"Seksuaalinen häirintä voi olla vahinko" – Näin ajattelee yli puolet suomalaisista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta moikkailusta ja kuulumisten kyselystä mieleen. Paikkakunnallani on mieshenkilö, joka on lukuisia kertoja moikkaillut minua, lyöttäytynyt seuraan ja kysellyt kuulumisia. Kerran olin menossa bussipysäkille aikaisin aamulla, ja kyseinen tyyppi kulki perässäni. Hän juoksi minut kiinni ja alkoi kysellä jotain. Vastasin, etten jaksa jutella. Onneksi jätti minut rauhaan. Monesti muulloinkin hän on moikkaillut ja jos en ole vastannut, hän on jäänyt eteeni ihmettelemään, miksi en reagoi. Kerran tyyppi tuli pyörällä vastaan, pysähtyi ja kysyi "moi, miten menee?" Kivahdin, että mitäs se sulle kuuluu. 

Luullakseni samainen tyyppi yrittää jutella muillekin naisille. Hän on jotenkin sen oloinen, että epäilen hänen olevan lievästi kehitysvammainen tms. Eivät nuo moikkailut ja lähestymiset mitään seksuaalista häirintää ole, ja tyyppi on varmaan ihan harmiton, mutta siitä huolimatta koen nuo kontaktinotot epämiellyttävinä ja ei-toivottuina. 

Minä olen aikuinen ihminen, ja tuo seuraanlyöttäytyjä on minua pienikokoisempi, joten moikkailujen epämiellyttävyydestä huolimatta en pelkää häntä. Mutta entä jos tyyppi lyöttäytyy samalla tavalla myös teinityttöjen ja jopa lasten seuraan? Toivon, että joku puuttuisi asiaan ja kertoisi tuolle henkilölle, että hänen käytöksensä ei ole oikein suotavaa. 

Siis joku muu? Miksi et itse pysähdy ja kerro asiallisesti tuntemuksistasi, jos kerran saat aikaan kivahduksen ja näet vaivaa tänne kirjoittamalla? Vai etkö osaa esittää asiaasi asillisesti ja kivahtelematta? 

Herää kysymys, miksi minun pitäisi olla asiallinen tuolle tyypille? Kerran sanoin hänelle asiallisesti, etten jaksa jutella. Toisella kerralla olin vähemmän asiallinen ja toivon, että se tehosi lopullisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko sinä että se tekee nämä asiat tapahtumattomiksi, vain koska sinä et niitä usko, olet täynnä itseäsi? Mitä luulisit poliisin sanovan jos 80 kg 190 cm mies menee laitokselle valittamaan että naiset ahdistelevat?

Ihan samaa kuin jos 60 kg ja 170 cm nainen menee laitokselle valittamaan että miehet ahdistelevat.

Ei muuten ole sama. Kyllä medioissa on aina silloin tällöin ollut esimerkkejä tapauksista, missä poliisitkin vähättelevät naisten mieheen kohdistamaa ahdistelua, vedoten esim. juuri siihen kokoeroon.

Ja entäs sitten kaikki ne naiset joissa ahdistelua on vähätelty vedoten vaatetukseen, seuran valintaan jne. jne.

Miten se vaatetus auttaa esimerkiksi väkivallan uhkaan? Karatepuku päällä pystyy puolustautumaan paremmin kaksi kertaa itsensä kokoista hyökkääjää vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten metoo kamppanja on ottanut huomioon sitten miesten kokeman ahdistelun? 

Miesten kokema ahdistelu ei ole alkuunkaan sama asia kun naisten kokema ahdistelu. Miesten naisia kohtaan harjoittamaan ahdisteluun sisältyy aina väkivallan uhka, toisin päin ei.

Ei naistenkaan kokemaan ahdisteluun liity läheskään aina väkivallan uhkaa. Jonkinlaista vallan väärinkäyttöä tai sen uhkaa sen sijaan usein liittyy sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvassa ahdistelussa saattaa joutua pohtimaan että hyväksyykö kähmimisen jos vaihtoehtona on työpaikan menettäminen - ihan sukupuolesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on karmivaa, että niin moni mies ajattelee heillä olevan oikeus jutella naisille. Että kun minä nyt olen tässä ja olen MIES, niin minä saan mennä naisten luo ja puhua niille. Moni tuntuu olevan sitä mieltä että saa koskeakin, ja että vähintään on oikeus tuijottaa ja arvioida ja kommentoidakin toisen ulkonäköä. 

Siis todella karmiva ajatus. 

Jos jollain on oikeus, silloin hänen mielestään jollain on velvollisuus. 

Oletko ihan tosissasi tämän kirjoituksen kanssa? Että ihmisillä ei ole edes oikeutta puhua toisilleen? Tietenkään ei ole ok ilmiselvästi arvioida ja kommentoida toisen ulkonäköä, mutta siis että ei muuten vaan saisi puhua ihmisille?

Olen ihan tosissani. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että mies näkee naisen ja olettaa, että nainen juttelee hänelle takaisin kun hän menee vähän tarinoimaan ja kyselemään kuulumisia. Lähdetään siitä oletuksesta, että mitä mun kuulumiset kenellekään tuntemattomalle miehelle edes kuuluu? 

:)

Ei naisen tietenkään ole mikään pakko vastata, mutta siitähän sinä et aiemmin kirjoittanut vaan siitä kuinka miehet julkeavat mennä naisen luo ja puhua näille. Häirintää hommasta tulee vasta sitten kun nainen tekee selväksi ettei juttelu kiinnosta ja jankkaus jatkuu.

