Nyt tiedän, miksi en halua olla lasteni kanssa

En ole näitä keskusteluja juuri seurannut, mutta itse veikkaisin, että tämä on pari vuosikymmentä palstoilla riehunut trollipoika. Tämä on vain yksi tylsä jankutusrooli. Olihan Suomi24:ssäkin esim. se sinkkupoika, joka ei vain voinut millään kuvitellakaan matkustavansa yksin. Voihan olla joskus, että puhuu myös rivien välistä omista ongelmistaan, ikään kuin trollaisi. Mutta mikään ei siis koskaan auta, toivotaan että psykologian tieteenhaara kehittyy. Nämä trollipojat harrastavat sitten monesti myös hakkerointia ym. laitonta, vain oma paha mieli merkkaa, kun puusta ei putoa omenatkaan suoraan kännyyn. Käveleviä tekosyitä kaikki, jotka naamioivat hyökkäykset puolustukseksi. Kaverit onneksi uskoo, mutta älkää nyt te muut.

Jos mun psyyke olisi noin pahasti vituillaan kuin äitihullulla, niin olisin jo armahtanut itseni niskalaukauksella. Jos elämä on noin paskaa, ja oot vakuuttunut siitä, ettei mikään kuitenkaan auta (olkoon syy muissa tai sinussa, ihan sama), niin ei sitä oo pakko elää. Lapsetkin kasvais varmaan tasapainosemmin kun tietäisivät, että äitihullu on kokonaan poissa. Ei tarvitsisi heidän elätellä turhaa toivoa, että ehkä äiti joskus paranee ja alkaa huolehtia meistä kuten vanhemman kuuluu.

Miksi helvetissä hankit lapsia??? Kaikki lasten hyvinvoinnin ja kasvatuksen eteen tehtävä työ on sun mielestä mielistelyä (oot antanu runsaasti esimerkkejä ihan normaaleista vanhempainvelvollisuuksista). Kun et ole valmis antamaan mitään, vaan haluat vain hyväksyntää muilta ollessasi itse mahdollisimman vittumainen, ettet vain vahingossakaan ”mielistelisi”, kuten antaisi janoiselle lapselle vettä.

Luovu huoltajuudesta nyt ainakin, että miehes pääsee päättämään lasten asioista joutumatta kuuntelemaan sun suusta ulos vyöryvää loputonta paskavirtaa. Parempi sulle ja parempi miehelle ja lapsille kanssa, että annat ne lapset ihan virallisesti pois, kun et kerran aio pitää niistä huolta.