Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pätkäpaasto 16:8 - kokemuksia
Ajattelin aloittaa paastoamisen ihan sen takia että a) tarvitsisi laihtua b) terveyden kannalta myös pitäisi olla hyvä asia, veriarvot jne. Onko täällä av:ssä kokemuksia kyseisestä paastomuodosta? Olen itse asiassa tiedostamattani harrastanut tätä enemmän tai vähemmän joskus sinkkuaikoina. Usein viikonloppuisin söin ekan kerran vasta iltapäivällä ( en ole koskaan ollut aamupalaihmisiä, vasta nyt vanhemmiten lasten myötä tuo tapa on tullut ja tuntuu olevan vaikea päästä siitä eroon ), tai iltaisin menin nälkäisenä nukkumaan kun kaapissa ei ollut mitään syötävää :) ( juu, tosi järkevää mutta eipä ollut paino-ongelmiakaan ) ja usein söin vasta lounaan töissä klo 11. Eli useinkin tuli 16 tuntia paastoa tai ylikin.
Omalle elimistölle siis sopi(i) nuo pitkät ruokailuvälit, vaikka silloin aina tuputettiin että pitää syödä usein ja pieniä annoksia. Joo, toiset tarvitsee koko ajan ruokaa, minä en. Olen väkisin opetellut säännölliset ruokarytmit, mutta voisin hyvinkin opetella niistä taas pois koska en voi huonosti tms jos olen pitkään syömättä.
Onko täällä kokemusta kyseisestä paastotavasta? onko paino pudonnut?
Kommentit (2812)
Olen lihonut 10 kg pätkäpaastolla parissa vuodessa, kun en katsonut yhtään mitä söin sen 8 tunnin aikana.
Ilman pätkäpaastoa olisin kyllä voinut lihoa enemmänkin.
Pätkäpaasto ei siis ole mitään magiikkaa, vaan perustuu siihen, että syö vähemmän ja tervellisemmin.
Eikä sekään ole miinus, että autophagia on päällä usein.
Muistakaa jättää ne suklaa ja sipsit pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko yli 10 kg laihduttajat pitäneet välillä painon tasaamiseen taukoa vai jatkaneet putkeen tavoitepainoon saakka?
Itse nyt välitavoitteessa 87 kilosta alle 80 kiloon. Pätkäpaastolöa 2kk. 78-79 nyt.
Tavoitteena olisi 70kg. Jatkanko samaan malliin vai muutanko jotain?
Kun paino pienenee, kulutuskin pienenee. Eli sinun pitää syödä vielä vähemmän eikä alkaa "tasoittelemaan".
Siirryin kerran päivässä syömiseen. Eli 24 tunnin paasto ruokailun välissä. Välillä teen pieniä poikkeuksia, mutta se on silloin lähes aina jotain todella pientä, ei mikään toinen ateria. Enkä syö tai juo sokeri/rasva herkkuja oikeastaan koskaan. Ruokavalio on paljon kasviksia, pähkinöitä, hiukan hedelmiä ja satunnaisesti kalaa, joskus lihaakin. Ei mitään hampurilaisia tai pitsaa, paitsi joskus harvoin sosiaalisissa tilaisuuksissa, jossa on tarjolla esim. pelkkää pitsaa. En juo alkoholiakaan, paitsi vähän sosiaalisesti joskus.
Kokemuksia muutaman kuukauden jälkeen:
- Ei tule enää kovaa nälkä. Pikemminkin tekee mieli syödä muista syistä. Esim. tekee mieli pureskella jotain (saatan pureskella purkkaa) tai laittaa ruokaa suuhun sen maun vuoksi, jos on tylsää. Noin 20 tunnin paaston jälkeen tekee jo selvästi enemmän mieli ruokaa, mutta ei siinäkään vaiheessa perinteistä nälän tunnetta tai siihen liittyvää vatsan kurnimista. Ennen paastoamista tuli helposti 3-4 kertaa päivässä vastustamaton nälän tunne, jota vastaan oli vaikea kamppailla.