Sorry mutta en ymmärrä, miksi kukaan katsoo oikeudekseen tulla juttelemaan minulle bussipysäkillä tai kassajonossa tai kirjastossa, tai missä vain kuljen, jos ei ole oikeasti jotain kysyttävää (kuten että et tiedä missä on paikka X tai haluat tiedustella paljon kello). Muuten voi pysyä kaukana. Lähtökohta on, että ei naista kiinnosta. Jos kiinnostaa, hän kyllä sen jotenkin tuo esille. Silloinkin pitäisi olla kohtelias, eikä liero. 

Olisi jäänyt aika monet treffit käymättä ja moneen mielenkiintoiseen ihmiseen tutustumatta jos noudattaisin tuota sinun ohjenuoraasi ja jättäisin kiinnostuksen ilmaisemisen vain naisten harteille. Sorry, mutta taidan edelleenkin mennä juttelemaan ihan kenelle hyvänsä joka minua kiinnostaa :)

Niin, mitäpä sitä turhaan toisen tunteista välittämään, kunhan itse saa sen mitä haluaa. Tällaisia kaikki miehet ovat.

Voi kyynel. Jos arkipäivän sosiaaliset tilanteet kokee noin ahdistaviksi niin kannattaisi hankkia jostain apua eikä olettaa että muu maailma muuttaa käyttäymistään sen takia.

Sinusta seksuaalinen ahdistelu siis on arkipäivän sosiaalinen tilanne, jolta uhrin pitäisi suojautua linnottautumalla kotiinsa? Aika törkeää vähättelyä.

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä te miehet aivan varmasti tiedätte, mikä on häirintää. Turha esittää viatonta. Kai teiltä voi odottaa edes kuhtuullisia käytöstapoja.

Mutta kun toisilla on erilainen käsitys esim huumorista ja monesta muusta asiasta.

Esimerkiksi mun kans samaa sukupuolta oleva työkaveri usein esim kiittäessään jostain taputti olkapäälle/käsivarteen, asiasta puhuttiin, minä koen sen ahdistavana että joku koskee minua, kaverin mielestä se oli vaan tapa ilmaista että on aidosti kiitollinen avusta. Miehen tekemänä tuo olisi minusta ollut häirintää. En tykkää myöskään halata ihmisiä.

Myöskin työkaverien utelut siitä missä asun, (siis ihan tarkkaa osoitetta/paikkaa kysytään), sekä monen muun asian kysyminen on mielestäni vähintäänkin epäkohteliasta, vaikka kysyjänä olisi samaa sukupuolta oleva.

En tiedä onko tää liian tiukkapipoista, mutta henkilökohtaiset asiat ei mielestäni esim työkavereille kuulu, eikä koskettelu, ei edes vaatteiden hypistely, vaikka olisi samaa sukupuolta.

Mut toisille tuntuu nuo edellämainitut olevan ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on karmivaa, että niin moni mies ajattelee heillä olevan oikeus jutella naisille. Että kun minä nyt olen tässä ja olen MIES, niin minä saan mennä naisten luo ja puhua niille. Moni tuntuu olevan sitä mieltä että saa koskeakin, ja että vähintään on oikeus tuijottaa ja arvioida ja kommentoidakin toisen ulkonäköä. 

Siis todella karmiva ajatus. 

Jos jollain on oikeus, silloin hänen mielestään jollain on velvollisuus. 

Oletko ihan tosissasi tämän kirjoituksen kanssa? Että ihmisillä ei ole edes oikeutta puhua toisilleen? Tietenkään ei ole ok ilmiselvästi arvioida ja kommentoida toisen ulkonäköä, mutta siis että ei muuten vaan saisi puhua ihmisille?

Olen ihan tosissani. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että mies näkee naisen ja olettaa, että nainen juttelee hänelle takaisin kun hän menee vähän tarinoimaan ja kyselemään kuulumisia. Lähdetään siitä oletuksesta, että mitä mun kuulumiset kenellekään tuntemattomalle miehelle edes kuuluu? 

:)

Ei naisen tietenkään ole mikään pakko vastata, mutta siitähän sinä et aiemmin kirjoittanut vaan siitä kuinka miehet julkeavat mennä naisen luo ja puhua näille. Häirintää hommasta tulee vasta sitten kun nainen tekee selväksi ettei juttelu kiinnosta ja jankkaus jatkuu.

Sorry mutta en ymmärrä, miksi kukaan katsoo oikeudekseen tulla juttelemaan minulle bussipysäkillä tai kassajonossa tai kirjastossa, tai missä vain kuljen, jos ei ole oikeasti jotain kysyttävää (kuten että et tiedä missä on paikka X tai haluat tiedustella paljon kello). Muuten voi pysyä kaukana. Lähtökohta on, että ei naista kiinnosta. Jos kiinnostaa, hän kyllä sen jotenkin tuo esille. Silloinkin pitäisi olla kohtelias, eikä liero. 

Olisi jäänyt aika monet treffit käymättä ja moneen mielenkiintoiseen ihmiseen tutustumatta jos noudattaisin tuota sinun ohjenuoraasi ja jättäisin kiinnostuksen ilmaisemisen vain naisten harteille. Sorry, mutta taidan edelleenkin mennä juttelemaan ihan kenelle hyvänsä joka minua kiinnostaa :)

Niin, mitäpä sitä turhaan toisen tunteista välittämään, kunhan itse saa sen mitä haluaa. Tällaisia kaikki miehet ovat.

