Missä äidin on tarkoitus olla, kun isä on isyysvapaalla?
Olen kohta jäämässä äitiyslomalle, ja mies tietenkin pitää heti lapsen synnyttyä ne kolmisen viikkoa isyyslomaa. Mutta ollaan jo pitkään puhuttu, että mies pitäisi kaikki ne isyysvapaat, joihin hänellä on oikeus, miehen työnantajakin suhtautuu siihen hyvin. Mutta ilmeisesti miehet ei saa pitää yli 3 vk isyyslomaa, jos äiti on kotona eli yhtä aikaa saa olla vain sen kolme viikkoa. Missä ihmeessä äidin on tarkoitus olla silloin, kun isä pitää sitä isyysvapaataan?
Olen vakituisessa työssä projektipäällikkönä, ja palaan hoitovapaalta työhöni kun lapsi on noin 2,5 vuotta. En siis voi ryhtyä kuudeksi viikoksi työttömäksi, jotta mies saisi sen isyysvapaansa. Myöskään töihin en voi palata kesken hoitovapaan kuudeksi viikoksi, koska työnantajalla ei ole antaa minulle mitään sellaista työtä, jota voisi tehdä vain kuusi viikkoa ja sitten taas olla noin vuosi pois. Meidän projektit kestää aina vähintään puoli vuotta, ei niissä ole kenellekään muutamaksi viikoksi mitään tekemistä. Ja minulle palkataan sijainen koko äitiysvapaani+hoitovapaani ajaksi, se sama sijainen siis hoitaa minun projektipäällikkötehtäviä koko tuon ajanjakson, eikä häntä voi yhtäkkiä pakkolomauttaa kuudeksi viikoksi, jotta minä voisin tulla tekemään "jotain" työpaikalle. Mies ehdottomasti haluaa pitää sen isyysvapaan, ja minun mielestä hänellä on siihen oikeus. Minne minä menen silloin? Apua?
Kommentit (200)
Mies voi vähän matkustella ja toipua synnytyksestä. Nainen voi sen aikaa hoitaa kotia ja vaikka tehdä pientä remonttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin on tarkoitus mennä töihin silloin. Teidän täytyy miettiä palaatko töihin aiemmin ja mies jäisi pidempään kotiin. Minä palasin töihin lapsen ollessa 10kk koska mieheni halusi jäädä kotiin ja oli kotona n. 6kk (sis.ne isyysvapaat) kunnes oli taas minun vuoroni kesän ajan. Miehellä on oikeus jäädä kotiin lapsen kanssa, äidit eivät voi ottaa siihen yksinoikeutta.
Ai, ei vai? Näytä minulle yksikin imettämiseen kykynevä mies! Paitsi, että eiväthän itsekkäät naiset imetä, kun "ei miestenkään tartte".
Väittäisin, ettei Suomessa täysimetetä kovinkaan yleisesti yli 6 kk ikäisiä vauvoja. Maitoa voi myös pumpata tai antaa vaikka osan maidontarpeesta korvikkeena, jos pumppaaminen ei onnistu.
Oma esikoisen sai ainoana juomanaan äidinmaitoa 1-vuotiaaksi saakka, vaikka palasinkin töihin hänen ollessaan n. puolivuotias.
Tässä taas hienosti lapsen edulla ei ole mitään väliä, pääasia että aikuiset saavat leikkiä omia tasa-arvoleikkejään...
Lapsen etu on yksiselitteisesti pitkä imetys. Tämä ei ole mielipideasia vaan fakta. Vaikka lapsi söisi soseitakin, silti häntä olisi hyvä imettää useita kertoja päivässä.
Korvikkeellakin pysyy hengissä ja pumpattua maitoa voi antaa tuttipullosta, jos ylipäätään saa maidon herumaan pumpulle, mutta imettämistä se ei silti korvaa.
Surullista, mikäli vanhempien itsetunto on niin heikoilla, että näennäisen tasa-arvon tavoittelu menee oman lapsen edun edelle. Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että biologiset erot pitäisi hävittää mahdollisimman hyvin, tai että niissä olisi yhtään mitään pahaa. On vain ja ainoastaan luonnollista, että lapsen parin ensimmäisen elinvuoden aikana äiti on lapsen pääasiallinen hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Äidin on tarkoitus mennä töihin silloin. Teidän täytyy miettiä palaatko töihin aiemmin ja mies jäisi pidempään kotiin. Minä palasin töihin lapsen ollessa 10kk koska mieheni halusi jäädä kotiin ja oli kotona n. 6kk (sis.ne isyysvapaat) kunnes oli taas minun vuoroni kesän ajan. Miehellä on oikeus jäädä kotiin lapsen kanssa, äidit eivät voi ottaa siihen yksinoikeutta.
Entä kun isällä on vakituinen työpaikka vieraan palveluksessa ja äiti on lapsuusperheensä perheyrityksen osa-aikainen business-controller ja tekee työnsä kotona (toimistoa ei edes ole) ja saa tulonsa osinkoina ja vuokratuloina ja tekee työnsä onpa sitten äippä- tai vanhempainlomilla tai vapailla tai ei.