- Yllätyin siitä, että energiaa riittää koko paaston ajaksi. Kotona opetettiin että pitää syödä muutaman tunnin välein, että jaksaa. Ei pitänyt paikaansa kohdallani. Olen energisempi kuin ennen ja harrastan päivittäin liikuntaa. Liikuntaankin riittää PAREMMIN energiat, kuin monta kertaa päivässä syömällä. Teen noin 10 km juoksulenkkejä eikä lenkin jälkeenkään tule nälkä, kuten ennen.
- Paino putosi tavoitepainoon nopeasti ja pysähtyi siihen. Luulin että jatkaisi putoamistaan, mutta on pysynyt jo 1-2 kk täysin samana. Olen jossain normaalipainon keskivaihella BMI-taulukossa.
- Ei tee enää kovasti mieli herkkuja. Olen muutaman kerran kokeillut syödä jotain sellaista mitä ennen himoitsin (esim. jäätelöä) ja maistui ihan hyvältä mutta selvästi ei enää yhtä hyvältä kuin entisen herkkuhimon aikoihin. Tietyt rasva ja sokerimätöt jotka ennen oli haaveissa alkaa tuntua vähän vastenmielisiltä jo ajatuksenkin tasolla.
- Terveellinen kasvisruoka on alkanut maistumaan hyvältä. Ennen en vilkaissutkaan, koska en tykännyt mausta. Kun alkaa tulla 24h täyteen, odotan että pääsen nimenomaan syömään sitä kasvisruokaa. Ei tee mieli enää vanhoja suosikkiruokia.
Vierailija kirjoitti:
Olen lihonut 10 kg pätkäpaastolla parissa vuodessa, kun en katsonut yhtään mitä söin sen 8 tunnin aikana.
Ilman pätkäpaastoa olisin kyllä voinut lihoa enemmänkin.Pätkäpaasto ei siis ole mitään magiikkaa, vaan perustuu siihen, että syö vähemmän ja tervellisemmin.
Eikä sekään ole miinus, että autophagia on päällä usein.Muistakaa jättää ne suklaa ja sipsit pois.
Tässä yksi pätkäilijä. 16 ja 8 malli käytössä itselle sopivalla aikavälillä, 12 - 20 saa syödä mutta tosiaan en tuossa välissä syö kuin 3 tai 2 kertaa. Määrät on pienentyneet paljon.
Tuosta herkkujen kiellosta en ole samaa mieltä.
Syön niitäkin, ja jos syön pitsaa niin se olkoonkin sitten ainoa suurempi ateria sinä päivänä, eli kyllä tuohon mahtuu sitä mitä mieli tekee. Usein mieleni tekee silti kaurapuuroa, ja hyvä niin.
Karkkia ja pitsaa syön silti mutta määrät tosiaa on pienentyneet ja paljon.
Itsellä se pahin herkuttelu ajoittui aina iltaan, ja siitä olenkin nyt päässyt eroon. Syön herkut aiemmin ja tosiaan paljon vähemmän.
Kaikkeen sitä voikin tottua mutta tosiaan kaikille se oma sopiva malli käyttöön.
Suosittelen kaikille etsimään se oma toimiva keino hallita sitä syömistä.
Jatkuva syö 3 h väkein mussutus on aivan liikaa.
En ymmärrä miksi sitä kenellekään suositellaan.
Mun elimistö haluaa noudattaa suurinpiirtein 16:8 ateriarytmiä ihan itsestään. Juon aamulla vain vettä ja kahvin, lounas klo 11.30, pienehkö välipala autossa matkalla töistä kotiin (usein esim. minitomatteja tai banaani ja muutama pähkinä) ja sitten illallinen kun se valmistuu, usein klo 18-19.30.