Voi kyynel. Jos arkipäivän sosiaaliset tilanteet kokee noin ahdistaviksi niin kannattaisi hankkia jostain apua eikä olettaa että muu maailma muuttaa käyttäymistään sen takia.

Sinusta seksuaalinen ahdistelu siis on arkipäivän sosiaalinen tilanne, jolta uhrin pitäisi suojautua linnottautumalla kotiinsa? Aika törkeää vähättelyä.

En tiedä provoiletko vaan, mutta mitä pahaa on siinä että tulee juttelemaan, jos siis myös lopettaa jutustelun jos toinen ei selvästi sitä halua?

Asiallisesta jutustelusta on kuitenkin pitkä matka seksuaaliseen häirintään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten metoo kamppanja on ottanut huomioon sitten miesten kokeman ahdistelun? 

Miesten kokema ahdistelu ei ole alkuunkaan sama asia kun naisten kokema ahdistelu. Miesten naisia kohtaan harjoittamaan ahdisteluun sisältyy aina väkivallan uhka, toisin päin ei.

Ei naistenkaan kokemaan ahdisteluun liity läheskään aina väkivallan uhkaa. Jonkinlaista vallan väärinkäyttöä tai sen uhkaa sen sijaan usein liittyy sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvassa ahdistelussa saattaa joutua pohtimaan että hyväksyykö kähmimisen jos vaihtoehtona on työpaikan menettäminen - ihan sukupuolesta riippumatta.

Naisten tekemä miesten ahdistelu on yksiselitteisesti väärin ja se olisi lopetettava.

Se (tai yksi syy) miksi naisten kokemasta, miesten tekemästä ahdistelusta puhutaan niin paljon enemmän ja on kampanjoita jne. on se, että kulttuuri legitimoi miesten tekemää naisten ahdistelua, mutta ei päinvastoin.

Nythän miehet huutavat, että miehiähän tässä vainotaan ja naisilla on kaikki oikeudet. Ei ole. Ottakaa vähän perspektiiviä. Kymmeniä ja satoja vuosia naisten kokema ahdistelu ja pahemmatkin asiat on vaiettu, lakaistu maton alle tai jopa laitettu naisten syyksi ja häpeäksi, ja syynä on se, että kymmeniä ja satoja vuosia on vallinnut järjestelmä, jossa naiset ovat alemmassa asemmassa, vähemmän ihmisiä ja enemmän käyttöesineitä. Ei tuollainen historiallinen painolasti katoa sillä, että nyt muutaman kymmenen vuoden ajan on pyritty purkamaan näitä rakenteita. Esimerkiksi kun Sofi Oksanen kertoi kokemastaan ahdistelusta vain 10 vuotta sitten, niin Jyrki Lehtola kirjoitti kolumnin siitä, miten "nuoret luulevat viehätysvoimastaan liikoja" - eikä Lehtola saanut juuri lainkaan lokaa niskaansa. Miehet eivät edes tajua monia asioita, jotka kulttuurissamme ovat esineellistäviä ja naisvihaisia, ja vaikuttavat vaivihkaa käyttäytymiseemme ja ajattelutapoihimme.

Tuo naisprovo ei itse erota seksuaalista ahdistelua ja normaali jutustelua. Selitys on vainoharhaisuus. Onneksi hänen kanssasisariaan on vai promillen murto-osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on karmivaa, että niin moni mies ajattelee heillä olevan oikeus jutella naisille. Että kun minä nyt olen tässä ja olen MIES, niin minä saan mennä naisten luo ja puhua niille. Moni tuntuu olevan sitä mieltä että saa koskeakin, ja että vähintään on oikeus tuijottaa ja arvioida ja kommentoidakin toisen ulkonäköä. 

Siis todella karmiva ajatus. 

Jos jollain on oikeus, silloin hänen mielestään jollain on velvollisuus. 

Oletko ihan tosissasi tämän kirjoituksen kanssa? Että ihmisillä ei ole edes oikeutta puhua toisilleen? Tietenkään ei ole ok ilmiselvästi arvioida ja kommentoida toisen ulkonäköä, mutta siis että ei muuten vaan saisi puhua ihmisille?

Olen ihan tosissani. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että mies näkee naisen ja olettaa, että nainen juttelee hänelle takaisin kun hän menee vähän tarinoimaan ja kyselemään kuulumisia. Lähdetään siitä oletuksesta, että mitä mun kuulumiset kenellekään tuntemattomalle miehelle edes kuuluu? 

:)

Ei naisen tietenkään ole mikään pakko vastata, mutta siitähän sinä et aiemmin kirjoittanut vaan siitä kuinka miehet julkeavat mennä naisen luo ja puhua näille. Häirintää hommasta tulee vasta sitten kun nainen tekee selväksi ettei juttelu kiinnosta ja jankkaus jatkuu.

Sorry mutta en ymmärrä, miksi kukaan katsoo oikeudekseen tulla juttelemaan minulle bussipysäkillä tai kassajonossa tai kirjastossa, tai missä vain kuljen, jos ei ole oikeasti jotain kysyttävää (kuten että et tiedä missä on paikka X tai haluat tiedustella paljon kello). Muuten voi pysyä kaukana. Lähtökohta on, että ei naista kiinnosta. Jos kiinnostaa, hän kyllä sen jotenkin tuo esille. Silloinkin pitäisi olla kohtelias, eikä liero. 