Kun työnantajan puolelta näyttää olevan joustoa ja suopea mieli, niin ilmeisestikin tämä on heille vain kustannuskysymys. Heille siis sopii, että mies pitää oman osuutensa vanhempainvapaasta, kunhan eivät joudu maksumieheksi. Mies voi siis ottaa palkatonta vapaata tälle ajalle, tämä sopii varmasti työnantajalle.
Mieheni työnantaja tarjoaa kaikille isille (ja myös äidille, mutta heitä miesvaltaisella alalla on vähemmän) puolen vuoden palkallisen isyysvapaan, jonka voi käyttää itselleen sopivana ajankohtana siihen mennessä kun lapsi täyttää 2 vuotta. Työnantaja on tarjoutunut maksamaan myös hedelmöityshoidot ja adoptiokustannukset niille, jotka eivät voi saada lasta omin avuin. Tämä on heidän tapansa huolehtia osaltaan henkilökunnan hyvinvoinnista ja auttaa työn ja perheen yhteensovittamisessa.
Käsittääkseni KELAa kiinnostaa vain se, että vain toinen teistä saa tukea tuona aikana (hoito, vanhempain tms. rahaa) Eli sinä voit hyvin olla koko sen ajan vapaalla, mikä tietysti onnistuu vain jos teillä on säästöjä. Ja jos niitä säästöjä on, voitte toki viettää koko tuon ajan missä vain. Vaikkapa Thaimassa tai Intiassa on edullista ja tähän aikaan vuodesta aika paljon mukavammat kelitkin kuin Suomessa.
En ymmärrä näitä asioita:
- miksi vain 18 päivää saa olla samaan aikaan kun äiti on äitiys/vanhempainvapaalla? Mikä ihme sääntö tämä oikein on? Esim. kolme viikko heti lapsen synnyttyä menee todella nopeasti ja yhtäkkiä äiti jääkin yksin vauvan kanssa ja auta armias jos vauva on vaikka koliikkivauva tms.
- miksi kht:a ei voida maksaa äidille vaikka isä on isyysvapaalla ja äiti hoitovapaalla? Kht on muutenkin niin pieni että mistä moinen sääntö.
- miksi ylipäätään kht:stä pitää lähteä verot? On ihan typerää että pienestä kht:stä menee vero joka voi olla jopa suurempi kuin työssäkäyvillä.
Kummia sääntöjä on näissä asioissa.
Vuosiloma on päällekäin kotihoidontuen kanssa. Vaikka saa palkkaa, saa myös kotihoidontukea loma-ajalta. Eikö sun mies voi olla kotona siitä asti kun lapsi on 2,4v siihen asti kun hän täyttää 3v. Sitten sinä menisit töihin kun lapsi on 2,4v.
Ei kai se ole sen kummempaa kuin että on kotona mutta ei saa siitä mitään korvausta.
Olin äippärillä viikon, äijä sen jälkeen isyyslomalla useamman kuukauden. Tosin olin koko sen ajan töissä ja hoidin lasta samaan aikaan. Äijä keksi hyvän tavan saada valtiolta rahaa ja olla kotona. Joten eihän tossa ole ongelmaa, jomman kumman oltava töissä.
Me otettiin molemmat töistä kolmen vuoden vanhempainvapaa, kun esikoinen syntyi. Jaoimme vanhempainrahan niin, että minä vähemmän tienaavana sain 3kk, mieheni 9kk ansiosidonnaisen.
Hyvin toimi!
Tarkoitan tietysti hoitovapaata!
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan tietysti hoitovapaata!
Mikä hoitovapaa on ansiosidonnainen?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä asioita:
- miksi vain 18 päivää saa olla samaan aikaan kun äiti on äitiys/vanhempainvapaalla? Mikä ihme sääntö tämä oikein on? Esim. kolme viikko heti lapsen synnyttyä menee todella nopeasti ja yhtäkkiä äiti jääkin yksin vauvan kanssa ja auta armias jos vauva on vaikka koliikkivauva tms.
- miksi kht:a ei voida maksaa äidille vaikka isä on isyysvapaalla ja äiti hoitovapaalla? Kht on muutenkin niin pieni että mistä moinen sääntö.
- miksi ylipäätään kht:stä pitää lähteä verot? On ihan typerää että pienestä kht:stä menee vero joka voi olla jopa suurempi kuin työssäkäyvillä.
Kummia sääntöjä on näissä asioissa.
Siksi koska tuissa ei ole kyse vain siitä, että tietty perhe saisi maksimimäärän rahaa heille sopivalla tavalla. Valtio on katsonut hyväksi motivoida siihen, että isä olisi edes lähes tasavertainen huoltaja ja isien olisi "pakko" olla jonkin aikaa yksin päävastuussa (ainoa ero on, että äitiysvapaa on 4 kk ja isyysvapaa pari, toisaalta isyysvapaan aikaikkuna on joustavampi). Tästä syystä valtio ei tue sitä, että molemmat ovat yhtä aikaa kotona. Omilla rahoillaan saa toki olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan tietysti hoitovapaata!