Muutaman vuoden yritin syödä aamupalaa, smoothieta / jogurttia tai joskus puuroa ennen töihin lähtöä, mutta koska töihin lähtö on jo klo 6.45, ei keho vain oppinut hyväksymään ravintoa, kun ei ollut vielä riittävän "hereillä". Sitten päätin luovuttaa ja kuunnella oloani, ja aika pian sen jälkeen nousivatkin pinnalle nämä pätkäpaastoilun hyödyt. Kyllä kroppa tietää.
Viikonloppuna syön usein aamiaistakin, jos olen kotona. Mutta sen aika on kyllä vasta puoli kymmenen maissa. :D En stressaa mistään pätkäpaastoilun säännöistä, syön ihan hyvällä omallatunnolla vaihteleviin aikoihinkin, jos on sellainen olo että haluan. Nykyään vaan uskon, että tuo arjen ruokarytmini on ihan kelpo valinta sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on sekin että jos tosiaan syö harvemmin, eli 2-3 kertaa päivässä niin se määrä voikin olla sellainen, että se pitää sitten todella kylläisenäkin seuraavaan ruokaan asti.
Vertauksena että jos tosiaan syö 6 kertaa pv niin aika pieniä ne määrät saa ollakin, jos siis todella kuvittelee ne myös kuluttavansa.
Kehoa ja kylläisyyttä kannattaa kuunnella.
Se kertoo kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Olen lihonut 10 kg pätkäpaastolla parissa vuodessa, kun en katsonut yhtään mitä söin sen 8 tunnin aikana.
Ilman pätkäpaastoa olisin kyllä voinut lihoa enemmänkin.Pätkäpaasto ei siis ole mitään magiikkaa, vaan perustuu siihen, että syö vähemmän ja tervellisemmin.
Eikä sekään ole miinus, että autophagia on päällä usein.Muistakaa jättää ne suklaa ja sipsit pois.
Ei se kyllä siihen perustu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla käynyt näin, että syömisikkunan keskellä ei tee mieli syödä mitään eikä tunnu nälkä? Saatan monesti mennä aamiaisen voimin iltapäivään. Ennen en pystynyt.
On, enää ei vain ole nälkä kuin kerran tai kaksi päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lihonut 10 kg pätkäpaastolla parissa vuodessa, kun en katsonut yhtään mitä söin sen 8 tunnin aikana.
Ilman pätkäpaastoa olisin kyllä voinut lihoa enemmänkin.Pätkäpaasto ei siis ole mitään magiikkaa, vaan perustuu siihen, että syö vähemmän ja tervellisemmin.
Eikä sekään ole miinus, että autophagia on päällä usein.Muistakaa jättää ne suklaa ja sipsit pois.
Samaa yritin minäkin sanoa, mutta alapeukuttajien armeija hyökkäsi.
Joo, kyllä paastoamisella on terveyshyötyjä, mutta ei paino välttämättä laske yhtään jos syöt sallittuna ruokailuaikana yhtä paljon kuin ennenkin.
Idea siis on siinä, että ilta- tai aamunapostelut tai viininlitkimiset jäävät pois kun keinotekoisesti rajoitetaan aikaa jolloin saa syödä tai juoda kaloripitoista. Useimmilla tämä paastoamisen muiden terveyshyötyjen kanssa riittää alentamaan painoa. Mutta jos syöntijaksolla ahtaa saman verran ruokaa sisään kuin ns. normaalilla syöntiaikataululla niin eihän se paino mihinkään putoa, voi jopa nousta jos paaston jälkeen nälkä ajaa ahmimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla käynyt näin, että syömisikkunan keskellä ei tee mieli syödä mitään eikä tunnu nälkä? Saatan monesti mennä aamiaisen voimin iltapäivään. Ennen en pystynyt.
On, enää ei vain ole nälkä kuin kerran tai kaksi päivässä.