Olisi jäänyt aika monet treffit käymättä ja moneen mielenkiintoiseen ihmiseen tutustumatta jos noudattaisin tuota sinun ohjenuoraasi ja jättäisin kiinnostuksen ilmaisemisen vain naisten harteille. Sorry, mutta taidan edelleenkin mennä juttelemaan ihan kenelle hyvänsä joka minua kiinnostaa :)

Niin, mitäpä sitä turhaan toisen tunteista välittämään, kunhan itse saa sen mitä haluaa. Tällaisia kaikki miehet ovat.

Voi kyynel. Jos arkipäivän sosiaaliset tilanteet kokee noin ahdistaviksi niin kannattaisi hankkia jostain apua eikä olettaa että muu maailma muuttaa käyttäymistään sen takia.

Sinusta seksuaalinen ahdistelu siis on arkipäivän sosiaalinen tilanne, jolta uhrin pitäisi suojautua linnottautumalla kotiinsa? Aika törkeää vähättelyä.

Aika törkeää vääristelyä. Kyse oli edelleenkin siitä, että voiko tuntemattoman ihmisen kanssa aloittaa keskustelua. Suurimmalle osalle ihmisistä se on arkipäiväinen sosiaalinen tilanne, ei seksuaalista häirintää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta moikkailusta ja kuulumisten kyselystä mieleen. Paikkakunnallani on mieshenkilö, joka on lukuisia kertoja moikkaillut minua, lyöttäytynyt seuraan ja kysellyt kuulumisia. Kerran olin menossa bussipysäkille aikaisin aamulla, ja kyseinen tyyppi kulki perässäni. Hän juoksi minut kiinni ja alkoi kysellä jotain. Vastasin, etten jaksa jutella. Onneksi jätti minut rauhaan. Monesti muulloinkin hän on moikkaillut ja jos en ole vastannut, hän on jäänyt eteeni ihmettelemään, miksi en reagoi. Kerran tyyppi tuli pyörällä vastaan, pysähtyi ja kysyi "moi, miten menee?" Kivahdin, että mitäs se sulle kuuluu. 

Luullakseni samainen tyyppi yrittää jutella muillekin naisille. Hän on jotenkin sen oloinen, että epäilen hänen olevan lievästi kehitysvammainen tms. Eivät nuo moikkailut ja lähestymiset mitään seksuaalista häirintää ole, ja tyyppi on varmaan ihan harmiton, mutta siitä huolimatta koen nuo kontaktinotot epämiellyttävinä ja ei-toivottuina. 

Minä olen aikuinen ihminen, ja tuo seuraanlyöttäytyjä on minua pienikokoisempi, joten moikkailujen epämiellyttävyydestä huolimatta en pelkää häntä. Mutta entä jos tyyppi lyöttäytyy samalla tavalla myös teinityttöjen ja jopa lasten seuraan? Toivon, että joku puuttuisi asiaan ja kertoisi tuolle henkilölle, että hänen käytöksensä ei ole oikein suotavaa. 

Siis joku muu? Miksi et itse pysähdy ja kerro asiallisesti tuntemuksistasi, jos kerran saat aikaan kivahduksen ja näet vaivaa tänne kirjoittamalla? Vai etkö osaa esittää asiaasi asillisesti ja kivahtelematta? 

Herää kysymys, miksi minun pitäisi olla asiallinen tuolle tyypille? Kerran sanoin hänelle asiallisesti, etten jaksa jutella. Toisella kerralla olin vähemmän asiallinen ja toivon, että se tehosi lopullisesti. 

Mut pointti oli se, että miksi "jonkun muun" pitäisi puuttua tilanteeseen, miksi et itse sano ettei tuollainen käytös ole mitenkään sopivaa, ellei vastapuoli halua jutella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta moikkailusta ja kuulumisten kyselystä mieleen. Paikkakunnallani on mieshenkilö, joka on lukuisia kertoja moikkaillut minua, lyöttäytynyt seuraan ja kysellyt kuulumisia. Kerran olin menossa bussipysäkille aikaisin aamulla, ja kyseinen tyyppi kulki perässäni. Hän juoksi minut kiinni ja alkoi kysellä jotain. Vastasin, etten jaksa jutella. Onneksi jätti minut rauhaan. Monesti muulloinkin hän on moikkaillut ja jos en ole vastannut, hän on jäänyt eteeni ihmettelemään, miksi en reagoi. Kerran tyyppi tuli pyörällä vastaan, pysähtyi ja kysyi "moi, miten menee?" Kivahdin, että mitäs se sulle kuuluu. 

Luullakseni samainen tyyppi yrittää jutella muillekin naisille. Hän on jotenkin sen oloinen, että epäilen hänen olevan lievästi kehitysvammainen tms. Eivät nuo moikkailut ja lähestymiset mitään seksuaalista häirintää ole, ja tyyppi on varmaan ihan harmiton, mutta siitä huolimatta koen nuo kontaktinotot epämiellyttävinä ja ei-toivottuina. 

Minä olen aikuinen ihminen, ja tuo seuraanlyöttäytyjä on minua pienikokoisempi, joten moikkailujen epämiellyttävyydestä huolimatta en pelkää häntä. Mutta entä jos tyyppi lyöttäytyy samalla tavalla myös teinityttöjen ja jopa lasten seuraan? Toivon, että joku puuttuisi asiaan ja kertoisi tuolle henkilölle, että hänen käytöksensä ei ole oikein suotavaa. 

Siis joku muu? Miksi et itse pysähdy ja kerro asiallisesti tuntemuksistasi, jos kerran saat aikaan kivahduksen ja näet vaivaa tänne kirjoittamalla? Vai etkö osaa esittää asiaasi asillisesti ja kivahtelematta? 