Mikä hoitovapaa on ansiosidonnainen?
Emme asu Suomessa, vaan toisessa EU-maassa. Täällä ensimmäinen hoitovapaavuosi on ansiosidonnainen. Luulin, että myös Suomessa, mutta ilmeisesti ei olekaan.
Tjaaa... voin olla aikamoisen väärässsä, kun tuosta isyysvapaasta meidän perheessä on jo aikaa.. Mutta jos en väärin muista, niin isä saa pitää sen isyysvapaan ensimmäisen osan lapsen syntymästä, oliko se joku pari viikkoa? Ja tuo loppuosan isä voi pitää vain, jos äiti ei ole hoitovapaalla tai äitiyslomalla.. Me kikkailtiin toi niin että pidin kesäloman äitiysloman ja hoitovapaan välissä.
Mutta niinkuin sanoin, voin olla väärässä. Tuosta on sen verran aikaa, ettei kaikkea enää jaksa muistaa.
Ja minusta tuo isyysloma on / oli hyvä. Isä pääsi osallistumaan vauva arkeen ja luomaan sitä omaa sidettä lapseen. Ja kyllä tuo työelämäkin on sen verran hektistä, että kiva olla ja tehdä perhenä.. se ei sinullakaan tulevaisuudessa ole välttämättä varmaa, tuletteko saamaan esim kesälomia samaan aikaan. Joten nauti siitä että koko perhe on yhdessä koossa.
Alun kysymys on sinänsä aika turha, koska ne säännöt nyt on mitä on eikä yhteinen sääntö voi mitenkään tukea kaikkia perhetilanteita.
Sitä en tosin ymmärrä, miksi nainen on 2,5 vuotta kotona ja mies vain joitain viikkoja. Olen töissä ruotsalaisessa yrityksessä, joissa vanhempainvapaa jaetaan vanhempien kesken eikä meillä tulisi ikinä kuuloonkaan, että ”mies ei halua olla vuotta kotona” vaan häntä kyllä katsottaisiin melko pahana, että miksi sitten on lapsen tehnyt kun ei lasta hoida.
Mutta sääntöjen mukaan me kakkki joudumme tämän sumplimaan. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin minun olla kotona 5kk (josta 1kk palkaton, asun Etelä Euroopassa itse, missä äitiysloma on 4kk eikä muita vapaita ole) ja mieheni oli kotona 1,5 vuotta, koska tienaan meidän perheemme rahat.
Kannnatan ehdottomasti Ruotsin mallia. Sitä vastustavat lähinnä pienituloiset naiset, koska se pakottaisi panostamaan perheen elätykseen yhtä lailla miehen kanssa. Mutta se, että isä hoitaa omaa lastaan, on korvaamatonta. Näen niin paljon perheitä Suomessa, jossa isä ei oikeasti hoida lapsiaan ja ole heistä vastuussa eikä on samanlaista sidettä lapsiin kuin äidillä. tosin nämä äidit eivät sellaista miehelle haluakaan vaan ”omivat” lapset ja mies on perheen assistentti - ei ihminen, joka päättää kasvatuksesta, periaatteista, säännöistä jne.
Onnksi oma mieheni haluaa ja osaa hoitaa lastaan. En tiedä koska lapsella on neuvola läheskään aina jne. Sitä on normaali jaettu vanhemmuus. Tuo ap malli, missä isä ei edes vuotta halua olla kotona, kuulostaa kammottavalta sekä lapsen että muun perheen kannalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en siis ymmärrä että miksi et voi palata töihin aiemmin? Jos lapsi olisi isän kanssa kuitenkin vielä kotona? Isä ei halunnut olla vuotta mutta entäs puoli vuotta? Jos isä yhdistää ne isyysvapaat ja vuosilomat niin taloudellisestikin kannattavampaa kuin äidin hoitovapaa sen ajan.
Siksi, että haluamme että lapsi menee päiväkotiin vasta kun on 2,5 vuotta tai täyttää 3 vuotta. Ja isät ei saa pitää vanhempainvapaita, jos lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Jos saisi, niin mitään ongelmaa ei olisi. Silloin minä menisin töihin kun lapsi täyttää kaksi ja mies pitäisi siihen päälle puoli vuotta vapaata. Ap.
Tätä idealismia taas.. Odota kun arki alkaa ja vauva lakkaa olemasta söpö.
Me tehtiin niin, että mä menin takaisin töihin siinä vaiheessa. Mies piti vapaansa ja jatkoi sitten hoitovapaalla vuoden. Sen jälkeen lapsi päiväkotiin.
Väittäisin, ettei Suomessa täysimetetä kovinkaan yleisesti yli 6 kk ikäisiä vauvoja. Maitoa voi myös pumpata tai antaa vaikka osan maidontarpeesta korvikkeena, jos pumppaaminen ei onnistu.
Oma esikoisen sai ainoana juomanaan äidinmaitoa 1-vuotiaaksi saakka, vaikka palasinkin töihin hänen ollessaan n. puolivuotias.