Mistä nyt sitten tietää, onko säästöliekillä? Itsellä aika huomattava tuo ruokahaluttomuus. Esim. tällä viikolla parina päivänä kävellyt aamupäivän ja vasta puolenpäivän jälkeen kahvi maidolla eikä muuta tehnyt mieli. Välipala joskus 15-16 aikaan ja iltaruoka klo 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla paastonajat on arjessa yleensä 14-17 tuntia, joskus menee 21 tuntiin asti, jos on jäänyt lyhyemmäksi jonkin aikaa ennen. Hyviä kokemuksia, paino laskenut tasaisesti yli vuoden 0,5 kg kuukaudessa (naisille normaalilla 2 kg:n vaihteluvälillä sekä korkein ja matalin paino vastaavaa alempi kuin ed. kuussa). Etenkin päivät 21 tunnin paaston jälkeen tuntuu keskivartalossa hyvinvointina. Jotain siellä lepää tai uusiutuu, kun ei liikaa syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla käynyt näin, että syömisikkunan keskellä ei tee mieli syödä mitään eikä tunnu nälkä? Saatan monesti mennä aamiaisen voimin iltapäivään. Ennen en pystynyt.
On, enää ei vain ole nälkä kuin kerran tai kaksi päivässä.
Mistä nyt sitten tietää, onko säästöliekillä? Itsellä aika huomattava tuo ruokahaluttomuus. Esim. tällä viikolla parina päivänä kävellyt aamupäivän ja vasta puolenpäivän jälkeen kahvi maidolla eikä muuta tehnyt mieli. Välipala joskus 15-16 aikaan ja iltaruoka klo 20.
Mulla tuo nälättömyys johti liian vähäiseen syömiseen ja anemiaan. Olin normipainoinen ja olen vieläkin, mutta vuoden verran olen nyt syönyt ilman pätkistelyä, vain vhh:lla. Piti opetella syömään tarpeeksi paljon, ilman paastoa se onnistuu paremmin. Kukin tavallaan, en muistele pätkistä pahalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla käynyt näin, että syömisikkunan keskellä ei tee mieli syödä mitään eikä tunnu nälkä? Saatan monesti mennä aamiaisen voimin iltapäivään. Ennen en pystynyt.
On, enää ei vain ole nälkä kuin kerran tai kaksi päivässä.
Mistä nyt sitten tietää, onko säästöliekillä? Itsellä aika huomattava tuo ruokahaluttomuus. Esim. tällä viikolla parina päivänä kävellyt aamupäivän ja vasta puolenpäivän jälkeen kahvi maidolla eikä muuta tehnyt mieli. Välipala joskus 15-16 aikaan ja iltaruoka klo 20.
Ei säästöliekkiä ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Siirryin kerran päivässä syömiseen. Eli 24 tunnin paasto ruokailun välissä. Välillä teen pieniä poikkeuksia, mutta se on silloin lähes aina jotain todella pientä, ei mikään toinen ateria. Enkä syö tai juo sokeri/rasva herkkuja oikeastaan koskaan. Ruokavalio on paljon kasviksia, pähkinöitä, hiukan hedelmiä ja satunnaisesti kalaa, joskus lihaakin. Ei mitään hampurilaisia tai pitsaa, paitsi joskus harvoin sosiaalisissa tilaisuuksissa, jossa on tarjolla esim. pelkkää pitsaa. En juo alkoholiakaan, paitsi vähän sosiaalisesti joskus.
Kokemuksia muutaman kuukauden jälkeen:
- Ei tule enää kovaa nälkä. Pikemminkin tekee mieli syödä muista syistä. Esim. tekee mieli pureskella jotain (saatan pureskella purkkaa) tai laittaa ruokaa suuhun sen maun vuoksi, jos on tylsää. Noin 20 tunnin paaston jälkeen tekee jo selvästi enemmän mieli ruokaa, mutta ei siinäkään vaiheessa perinteistä nälän tunnetta tai siihen liittyvää vatsan kurnimista. E
Mulla samoja kokemuksia! Ei sopinut yhtään tuo 5 ateriaa päivässä. Aloin laskea tunteja, kun sai seuraavan kerran syödä. Itselle on helpompaa olla vain syömättä kuin triggeröidä "nälkähormoneja" pikkuaterioilla. Keho ja mieli oppii aika nopeasti paastotaukoihin.