Herää kysymys, miksi minun pitäisi olla asiallinen tuolle tyypille? Kerran sanoin hänelle asiallisesti, etten jaksa jutella. Toisella kerralla olin vähemmän asiallinen ja toivon, että se tehosi lopullisesti. 

Mut pointti oli se, että miksi "jonkun muun" pitäisi puuttua tilanteeseen, miksi et itse sano ettei tuollainen käytös ole mitenkään sopivaa, ellei vastapuoli halua jutella.

Juu no sanonkin, jos tuollainen tilanne tulee vielä. 

Mun mielestä kenelläkään ei ole oikeutta koskettaa toista ilman lupaa. Joku 2 sivulla ehdotti, että jos kokee toisen kosketuksen häiritsevänä, pitää sanoa lopeta ja jos toinen ei lopeta, sitten sen jälkeen se vasta on häirintää. Käytännössähän se tarkottaisi, että kuka tahansa kotinsa ovista astuessa ulos olisi vapaata riistaa. Kaikki vastaantulijat saisivat tulla koskettamaan, kun "ei se ole kieltänyt". Ei se noin mene!

Kaikilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Olipa lapsi, aikuinen, kaunis, ruma, komea, laiha, lihava, vanha, nuori, mies tai nainen. Toista ei kosketa ilman lupaa. Mitä vieraampi sitä selkeämpi lupa tarvitaan. 

Olen halailija ihminen ja ystäviäni halaan kun näen ja hyvästelemme. Mutta se onkin tapa, jossa molemmat halaavat ja ovat antaneet luvan ja sanoisi, jos ei jostain syystä haluaisikaan halata. Meillä käy paljon vieraita kylässä, mutta kysyn saako halata, koska kaikki eivät halua ja en halua astua toisen reviirille ilman lupaa. Ja monen kanssa jo kehonkieli on sellainen, etten edes kysy (=tiedän kysymättäkin, ettei ole halailijaihminen enkä edes tee aloitetta). Jo pieniltä lapsilta kysyn saako heitä halata ja he ovatkin aidon rehellisiä haluavatko vai eivät:D

Mulle ei tulisi mieleenkään kosketella muita ihmisiä ilman lupaa esim. työpaikalla, vaikka kuinka tekisin sen vain välittömän luonteeni takia ilman mitään seksuaalisia häirintäajatuksia. Vaikka mulla ois kuinka hyvät onnitteluaikeet niin se ei oikeuta mua koskettelemaan muita. Kyse ei ole koskettelijan oikeudesta vaan toisen kropan koskettomuuden oikeudesta, jota ei rikota. Jos työpaikalla tulisi, joku tilanne, jossa toista haluaisin halata esim. läksiäiseksi/onnitellakseni, kysyisin lupaa. 

Sama juttu vähän juttujen suhteen. Kenelläkään ei ole oikeutta kertoa vitsejä tai juttuja, jotka saattavat loukata jotakuta paikallaolijaa tai muuten ovat hyvänmaun vastaisia (rasistisia, seksistisiä). Molemmin puolisella yhteisymmärryksellä voidaan heittää herjaa sellaisestakin asiasta, joka yksipuoleisena heitettynä loukkasi toista (ilman hänen hyväksyntäänsä). Työkaverini kanssa, joka on samassa työhuoneessa, heitämme aika rajuakin herjaa, jota en toisille työkaverille todellakaan sano. Mutta emme vitsailisi tällä tavalla, jos se ei olisi molemminpuolista ja kummankin mielestä hauskaa.

Tuntuu, että palstalla monilla on vääristynyt käsityksistään, ihan kuin kauniit naiset/komeat miehet liikkuvat kaduilla vain iskemistä varten. Ja täällä itketään sitä, kun ei voi lähestyä ketään, kun se voidaan tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi...Huoh...Voiko joku ihan oikeasti olla näin urpo?! Suurin murhe ei ole seksuaalinen häirintä vaan oma napa, kun ei saa olla koskettelemassa ilman lupaa, tuijottelemassa ohikulkijoiden rintoja ja huutelemassa "ehdotuksia"...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten metoo kamppanja on ottanut huomioon sitten miesten kokeman ahdistelun? 

Miesten kokema ahdistelu ei ole alkuunkaan sama asia kun naisten kokema ahdistelu. Miesten naisia kohtaan harjoittamaan ahdisteluun sisältyy aina väkivallan uhka, toisin päin ei.

Ei naistenkaan kokemaan ahdisteluun liity läheskään aina väkivallan uhkaa. Jonkinlaista vallan väärinkäyttöä tai sen uhkaa sen sijaan usein liittyy sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvassa ahdistelussa saattaa joutua pohtimaan että hyväksyykö kähmimisen jos vaihtoehtona on työpaikan menettäminen - ihan sukupuolesta riippumatta.

Naisten tekemä miesten ahdistelu on yksiselitteisesti väärin ja se olisi lopetettava.

Se (tai yksi syy) miksi naisten kokemasta, miesten tekemästä ahdistelusta puhutaan niin paljon enemmän ja on kampanjoita jne. on se, että kulttuuri legitimoi miesten tekemää naisten ahdistelua, mutta ei päinvastoin.

