin suhteessa ja se on yksinkertaisesti väärin?
Mutta entä jos ei tiedä? Entä jos hän odottaa, että tyttöystävä opiskelee, menee töihin ja tienaa sen verran, että pystyy maksamaan 200 000 e asunnosta? Tai ainakin se tyttöystävä olettaa, että tuo olisi hänelle mahdollista, muutenhan hän olisi aikaa sitten lähtenyt ymmärrettyään, että ei koskaan kykene itse maksamaan haluamaansa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa kun sukulaiset tuovat turhaa krääsää, mutta vielä kamalampaa on tuollainen itsekkyys ja heittää roskiin käyttökelpoista tavaraa. Ei ihme, että kaatopaikat ovat täynnä kun itsekkäästi vaan roskiin nakataan.
Pitäskö sitte oman kodin näyttää kaatopaikalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa kun sukulaiset tuovat turhaa krääsää, mutta vielä kamalampaa on tuollainen itsekkyys ja heittää roskiin käyttökelpoista tavaraa. Ei ihme, että kaatopaikat ovat täynnä kun itsekkäästi vaan roskiin nakataan.
Useinhan se toisille tyrkytetty tavara nimenomaan ei ole käyttökelpoista. On tullut tiensä päähän tai muuten sellainen, ettei vastaa nykyajan tarpeita. Tai ehkä kaikki eivät vain halua asua kodissa, joka näyttää köyhältä 80-luvun kodilta?
Kodin pitäisi olla paikka, jonne on kiva tulla. Jos sinne antaa sukulaisten kärrätä kaikki romunsa, joista eivät raaski maksaa kaatopaikkamaksuja, niin mitä muuta se koti viestittää kuin köyhyyttä ja ankeutta? Viihtyisitkö sinä kodissa, jonne muut ovat kuljettaneet romunsa? Kaikki huonekalut eri paria ja eri tyyliä, pöydästä yksi jalka on vähän irrallaan ja sohvasta kangas kulunut puhki?
Monet tällaiset hamstraajien tarjoamat tavarat eivät ole käyttökelpoista nähneetkään!
Luoti kirjoitti:
Ärsyttää kun olen etuoikeutettu prinsessa. Isi osti väärän värisen Ferrarin ja anoppi maton.
Meillä olisi vanhoja ja huonokuntoisia huonekaluja mökin ulkorakennuksessa säilössä. Laitatko osoitteesi, niin käydään tuomassa teille? Pikkuisen tuunaamalla niistä saa ihan kivat. Saat ne ihan kiitoksella, ei tarvi maksaa :)
Vierailija kirjoitti:
Luoti kirjoitti:
Ärsyttää kun olen etuoikeutettu prinsessa. Isi osti väärän värisen Ferrarin ja anoppi maton.
Meillä olisi vanhoja ja huonokuntoisia huonekaluja mökin ulkorakennuksessa säilössä. Laitatko osoitteesi, niin käydään tuomassa teille? Pikkuisen tuunaamalla niistä saa ihan kivat. Saat ne ihan kiitoksella, ei tarvi maksaa :)
Jos nyt kahvipaketin kuitenkin, jos haluaa kantoapua. HUOM! Ei Saludoa!
Vierailija kirjoitti:
Voi noi krääsän kerääjät. Kun omaan kotiin ei enää mahdu, mutta ostamisen ilo on pakko saada niin levitetään sitä 'iloa' sitten muille. Opettele sanomaan EI! Minulle anoppi yritti roudata jopa vanhat vaatteensa vaikka olen paljon pienempi kooltani ja hän harhainen omasta koostaan. Sanoin ei kiitos, vie keräykseen. Laiskuuttakin mielestäni tuollainen, varsinkin kun yritetään kaatopaikalle kuuluvat huonekalut lahjoittaa muiden vaivoiksi. Sitä paitsi nämä anopit ja äidit eivät ikinä hyväksyisi että miniä/tytär yrittäisi määrätä heidän sisustuksensa. Taidanpa ostaa anopille jouluksi jotain krääsää, ihan vaan katsoakseni miten käy.
Sain aikanaan anopilta rintaliivit, jotka hän oli visiin saanut H&M:ltä jonkun tilauksen kylkiäisenä tms. Koko oli 75b, oma koko oli silloin noin 75d. Kohteliaasti kiitin ja lahjoitin eteenpäin. En ymmärrä sitä, miksi omaa välittämistä halutaan osoittaa kantamalla lasten perheille kaikenlaista tavaraa kysymättä, onko niille edes käyttöä. En tarvitse kolmea kermakkoa tai montaa paria juhlavia kynttilänjalkoja. Muutenkin nykyasunnoissa on pienet säilytystilat eli joka tapauksessa kotiin ei voi säilöä mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa kun sukulaiset tuovat turhaa krääsää, mutta vielä kamalampaa on tuollainen itsekkyys ja heittää roskiin käyttökelpoista tavaraa. Ei ihme, että kaatopaikat ovat täynnä kun itsekkäästi vaan roskiin nakataan.
Useinhan se toisille tyrkytetty tavara nimenomaan ei ole käyttökelpoista. On tullut tiensä päähän tai muuten sellainen, ettei vastaa nykyajan tarpeita. Tai ehkä kaikki eivät vain halua asua kodissa, joka näyttää köyhältä 80-luvun kodilta?
Kodin pitäisi olla paikka, jonne on kiva tulla. Jos sinne antaa sukulaisten kärrätä kaikki romunsa, joista eivät raaski maksaa kaatopaikkamaksuja, niin mitä muuta se koti viestittää kuin köyhyyttä ja ankeutta? Viihtyisitkö sinä kodissa, jonne muut ovat kuljettaneet romunsa? Kaikki huonekalut eri paria ja eri tyyliä, pöydästä yksi jalka on vähän irrallaan ja sohvasta kangas kulunut puhki?
Monet tällaiset hamstraajien tarjoamat tavarat eivät ole käyttökelpoista nähneetkään!
Suurin osa ei viihtyisi, mutta minä viihdyn. Tosin osaan hioa, maalata, lakata, korjata ja verhoilla. Mulla ei ole työtuolia ja kodinkoneita lukuunottamatta asunnossani yhtään mitään uutena ostettua. Ei edes astioita.
Oliskin anoppi, mutta entäs kun niitä v*tun sisustuspurkkeja ja mauttomia Carpe Diem -tauluja kantaa kotiin vaimo? Mitä mä sille sanon?
Itse vien suoraan roskikseen. En tana roudaa epätoivottua kamaa pitkin kaupunkia. 😀