Pätkäpaastolla olen energisempi. Lisäksi myös huomasin, että makeanhimo ja herkutteluntarve jäi pois. Ikään kuin en nykyään enää "maistaisi" makeaa tai se ei maistu hyvälle tai "triggeröi". Lempisuklaa maistuu jotenkin tympeältä ja mauttomalta. Sen sijaan ihan joku sekasalaatti saattaa saada "makujen sinfonian" aikaan kitalaessa.
Joo, purkkaa mullakin menee.
Joku asiantuntija neuvoi, että jos paastoaa laihdutusmielessä, niin kannattaa paastota epäsäännöllisinä aikoina ja paaston väliä kannattaa muutella, koska keho sopeutuu aika äkkiä tiettyyn säännölliseen rytmiin ja samat ongelmat palautuvat tai laihtuminen jämähtää.
Jos miettii alkuasukas- tai kivikauden metsästäjä-keräilijöitä, niin hekin joutui paastoamaan epäsäännöllisinä aikoina, kun sitä riistaa ei aina ollut tarjolla. Elimistömme on luotu siihen että välillä ollaan ilman ruokaa pitkiäkin aikoja.
Paasto myös lisää keskittymiskykyä, nostaa tilapäisesti älykkyyttä ja energiaa. Itselle aikoinaan jo opettaja ohjeisti että kun menee ylioppilaskokeisiin tai pääsykokeisiin, kannattaa skipata aamiainen.
Saalistavalla nälkäisellä eläimellä on aistit valppaammat ja energiatasot tapissa kun taas peto, joka on juuri syönýt, haluaa vain kölliä piittaamatta ympäristöstään.
Vierailija kirjoitti:
Olen lihonut 10 kg pätkäpaastolla parissa vuodessa, kun en katsonut yhtään mitä söin sen 8 tunnin aikana.
Ilman pätkäpaastoa olisin kyllä voinut lihoa enemmänkin.Pätkäpaasto ei siis ole mitään magiikkaa, vaan perustuu siihen, että syö vähemmän ja tervellisemmin.
Eikä sekään ole miinus, että autophagia on päällä usein.Muistakaa jättää ne suklaa ja sipsit pois.
Itsellä oli tuo paastojälkeinen "mässyvaihe" n. pari viikķoa, eli paastottuani yön yli klo 10-12 aamupäivään, olin niin nälkäinen ja äkäinen, että ahmin kaikkea mahdollista epäterveellistä. Ja joo, keho suorastaan huusi roskaruokaa, mitä normisti en edes syönyt. Eli hampurilaisia, pitsaa ja ranskalaisia ja suklaata.
N. viikon päästä aloin huomaamaan että mieli ei ollut enää niin ahdistunut ja ruokailu alkoi tasoittua, että se nälkä ei enää ollut niin "repivä" ja mielihalut ei enää kohdistuneet niin siihen roskaruokaan. Sitten parin vk:n päästä huomasin, että en oikeastaan tuntenut oloani erityisen nälkäiseksi ja joku salaatti ja munakas täytti hyvin.
Mutta joo, ihmiset ollaan erilaisia. Mä ketoilin ja mulle se ei sopinut pidemmänpäälle vaikka se tuntuu sopivan vähän kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla käynyt näin, että syömisikkunan keskellä ei tee mieli syödä mitään eikä tunnu nälkä? Saatan monesti mennä aamiaisen voimin iltapäivään. Ennen en pystynyt.
On, enää ei vain ole nälkä kuin kerran tai kaksi päivässä.
Mistä nyt sitten tietää, onko säästöliekillä? Itsellä aika huomattava tuo ruokahaluttomuus. Esim. tällä viikolla parina päivänä kävellyt aamupäivän ja vasta puolenpäivän jälkeen kahvi maidolla eikä muuta tehnyt mieli. Välipala joskus 15-16 aikaan ja iltaruoka klo 20.