Nythän miehet huutavat, että miehiähän tässä vainotaan ja naisilla on kaikki oikeudet. Ei ole. Ottakaa vähän perspektiiviä. Kymmeniä ja satoja vuosia naisten kokema ahdistelu ja pahemmatkin asiat on vaiettu, lakaistu maton alle tai jopa laitettu naisten syyksi ja häpeäksi, ja syynä on se, että kymmeniä ja satoja vuosia on vallinnut järjestelmä, jossa naiset ovat alemmassa asemmassa, vähemmän ihmisiä ja enemmän käyttöesineitä. Ei tuollainen historiallinen painolasti katoa sillä, että nyt muutaman kymmenen vuoden ajan on pyritty purkamaan näitä rakenteita. Esimerkiksi kun Sofi Oksanen kertoi kokemastaan ahdistelusta vain 10 vuotta sitten, niin Jyrki Lehtola kirjoitti kolumnin siitä, miten "nuoret luulevat viehätysvoimastaan liikoja" - eikä Lehtola saanut juuri lainkaan lokaa niskaansa. Miehet eivät edes tajua monia asioita, jotka kulttuurissamme ovat esineellistäviä ja naisvihaisia, ja vaikuttavat vaivihkaa käyttäytymiseemme ja ajattelutapoihimme.

"Satoja vuosia".

Lopetin lukemisen tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten metoo kamppanja on ottanut huomioon sitten miesten kokeman ahdistelun? 

Miesten kokema ahdistelu ei ole alkuunkaan sama asia kun naisten kokema ahdistelu. Miesten naisia kohtaan harjoittamaan ahdisteluun sisältyy aina väkivallan uhka, toisin päin ei.

Ei naistenkaan kokemaan ahdisteluun liity läheskään aina väkivallan uhkaa. Jonkinlaista vallan väärinkäyttöä tai sen uhkaa sen sijaan usein liittyy sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvassa ahdistelussa saattaa joutua pohtimaan että hyväksyykö kähmimisen jos vaihtoehtona on työpaikan menettäminen - ihan sukupuolesta riippumatta.

Naisten tekemä miesten ahdistelu on yksiselitteisesti väärin ja se olisi lopetettava.

Se (tai yksi syy) miksi naisten kokemasta, miesten tekemästä ahdistelusta puhutaan niin paljon enemmän ja on kampanjoita jne. on se, että kulttuuri legitimoi miesten tekemää naisten ahdistelua, mutta ei päinvastoin.

Nythän miehet huutavat, että miehiähän tässä vainotaan ja naisilla on kaikki oikeudet. Ei ole. Ottakaa vähän perspektiiviä. Kymmeniä ja satoja vuosia naisten kokema ahdistelu ja pahemmatkin asiat on vaiettu, lakaistu maton alle tai jopa laitettu naisten syyksi ja häpeäksi, ja syynä on se, että kymmeniä ja satoja vuosia on vallinnut järjestelmä, jossa naiset ovat alemmassa asemmassa, vähemmän ihmisiä ja enemmän käyttöesineitä. Ei tuollainen historiallinen painolasti katoa sillä, että nyt muutaman kymmenen vuoden ajan on pyritty purkamaan näitä rakenteita. Esimerkiksi kun Sofi Oksanen kertoi kokemastaan ahdistelusta vain 10 vuotta sitten, niin Jyrki Lehtola kirjoitti kolumnin siitä, miten "nuoret luulevat viehätysvoimastaan liikoja" - eikä Lehtola saanut juuri lainkaan lokaa niskaansa. Miehet eivät edes tajua monia asioita, jotka kulttuurissamme ovat esineellistäviä ja naisvihaisia, ja vaikuttavat vaivihkaa käyttäytymiseemme ja ajattelutapoihimme.

En ole muilta osin olennaisesti eri mieltä, mutta kommentoin sen verran että tämän hetkinen kulttuuri kyllä legitimoi myös naisten miehiin kohdistamaa ahdistelua ja jopa hyväksikäyttöä. Viittaan tällä esimerkiksi siihen yleiseen stereotypiaan että miehen pitäisi olla kaikesta naisten häneen kohdistamasta huomiosta, siis myös ahdistelusta, vain mielissään (onhan hän Mies) tai vaikkapa näiden viimeaikoinen opettaja-oppilas-hyväksikäyttöjuttujen yhteydessä viljeltyihin kommentteihin joissa hyväksikäytön vaikutuksia poikieen on vähätelty tai täysin mitätöity koska "sai pillua".  

Rohkenisin jopa väittää että naisten miehiin kohdistamasta häirinnästä, hyväksikäytöstä ja väkivallasta on tullut ylipäätään sallittu puheenaihe vasta tällä vuosituhannella.

Menneisyyden painolasti varjostaa mielestäni molempia sukupuolia ja vastakkainasettelun ja loanheiton sijaan pitäisi pyrkiä tunnistamaan ja tunnustamaan ne taustalla piilevät, usein osin yhtenevät, todelliset syyt jotta päästään kohti aidosti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Naisen kokema ahdistelu on totta. Sillä ei ole mitään tekemistä mutun kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on karmivaa, että niin moni mies ajattelee heillä olevan oikeus jutella naisille. Että kun minä nyt olen tässä ja olen MIES, niin minä saan mennä naisten luo ja puhua niille. Moni tuntuu olevan sitä mieltä että saa koskeakin, ja että vähintään on oikeus tuijottaa ja arvioida ja kommentoidakin toisen ulkonäköä. 

Siis todella karmiva ajatus. 

Jos jollain on oikeus, silloin hänen mielestään jollain on velvollisuus. 

Oletko ihan tosissasi tämän kirjoituksen kanssa? Että ihmisillä ei ole edes oikeutta puhua toisilleen? Tietenkään ei ole ok ilmiselvästi arvioida ja kommentoida toisen ulkonäköä, mutta siis että ei muuten vaan saisi puhua ihmisille?

Olen ihan tosissani. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että mies näkee naisen ja olettaa, että nainen juttelee hänelle takaisin kun hän menee vähän tarinoimaan ja kyselemään kuulumisia. Lähdetään siitä oletuksesta, että mitä mun kuulumiset kenellekään tuntemattomalle miehelle edes kuuluu? 

:)

Ei naisen tietenkään ole mikään pakko vastata, mutta siitähän sinä et aiemmin kirjoittanut vaan siitä kuinka miehet julkeavat mennä naisen luo ja puhua näille. Häirintää hommasta tulee vasta sitten kun nainen tekee selväksi ettei juttelu kiinnosta ja jankkaus jatkuu.

Sorry mutta en ymmärrä, miksi kukaan katsoo oikeudekseen tulla juttelemaan minulle bussipysäkillä tai kassajonossa tai kirjastossa, tai missä vain kuljen, jos ei ole oikeasti jotain kysyttävää (kuten että et tiedä missä on paikka X tai haluat tiedustella paljon kello). Muuten voi pysyä kaukana. Lähtökohta on, että ei naista kiinnosta. Jos kiinnostaa, hän kyllä sen jotenkin tuo esille. Silloinkin pitäisi olla kohtelias, eikä liero. 

Olisi jäänyt aika monet treffit käymättä ja moneen mielenkiintoiseen ihmiseen tutustumatta jos noudattaisin tuota sinun ohjenuoraasi ja jättäisin kiinnostuksen ilmaisemisen vain naisten harteille. Sorry, mutta taidan edelleenkin mennä juttelemaan ihan kenelle hyvänsä joka minua kiinnostaa :)

Niin, mitäpä sitä turhaan toisen tunteista välittämään, kunhan itse saa sen mitä haluaa. Tällaisia kaikki miehet ovat.

Voi kyynel. Jos arkipäivän sosiaaliset tilanteet kokee noin ahdistaviksi niin kannattaisi hankkia jostain apua eikä olettaa että muu maailma muuttaa käyttäymistään sen takia.

Sinusta seksuaalinen ahdistelu siis on arkipäivän sosiaalinen tilanne, jolta uhrin pitäisi suojautua linnottautumalla kotiinsa? Aika törkeää vähättelyä.

Aika törkeää vääristelyä. Kyse oli edelleenkin siitä, että voiko tuntemattoman ihmisen kanssa aloittaa keskustelua. Suurimmalle osalle ihmisistä se on arkipäiväinen sosiaalinen tilanne, ei seksuaalista häirintää. 

Suurimmalla osalla ihmisistä on myös riittävästi sosiaalisia taitoja ja tilannetajua huomatakseen milloin se keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa on sopivaa ja milloin ei. Jos toinen ei vilkaisekaan sinuun päin vaan katsoo muualle, hän ei todennäköisesti halua keskustella. Miksi pitää sitten edes yrittää? Miten näin selvä merkki siitä että ei halua tulla häirityksi voi jäädä huomaamatta? Ihan eri asia jos nainen selvästi huomaa miehen, tervehtii edes nyökkäämällä tai jotenkin ilmaisee että sosiaalinen kanssakäyminen ei ole poissuljettua. Mutta jos nainen ei millään tavalla ilmaise haluaan edes huomata se mies ja mies silti haluaa väkisin iskeä juttua, niin miksi se ei olisi seksuaalista häirintää? Eikö miehiltä vaadita tippaakaan sosiaalista pelisilmää?

Vierailija kirjoitti:

Tuo naisprovo ei itse erota seksuaalista ahdistelua ja normaali jutustelua. Selitys on vainoharhaisuus. Onneksi hänen kanssasisariaan on vai promillen murto-osa.

Alkaisipa se kolmas maailmansota tai tulisi meteoriitti ja pyyhkäisisi ihmiset maapallolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta moikkailusta ja kuulumisten kyselystä mieleen. Paikkakunnallani on mieshenkilö, joka on lukuisia kertoja moikkaillut minua, lyöttäytynyt seuraan ja kysellyt kuulumisia. Kerran olin menossa bussipysäkille aikaisin aamulla, ja kyseinen tyyppi kulki perässäni. Hän juoksi minut kiinni ja alkoi kysellä jotain. Vastasin, etten jaksa jutella. Onneksi jätti minut rauhaan. Monesti muulloinkin hän on moikkaillut ja jos en ole vastannut, hän on jäänyt eteeni ihmettelemään, miksi en reagoi. Kerran tyyppi tuli pyörällä vastaan, pysähtyi ja kysyi "moi, miten menee?" Kivahdin, että mitäs se sulle kuuluu. 

Luullakseni samainen tyyppi yrittää jutella muillekin naisille. Hän on jotenkin sen oloinen, että epäilen hänen olevan lievästi kehitysvammainen tms. Eivät nuo moikkailut ja lähestymiset mitään seksuaalista häirintää ole, ja tyyppi on varmaan ihan harmiton, mutta siitä huolimatta koen nuo kontaktinotot epämiellyttävinä ja ei-toivottuina. 