Ei säästöliekkiä ole olemassakaan.
Kyllä se on. Keho sopeutuu vähäiseen ruuan ja energian määrään sammuttamalla vähemmän tärkeitä elintoimintoja. Aivot on tärkeimmät, niille tehdään energiaa vaikka kehon omista kudoksista, jos muuten ei tule ravintoa. Hormonitoiminta menee sekaisin ensimmäisenä, sitä saattaa joutua paikkailemaan vuosia, ennenkuin se toimii kunnolla toistuvien kitukuurien jälkeen. Syökää hyvin ja paastotkaa, mutta älkää missään tapauksessa vetäkö tuhannen kalorin dieettejä, sellaisen jälkeen aineenvaihdunnan palauttaminen terveelle tasolle on iso savotta.
Mulla aamupäivällä virkeä olo, heti ekan ruoan jälkeen väsähdän.
Mielenkiintoinen keskusteluketju! Kiva lukea muidenkin kokemuksia pätkäpaastosta. Itse aloitin pätkäpaaston reilu vuosi sitten suolistovaivojeni vuoksi - minulla oli pitkittynyt suolistotulehdus, johon ei löytynyt syytä eikä tämän vuoksi myöskään hoitoa. Itse epäilen, että vatsavaivat saivat alkunsa a) aiemmin syömästäni antibioottikuurista ja b) huonoista elämäntavoista. Aloitin pätkäpaastoilun, jotta suolistoni saisi lepoa eikä olisi koko ajan prosessoimassa ruokaa. Vatsavaivat paranivat vähitellen ja olivat kokonaan poissa ehkä noin pari kuukautta sen jälkeen kun olin pätkäpaastoillut vaihtelevasti 12-16h paastoajoilla. Samalla olin alkanut laihtua (BMI oli alun perin noin 30, eli ylipainoa oli ihan kunnolla), oloni oli energisempi ja ruokaympyränikin näytti paljon paremmalta. Lopulta laihduin "parhaimmillaan" melkein 10kg ja BMI:ni oli alimmillaan 26. Sitten en rytmi alkoi lipsua ja olin tässä useamman kuukauden ilman pätkäpaastoa ja luulin jo lihoneeni kaiken takaisin, mutta kun kävin vihdoin puntarilla, kiloja olikin tullut takaisin "vain" noin 3kg. Nyt olen taas aloittanut pätkäpaastoilun ja muutamassa päivässä on jo lähtenyt puoli kiloa (varmaan nesteitä) pois. Olo on kevyempi, eikä tee mieli roskaruokaa eikä karkkia. Kuitenkin, paastoamisella on minulle yksi merkittävä haitta: unettomuus. Onko kellään muulla kokemusta tästä? Jos en paastoa, nukun yleensä heräämättä jos ei ole ulkoisia tekijöitä herättämään kesken unien (ts. lapset) ja unentarpeeni on melko perus 7-8h. Paastotessa tuntuu, että ehkä unentarpeeni vähenee tai sitten jotain tapahtuu, koska herään usein aamuyöllä tai sitten en saa illalla unta ja unen määrä jää lyhyeksi. Nälkä ei kurni mahassa, ei ainakaan siltä tunnu. Minua saattaa väsyttää paljonkin, mutta ei nukuta. Muita kokemuksia? Onko apua löytynyt, tasoittuuko ajan kanssa? Sama juttu oli kun paastosin aiemmin, nukkuminen kärsi. Paastoan yleensä iltapainotteisesti, eli lopetan syömisen klo 14-18 välillä ja syön aamupalaa klo 7-9 välillä. Paastotunteja kertyy päivästä riippuen 12-18, yleensä ehkä 14-15, tavoitteeni on tuo vähintään 14h, en ole älyttömän tarkka.
Alue: Aihe vapaa
Mulle pätkäpaasto on ihan normisyömistä enkä sitä tauota. Sun kannattaa tehdä niin kuin itsellesi on sopivin tapa.