Minä olen aikuinen ihminen, ja tuo seuraanlyöttäytyjä on minua pienikokoisempi, joten moikkailujen epämiellyttävyydestä huolimatta en pelkää häntä. Mutta entä jos tyyppi lyöttäytyy samalla tavalla myös teinityttöjen ja jopa lasten seuraan? Toivon, että joku puuttuisi asiaan ja kertoisi tuolle henkilölle, että hänen käytöksensä ei ole oikein suotavaa. 

Siis joku muu? Miksi et itse pysähdy ja kerro asiallisesti tuntemuksistasi, jos kerran saat aikaan kivahduksen ja näet vaivaa tänne kirjoittamalla? Vai etkö osaa esittää asiaasi asillisesti ja kivahtelematta? 

Herää kysymys, miksi minun pitäisi olla asiallinen tuolle tyypille? Kerran sanoin hänelle asiallisesti, etten jaksa jutella. Toisella kerralla olin vähemmän asiallinen ja toivon, että se tehosi lopullisesti. 

Mut pointti oli se, että miksi "jonkun muun" pitäisi puuttua tilanteeseen, miksi et itse sano ettei tuollainen käytös ole mitenkään sopivaa, ellei vastapuoli halua jutella.

Seksuaalisen häirinnän torjunta on koko yhteiskunnan tehtävä, ei vain sen uhriksi joutuneiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on karmivaa, että niin moni mies ajattelee heillä olevan oikeus jutella naisille. Että kun minä nyt olen tässä ja olen MIES, niin minä saan mennä naisten luo ja puhua niille. Moni tuntuu olevan sitä mieltä että saa koskeakin, ja että vähintään on oikeus tuijottaa ja arvioida ja kommentoidakin toisen ulkonäköä. 

Siis todella karmiva ajatus. 

Jos jollain on oikeus, silloin hänen mielestään jollain on velvollisuus. 

Oletko ihan tosissasi tämän kirjoituksen kanssa? Että ihmisillä ei ole edes oikeutta puhua toisilleen? Tietenkään ei ole ok ilmiselvästi arvioida ja kommentoida toisen ulkonäköä, mutta siis että ei muuten vaan saisi puhua ihmisille?

Olen ihan tosissani. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että mies näkee naisen ja olettaa, että nainen juttelee hänelle takaisin kun hän menee vähän tarinoimaan ja kyselemään kuulumisia. Lähdetään siitä oletuksesta, että mitä mun kuulumiset kenellekään tuntemattomalle miehelle edes kuuluu? 

:)

Ei naisen tietenkään ole mikään pakko vastata, mutta siitähän sinä et aiemmin kirjoittanut vaan siitä kuinka miehet julkeavat mennä naisen luo ja puhua näille. Häirintää hommasta tulee vasta sitten kun nainen tekee selväksi ettei juttelu kiinnosta ja jankkaus jatkuu.

Sorry mutta en ymmärrä, miksi kukaan katsoo oikeudekseen tulla juttelemaan minulle bussipysäkillä tai kassajonossa tai kirjastossa, tai missä vain kuljen, jos ei ole oikeasti jotain kysyttävää (kuten että et tiedä missä on paikka X tai haluat tiedustella paljon kello). Muuten voi pysyä kaukana. Lähtökohta on, että ei naista kiinnosta. Jos kiinnostaa, hän kyllä sen jotenkin tuo esille. Silloinkin pitäisi olla kohtelias, eikä liero. 

Olisi jäänyt aika monet treffit käymättä ja moneen mielenkiintoiseen ihmiseen tutustumatta jos noudattaisin tuota sinun ohjenuoraasi ja jättäisin kiinnostuksen ilmaisemisen vain naisten harteille. Sorry, mutta taidan edelleenkin mennä juttelemaan ihan kenelle hyvänsä joka minua kiinnostaa :)

Niin, mitäpä sitä turhaan toisen tunteista välittämään, kunhan itse saa sen mitä haluaa. Tällaisia kaikki miehet ovat.

Voi kyynel. Jos arkipäivän sosiaaliset tilanteet kokee noin ahdistaviksi niin kannattaisi hankkia jostain apua eikä olettaa että muu maailma muuttaa käyttäymistään sen takia.

Sinusta seksuaalinen ahdistelu siis on arkipäivän sosiaalinen tilanne, jolta uhrin pitäisi suojautua linnottautumalla kotiinsa? Aika törkeää vähättelyä.

Aika törkeää vääristelyä. Kyse oli edelleenkin siitä, että voiko tuntemattoman ihmisen kanssa aloittaa keskustelua. Suurimmalle osalle ihmisistä se on arkipäiväinen sosiaalinen tilanne, ei seksuaalista häirintää. 

Suurimmalla osalla ihmisistä on myös riittävästi sosiaalisia taitoja ja tilannetajua huomatakseen milloin se keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa on sopivaa ja milloin ei. Jos toinen ei vilkaisekaan sinuun päin vaan katsoo muualle, hän ei todennäköisesti halua keskustella. Miksi pitää sitten edes yrittää? Miten näin selvä merkki siitä että ei halua tulla häirityksi voi jäädä huomaamatta? Ihan eri asia jos nainen selvästi huomaa miehen, tervehtii edes nyökkäämällä tai jotenkin ilmaisee että sosiaalinen kanssakäyminen ei ole poissuljettua. Mutta jos nainen ei millään tavalla ilmaise haluaan edes huomata se mies ja mies silti haluaa väkisin iskeä juttua, niin miksi se ei olisi seksuaalista häirintää? Eikö miehiltä vaadita tippaakaan sosiaalista pelisilmää?

Ai sinä toimit noin keskustelun/miehen pelossa. Hanki apua ja pian!